OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE VALTIOTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA VUONNA 2005 TUTKINNON SUORITTANEET

Transkriptio

1 OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE VALTIOTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA VUONNA 2005 TUTKINNON SUORITTANEET Helsigi yliopisto ura ja rekrytoitipalvelut kehittää yhteistyössä tiedekutie ja hallio sovelluspalvelut yksikö kassa opito ja työelämäpalautejärjestelmää, jota varte tutkitoo valmistuvia/vastavalmistueita o pyydetty täyttämää työelämää sijoittumista ja yliopistoopitoja koskeva kyselylomake. Lomakkee o voiut täyttää joko paperi tai web versioa. Esimmäiset tulokset palautteesta saatii keväällä 2005 ja e koskivat vuoa 2004 Helsigi yliopistossa tutkio suorittaeita. Käsillä oleva tilastokooste perustuu vuoa 2005 Helsigi yliopisto valtiotieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeide vastauksii. Kuki vastaaja esiityy aieistossa ylimmä Helsigi yliopistossa vuoa 2005 suorittamasa tutkio perusteella. Tilastokoostee tulokset ovat osa opito ja työelämäpalautejärjestelmä kehittämisvaihetta. Vaikka palauttee vastausprosetti o edellisvuodesta (34,4) kasvaut jäi vastausaktiivisuus edellee joideki tiedekutie ja tutkitoasteide kohdalla varsi alhaiseksi. Tämä vuoksi tilastokoostee tuloksia ei tule yleistää koskemaa kaikkie vuoa 2005 valmistueide työllisyystilaetta tai mielipiteitä. Jatkossa vastavalmistueide aktiivisuutta vastata palautteesee tulisi yhä pyrkiä lisäämää luotettavie ja vertailukelpoiste tuloste saamiseksi. Vastausaktiivisuude lisäätymie ataisi paremmat edellytykset muu muassa pääaieittaiste yhteevetoje tekemisee. Tilastokooste pohjautuu Helsigi yliopisto hallio sovelluspalveluide tietokaasta poimittuu dataa. Aieisto o aalysoitu SPSS 13.0 tilastoohjelmalla. Opito ja työelämäpalauttee rialle kehitetää automaattista raportoitijärjestelmää, joka o määrä jatkossa korvata tilasto ohjelma avulla tehdyt aalyysit. URA JA REKRYTOINTIPALVELUT 2006

2 KOOSTEESEEN SISÄLTYVÄT TAULUKOT Taulukko 1. Helsigi yliopistossa vuoa 2005 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetti se tiedekua mukaa, jossa vastaaja suoritti tutkitosa vuoa Taulukko 2. Helsigi yliopistossa vuoa 2005 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetti vastaaja Helsigi yliopistossa vuoa 2005 suorittama tutkio astee sekä tiedekua mukaa... 2 Taulukko 3. Vastaajie valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 suorittama yli tutkito sukupuole mukaa. N= Taulukko 4. Opitoje hidastumisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N= Taulukko 5. Muodollise valmistumise siirtämisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N= Taulukko 6. Yliopisto opitoje kehittämät tieto ja taitoalueet valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N= Taulukko 7. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide työtilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 8. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide työhakutilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 9. Työhakumeetelmä, joka avulla valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeet saivat/löysivät ykyise työsä. N= Taulukko 10. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide tärkeimmät työtehtävät ykyisessä työssä aielaitokse mukaa. N= Taulukko 11. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 12. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 13. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide työsuhtee laatu ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 14. Nykyisessä työssä viihtymie valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 15. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide ykyise työ ja opiskeluala vastaavuus tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 16. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide ykyise työ vaatimustaso ja akateemise koulutukse vastaavuus tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 17. Yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 18. Nykyisee työhö valituksi tulemisee vaikuttaeet tekijät valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N= Taulukko 19. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide vastaajie äkemys juuri suoritettuu tutkitoo johtaee koulutuksesa parhaista puolista aielaitokse mukaa Taulukko 20. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide vastaajie omaa koulutustaa koskevat korjausja kehitysehdotukset aielaitokse/osasto mukaa Taulukko 21. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide äkemys aiemmi suoritetu sama ala tutkio hyödyistä OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE 2005 VALTIOTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA TUTKINNON SUORITTANEET URA JA REKRYTOINTIPALVELUT Mari Pulkkie 2006

