OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA VUONNA 2005 TUTKINNON SUORITTANEET

OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA VUONNA 2005 TUTKINNON SUORITTANEET Helsigi yliopisto ura ja rekrytoitipalvelut kehittää yhteistyössä tiedekutie ja hallio sovelluspalvelut yksikö kassa opito ja työelämäpalautejärjestelmää, jota varte tutkitoo valmistuvia/vastavalmistueita o pyydetty täyttämää työelämää sijoittumista ja yliopistoopitoja koskeva kyselylomake. Lomakkee o voiut täyttää joko paperi tai web versioa. Esimmäiset tulokset palautteesta saatii keväällä 2005 ja e koskivat vuoa 2004 Helsigi yliopistossa tutkio suorittaeita. Käsillä oleva tilastokooste perustuu vuoa 2005 Helsigi yliopisto humaistisessa tiedekuassa tutkio suorittaeide vastauksii. Kuki vastaaja esiityy aieistossa ylimmä Helsigi yliopistossa vuoa 2005 suorittamasa tutkio perusteella. Tilastokoostee tulokset ovat osa opito ja työelämäpalautejärjestelmä kehittämisvaihetta. Vaikka palauttee vastausprosetti o edellisvuodesta (34,4) kasvaut jäi vastausaktiivisuus edellee joideki tiedekutie ja tutkitoasteide kohdalla varsi alhaiseksi. Tämä vuoksi tilastokoostee tuloksia ei tule yleistää koskemaa kaikkie vuoa 2005 valmistueide työllisyystilaetta tai mielipiteitä. Jatkossa vastavalmistueide aktiivisuutta vastata palautteesee tulisi yhä pyrkiä lisäämää luotettavie ja vertailukelpoiste tuloste saamiseksi. Vastausaktiivisuude lisäätymie ataisi paremmat edellytykset muu muassa pääaieittaiste yhteevetoje tekemisee. Tilastokooste pohjautuu Helsigi yliopisto hallio sovelluspalveluide tietokaasta poimittuu dataa. Aieisto o aalysoitu SPSS 13.0 tilastoohjelmalla. Opito ja työelämäpalauttee rialle kehitetää automaattista raportoitijärjestelmää, joka o määrä jatkossa korvata tilasto ohjelma avulla tehdyt aalyysit. URA JA REKRYTOINTIPALVELUT 2006

KOOSTEESEEN SISÄLTYVÄT TAULUKOT Taulukko 1. Helsigi yliopistossa vuoa 2005 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetti se tiedekua mukaa, jossa vastaaja suoritti tutkitosa vuoa 2005... 1 Taulukko 2. Helsigi yliopistossa vuoa 2005 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetti vastaaja Helsigi yliopistossa vuoa 2005 suorittama tutkio astee sekä tiedekua mukaa... 2 Taulukko 3. Vastaajie humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 suorittama yli tutkito sukupuole mukaa. N=519.... 3 Taulukko 4. Opitoje hidastumisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N=472 494.... 4 Taulukko 5. Muodollise valmistumise siirtämisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N=51 54... 4 Taulukko 6. Yliopisto opitoje kehittämät tieto ja taitoalueet humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N=509 517.... 5 Taulukko 7. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide työtilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N=461... 6 Taulukko 8. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide työhakutilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N=461... 7 Taulukko 9. Työhakumeetelmä, joka avulla humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeet saivat/löysivät ykyise työsä. N=194... 8 Taulukko 10. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide tärkeimmät työtehtävät ykyisessä työssä aielaitokse mukaa. N=215.... 9 Taulukko 11. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä tutkitoastee mukaa. N=225.... 14 Taulukko 12. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa tutkitoastee mukaa. N=224... 15 Taulukko 13. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide työsuhtee laatu ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. N=224.... 15 Taulukko 14. Nykyisessä työssä viihtymie humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N=228.... 16 Taulukko 15. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide ykyise työ ja opiskeluala vastaavuus tutkitoastee mukaa. N=225... 17 Taulukko 16. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide ykyise työ vaatimustaso ja akateemise koulutukse vastaavuus tutkitoastee mukaa. N=226... 17 Taulukko 17. Yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N=227... 18 Taulukko 18. Nykyisee työhö valituksi tulemisee vaikuttaeet tekijät humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N=233 237.... 19 Taulukko 19. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide vastaajie äkemys juuri suoritettuu tutkitoo johtaee koulutuksesa parhaista puolista aielaitokse/pääaiee mukaa.... 20 Taulukko 20. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide vastaajie omaa koulutustaa koskevat korjaus ja kehitysehdotukset aielaitokse/pääaiee mukaa.... 35 Taulukko 21. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide äkemys aiemmi suoritetu sama ala tutkio hyödyistä... 52 OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE 2005 HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA TUTKINNON SUORITTANEET URA JA REKRYTOINTIPALVELUT Mari Pulkkie 2006

1 VASTAUSAKTIIVISUUS JA VASTAAJIEN PERUSTIEDOT Opito ja työelämäpalautteesee vastasi yhteesä 1 500 hekilöä, joide publiikkipäivä sijoittui vuodelle 2005. Helsigi yliopistossa suoritettii vuoa 2005 yhteesä 3 936 tutkitoa 1, jote opito ja työelämäpalauttee vastausprosetiksi muodostui 38,1. Naiset vastasivat kyselyy huomattavasti miehiä aktiivisemmi: aiste vastausprosetti oli 41,9 ja mieste vai 29,9. Tiedekuittai tarkasteltua vastausprosetit vaihtelivat merkittävästi. Humaistisessa tiedekuassa tutkio suorittaeet vastasivat kyselyy selvästi keskimääräistä aktviisemmi, vai teologisessa tiedekuassa tutkio suorittaeet ylsivät humaisteja parempaa vastausprosettii. Molemmista ryhmistä lähes kaksi kolmaesta vastasi kyselyy. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeista lähes puolet vastasi palautteesee ja myös oikeustieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeet ylsivät yli 45: vastausaktiivisuutee. Passiivisimpia vastaajia olivat valtiotieteellisestä, matemaattis luootieteellisestä ja lääketieteellisestä tiedekuasta valmistueet. Erityisesti lääketieteilijöide kohdalla erääksi syyksi voidaa arvioida lomakkee osittaista sopimattomuutta vastaajie tilatee kuvaamisee sekä vastaajie verrattai hyvää valmistumisejälkeistä työtilaetta. Opito ja työelämäpalauttee tiedekuittaiset vastausprosetit käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. 2 Taulukko 1. Helsigi yliopistossa vuoa 2005 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetti se tiedekua mukaa, jossa vastaaja suoritti tutkitosa vuoa 2005. tiedekuta vuoa 2005 HY:ssa suoritetut tutkiot* palautteesee vastaeet vastausprosetti Biotieteellie tiedekuta 194 64 33,0 Eläilääketieteellie tiedekuta 3 59 13 22,0 Farmasia tiedekuta 201 56 27,9 Humaistie tiedekuta 806 519 64,4 Käyttäytymistieteellie tiedekuta 4 512 253 49,4 Lääketieteellie tiedekuta 5 213 28 13,1 Maatalous metsätieteellie tiedekuta 240 87 36,3 Matemaattis luootieteellie tiedekuta 742 136 18,3 Oikeustieteellie tiedekuta 230 104 45,2 Teologie tiedekuta 201 130 64,7 Valtiotieteellie tiedekuta 6 538 106 19,7 tiedekuta ei tiedossa 4 yhteesä 3 936 1 500 38,1 * Lähde: Helsigi yliopisto tilastot 2005 [http://otes.helsiki.fi/halvi/tilast05.sf]. 1 Luku ei sisällä erikoislääkäri, erikoishammaslääkäri ja erikoiseläilääkäri ammatillisia erikoistumistutkitoja, joita suoritettii vuoa 2005 yhteesä 353 eikä erityisopettaja tutkio suorittaeita, joita oli vuoa 2005 yhteesä 65. Lähde: Helsigi yliopisto tilastot 2005 [http://otes.helsiki.fi/halvi/tilast05.sf] ja Helsigi yliopisto Opiskelijarekisteri. 2 Vastausprosetteja tarkasteltaessa o huomioitava, että eljä vastaajaa ei ilmoittaut tiedekutaa, jossa oli suorittaut tutkitosa vuoa 2005. 3 Eläilääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii eivät sisälly erikoiseläilääkäri tutkio suorittaeet. 4 Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii eivät sisälly erityisopettaja opiot suorittaeet. Palautteesee vastaeista käyttäytymistietelijöistä kolme ilmoitti kuiteki suorittaeesa vuoa 2005 erityisopettaja opiot. Nämä vastaajat poislukie käyttäytymistieteilijöide vastausprosetiksi muodostuu 48,8. 5 Lääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii eivät sisälly erikoislääkäri eivätkä erikoishammaslääkäri tutkio suorittaeet. 6 Valtiotieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii sisältyvät myös Sveska Social och Kommual Högskolaissa tutkio suorittaeet. Palautteesee vastaeista kymmee ilmoitti suorittaeesa vuoa 2005 alemma korkeakoulututkio Sveska Social och Kommual Högskolaissa. 1

