Kotona Paras 2008 2011 Sodankylä Muistio 2/2010 (4) Sodankylän seurantaryhmän kokous Aika Tiistaina 2.2.2010 klo 8.15 11.00 Paikka Sodankylän kunnanvirasto, kokoushuone 2 Läsnä Tarja Niittymäki, muistihoitaja, puheenjohtaja Riitta Matero, geriatri Arja Ojuva, osastonhoitaja, Hannuksenkartano Anitta Kaisanlahti, osastonhoitaja, kotihoito Eeva-Liisa Talosela, eläkeläinen Harri Tiuraniemi, perusturvajohtaja Pirjo Välimäki, fysioterapeutti Elina Koponen, projektikoordinaattori, Suomen muistiasiantuntijat ry, sihteeri Natalia Solovieva, projektiassistentti, Suomen muistiasiantuntijat ry, sihteeri Maisa Toljamo, projektijohtaja, Suomen muistiasiantuntijat ry Asiantuntija Soila Vaara, terveydenhoitaja Poissa Inga Mukku, vanhustyön johtaja Ulla Eloniemi-Sulkava, vanhempi tutkija, Vanhustyön keskusliitto Riitta Koivisto, suunnittelija, HY koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Linda Kuusela, osastonhoitaja, terveyskeskuksen vuodeosasto Hilkka Mustonen, osastonhoitaja, tehostettu palveluasuminen Marja Saarenheimo, vanhempi tutkija, Vanhustyön keskusliitto Asiat 1 Avaus Seurantaryhmän puheenjohtaja Inga Mukku oli estynyt tulemasta paikalle. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tarja Niittymäki. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi läsnäolijat. 2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Hyväksyttiin. 3 Esityslistan hyväksyminen Hyväksyttiin. 4 Ajankohtaiset kuulumiset kunnassa ja projektissa Läsnäolijat esittäytyivät. Harri Tiuraniemi kertoi ajankohtaisista kuulumisista kunnassa ja kehittämiskohteista kunnan vanhustenpalveluissa. Kunnassa on tällä hetkellä isoja avoimia kysymyksiä, mm. uuden kunnanjohtajan valinta ja tulevana keväänä suunnitelmissa oleva kaivostoiminnan käynnistäminen. Toiminta toisi uusia työpaikkoja kunnassa ja sen myötä todennäköisesti lisäisi kunnan asukkaiden määrän. Kunnan palveluiden kehittämisessä pääpaino on vanhustenpalveluissa, mikä näkyy myös siitä, että tällä hetkellä vanhustenhuollossa on enemmän henkilökuntaa kuin terveyskeskuksessa. Kunta on myös valtakunnallisessa KASTE-
hankkeen koulutusosiossa mukana, ja kokenut sen hyödylliseksi. Ikääntymispoliittisen strategian päivitys on edennyt ja strategia esitetään seuraavassa kunnan hallituksen kokouksessa. Tarja Niittymäki ja Riitta Matero esittelevät muistineuvolatoiminnan sisältöä ja haasteita perusturvalautakunnalle kevään aikana. Yöpartiotoiminnan käyttöönotosta tehdään selvitys maaliskuun mennessä. Toimintaa käynnistetään ensi vuoden alussa jos sen käyttöönotto todetaan tarkoituksenmukaiseksi. Kunnassa harkitaan myös vartiopalvelutoiminnan käyttöönottoa niissä kohteissa, joissa ei ole öisin hoitajia. Tilojen korjaustöitä suunnitellaan yhteistyössä hoitohenkilöstön kanssa, jotta turvataan tilojen toimivuutta. Tarja Niittymäki esitti kysymyksen terveyskeskuksen, erityisesti muistineuvolatilojen, remontin ajankohdasta. Remontti pyritään huomioimaan ensi vuoden budjetissa. Anitta Kaisanlahti kertoi ajankohtaisista asioista vanhusten palveluissa. Kunnan palveluissa päämääränä on kotona asumisen tukeminen niin pitkään kuin mahdollista, ja palveluiden kehittämisessä pääpaino on ennaltaehkäisevissä palveluissa. Myös palveluketjun toimivuus ja saumattomuus on tärkeä kehittämiskohde. Kehittämisratkaisuja pohditaan