3 1 VASTAUSAKTIIVISUUS JA VASTAAJIEN PERUSTIEDOT Opito ja työelämäpalautteesee vastasi yhteesä hekilöä, joide publiikkipäivä sijoittui vuodelle Helsigi yliopistossa suoritettii vuoa 2005 yhteesä tutkitoa 1, jote opito ja työelämäpalauttee vastausprosetiksi muodostui 38,1. Naiset vastasivat kyselyy huomattavasti miehiä aktiivisemmi: aiste vastausprosetti oli 41,9 ja mieste vai 29,9. Tiedekuittai tarkasteltua vastausprosetit vaihtelivat merkittävästi. Valtiotieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeet vastasivat kyselyy selvästi keskimääräistä passiivisemmi, vai lääketieteellisessä ja matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeet jäivät valtiotieteilijöitä alhaisempaa vastausprosettii. Erityisesti lääketieteilijöide kohdalla erääksi syyksi voidaa arvioida lomakkee osittaista sopimattomuutta vastaajie tilatee kuvaamisee sekä vastaajie verrattai hyvää valmistumisejälkeistä työtilaetta. Muita selvästi aktiivisemmi palautteesee vastasivat teologisessa ja humaistisessa tiedekuissa tutkio suorittaeet. Molemmista ryhmistä lähes kaksi kolmaesta vastasi kyselyy. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeista lähes puolet vastasi palautteesee ja myös oikeustieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeet ylsivät yli 45: vastausaktiivisuutee. Opito ja työelämäpalauttee tiedekuittaiset vastausprosetit käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. 2 Taulukko 1. Helsigi yliopistossa vuoa 2005 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetti se tiedekua mukaa, jossa vastaaja suoritti tutkitosa vuoa tiedekuta vuoa 2005 HY:ssa suoritetut tutkiot* palautteesee vastaeet vastausprosetti Biotieteellie tiedekuta ,0 Eläilääketieteellie tiedekuta ,0 Farmasia tiedekuta ,9 Humaistie tiedekuta ,4 Käyttäytymistieteellie tiedekuta ,4 Lääketieteellie tiedekuta ,1 Maatalous metsätieteellie tiedekuta ,3 Matemaattis luootieteellie tiedekuta ,3 Oikeustieteellie tiedekuta ,2 Teologie tiedekuta ,7 Valtiotieteellie tiedekuta ,7 tiedekuta ei tiedossa 4 yhteesä ,1 * Lähde: Helsigi yliopisto tilastot 2005 [ 1 Luku ei sisällä erikoislääkäri, erikoishammaslääkäri ja erikoiseläilääkäri ammatillisia erikoistumistutkitoja, joita suoritettii vuoa 2005 yhteesä 353 eikä erityisopettaja tutkio suorittaeita, joita oli vuoa 2005 yhteesä 65. Lähde: Helsigi yliopisto tilastot 2005 [ ja Helsigi yliopisto Opiskelijarekisteri. 2 Vastausprosetteja tarkasteltaessa o huomioitava, että eljä vastaajaa ei ilmoittaut tiedekutaa, jossa oli suorittaut tutkitosa vuoa Eläilääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii eivät sisälly erikoiseläilääkäri tutkio suorittaeet. 4 Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii eivät sisälly erityisopettaja opiot suorittaeet. Palautteesee vastaeista käyttäytymistietelijöistä kolme ilmoitti kuiteki suorittaeesa vuoa 2005 erityisopettaja opiot. Nämä vastaajat poislukie käyttäytymistieteilijöide vastausprosetiksi muodostuu 48,8. 5 Lääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii eivät sisälly erikoislääkäri eivätkä erikoishammaslääkäri tutkio suorittaeet. 6 Valtiotieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii sisältyvät myös Sveska Social och Kommual Högskolaissa tutkio suorittaeet. Palautteesee vastaeista kymmee ilmoitti suorittaeesa vuoa 2005 alemma korkeakoulututkio Sveska Social och Kommual Högskolaissa. 1