Tarkasteltaessa palauttee vastausprosetteja sekä tiedekua että tutkitoastee tasolla, vastasivat kyselyy aktiivisimmi ylemmä korkeakoulututkio suorittaeet teologit ja humaistit. Myös alemma korkeakoulututkio humaisessa tiedekuassa suorittaeet saavuttivat hyvä vastausaktiivisuude. Kahdesta esi maiitusta ryhmästä kyselyy vastasi lähes kolme eljäestä ja alemma korkeakoulututkio suorittaeista humaisteistaki lähes 65. Yli 50: vastausaktiivisuutee ylsivät edellä maiittuje lisäksi myös alemma korkeakoulututkio suorittaeet teologit sekä ylemmä korkeakoulututkio suorittaeet käyttäytymis ja oikeustieteilijät. Usea tiedekua kohdalla joko lisesiaati tai tohtori tutkio suorittaeet jättivät kokoaa vastaamatta palautteesee. Ylemmä korkeakoulututkio suorittaeet humaistit ylsivät koko kysely parhaasee vastausaktiivisuutee ja myös alemma korkeakoulututkio humaistisessa tiedekuassa suorittaeet ylittivät selvästi ryhmäsä keskimääräise vastausproseti. Lisesiaati tutkio vuoa 2005 suorittaeista humaisteista kyselyy vastasi aioastaa yksi, tohtoreista ei yksikää. Opito ja työelämäpalauttee vastausprosetit tiedekua ja tutkitoastee mukaa käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. 7 Taulukko 2. Helsigi yliopistossa vuoa 2005 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetti vastaaja Helsigi yliopistossa vuoa 2005 suorittama tutkio astee sekä tiedekua mukaa. alempi korkeakoulututkito vuoa 2005 HY:ssa suoritetut tutkiot* palautteesee vastaeet ylempi korkeakoulututkito vuoa 2005 HY:ssa suoritetut tutkiot* vastausprosetti palautteesee vastaeet vuoa 2005 HY:ssa suoritetut tutkiot* * Lähde: Helsigi yliopisto tilastot 2005 [http://otes.helsiki.fi/halvi/tilast05.sf]. lisesiaati tutkito vastausprosetti palautteesee vastaeet vuoa 2005 HY:ssa suoritetut tutkiot* tohtori tutkito vastausprosetti palautteesee vastaeet vastausprosetti BIO 5 1 20,0 138 52 37,7 6 2 33,3 45 9 20,0 ELÄIN 48 13 27,1 11 0 0,0 FARM 150 39 26,0 39 15 38,5 4 1 25,0 8 1 12,5 HUM 315 203 64,4 434 315 72,6 18 1 5,6 39 0 0,0 KÄYT 8 126 54 42,9 344 195 56,7 18 0 0,0 24 4 16,7 LÄÄK 119 27 22,7 94 1 1,1 MM 11 3 27,3 194 80 41,2 7 1 14,3 28 3 10,7 ML 326 13 4,0 289 107 37,0 64 5 7,8 63 11 17,5 OIK 4 0 0,0 199 103 51,8 21 1 4,8 6 0 0,0 TEOL 15 8 53,3 162 120 74,1 5 0 0,0 19 2 10,5 VALT 121 28 23,1 356 75 21,1 20 1 5,0 41 2 4,9 KOKO HY 1073 349 32,5 2322 1102 47,5 163 12 7,4 378 33 8,7 7 Vastausprosetteja tarkasteltaessa tulee huomioida, että eljä vastaajaa ei ilmoittaut tiedekutaa, jossa suoritti tutkitosa vuoa 2005. 8 Aieistossa ollee epätarkkuude vuoksi kolmesta käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa erityisopettaja tutkio suorittaeesta vastaajasta yksi sisältyy alemma korkeakoulututkio suorittaeisii ja kaksi ylemmä korkeakoulututkio suorittaeisii. Käyttäytymistieteellistä tiedekutaa koskevassa erillisraportissa erityisopettajat o jätetty tilastoaalyysie ulkopuolelle. 2

Taulukko 3. Vastaajie humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 suorittama yli tutkito sukupuole mukaa. N=519. vuoa 2005 humaistisessa tiedekuassa suoritettu tutkito alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti a yhteesä mies sukupuoli aie 39 164 203 19,2 80,8 100,0 66 249 315 21,0 79,0 100,0 1 1 100,0 100,0 106 413 519 20,4 79,6 100,0 a. Jatkossa lisesiaati tutkio suorittaut vastaaja o koosteessa yhdistetty ylemmä korkeakoulututkio suorittaeisii vastaajii. yhteesä 3

2 OPINTOJEN HIDASTUMINEN JA VALMISTUMISEN SIIRTÄMINEN Taulukko 4. Opitoje hidastumisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N=472 494. koulutusta vastaamattoma asiotyö tekemie 286 riittämätö ohjaus opitoje suuitteluu 262 koulutusta vastaava tai siihe liittyvä asiotyö tekemie 242 opiskelumotivaatio puute ylimääräiset opiot 198 217 tutkitoi suorittamiselle välttämättömiä kursseja ei järjestetty kotityöt, lastehoito tmv. 116 127 äitiys tai isyysloma, vahempaivapaa sairaus tai vamma opiskelijajärjestöissä tai yliopisto halliossa toimimie 70 79 85 varusmies tai siviilipalvelukse suorittamie 35 0 50 100 150 200 250 300 maiitaa Taulukko 5. Muodollise valmistumise siirtämisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N=51 54. Yhteesä 61 eli 11,8 humaistisessa tiedekuassa tutkio suorittaeista vastaajista ilmoitti joki syy/joideki syide ojalla siirtäeesä muodollista valmistumistaa. ylimääräiset opiot 27 työpaika puuttumie koulutusta vastaamattoma asiotyö tekemie 20 21 koulutusta vastaava tai siihe liittyvä asiotyö tekemie halu hyödytää opitososiaalisia etuja 17 18 äitiys tai isyysloma, vahempaivapaa 7 halu lykätä opitolaia takaisimaksua 2 0 5 10 15 20 25 30 maiitaa 4

3 OPINTOJEN KEHITTÄMÄT TIETO JA TAITOALUEET Taulukko 6. Yliopisto opitoje kehittämät tieto ja taitoalueet humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N=509 517. tiedolliset ja taidolliset valmiudet tutkimus ja ammattietiika taju selkeä kuva oma ala työmarkkioista luova ajattelu taito valmius toimia oma ala asiatutijaa valmius soveltaa opittua käytätöö valmius hakkia lisätietoja ja taitoja oma ala teoreettie osaamie kielitaito tietotekiika käyttötaito oma ala käytäö taidot valmiudet kasaivälisee vuorovaikutuksee sosiaaliset taidot viestitä ja kommuikaatiotaidot joustavuus ja sopeutumiskyky yritystoimia perusteide tutemus tiimityötaidot oppimiskyky ogelmaratkaisukyky aalyyttiset, systemaattise ajattelu taidot erilaiste tutkimusmeetelmie tutemus oma aloitteisuus 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 ei laikaa joki verra melko paljo paljo 5