SAS-työryhmässä sekä ikääntyneiden palveluiden työryhmässä. Myös Kotona Paras -projektin järjestämien koulutustilaisuuksien myötä omaiset ja kuntalaiset ovat saaneet tietoa. Hankkeen järjestämä mentorkoulutus antaa eväitä käytännön työhön hoitohenkilökunnalle. Kaisanlahti kuitenkin korosti, että pelkästään tieto ja koulutus eivät riitä palvelujen kehittämiseen, vaan tarvitaan myös tahtoa ja tunnetta sekä aitoa kiinnostusta omaan työhön. Tulee myös harkita, kuinka voidaan parantaa työssä jaksamista, jotta saadaan parhaita tuloksia aikaiseksi. Toljamo kertoi ajankohtaisista kuulumisista Suomen muistiasiantuntijat ry:ssä ja projektissa. Yhdistys muutti uusiin toimitiloihin Länsi-Pasilassa vuoden 2009 lopussa. Toiminnanjohtaja on vaihtunut, uusi yhdistyksen toiminnanjohtaja Heli Virtanen aloittaa työt 8.2. Kotona Paras projektikoordinaattori Elina Koponen aloitti työt marraskuun 2009 alussa. 5 Projektin toimenpiteet ja niiden tilanne - Keskeiset asiat projektissa ja tavoitteiden kertaus Maisa Toljamo kertasi projektin keskeiset tavoitteet. Toimeenpanoprojektin vaiheiden ja tavoitteiden suunnittelussa jatkuvasti mietitään, mikä palvelee kuntakumppaneiden työtä ja miten sitä voidaan parhaiten tukea. Yhteisesti todettiin, että vuosi 2010 on aktiivisen toiminnan vuosi. Niittymäki kommentoi, että tärkeällä asialla ydinasioiden äärellä ollaan, ja että jos projekti onnistuu tavoitteiden saavuttamisessa, niin siitä tulee olemaan paljon hyötyä myös muille kunnille. Niittymäki ehdotti, että projektin tuloksia voidaan levittää järjestämällä useita seminaareja ympäri Suomea. Projektin ajankohtaisena asiana on 11.2. tulossa oleva Sodankylän ja Espoon kuntien yhteinen suunnittelutyöpaja. Työpajan tavoitteena on yhteisen ymmärryksen saavuttaminen siitä, mitä halutaan saada aikaan projektissa huomioiden olemassa olevat resurssit, ja siitä miten uutta tietoa parhaiten voidaan hyödyntää kunnassa. Työpajan yhteydessä kuullaan lyhyt alustus ROHTO-pajatyöskentelystä. ROHTOpajatoiminnan tavoitteena on yhteistyön ja toimintatapojen kehittäminen tieteellistä näyttöä hyödyntäen. Myös projektin ulkoinen arviointi työryhmä on kutsuttu kokoon.
Ryhmään kutsuttiin Itä-Suomen yliopiston professori Johanna Lammintakanen, Jyväskylän AMK yliopettaja Pirjo Tiikkainen sekä Muistiliitto ry:n kehittämisjohtaja Sirpa Granö. - Sodankylän työryhmän kokoukset ja työskentelyn jatkaminen Seurantaryhmän jäsenille toimitettiin etukäteen muistio Sodankylän työryhmän 8.12 pidetystä kokouksesta. Työryhmä toivoi saavansa seurantaryhmältä kommentteja ja ehdotuksia jatkoon. Anitta Kaisanlahti esitti työryhmän laatimaan kehittämissuunnitelman, jossa noudatettiin Kymmenen askelta muistisairaiden ihmisten kotona asumisen tukemiseen - työpaperia. Työryhmä asetti neljä kehittämiskohdetta kunnassa: 1) omaishoitajien tukeminen; 2) yksin asuvan muistisairaan kotona asumisen tukeminen; 3) erityisryhmänä saamelaisten muistisairaiden tukeminen ja saamelaisvanhustyön kehittäminen; 4) vaikuttaminen poliittisiin päättäjiin. Keskustelussa nostettiin esiin muistikoordinaattorin toiminnan kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Muistikoordinaattorin ja muistihoitajan työnkuvaa tulisi selkeyttää. Muistikoordinaattori toimisi yhteyshenkilönä omaisille sekä tulkkina palvelujärjestelmän ja omaisten välissä. Yksin