4 Tarkasteltaessa palauttee vastausprosetteja sekä tiedekua että tutkitoastee tasolla, vastasivat kyselyy aktiivisimmi ylemmä korkeakoulututkio suorittaeet teologit ja humaistit. Myös alemma korkeakoulututkio humaisessa tiedekuassa suorittaeet saavuttivat hyvä vastausaktiivisuude. Kahdesta esi maiitusta ryhmästä kyselyy vastasi lähes kolme eljäestä ja alemma korkeakoulututkio suorittaeista humaisteistaki lähes 65. Yli 50: vastausaktiivisuutee ylsivät edellä maiittuje lisäksi myös alemma korkeakoulututkio suorittaeet teologit sekä ylemmä korkeakoulututkio suorittaeet käyttäytymis ja oikeustieteilijät. Usea tiedekua kohdalla joko lisesiaati tai tohtori tutkio suorittaeet jättivät kokoaa vastaamatta palautteesee. Nii alemma kui ylemmäki korkeakoulututkio valtiotieteellisessä tiedekuassa suorittaeista palautteesee vastasi yli viidees, mutta lisesiaati ja tohtori tutkio vuoa 2005 suorittaeista vai oi 5. Opito ja työelämäpalauttee vastausprosetit tiedekua ja tutkitoastee mukaa käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. 7 Taulukko 2. Helsigi yliopistossa vuoa 2005 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetti vastaaja Helsigi yliopistossa vuoa 2005 suorittama tutkio astee sekä tiedekua mukaa. alempi korkeakoulututkito vuoa 2005 HY:ssa suoritetut tutkiot* palautteesee vastaeet ylempi korkeakoulututkito vuoa 2005 HY:ssa suoritetut tutkiot* vastausprosetti palautteesee vastaeet vuoa 2005 HY:ssa suoritetut tutkiot* * Lähde: Helsigi yliopisto tilastot 2005 [ lisesiaati tutkito vastausprosetti palautteesee vastaeet vuoa 2005 HY:ssa suoritetut tutkiot* tohtori tutkito vastausprosetti palautteesee vastaeet vastausprosetti BIO , , , ,0 ELÄIN , ,0 FARM , , , ,5 HUM , , , ,0 KÄYT , , , ,7 LÄÄK , ,1 MM , , , ,7 ML , , , ,5 OIK 4 0 0, , , ,0 TEOL , , , ,5 VALT , , , ,9 KOKO HY , , , ,7 7 Vastausprosetteja tarkasteltaessa tulee huomioida, että eljä vastaajaa ei ilmoittaut tiedekutaa, jossa suoritti tutkitosa vuoa Aieistossa ollee epätarkkuude vuoksi kolmesta käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa erityisopettaja tutkio suorittaeesta vastaajasta yksi sisältyy alemma korkeakoulututkio suorittaeisii ja kaksi ylemmä korkeakoulututkio suorittaeisii. Käyttäytymistieteellistä tiedekutaa koskevassa erillisraportissa erityisopettajat o jätetty tilastoaalyysie ulkopuolelle. 2

5 Taulukko 3. Vastaajie valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 suorittama yli tutkito sukupuole mukaa. N=519. vuoa 2005 valtiotieteellisessä tiedekuassa suoritettu tutkito yhteesä alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti tohtori sukupuoli mies aie yhteesä ,0 75,0 100, ,3 74,7 100, ,0 100, ,0 50,0 100, ,4 73,6 100,0 Jatkossa lisesiaati ja tohtori tutkio suorittaeet o koosteessa yhdistetty yhdeksi ryhmäksi. 3

6 2 OPINTOJEN HIDASTUMINEN JA VALMISTUMISEN SIIRTÄMINEN Taulukko 4. Opitoje hidastumisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N= koulutusta vastaava tai siihe liittyvä asiotyö tekemie koulutusta vastaamattoma asiotyö tekemie ylimääräiset opiot riittämätö ohjaus opitoje suuitteluu opiskelumotivaatio puute tutkitoi suorittamiselle välttämättömiä kursseja ei järjestetty opiskelijajärjestöissä tai yliopisto halliossa toimimie 21 kotityöt, lastehoito tmv. 14 varusmies tai siviilipalvelukse suorittamie 11 sairaus tai vamma äitiys tai isyysloma, vahempaivapaa maiitaa Taulukko 5. Muodollise valmistumise siirtämisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N=11. Yhteesä 12 eli 11,3 valtiotieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeista vastaajista ilmoitti joki syy/joideki syide ojalla siirtäeesä muodollista valmistumistaa. halu hyödytää opitososiaalisia etuja ylimääräiset opiot 6 6 koulutusta vastaava tai siihe liittyvä asiotyö tekemie 4 koulutusta vastaamattoma asiotyö tekemie työpaika puuttumie 3 3 varusmies tai siviilipalvelukse suorittamie maiitaa 4

