Transkriptio

1 Creative commons

2

3 Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus väärin päin: Vapaus käyttää ohjelmaa mihin tahansa tarkoitukseen Vapaus muokata ohjelmaa tarpeisiisi Vapaus levittää ohjelman koodia Vapaus levittää muokattua versiota siten, että yhteisöllä on mahdollisuus hyötyä tekemisistäsi muutoksista. GPL-lisenssin pitää säilyä versioissa

4 Taustaa Erilaisia asteita: vahva ja heikko copyleft, täysi ja osittainen copyleft Muita vapaita lisenssejä: BSD-lisenssi, Berkeley Software Distribution Lisenssin voi vaihtaa, antaa melkein public domain (PD) -oikeudet (tekijänoikeuksista luopuminen)

5 Idea Digitaalinen informaatio ei ole niukka resurssi, toisin kuin materiaaliset resurssit. Niukkuutta luodaan aina: ideologia: mm. niukkuuteen perustuvat liiketoimintamallit politiikka: mm. kauppasopimukset ja lainsäädäntö laki: tekijänoikeus teknologia: kopiosuojaukset, epästandardit, suljetut standardit ja järjestelmät Digitaalisen materiaalin muokkaaminen on yhteistyötä Ei omistajaa, mutta laaja käyttäjäjoukko

6 Colin Lankshear & Michelle Knobel (2006), New Literacies: Everyday Practices & Classroom Learning Kaksi kulttuuria Vanha malli Uusi malli Arvo on niukkuuden funktio. Yksittäinen persoona on tuotannon, kompetenssin ja intelligenssin yksikkö. Asiantuntemus on yksilöillä ja instituutioilla. Tila on suljettu ja käyttötarkoitukseltaan määrätty. Kirjamaailman sosiaaliset suhteet ovat vallalla; stabiili tekstuaalinen järjestys. Arvo on leviämisen funktio. Kollektiivit ovat keskeisiä tuotannon, kompetenssin ja intelligenssin yksiköitä. Asiantuntemus on jaettu ja kollektiivinen; hybridit asiantuntijat. Tila on avoin, jatkuva ja muuttuva. Sosiaaliset suhteet rakentuvat digitaalisesta media ympäristöstä, ovat läpinäkyviä; tekstit muutoksessa.

7 Jakamisen kulttuuri Jaettu asiantuntijuus, vapauden kulttuuri, kriittinen massa, tiedon rakentamisen läpinäkyvyys Kierrättäminen, remixing, mashupit, modifiointi, vrt. mediataide ja digitaalinen estetiikka

8 Taide Moderni taide, ready-made, kollaasi, yhteisö-, performassi-, keho-, ja ympäristötaide yms. Teoksen ongelma, mikä on taideteos, jonka voi omistaa? Valokuva valon piirtona vai tekijyytenä? Differentiaalinen estetiikka ja modulaarisuus erityisesti digitaalisessa taiteessa.

9 Mediataide (Asko Mäkelä, Media-ajan taide. Teoksessa Tarkka, M. ym. Johdatus uuteen mediaan 1996 ): Mediataiteen toimintatavat poikkeavat [...] olennaisesti perinteisestä taiteesta. Mediataiteilijat muokkaavat mediavirtaa, asettuen sen kuluttajaksi, tekijäksi ja kierrättäjäksi. Mediataide käsittelee median sisältöjä, muotoja ja toimintatapoja. Mediataiteen perustana on postmoderni ajattelu, joka kyseenalaistaa yhtenäisen mediatulkinnan mahdollisuuden.

10 Taiteen omistamisen ongelmia Taiteellisen toiminnan muuttuminen: maalaamisesta tutkimiseen, keskusteluun ja kritiikkiin. Luovuus: innovaation ketjumallit. Yksilöistä kollektiiveihin: Web 2.0 ja kollektiivinen intelligenssi.

11 Creative Commons -lisenssit Nimi mainittava Ei kaupalliseen käyttöön Ei jälkiperäistä Sama lisenssi

12 Ilmiöitä: free culture Sosiaalisen median ilmiöt, esim: flickr.com Star Wreck: Attribution-NoDerivs-NonCommercial Museoverkko: Magnatune:

13 Free culture Avoin elämä: No-Rights-Reserved (sisältö) / CC: ShareAlike (kansi) Lue minut: Attribution-NonCommercial-ShareAlike Blanket: Attribution-Noncommercial-ShareAlike Michael Moore: Slacker Uprising Radiohead, Nine Inch Nails