4 VASTAAMISHETKEN TYÖTILANNE JA TYÖNHAKUTILANNE Taulukko 7. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide työtilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N=461. työtilae vastaamishetkellä työssä päätoimie jatko opiskelija aikuisopiskelija (täydeyskoulutus tms.) kotoa (äitiys /isyys /vahempaivapaa, lastehoito tms.) työpaikka tiedossa työtö työhakija muu tilae yhteesä vuoa 2005 suoritettu tutkito alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito a 71 166 237 41,5 57,2 51,4 7 10 17 4,1 3,4 3,7 3 3 6 1,8 1,0 1,3 14 15 29 8,2 5,2 6,3 6 15 21 3,5 5,2 4,6 7 43 50 4,1 14,8 10,8 63 38 101 36,8 13,1 21,9 171 290 461 100,0 100,0 100,0 a. Ylemmä korkeakoulututkio suorittaeisii o sisällytetty yksi vuoa 2005 lisesiaati tutkio suorittaut vastaaja yhteesä 6

Taulukko 8. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide työhakutilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N=461. Työhakutilaetta koskevia lukuja tarkasteltaessa o syytä huomioida, että esimerkiksi jatko opiskelijat ja äitiys /vahempaivapaalla työstää olevat ovat saattaeet työhakutilaetta koskevissa kysymyksissä tulkita kuuluvasa työssä olevie joukkoo. Tästä syystä työssä olevie määrä vaikuttaa suuremmalta kui esimerkiksi työtilaetta kuvaavassa taulukossa. työhakutilae vastaamishetkellä yhteesä ei hae työtä, koska o jo työssä työssä, mutta hakee uutta työtä ei ole saaut työtä, vaikka o hakeut ei ole hakeutkaa työtä ei ole vielä aloittaut työhakua vuoa 2005 suoritettu tutkito alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito a 69 139 208 40,4 47,9 45,1 26 63 89 15,2 21,7 19,3 7 30 37 4,1 10,3 8,0 61 31 92 35,7 10,7 20,0 8 27 35 4,7 9,3 7,6 171 290 461 100,0 100,0 100,0 a. Ylemmä korkeakoulututkio suorittaeisii o sisällytetty yksi vuoa 2005 lisesiaati tutkio suorittaut vastaaja. yhteesä 7

Taulukko 9. Työhakumeetelmä, joka avulla humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeet saivat/löysivät ykyise työsä. N=194. itse luodu verkosto/kotaktie kautta 47 sukulais tai tuttavaverkosto avulla 21 seuraamalla saomalehti ilmoittelua 19 ottamalla yhteyttä sopivii/mielekiitoisii orgaisaatioihi 18 muista verkkorekrytoitipalveluista (esim. aarresaari.et, oikotie.fi, mol.fi) yrityste ja orgaisaatioide iteretsivuilta 14 14 yliopisto/tiedekutie/laitoste tmv. ilmoitustauluilta yliopisto rekrytoitipalveluide tietokaasta (RekryForum) 12 12 tarjottii työtä/pyydettii työhö ottamalla yhteyttä etisee kesätyöpaikkaa 10 10 ottamalla yhteyttä etisee harjoittelu/opiäyteyhteistyöpaikkaa 6 työllistyi etisee työpaikkaa/vaihtoi työtä samassa orgaisaatiossa jättämällä tietoi erilaisii tietokatoihi (cv pakit tms) 4 4 työvoimatoimistosta (virkailija avustuksella) 2 sähköpostilistalta 1 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 maiitaa Lisäksi 45 vastaajaa ilmoitti saaeesa/löytäeesä ykyise työsä jollaki muulla kui yllä olevassa taulukossa maiitulla tavalla. 8

5 NYKYINEN TYÖ Opito ja työelämäpalautejärjestelmässä ollee tekise virhee vuoksi vuoa 2005 valmistueide osalta ei ole saatavissa tietoa vastaajie ammatti /tehtävä /virkaimikkeestä eikä työatajaorgaisaatiosta. Taulukko 10. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide tärkeimmät työtehtävät ykyisessä työssä aielaitokse mukaa. N=215. Afrika tutkimus Outreach työ www suuittelu Arabia kiele ja islami tutkimus Väitöskirja valmistamie ja jatkotutkio suorittamie Arkeologia Egyptologia Eglai kiele laitos Eglai käätämie ja tulkkaus Espajalaie filologia auttaa projekti asioissa ja järjestää symposiumia Karttoje piirtämie ja muut arkeologisee kettätyöhö liittyvät tehtävät Opastukset, työpajoje ohjaus Vastaa kaivauksilla luide ja muide löytöje talteeotosta paleografia raha käsittely vuoropäällikö tehtävät Asiakkaide palautteisii ja kysymyksii vastaamie asiaajo autovarastoista vastaamie, kateseurata, atk koulutus erilaiste pelie turaus ja liigatoimia koordioiti ja markkioiti Koordioi tällä hetkellä erilaisia kääösyksikköömme ja koko firmaamme liittyviä projekteja Käätäjä kouluttaja käätämie (2 vastaajaa) Lopputyökääös Markkioiti ja yyti, työsopimukset, produktiokohtaie tuottamie eli aikataulu ja budjettisuuittelu Ohjelmistokehitysprojektie suuittelu ja toteutus opettaa lukio ja peruskoulu eglai kursseja opettamie (4 vastaajaa) stadardie kääökset eglati suomi, kääösmuisti ja termipakkiohjelmie käyttööotto ja ylläpito Televisiosarjoje käätämie Verkkopedagogi tehtävät, koulutussuuittelu, verkkoviestitä, kasaiväliset yhteydet, www suuittelu Kielte opetus peruskoulu yläluokilla käätämie lehtiartikkelie käätämie suomesta eglaiksi TV ohjelmie käätämie opetus + tutie valmistelu sosiaalityö toimita vieraide kielte oppikirjoja: käsikirjoituste arvioiti ja parausehdotukset, kielehuolto, ulkoasusuuittelu yhdessä graafiko kassa, kuvatoimitus, paioo saattamie 9

Estetiikka Filosofia (ruotsikielie) Filosofia laitos Folkloristiikka ilmoituste teko ja siirto Mediaseurata, kielekäätämie Siivous Yhteydepito asiakkaide, opiskelijoide ja opetushekilökua välillä, sopimuste kirjoittamie ja tiedottamie sekä projektitoimia kehittämie. koota uutiset Strategie suuittelu opettamie (2 vastaajaa) oppilaide ohjaus, tutkimustyö Postikäsittely, esimiestehtävät Saksa, eglati; käätämie ja tulkkaus Sijoituspäätöste ja esityste tekemie, sijoitustoimia kvatitatiivie tutkimus Vedolyötiaalyysi tuottamie arkisto/perustutkimus Huilusoito opettamie kouluikäisille lapsille ja uorille S 2 opetus yleisö opastamie eri museotaloissa, opastuskierroste vetämie, museotaloje valvota Historia (ruotsikielie) Opito ohjaus, opetus, koulu halliollisia tehtäviä Historia laitos Italialaie filologia Itä Aasia tutkimus Asiakaspalvelu, myyti, tilaus ja varastoiti auta esiityjiä ja huolla heidä vaatteitaa automaatioo liittyviä Hekilöstöhallitoo liittyvät asiat, tarvittava iformaatio tuottamie (mm. koulutus ym. ohjeistus), suuittelu, projektityöt. hekilöstö, taloude ja hallio johto, koti ja ulkomaiset yhteiskutasuhteet Kirjoittaa historiaa Normaalia kirjastotyötä: asiakaspalvelua yms. uorte valmeus ja ohjaus opettamie opettamie ja oppilaide vaaimie raportoiti jas uutisoiti ulkomaide tapahtumista taksiyrityste kirjapido ja tilipäätöste teko tietopalvelutehtävät Tutiopettaja, lukio ja yläaste turvallisuus Vastaaotto/ohjaus Äidikiele, yhteiskutaopi ja S2: opettamie Kasaiväliset perheoikeusasiat Media seurata, kääöstehtävät Tiedotus, materiaali suuittelu, oppilasasiat laskutus, matkajärjestelyt moipuoliset kirjastotehtävät Orgaisaatio johtamie sekä asiakaspalvelu Itämeresuomalaiset kielet myyti ja äötutkimustyö 10