7 3 OPINTOJEN KEHITTÄMÄT TIETO JA TAITOALUEET Taulukko 6. Yliopisto opitoje kehittämät tieto ja taitoalueet valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N= tiedolliset ja taidolliset valmiudet tutkimus ja ammattietiika taju selkeä kuva oma ala työmarkkioista luova ajattelu taito valmius toimia oma ala asiatutijaa valmius soveltaa opittua käytätöö valmius hakkia lisätietoja ja taitoja oma ala teoreettie osaamie kielitaito tietotekiika käyttötaito oma ala käytäö taidot valmiudet kasaivälisee vuorovaikutuksee sosiaaliset taidot viestitä ja kommuikaatiotaidot joustavuus ja sopeutumiskyky yritystoimia perusteide tutemus tiimityötaidot oppimiskyky ogelmaratkaisukyky aalyyttiset, systemaattise ajattelu taidot erilaiste tutkimusmeetelmie tutemus oma aloitteisuus ei laikaa joki verra melko paljo paljo 5

8 4 VASTAAMISHETKEN TYÖTILANNE JA TYÖNHAKUTILANNE Taulukko 7. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide työtilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N=98. työtilae vastaamishetkellä työssä päätoimie jatko opiskelija kotoa (äitiys /isyys /vahempaivapaa, lastehoito tms.) työpaikka tiedossa työtö työhakija muu tilae yhteesä alempi korkeakoulututkito vuoa 2005 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti/ tohtori yhteesä ,5 72,6 66,7 66, ,8 1,4 8, ,5 5,5 5, ,5 4,1 4, ,5 11,0 33,3 10, ,1 5,5 6, ,0 100,0 100,0 100,0 Taulukko 8. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide työhakutilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N=98. Työhakutilaetta koskevia lukuja tarkasteltaessa o syytä huomioida, että esimerkiksi jatko opiskelijat ja äitiys /vahempaivapaalla työstää olevat ovat saattaeet työhakutilaetta koskevissa kysymyksissä tulkita kuuluvasa työssä olevie joukkoo. Tästä syystä työssä olevie määrä vaikuttaa suuremmalta kui esimerkiksi työtilaetta kuvaavassa taulukossa. vuoa 2005 suoritettu tutkito työhakutilae vastaamishetkellä ei hae työtä, koska o jo työssä työssä, mutta hakee uutta työtä ei ole saaut työtä, vaikka o hakeut ei ole hakeutkaa työtä ei ole vielä aloittaut työhakua yhteesä alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti/ tohtori yhteesä ,4 50,7 33,3 46, ,7 31,5 33,3 29, ,1 8,2 33,3 9, ,2 8,2 10, ,6 1,4 4, ,0 100,0 100,0 100,0 6

9 Taulukko 9. Työhakumeetelmä, joka avulla valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeet saivat/löysivät ykyise työsä. N=54. itse luodu verkosto/kotaktie kautta 10 ottamalla yhteyttä sopivii/mielekiitoisii orgaisaatioihi 8 muista verkkorekrytoitipalveluista (esim. aarresaari.et, oikotie.fi, mol.fi) 7 yliopisto rekrytoitipalveluide tietokaasta (RekryForum) 6 ottamalla yhteyttä etisee kesätyöpaikkaa seuraamalla saomalehti ilmoittelua 4 4 sukulais tai tuttavaverkosto avulla yrityste ja orgaisaatioide iteretsivuilta 3 3 jättämällä tietoi erilaisii tietokatoihi (cv pakit tms) yliopisto/tiedekutie/laitoste tmv. ilmoitustauluilta 2 2 työllistyi etisee työpaikkaa/vaihtoi työtä samassa orgaisaatiossa tarjottii työtä/pyydettii työhö ottamalla yhteyttä etisee harjoittelu/opiäyteyhteistyöpaikkaa ammattiliittoje palveluide avulla työvoimatoimistosta (virkailija avustuksella) maiitaa Lisäksi 13 vastaajaa ilmoitti saaeesa/löytäeesä ykyise työsä jollaki muulla kui yllä olevassa taulukossa maiitulla tavalla. 7