asuvan muistisairaan ihmisen kotona asumisen tukemiseksi aiotaan aktivoida nuoria eläkeläisiä. Vapaaehtoistoiminnassa osallistuminen toisi nuorille ikääntyneille elämänsisältöä. Haasteena on vapaaehtoisten rekrytointi. Vapaaehtoisia rekrytoitiin aikaisemmin kiertämällä sivukyliä monniammatillisessa ryhmässä, ja ehdotettiin että tätä voisi tehdä uudelleen. Seurantaryhmällä on ehdolla yksi vapaaehtoistoiminnasta mahdollisesti kiinnostunut henkilö, jonka voisi kytkeä projektin toimintaan. Kunnassa otetaan myös palveluseteli käyttöön. Vähintään lähihoitaja-koulutuksen saaneita sivukylissä asuvia hoitajia tulisi rohkaista perustamaan oman toiminimen ja ryhtymään palveluseteliyrittäjiksi. Tämä mahdollistaisi parempaa palvelujen saantia sivukylissä asuvien ikääntyneiden keskuudessa. Yksin asuvan muistisairaan ihmisen kotona asumisen tukemiseksi tulisi myös hyödyntää turvateknologiaa, kuten turvapuhelinta, jotta apua saadaan tarvittaessa mahdollisimman nopeasti. Muistisairaus luo haasteita turvateknologian käytössä, joten tarvitaan mielikuvituksellisia ratkaisuja erityisesti yksin asuvien muistisairaiden ihmisten kotona asumisen turvallisuuden turvaamisessa. Erityisesti saamelaisten muistisairaiden ihmisten kotona asumisen tukeminen on haaste, koska tällä ryhmällä on eri kieli ja kulttuurinen tausta. Sodankylässä on yksi saamenkielentaitoinen lähihoitaja. Tuotiin esille, että kyseinen lähihoitaja ei ole erityisen perehtynyt muistisairauksiin, vaikka on työnsä parissa pääosin muistisairaiden ihmisten kanssa tekemisissä. Hänen osaamista muistisairauksista tulisi vahvistaa. Keskustelussa ehdotettiin, että palveluiden kehittämistä voidaan suunnitella myös monitoimijaisissa työpajoissa, joihin voisi kutsua eri sektoreiden edustajia ja kuntalaisia. Uuden työryhmän muodostamista ei olisi tarkoituksenmukaista, sillä Sodankylässä on jo olemassa ikäihmisten palveluiden kehittämistyöryhmä ja sitä voidaan hyödyntää tähänkin tarkoitukseen. Näin vältytään samojen ihmisten kuormittamista perustamalla uutta työryhmää.
Poliittisiin päättäjiin vaikuttamiseen liittävän tavoitteen suhteen on jo edetty suunnitelmanmukaisesti. Paikallislehteen on saatu vanhustyöhön liittyviä artikkeleita. Kunnassa on positiiviset kokemukset viime vuonna vanhusten viikolla järjestetystä kuntalaisfoorumista, jossa asiantuntijapaneeli vastasi kuntalaisten kysymyksiin. Työryhmän suunnitelmaa koskevassa kommenttipuheenvuorossaan Toljamo korosti, että työryhmän ehdotukset tukevat projektin tavoitteita. Palveluviidakon selkeyttämiseksi tarvitaan toimijoiden välistä yhteistyötä. Olemassa olevia resursseja tulisi hyödyntää mahdollisemman tehokkaasti. Asiakkaan toimijuus ja osallisuus tulisi huomioida toiminnan suunnittelussa. Tätä näkökulmaa voidaan tuoda esiin esimerkiksi kuntalaisfoorumeissa. Toljamo esitti kotihoidon päättymistä ennakoivia tekijöitä, jotka ovat hoidettavaan liittyvät tekijät, omaishoitajien jaksamisen liittyvät tekijät, psykososiaaliset tekijät sekä hoito- ja palvelujärjestelmään liittyvät tekijät. Toljamo esitti myös Sodankylän palveluketju/palvelujärjestelmä -kuvion, jossa kuvataan toimivan palvelujärjestelmämallin pääkomponentit. Mallissa muistikoordinaattorilla on keskeinen rooli tulkkina omaisten ja palveluviidakon välillä. Niittymäki totesi, että asiakaslähtöisyys