Japai tutkimus lastevaatteide esillelaitto Kielitekologia Kotimaie kirjallisuus ohjelmisto testaus ja dokumetoiti tutkimus avustavat tukitoimet, data muokkaus arkistoaieisto järjestämie, asiakaspalvelu artikkelie, tiedotteide je. kirjoitus kiele ja kommuikaatio opetus kirjoje laiaus ja palautus Kotimaise kirjallisuude markkioiti ulkomaille lukea käsikirjoituksia ja saada kirjailijoide kirjat kirjoiksi asti opettamie projektityöt Työyteisökosultaatio, kriisikosultaatio, opettajie täydeyskouluttaja toimimie (ryhmädyamiikka ja vuorovaikutus) ulkoie ja sisäie sekä markkioitiviestitä verkkoviestiä kehittämie (sekä Iteret että extraet), julkaisuje toimitustyö Kreika kieli ja kirjallisuus Tietopalvelu ja euvota Kristiia istituutti Kulttuuriatropologia Dialogi tai juotoje kirjoittamie Lehde toimittamie, taittamie, oikolukemie ja paiokutoo saattamie Taloushallito, hekilöstöhallito, opitoeuvota ja rekisteröiit sekä hakiat Tiet. kirjallisuude vaihtoo liittyvät terhtävät: kirjeeavaihto, kirjallisuude luetteloiti, saapumisvalvota je Viheralueide kuossapito Latialaise Amerika tutkimus vuorovaikutus asiakkaide kassa, kassatehtävät Musiikkitiede Kitarasoito opetus ja mikrotukihekilöä toimimie ormaalit radio musiikkitoimitukse tehtävät Nuottie myyti Ohjaamie, editoiti (uutislähetyksessä) Oma yhtyee esiitymiset ja markkioiti oopperaproduktio tuottamisee liittyvät tehtävät (tiedotus, markkioiti, harjoitusaikataulut ja paikat je.) Opettamie orkesteri esitysmateriaalie hakita ja esityskäyttöö valmistamie, jousitusprosessi koordioiti, ohjelmistosuuittelussa avustamie, käsiohjelmatekstie toimittamie Radio ohjelmie toimittamie Tietokataraportoiti Yliopisto Iteret sivusto ylläpito ja kehitystyö Pohjois Amerika tutkimus Opettamie Pohjoismaie kirjallisuus Pohjoismaiset kielet (toie kotimaie kieli) ruotsikielie tiedottamie, webbisivut Skriva, udervisa, arbeta i mågkulturella projekt. Asiakaspalvelu, ravitolatuotteide valmistus, aiskeluvalvota, päivittäistilitykset erilaiste lomakkeide esikäsittely, skaaus ja talleus kielte opetus (ruotsi ja eglati) 11

Pohjoismaiset kielet Kassatyöt (äidikiele lija) Opettamie Käätämie, asiakaspalvelu Opettamie (3 vastaajaa) opetukse järjestämie, lautakutie kokoamie, kasaiväliste asioide hoitamie opiskelijoide euvomie yleisissä opitoja sekä yliopistoa että opiskelijaelämää koskevissa asioissa Oppituit ja iide valmistelemie ruotsi kiele opetus Suoritusrekisteri ja opiskelijoide euvota, opiskelijapalvelut toimita kielte oppimateriaaleja, työ o tavallaa projekti vetämistä Raskalaie filologia espaja opetus Kurssikoordiaattori Käätämie, kääöste tarkastamie, termiologiatyö myyi ja laskutukse toimiot opettamie suometamie, työtehtävie koordioiti Urheilusähkeide kirjoittamie, muokkaamie ja käätämie Ruotsi käätämie ja tulkkaus Asiakaspalvelu, kirjapito Saksalaie laitos eglai ja saksa opettamie kassalla asiakkaide rahastamie ja palvelemie kielteopettamie ja kasvatukselliset tehtävät KTK ja KTM opiskelijoide valmistumisprosessi, eglaikielie opiskelijoille kohdistettu iformaatio käätämie, taitto ohjelma käyttö, yhteydepito asiakkaisii opettamie Orgaisaatio hallito ruotsi kiele opetus saksa ja ruotsi opetus Sihteeri tehtävät tomitukselliset työt ulkomaiste yrityste verotarkastukset Saksa käätämie ja tulkkaus opiskelijoide eduvalvota Seemiläiset kielet ja kulttuurit Slaavilaiset kielet ja kulttuurit Suomalais ugrilaie kasatiede Asiakkaat, rekisterit, laskutus, kokoukset. opetus ja luokavalvoja hommat julkaisuje toimittamie, kääöstehtävät Suome edustamie EU: toimielimissä vietidokumettie valmistus kaikki mahdollie käätämisestä perustoimistotöihi merihistoria ala asiatutijatehtävät ja arkistohoitaja tehtävät Suomalais ugrilaie lehtie lukemie kieletutkimus tavallista papi työtä Suome kiele laitos artikkelie kirjoittamie, avustajie artikkelie editoiti, lehde dramaturgie suuittelemie, kuvitukse suuittelemie, ulkoasu kehittämie, taitto etc. 12

Asiakkaide opastus ja euvota, lipumyyti Erilaiset myyjä työtehtävät valitamyymälässä. julkaisuje toimittamie kirjoitusviestiä siältöje toimittamie ja tuottamie Kirjoje toimittamie Kirjoje, äyttelytekstie ja muide tekstie toimittamie ja käätämie lehde toimittaja työt madiaseurata opettamie (3 vastaajaa) opetus ja kasvatus suome kiele opettamie alakoululaisille, heidä tukemie, kaustamie, rohkaisu sekä opiskeluilo ja iostukse ylläpitämie. suome kiele opetus suome kiele opetus Suomessa työkomeolla oleville Sähköise viestiä sisällötuottamie ja kehittämie Tieteelliste kirjoje toimittamie ja markkioiti Tuotesuojaus viestiä kosultoiissa avustamie Suome kieli ja kulttuuri Taidehistoria auttaa asiakkaita kogressi aikaa, + tekiset asiat kute powerpoit esitykset, tulkkauslaitteide jako, atk osamista kasvattamie ja opettamie käätämie veäjä kielelle hallito, talous ja orgaisoiti museossa asiatutijarooli taitee äärellä Lokalisoiti ja kääösprojektie johtamie Museo avoiapito ja vastuu museosta Museopedagogise ohjelma suuittelu ja toteutus oikolukemie, lehde sisällö hallita opastamie, äyttelyide suuittelu ja raketamie Sidosryhmälehde toimittamie, sposoroitiprojektie käsittely ja hoito, yritykse taidehakiat Tutki Koski ja Kirjastopuisto historiaa. Kirjoita selvityksestä raporti, jota käytetää puistoje restauroii ja jatkosuuittelu pohjaa. Teatteritiede markadsförig, pr, producetskap Uskototiede humaistise tiedekua oppiaieea Veäjä kieli ja kirjallisuus (vieraa kiele lija) Erilaiste asiakasverkkoje ylläpito ja suuittelu kirjastovirkailija Matkailijoide opastamie erilaisilla kierroksilla, erilaiset sightseeigtehtävät. Tiedohakita, tekiset sihteeri tehtävät, lehdistöseurata Käätämie kirjoje toimittam., suome kiele tarkistus, kirjoje taitto, kirjapaio valita, yhteydet paioo, kirjoittajii Maahamuuttajie suomeopetus Myydä Myyti ja euvota projektisuuittelu, raportoiit, budjetoiti, yhteydepito, käätämie, tulkkaus työttömyyspäivärahahakemuste käsittely, takaisiperitä, asiakaspalvelu ja euvota 13