10 5 NYKYINEN TYÖ Opito ja työelämäpalautejärjestelmässä ollee tekise virhee vuoksi vuoa 2005 valmistueide osalta ei ole saatavissa tietoa vastaajie ammatti /tehtävä /virkaimikkeestä eikä työatajaorgaisaatiosta. Taulukko 10. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide tärkeimmät työtehtävät ykyisessä työssä aielaitokse mukaa. N=58. Kasataloustietee laitos Akateemie tutkimus, jatko opiot Data aalyysie tekemie Diplomityö teko Erilaiset projektityöt, jotka vaihtelevat paljo. Tehtävät ovat pääosi ITalaa liittyviä. Hekivakuutustuotteide myyi johtamie ja kehittämie julkisyhteisöje rahoitustilipito Kutayhteisöje markkiattomie palveluje eakollise tuottavuustilastoii kehittämie Lasketameetelmie/järjestelmie ylläpito/kehittämie Riskie mallitamie ja mittaamie Suome tuleva EU puheejohtajuuskaude koordioiti säätiö hallio ja taloude hoitamie Käytäöllise filosofia laitos kuvaamie, toimittaja työ, leikkaamie ja tv lähetykse ohjaamie Matematiika ja tilastotietee ohjelmistokehitys laitos Tilastoaieistoje aalysoiti, tietokatahaut, tilastollie kosultoiti Sosiaalipsykologia laitos Artikkelie kirjoitus, tilastolliste aalyysiajoje tekemie Hallitukse tasa arvopolitiika valmistelu opettamie; laste musiikilliste perusvalmiuksie kehittämie Sosiaalie muutostyö lapsiperheissä tilausehdotuste tekemie, asiakaspalvelu Työkyvyttömyyseläkehakemuste käsittely ja ratkaisu Sosiologia laitos Asiakaspalvelu ATK pohjaie tarjouskäsittely, asiakaspalvelu, erityistilauksissa avustamie järjestö tiedotus, semiaarie suuittelemie, hakerahoitus, jäsepalvelut ja hallitukse sihteeriä toimimie Kauppamerekulkuu ja Suome kauppalaivastoo liittyvie julkaisuje/tietopalveluje tuottamie Opiskelijoide ohjaamie ja euvota Tilastolliste aalyysie tekemie ja raportoiti, asiakkaide kassa toimimie. tutkimustyö tutkimustyö projektissa sekä omaa väitöskirjatyöhö liittyvät tehtävät tv uutislähetyste toimittamie Työpaikkoje välittämie, työhaastattelut, tilaaja asiakkaide palvelu, hekilöstö työsuhdeasiat vaihtelevat työtehtävät Viestiä laitos E tiedä vielä, liittyvät varm. viestitä ja kielitaitooi kaikelaiset viestitää liittyvät työt Lehtijuttuje tekemie (yrityste johtohekilöide haastattelemie ja tekstie kirjoittamie), juttuje käätämie, projektihallita 8

11 sisäie ja ulkoie viestitä sisäie ja ulkoie viestitä, mediasuhteet, julkaisut yms. toimittaja työt; juttuje kirjoittamie, valokuvaus, taitto, verkkosivuje päivittämie, joki verra asiakaspalvelua (ilmoitukset, tilaukset) toimittamie Yhteiskutahistoria laitos juttuje kirjoittamie, politiika seuraamie, ideoiti, kotaktie raketamie ja ylläpitämie (edustamie). Ole pääkottori yhteyshekilö eri maihi. Tiedo etsimie tutkimusprojektia varte erilaisista lähteistä Yhteiskutapolitiika laitos Hakemuste käsittely ja ratkaisutoimita sekä puhelieuvota Lastesuojelu ja perheelliste sosiaalityö sis. päihde ja muu sosiaaliyö Lastesuojelu tehtävät Nuorte alaikäsite päihde ja rikoskiertee katkaisu ja ealtaehkäisemie Sosiaalihuollo euvota, ohjaus ja tukitoimie järjestämie kiireellisissä sosiaalihuollo toimepiteitä vaativissa asiakastilateissa. Erityisesti lastesuojelutyö. tohtori tutkio suorittamie Yleise valtio opi laitos asiosidoaiste päivärahapäätöste ratkaisemie Automaattialuee asiakaspalvelu ja rahaliikee jouralistie eurooppalaise yhteistyö tukemie Järjestelmäkehitys Kirjoituste, puheide ja parlamettityö valmistelu, kaleteri ym. ylläpito projekti käytäö toteuttamie ja suuittelu tutkitatehtävät Sveska social och aktiv jour attetid och förberedade uppgifter iför följade dag kommualhögskola kosultoiti, mieleterveyspotilaide kutouttamie Opetukse ja tutkimukse tukevat tehtävät, opitoeuvota ja rutiiit toimistotyöt kute laskutukse hoitamie. Uutisraportoiti 9