on koettu ongelmana Sodankylässä, koska aina ei voida tarjota perheelle sopivia palveluita. Tämän takia on ollut tilanteita, jolloin asiakas on joutunut joustamaan palvelujärjestelmän suhteen eikä toisin päin. Toljamo nosti esiin, että jos muistihoitajana ja muistikoordinaattorina toimii sama henkilö, niin tehtäviä on kohtuuttoman paljon yhdelle ihmiselle. Muistikoordinaattorin toiminnan avuksi voisi hyödyntää muistimentoreiden osaamista. - Osaamisen vahvistaminen: menneet ja tulevat koulutukset Lapin Muistihäiriö- ja Dementiayhdistys ry järjestää koulutuksia Muistiluotsihankkeen yhteydessä Lapin kunnissa. Koulutuksia on yritetty saada myös Sodankylään, mutta muilla kunnilla tilanne on huomattavasti haastavampi, joten Sodankylään ei ole vielä tarjottu koulutuksia. Niittymäki ilmoitti perehtyvänsä enemmän asiaan, koska dementiayhdistyksen koulutuksista olisi hyötyä. Osaamisen vahvistamista on tuettu kunnassa muistimentor-koulutuksen lisäksi mm. CERAD- koulutuksella sekä Ulla Vuoren luennolla omaisille. Marja Saarenheimo luennoi iltapäivällä kodin merkityksestä ja arjen tarpeista vanhuudessa. Ulla Eloniemi-Sulkava luennoi 28.5. Esitettiin toive muistisairaan ihmisen seksuaalisuuteen liittyvästä luennosta, jolle olisi tarvetta sekä omaisten että hoitajien näkökulmasta. - Mentorkoulutus Muistimentor-koulutuksesta käytiin tiivistä vuoropuhetta. Tarja Niittymäki nosti esiin, että muistimentor-koulutukseen osallistuvien osaamisen juurruttamiseen osana kunnan toimintaa tulisi panostaa. Niittymäki esitti toiveen, että Kotona Paras -projekti auttaisi jalkauttamaan mentoreiden toimintaa arjen työssä, ja että koulutukseen osallistuvat saisivat vahvan tuen projektityöntekijöiltä. Soila Vaara kertoi omista kokemuksistaan muistimentorina toimimisesta. Hän ei ole itse kokenut mentorina toimimista hankalana, mutta tietää, että jotkut mentorit ovat kokeneet juurtuneen aikaisemman toimintatavan muuttamista haasteelliseksi.
Tuotiin esille, että vaikka muistimentoreille annetaan välineitä toiminnan muuttamiseen, niin toimintaa voi olla hyvin hankalaa muuttaa. Avainkysymyksenä onkin, miten muistimentorit voivat soveltaa saamansa koulutuksen arkeen. Koulutuksen sisältöä on kehitetty niin, että se vastaisi kunnan kehittämistarpeisiin. Koulutuksessa painotetaan vuorovaikutus- ja dialogitaitoja sekä miten näitä voi hyödyntää arkipäiväisissä tilanteissa. Koulutuksen sisältöä on suunniteltu osallistujien tarpeiden mukaan. Mentoroitaville on meneillään kysely, jonka avulla kartoitetaan heidän odotuksia sekä konkreettisia toiveita. Paljon riippuu myös työyksikön kulttuurista, sillä työyhteisöltä voi tulla kova vastarinta. 6 Projektin toimenpiteet vuodelle 2010 Projektin toimenpiteet etenevät suunnitelmien mukaisesti. Vuonna 2010 järjestetään työpajoja, joiden teemat suunnitellaan yhteisesti Espoon ja Sodankylän yhteisessä suunnittelutyöpajassa 11.2. Myös muistimentorkoulutus jatkuu keväällä. Koulutus arvioidaan syksyllä 2010. 7 Seuraava Sodankylän seurantaryhmän kokouksen ajankohta 8 Muut asiat Seuraava Sodankylän seurantaryhmän kokous on 28.5.2010. Syksyllä pidettävän kokouksen ajankohdasta sovitaan myöhemmin sähköpostitse. Ei muita asioita 9 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.00. Tarja Niittymäki puheenjohtaja Elina Koponen Natalia Solovieva sihteeri