Udmurtikielise Raamatukääökse eksegeettie tarkistus ja kääösryhmä työ koordioiti viisumihakemuste käsittely Veäjä käätämie ja tulkkaus Yleie kielitiede Yleie kirjallisuustiede Asiakaspalvelutehtävät, myyti, euvota Asiaajopalveluje tarjoamie Kääös ja tulkkaustyöt, projektie halliolliset työt laskutus, kääökset työaikakirjapito, eri rekistereide käyttöoikeuksie hallioiti (toimi joskus tulki sijaisea) Opeta somalialaisille maahamuuttajille suome kieltä sekä suome lukemista ja kirjoittamista. Sähköliitikoosteide aseus valvomotyösketely ja partioiti termiaalialueella Hallitukse esittelijä, asiatutija, käytäö toimia toteuttamie, yhteydepito valtiohallitoo, kv suhteet Kirjoittaie Kirjoje sisääosto, myyti, tilaukset toimitustyö Taulukko 11. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä tutkitoastee mukaa. N=225. työatajaryhmä yhteesä yliopisto, korkeakoulu tai Suome Akatemia muu valtio virasto, laitos tai liikelaitos kuta tai kutailiitto seurakuta järjestö tai säätiö yksityie yritys ole itseäie yrittäjä/freelacer muu vuoa 2005 suoritettu tutkito alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito a 5 18 23 7,5 11,4 10,2 8 22 30 11,9 13,9 13,3 12 25 37 17,9 15,8 16,4 2 2 1,3,9 6 24 30 9,0 15,2 13,3 27 50 77 40,3 31,6 34,2 5 12 17 7,5 7,6 7,6 4 5 9 6,0 3,2 4,0 67 158 225 100,0 100,0 100,0 a. Ylemmä korkeakoulututkio suorittaeisii o sisällytetty yksi vuoa 2005 lisesiaati tutkio suorittaut vastaaja yhteesä 14

Taulukko 12. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa tutkitoastee mukaa. N=224. asema ykyisessä työssä johto keskijohto asiatutija, tutkija, opettaja tms. toimihekilö työtekijä harjoittelija muu yhteesä vuoa 2005 suoritettu tutkito alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito a 2 5 7 3,0 3,2 3,1 2 9 11 3,0 5,7 4,9 23 56 79 34,3 35,7 35,3 12 33 45 17,9 21,0 20,1 27 50 77 40,3 31,8 34,4 2 2 1,3,9 1 2 3 1,5 1,3 1,3 67 157 224 100,0 100,0 100,0 a. Ylemmä korkeakoulututkio suorittaeisii o sisällytetty yksi vuoa 2005 lisesiaati tutkio suorittaut vastaaja yhteesä Taulukko 13. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide työsuhtee laatu ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. N=224. työsuhtee laatu määräaikaie jatkuva harjoittelupaikka oma yritys toimiimi/freelacer muu yhteesä vuoa 2005 suoritettu tutkito alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito a 27 86 113 40,3 54,8 50,4 33 58 91 49,3 36,9 40,6 1 1,6,4 1 3 4 1,5 1,9 1,8 5 8 13 7,5 5,1 5,8 1 1 2 1,5,6,9 67 157 224 100,0 100,0 100,0 a. Ylemmä korkeakoulututkio suorittaeisii o sisällytetty yksi vuoa 2005 lisesiaati tutkio suorittaut vastaaja yhteesä 15

Taulukko 14. Nykyisessä työssä viihtymie humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N=228. ykyisessä työssä viihtymie yhteesä 1 = e viihdy laikaa 2 3 4 5 = viihdy eriomaisesti vuoa 2005 suoritettu tutkito alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito a 1 4 5 1,5 2,5 2,2 8 11 19 11,8 6,9 8,3 17 37 54 25,0 23,1 23,7 23 61 84 33,8 38,1 36,8 19 47 66 27,9 29,4 28,9 68 160 228 100,0 100,0 100,0 a. Ylemmä korkeakoulututkio suorittaeisii o sisällytetty yksi vuoa 2005 lisesiaati tutkio suorittaut vastaaja yhteesä 16

6 TYÖN JA OPINTOJEN VASTAAVUUS Taulukko 15. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide ykyise työ ja opiskeluala vastaavuus tutkitoastee mukaa. N=225. mite ykyie työ vastaa opiskelualaa yhteesä ei laikaa joki verra täysi ei osaa saoa vuoa 2005 suoritettu tutkito alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito a 27 33 60 40,3 20,9 26,7 22 47 69 32,8 29,7 30,7 18 77 95 26,9 48,7 42,2 1 1,6,4 67 158 225 100,0 100,0 100,0 a. Ylemmä korkeakoulututkio suorittaeisii o sisällytetty yksi vuoa 2005 lisesiaati tutkio suorittaut vastaaja yhteesä Taulukko 16. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide ykyise työ vaatimustaso ja akateemise koulutukse vastaavuus tutkitoastee mukaa. N=226. mite ykyie työ vastaa vaatimustasoltaa akateemista koulutusta ei laikaa joki verra täysi ei osaa saoa yhteesä vuoa 2005 suoritettu tutkito alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito a 15 26 41 22,7 16,3 18,1 22 42 64 33,3 26,3 28,3 28 90 118 42,4 56,3 52,2 1 2 3 1,5 1,3 1,3 66 160 226 100,0 100,0 100,0 a. Ylemmä korkeakoulututkio suorittaeisii o sisällytetty yksi vuoa 2005 lisesiaati tutkio suorittaut vastaaja yhteesä 17

Taulukko 17. Yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N=227. yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä yhteesä opitusta ei juurikaa hyötyä voi hyödytää oppimaasa joki verra käyttää hakkimiaa tietoja/taitoja joka päivä ei osaa saoa vuoa 2005 suoritettu tutkito alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito a 13 20 33 19,4 12,5 14,5 27 55 82 40,3 34,4 36,1 25 84 109 37,3 52,5 48,0 2 1 3 3,0,6 1,3 67 160 227 100,0 100,0 100,0 a. Ylemmä korkeakoulututkio suorittaeisii o sisällytetty yksi vuoa 2005 lisesiaati tutkio suorittaut vastaaja yhteesä 18

7 TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT Taulukko 18. Nykyisee työhö valituksi tulemisee vaikuttaeet tekijät humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N=233 237. akateemie tutkito pääaie sivuaieet tutkielma/pro gradu aihe opiäyteyhteistyö opitomeestys muut opiot tai muu koulutus opiskeluaikaie harjoittelu oma ala työkokemus muu työkokemus aikaisempi työsuhde samaa työatajaa ulkomailla työsketely tai opiskelu kielitaito atk taidot itse luotu verkosto ja kotaktit (esim. työ /opiskelukaverit) harrastukset hekilökohtaiset omiaisuudet ja persooa oma aktiivie työhaku suosittelijat sattuma ja/tai hyvä oi 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 vaikutti paljo vaikutti hiema ei merkitystä e osaa arvioida/ei relevatti kysymys 19

8 PALAUTE YLIOPISTO OPINNOISTA Taulukko 19. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide vastaajie äkemys juuri suoritettuu tutkitoo johtaee koulutuksesa parhaista puolista aielaitokse/pääaiee mukaa. aielaitos ei tiedossa Afrika tutkimus Arabia kiele ja islami tutkimus Arkeologia Aalyyttise ajattelu kehittymie, tiedohaku, tutkimusetiika taju. Gradu teko prosessia. Oma ajattelukyvy ja taido kehittämie. Digitaalise viestiä ja uusmedia sivuaieohjelma (20 ov). Ilma tämä ohjelma tuomia taitoja miulla ei olisi ykyistä työpaikkaai, eikä juuri mahdollisuuksiakaa työllistyä aiakaa pääaieei alalle. Kokoaisvaltaisesti kaike uude oppimie. Moie kulttuurie tutemukse lisäätymie ja tutustumie akateemisee ajatteluu sekä kotaktit eri aloje asiatutijoihi Moipuolisuus, valiavapaus. Ole asuut lähes 7 vuotta aiemmi Afrikassa ja käytätö oli tuttuaki tutumpi. Oli upeaa tutustua teoriaa! Oma vapaus. Työharjoittelu. Ammattitaitoie ja supporatiivie laitoshekilöstö. Suhteellise suuri vapaus erikoistua oma kiiostukse mukaisesti. Valmistumie. Arkeologiset kettätyöt. E osaa saoa. Hekilökohtaie ohjaus iiltä harvoilta opettajilta, jotka sitä jaksavat muide työkiireidesä ohessa ataa. Hyvät opettajat ja oppimimisympäristö Käytäö harjoittelu, mm. opetuskaivaukset ja kettätutkimuskurssi. Käytäö työharjoittelut. Käytäö työt Oma ajattelu selkeytymie kielteiste esimerkkie kautta. Oma ala tiedollise taido kartuttamie, tiimityösketelyvalmiudet tiedo hakuu ja oma ala tietämykse kartuttamisee. Opetukse ja ohjaukse laatu ja hekilökohtaisuus. Pääsee toteuttamaa yliopistossa opittua teoriaa käytäössä kesäisi ku alkaa kaivaukset. Vaikka opetusta aiheesta ei juuri ollutkaa, pystyi erikoistumaa juuri itseäi kiiostavalle osa alueelle. Vapaus Assyriologia Vapaus suorittaa iitä omaa tahtii, mahdollisuudet lähteä vaihtoo ja osallistua jo opiskelija tutkimustyöhö avustajaa Egyptologia Kiiostavuus. O oppiut mielekiitoise kiele ja kulttuuri. Omatoimisuus o kasvaut koska opiskelu o ollut suurimmalta osi yksi puurtamista. Eglai kiele laitos Digitaalise viestiä sivuaieet, aie ja syvetävie opitoje valiaiset kurssit Eglatilaise filologia laitokse loistavat opettajat ja mielekiitoiset kurssit. 20

Eglatilaise filologia opiot, rajattomat mahdollisuudet tutustua uutee upeaa tietoo. Opiot Uiversity College Lodoissa. Eglatilaise filologia tarjoamat kirjallisuuskurssit ja iissä sytyyt ala tutemus sekä iide kehittämät tiedohakutaidot. Semiaari ja graduohjaus BIR kurssit Vapaus valita kursseja mm. Revallilta, Moakosta sekä Kristiia istituutista. Erilaiste erikoistumisvaihtoehtoje tarjota; sivuaieide laaja valikoima Hekilökohtaie ohjaus kirjoittamisessa, eteki lähestymistapoje tarketamisessa ja teksti raketee muokkauksessa, eli tieteellise teksti tuottamisessa käytäössä. Hyvä gradu ohjaus! Hyvä gradu ohjaus; tutkimustyöhö perehtymie, omie vahvuuksie löytämie, humaistise idetiteeti voimistumie, tiedohakitataidot, oppimise ilo, taitojei ja työi arvostus. Iostavat ja hyvät opettajat ja moipuolie koulutusohjelma Itseäie opiskelu. O itse saaut valita, mite eteee. Itseäie työsketely (2 vastaajaa) Joustavuus kurssie valiassa. Ystävälliset opettajat. kattava opettajakoulutus, josta koki todella hyötyväsä ja oppivasa Kielitaído karttumie kirjallisuude opiot. asioide käsittelytapa o aiva toie kui kahdessa muussa tutkiossai, jotka ovat kauppakorkeakoulusta ja oikeustieteellisestä. Kokretia jota koi KV viestiä ja vuorovaikutukse puoliarvosaaa suorittaessai (rusaasti ryhmätöitä, työelämävierailuja ja oma osaamise ja vahvuuksie tuistamista). Korkeatasoie opetus ja opettajie ammattitaito. Sivuaieissa: opetukse ajakohtaisuus, opettajie kriittie suhtautumie opettavii asioihi Kääöskurssit lopulta saamai graduohjaus, FT Mia Palader Colli o loistava ohjaaja mahdollisuus suorittaa opiot vapaasti ja joustavasti, sivuaiekokoaisuude käytäö osuus oli mukavaa vaihtelua teoreettiselle opiskelulle Mahdollisuus yhdistellä oppiaiee eri tutkimusaloje (esim. käätämie, kielitiede) opitoja moipuoliseksi kokoaisuudeksi. Moipuolisuus ja valiavapaus aikataulu ja sivuaieide suhtee. moipuolisuus ja yleissivistävyys, toisaalta myös ammattii valmetavat kurssit Moipuolisuus, koska ole opiskellut hyvi erilaisia aloja Moipuolisuus. opettaja pedagogiset opiot ja iissä käytäö harjoittelut Opettaja pedagogiset opiot toivat käytäöläheista ohjausta opettaja työhö ja varmistukse siitä, että tuleva ammatti kiiostaa miua. Nimeomaa harjoittelu kouluissa atoi eite. Eglatilaise filologia opioissa parasta ovat olleet kielitaitoa lisäävät kurssit ja syvetävie opitoje vapaaehtoiset luetokurssit. Opettajat. Parasta olivat mielekiitoiset kurssit pääaieessa, sekä mielekiitoie tutkielma aihe. Myös sivuaieet olivat mielekiitoisia, ja arvosti suuresti vapautta valita itse opitoi ja suuitella aikataului. praktikumit pääaiee kirjallisuuskurssit (opettajat ja meetelmät,)opetusharjoittelu 21

Pääaieessa (eglatilaie filologia) asiatutevat opettajat, kurssie valiaisuus ja yleie hyvä heki laitoksella. Sai vietyä opiot loppuu. Se, että ole ylipäätää iostuut omasta alastai, ja motivoituut oppimaa lisää. se, että pääaieessai ei ole pakollisia sivuaieita vaa oli paljo valiavaraa Se, että se o ohi soveltava kasvatustietee laitokse moialaiset opiot Teoreettie opiskelu; auti pro gradu työi tekemisestä. Aieeopettaja koulutuksessa harjoituskouluvaihe oli upea. Tutkito itsessää. Tietyt iostavat aieet ja akateemie vapaus, jos sitä osaa hyödytää positiivisesti, ei käyttää hyväksee. Vahva alkumotivaatio, joka opeutti valmistumista. Valia vapaus, mahdollisuus opiskella hyviki erilaisia aieita. Mahdollisuus "kokeilla" joki aiee opiskelua esimerkiksi kurssi tai pari verra ja sitte aloittaa joki muu, jos edellie ei osoittautuut oleva omaa alaa. vapaavalitaisuus Yliopisto opiskelu o avartaut maailmakuvaai ja ataut miulle sekä yle Eglai käätämie ja tulkkaus Espajalaie filologia Estetiikka käytäöläheisyys käytäöläheisyys, opiskeluilmapiiri pieellä laitoksella kaukaa emoyliopistossa, akateemie vapaus Käätäjäkoulutukse moipuolisuus ja Kouvola hekilökohtaie ohjaus. Helsigissäki o pieempiä yksiköitä, joissa tutee olevasa yksilö, mutta massalueoille hukkuu liia helposti. Ole saaut oppia kieliä ja saa yt vihdoi tehdä kielityötä rauhassa Omie valmiuksie kehittymie, yleissivistykse lisäätymie, virallie todistus omasta osaamisesta. Opiskelijayhteisö: siiä luodut kotaktit, vertaistuutoroiti ja motivoiti Opiskeluu sisällytetyt kääöstoimeksiaot Yleissivistys, itseäie ajattelu ja työsketely, oma ala tietotaido kasvamie. Kielitaitoa/kieletutemusta kehittävät kurssit. Koulutukse yleissivistävä vaikutus ja kielitaito. O saaut itse raketaa oma kokoaisuutesa, ei puuduttavia pääsykokeita, vaa o voiut melko vapaasti ottaa haluamiaa aieita. Opettaja pedagogiset opiot oli moella tapaa hyödyllie. Vapaavalitaisuus erikoistumisessa eglai aieopioissa Akateemie vapaus. Aalyyttiset taidot, kirjoittamise taidot, kulttuuri ymmärtämise edellytykset sekä kielitaido kasvu. Att jag hade ett bra samarbete med mi hadledare, dvs att jag upplevde att ho förstod mia frågor och kude guida mig vidare. Erikoistumise vapaus. Itersubjektiivisuus. Vuoropuhelu. Arvosta pääaieei professoria erityisesti koska hä edellytti oma aloitteisuutta ja päämäärätietoisuutta erityisesti syvetävie opitoje suorittamisessa. 22

Opiskelu o mielestäi kehittäyt paljo ajatteluai, kykyäi hahmottaa maailmaa ja perustella äkemyksiäi. Ole auttiut opiskelusta imeomaa opiskelu itsesä vuoksi e iikää se kaalta, kuika paljo tutkiosta tulee mahdollisesti tulevaisuudessa olemaa hyötyä. Vapaus valita itseäi kiiostavia aihepiirejä. Filosofia (ruotsikielie) Filosofia laitos Folkloristiikka Filosofia o ataut perspektiiviä talousteoriaa ja käytäö kysymyksii, sekä kehittäyt kriittistä ajatteluai ja itsetutoai. Jatkuva itsesä kehittämie suutaa, joka tutuu tärkeältä. Kuskap Möjlighete att diskutera och debattera med adra studerade och lärare. Akateemie vapaus mahdollistaut opiskelu sopeuttamise oma elämä realiteetteihi. Akateemie vapaus, joustavat aikataulut, mahdollisuus keskittyä kiiostukse kohteisii. Atoisat semiaarit, ja muutama iostava ja omaperäistä ajattelua opettava luetokurssi. Avoi yliopisto. Itseäisyys. Kieli ja viestitäopiot Mielekiitoiset kirjat ja lueot Milekiitoie aieyhdistelmä ja mahdollisuus perehtyä laajaalaisesti moii kiiostavii teemoihi ja ogelmii. Parasta o mahdollisuus laajasti yleissivistävää humaistisee koulutuksee. prosemiaarit ja semiaarit, auskultoimie Se o ollut erittäi mielekiitoista ja haastavaa ja pakottaut tarkastelemaa kriittises teoreettise filosofia opiot: opettavat ajattelua, semiaarit opettavat lukemista ja kirjoittamista, koska epäselvyyttä ja epätarkkuutta ei sallita. Tietoa, tiedettä, todellisuutta ja yhteiskutaa koskeva ymmärtämykse syveemie ja tarketumie. uusi iostava ajatteluympäristö opiskeluje alkuvuosia Uusie tutkimuskettie hahmottumie. Vapaus hallita ja suuitella opitojaa itse, määräajattomuus, semiaarit. Yleissivistävä humaistie koulutus ja kulttuuri tutemus o tarpeellista myös isiöörille. Ylesisivistävyys, teoreettisuus, pako käytäöllisestä elämästä Kielikoulutus korkeatasoie opetus suomalais ugrilaisella ja folkloristiika laitoksella Kyky oppia hakkimaa tietoa, selviytymää erilaisista tehtävistä,tekemää vaikeitaki tehtäviä. Kyky toimia erilaisissa porukoissa Laitokse toimivuusja hyvät opettajat(folkloristiikka!,kiiostava ala. Ataa laaja yleissivistykse. Mahdollisuus opiskella moipuolisesti ja moitieteisesti eri korkeakouluissa ilmaiseksi, yleissivistykse laajeemie ja paljo tietoa eri aloilta. Mielekiitoiset oppiaieet Mielekiitoiset, iostavat luetokurssit ja opitokokoaisuudet. Moipuoliset ja kiiostavat aihepiirit. 23

Ole oppiut ymmärtämää akateemise tieteellise tutkimustyö perusajatukset.tutkito ataa lisämahdollisuuksia työhakuu.yliopistossa o mielekiitoista opiskella, o paljo mielekiitoisia aiheita Ole saaut perehtyä alaa, joka o suuri kiiostukse kohteei. Oma ala opetus ja erityisesti e harvat luetokurssit, joita vuosie varrella o tarjottu, ovat olleet atoisia. Parasta o ollut käytäö likit yliopisto ulkopuolelle, ts. praktikum ja työharjoittelu sekä oma ala soveltava käyttö, ei pelkkä teoria. Myös kieliopiot ovat olleet hyviä ja se, että sivuaieita o saaut valita vapaasti! Akateemie vapaus kaiki puoli. Prosemiaaritutkielma tekemie kettätyö ja arkistokurssit Se, että ymmärsi vaihtaa suutaa pois pääaiee opiskelutraditiosta. Syvetävät opiot Tutkimuksee paiottumie, ku ole mieltäyt koulutukse imeomaa tutkijakoulutukseksi. Toisaalta työelämävalmiuksiaki o ollut mahdollista kartuttaa. Uude tiedo oppimie kiiostavasta kulttuurialasta ja yleissivistykse karttumie. Valitoje rusaus ja moipuolisuus Historia laitos Erityisesti päättötyö tekemie ja valmistelemie, vaikka huomattavaa o laitoste haluttomuu Gradu teko ja sitä kautta opittu akateemie työsketelymalli. Historiaopiot tutuivat tuova kokreettista hyötyä tulevaa ammattiii, joka o historiaopettaja kuha saa pedagogiset opiot päätöksee. Historia laitoksella järjestetää mielestäi myös hyvää opetusta. Hyvä ohjaus ja kaustus omalta laitokselta Ihaia opettajia, ihaia opiskelutovereita. Hyvä paikka opiskella. itseäie opiskelu pitkä opiskeluaika, joka o mahdollistaut toise yliopistotutkio suorittamise välillä ja se jälkee työ ohessa tämä tutkio suorittamise loppuu. Korkeakouluharjoittelu Kauppa ja teollisuusmiisteriössä. Kahde kuukaude kielikurssi Japaissa kesällä 2002. Kyky aalyyttisee ja kriittisee tiedo käsittelyy. Loppuvaihe, eli gradu teko ja vapaavaliaiset opiot. Mahdollisuus itseäisee, luovaa ja uutta atavaa työsketelyy. Mahdollisuus valita laajoja sivuaiekokoaisuuksia. Mielekiitoisuus. Omaehtoise, aalyytise ja kriittise ajattelu syveemie Paljo suutautumisvaihtoehtoja, mahdollisuus itseäisee toimitaa Parasta o ollut ehdottomasti vaihtovuode tuoma ati ja kielikeskukse opetus sekä työharjoittelumahdollisuus. Byrokratia o pelaut hieosti. Puttisali o halpa ja loistava. Saamai yleistieto ja myös tarkemmat tiedot moista asioista; mielekiitoisia kursseja; eglai kiele luketaido kehittymie täydelliseksi; kaverit Saaut tehdä ja opiskella itseä kiiostavia asioita. Se moipuolisuus ja laaja alaisuus, mitkä olivatki asioita, joide vuoksi alu peri hakeudui juuri humaistisee tiedekutaa. 24

Suhteellie vapaus koota opiot itse ja mahdollisuus sisällyttää opiskeluaikaa erilaisia elämätilateita ja työtilaisuuksia. Ole ollut kirjoilla kymmee vuotta yliopistossa, mutta aikaa sisältyy myös varusmiespalvelus, työsketely armeijassa, sivutoimie jatkuva työsketely, avioitumie, raskaus, äitiysloma + hoitovapaa. Se lisäksi että yt "viimei" valmistu, ole myös oppiut elämästä äide "oheisprojektie" kautta. Sisällöllisesti parasta humaistisissa opioissa o ollut mielestäi se, että ole oppiut omatoimisesti hakkimaa ja arvioimaa tietoa vaikke valmistukaa selkeästi ammattii, usko pystyväi itseäisesti opiskelemaa tarvittavat tiedot aika moee hommaa, ku tulee tarvis. Suome kiele opiot olivat erittäi kokreettisia ja hyödyllisiä samoi kui digitaalise viestiä opiot. Kaikki opiot ovat laajetaeet omalla tavallaa käsitystäi maailmasta ja opiskelisi mielellää lisää. Suuria kokoaisuuksia jäsetävää, aalyyttista ajattelutapaa, iformaatio omaksumiskykyä, tapaa tuottaa ja muokata tietoa, kirjallista ilmaisukykyä. Suurte kokoaisuuksie ymmärtämie, koulutukse sivistyksellie merkitys itsetuolle ja tietoisuudelle sekä tiedojao ylläpitämie jatkossaki. teoreettiset valmiudet hoitaa ala tehtäviä, laaja yleissivistys, yleesä valmius tarttua asioihi ja ottaa vastaa haasteita. ammatillie itsevarmuus. Uude tiedo saati. Opettajakoulutuksessa käytäö valmiukse saamie Valmistumie, opi paljo, ole mielestäi valmis itseäie oma ala osaaja. Vapaus ja moipuoliset kurssit. vapaus muodostaa omaäköie tutkito Vapaus, itseäisyys Yleissivistävyys, laajoje kokoaisuuksie hallita, työharjoittelu. Yliopistossa sai esimmäistä kertaa elämässäi opiskella vai ja aioastaa sitä, mistä oli kiiostuut. Se myös äkyi sekä tuloksissa että motivaatiossa. Itsellei sopi erittäi hyvi itseäie tapa suorittaa opitoja ilma valmiita lukujärjestyksiä ym. Italialaie filologia Itä Aasia tutkimus aieeopettajakoulutus Käytäö taidot, eli aieeopettajakoulutuksee kuuluut auskultoiti. Moialaisuus. Ole omaksuut paljo teoreettisia tietoja. Ole opiskellut pieillä laitoksilla, kassakäymie opettajie ja oppilaide välillä o helpottaut opioissa eteemistä, tässä auttoi myös aiejärjestötoimita. Mahdollisuus ja kaustamie kasaivälisee vaihtoo ollut tärkeää. Opitoje vapaus, moitieteisyys. Syvetävät opiot ja vierailija lueot. Kvv oli paras opitokokoaisuus. Tieteellie tutkimus. Kieliopetus. Kriittise ajattelu kehittymie, sekä kielitaido kohetumie. Ulkomailla opiskelu poisti kyykset töihi lähtemisee ulkomaille. Oppimie Tiedo lisäätymie ja ajattelu avartumie. Vaihto opiskelu lukuvuode verra Kiiassa 25

Itämeresuomalaiset kielet Japai tutkimus hyvä kielitaido omaksumie hyvä kielitaido saavuttamie Vapaus Akateemie vapaus. moipuolisuus Kielitekologia Vapaus valita ja yhdistää opitoja erilaisilta aloilta yhdeksi kokoaisuudeksi Klassillie arkeologia Laitokse opettajat, jotka ovat olleet loistavia lueoitsijoita ja iostaeet opiskelemaa margiaalista aietta. Kotimaie kirjallisuus Kreika kieli ja kirjallisuus Aieeopettaja koulutus gradu kirjoittamie Jatkuva uude oppimie Kotimaise kirjallisuude opiot ovat kehittäeet huimasti kykyäi lukea, tulkita ja kirjoittaa kauokirjallisuudesta. Ole saaut kuuella kutkuttava kiiostavia luetoja ja tutustua jäittävii teoreetikoihi. Jollai tavalla pääaieopiot avasivat miulle uude maailma. Gradu kirjoittamie oli haasteellista ja hauskaa. Kulttuuri tutkimukse ala tutemus Luova ogelmaratkaisu, yleissivistys, aalyyttisyys Luovuus, vapaus valita, mielekiitoie pääaie Mahdollisuus soveltaa erilaisia työsketelytapoja. Muutamat perustavalla tavalla omaa ajatteluu vaikuttaeet ja alaa kohtaa tutemaai iostusta lisäeet lueot. Mahdollisuus suorittaa moipuolie, laaja alaie tutkito ilma opiskeluaja tai opitoviikkoje määrä rajaamista. Näi o voiut suorittaa moipuolise, työelämässä hyödyttävä opitopaketi, jossa eri opiot tukevat toisiaa. Moipuolisuus Ohjaava professori (Pirjo Lyytikäie) kausti jatkamaa, vaikka opiskelu työ ja perhe elämä ohella oli aika työlästä. Ole opiskellut kahdessa osassa, aluksi 70 luvulla heti koulu jälkee, ja yt 30 vuotta myöhemmi uudellee. Alkuvaihe oli melko turhauttavaa Se mitä ole oppiut elämää varte, elämästä yleesä. Koulutus ja opiskelu o kasvattaut ja vaikuttaut ajatteluu. Tamperee yliopistossa suorittamai iformaatiotutkimukse opiot. Ne ovat ataeet muu teoreettise koulutukse päälle käytäöläheisempiä taitoja ja avaeet hyvät mahdollisuudet työmarkkioilla. Työharjoittelu Valia vapaus, ohjaukse saamie ku sitä pyytää, humaistise tiedekua atama opetus mahdollisti moipuolise osaamise. Projektikurssi. Vapaus valita itsellei sopiva tapa opiskella. Kiiostava sisältö. Järjestötoimita, yleissivistävyys. Kyky tuottaa tieteellistä tutkimusta Opiot loivat vahva kielitaido ja edellytykset atiiki kulttuuritraditio ymmärtämiselle ja tulkitsemiselle. Se lisäksi opiskelu oli hauskaa! Yleissivistävyys 26

Kristiia istituutti Kulttuuriatropologia O oppiut pohtimaa asioita aalyyttisesti ja kriittisesti. Yhteiskua arvoje tietylaie kyseealaistamie ja ogelmallisuude osoittam Se moipuolisuus, poliittisuus ja se atama valmius kriittisee ajatteluu. Mielekiitoiset kurssit ja varsiki vierailevat professorit. Moipuolie, laaja oppiaie. Paljo soveltamismahdollisuuksia Opitoraketeesee sisältyyt akateemie vapaus lukea mielekkäitä ja oleaisia aiheita; osaavat opettajat pääaieessa (atropologia). opiskelijakaverit Latialaise Amerika tutkimus aiee moipuolisuus Akateemie vapaus; pääsi yliopistoo suoraa lukiosta, jolloi e vielä tieyt mitä alaa opiskella, missä ja mite, mitä kaikkea voisikaa opiskella ylipäätää. Nyt opitoi ovat kasvaeet mukaai, vaikka aikaa tässä kuluiki. Ole tyytyväie siihe, mite selvä kokoaisuude pääaieei (Latialaise Amerika tutkimus) ja sivuaieei (espajalaie filologia, alkuperäie pääaieei, ja kehitysmaatutkimus) muodostavat. Tutkio laajuus ja kattavuus. Latia kieli ja Rooma kirjallisuus Musiikkitiede Mielekiitoiset kurssit, vapaus, joustavuus tutkio kokoamisessa Mielekiitoisuus Erasmus vaihto. Harjoittelu. Lisäksi prosemiaari hyvä ohjaaja vuoksi. Opi semiaarityö teossa paljo käytäö ammattitaitoa. Lisäksi aiejärjestössä toimimie o opettaut ryhmässä työsketelyä ja orgaisoititaitoja. Koe tutkimukse tekemise mielekkäää. Semiaarityösketely tms. o ollut atoisita miulle, samoi itseäie työsketely omie tutkimuste parissa ja työstä saatu palaute. Laajoja tietoja läsimaise taidemusiiki historiasta, estetiikasta ja filosofiasta sekä säveltaiteesee liittyvistä tekisistä asioista. Perehtymie suomalaisee taidemusiikkii, varsiki uutee musiikkii. Meidät o laitettu kirjoittamaa paljo. Mielekiitoiset äkökaat, jotka liittyvät musiikkii liityvie eri ilmiöide tutkimisee. Moipuolisuus kurssitarjoassa. Moipuolisuus. Opiot ovat tukeeet ja syvetäeet työssäi tarvitsemia taitoja. Opiot ovat myös avaeet kokoaa uude aluee, jolla työsketele yrittäjää (tietotekiikka). Oppimie, tutkielmie teko, aalyyttisee jatteluu ohjaamie. Sivuaieei digitaalie viestitä ja uusmedia. Ilma sitä e luultavasti olisi työllistyyt aiakaa äi opeasti tai saaut äi rusaasti "kuollisia" töitä. Tieteellise ajattelu oppimie. Tieteellisyytee o paostettu kiitettävästi, mutta eihä kaikista tule tutkijoita! Se käytäö työelämä tutuu kaukaiselta ja tutemattomalta. Kuika moi saa leipäsä musiikkia aalysoimalla? Aika harva. Oha iitä työelämää liittyviä kursseja myöski, mutta edellee turha vähä. Tutustumie mielekiitoisii asioihi ja ihmisii. Jatkuva keskustelu eri aloje ihmiste kassa. Vapus valita oma mielekiitosa mukaie opitoje sisältö 27