12 Taulukko 11. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä tutkitoastee mukaa. N=61. työatajaryhmä yliopisto, korkeakoulu tai Suome Akatemia muu valtio virasto, laitos tai liikelaitos kuta tai kutailiitto järjestö tai säätiö yksityie yritys ole itseäie yrittäjä/freelacer muu yhteesä alempi korkeakoulututkito vuoa 2005 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti/ tohtori yhteesä ,0 8,2 50,0 11, ,0 22,4 23, ,2 6, ,0 12,2 13, ,0 36,7 32, ,0 1, ,0 10,2 50,0 11, ,0 100,0 100,0 100,0 Taulukko 12. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa tutkitoastee mukaa. N=61. asema ykyisessä työssä johto keskijohto asiatutija, tutkija, opettaja tms. toimihekilö työtekijä muu yhteesä alempi korkeakoulututkito vuoa 2005 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti/ tohtori yhteesä 1 1 2,0 1, ,1 3, ,0 42,9 100,0 39, ,0 20,4 19, ,0 22,4 27, ,0 8,2 8, ,0 100,0 100,0 100,0 10

13 Taulukko 13. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide työsuhtee laatu ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. N=61. työsuhtee laatu määräaikaie jatkuva toimiimi/freelacer muu yhteesä alempi korkeakoulututkito vuoa 2005 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti/ tohtori yhteesä ,0 49,0 100,0 49, ,0 42,9 44, ,0 1, ,1 4, ,0 100,0 100,0 100,0 Taulukko 14. Nykyisessä työssä viihtymie valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N=59. 1 = e viihdy laikaa; 5 = viihdy eriomaisesti ykyisessä työssä viihtymie = viihdy eriomaisesti yhteesä alempi korkeakoulututkito vuoa 2005 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti/ tohtori yhteesä 4 4 8,5 6, ,0 23,4 25, ,0 42,6 50,0 42, ,0 25,5 50,0 25, ,0 100,0 100,0 100,0 11

14 6 TYÖN JA OPINTOJEN VASTAAVUUS Taulukko 15. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide ykyise työ ja opiskeluala vastaavuus tutkitoastee mukaa. N=61. mite ykyie työ vastaa opiskelualaa ei laikaa joki verra täysi yhteesä alempi korkeakoulututkito vuoa 2005 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti/ tohtori yhteesä ,0 10,2 9, ,0 34,7 50,0 39, ,0 55,1 50,0 50, ,0 100,0 100,0 100,0 Taulukko 16. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide ykyise työ vaatimustaso ja akateemise koulutukse vastaavuus tutkitoastee mukaa. N=61. mite ykyie työ vastaa vaatimustasoltaa akateemista koulutusta yhteesä ei laikaa joki verra täysi ei osaa saoa alempi korkeakoulututkito vuoa 2005 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti/ tohtori yhteesä ,0 10,2 13, ,0 30,6 31, ,0 57,1 100,0 54, ,0 1, ,0 100,0 100,0 100,0 12

15 Taulukko 17. Yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N=61. yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä opitusta ei juurikaa hyötyä voi hyödytää oppimaasa joki verra käyttää hakkimiaa tietoja/taitoja joka päivä ei osaa saoa yhteesä alempi korkeakoulututkito vuoa 2005 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti/ tohtori yhteesä ,0 12,2 13, ,0 36,7 41, ,0 49,0 100,0 44, ,0 1, ,0 100,0 100,0 100,0 13

16 7 TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT Taulukko 18. Nykyisee työhö valituksi tulemisee vaikuttaeet tekijät valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N= akateemie tutkito pääaie sivuaieet tutkielma/pro gradu aihe opiäyteyhteistyö opitomeestys muut opiot tai muu koulutus opiskeluaikaie harjoittelu oma ala työkokemus muu työkokemus aikaisempi työsuhde samaa työatajaa ulkomailla työsketely tai opiskelu kielitaito atk taidot itse luotu verkosto ja kotaktit (esim. työ /opiskelukaverit) harrastukset hekilökohtaiset omiaisuudet ja persooa oma aktiivie työhaku suosittelijat sattuma ja/tai hyvä oi vaikutti paljo vaikutti hiema ei merkitystä e osaa arvioida/ei relevatti kysymys 14

17 8 PALAUTE YLIOPISTO OPINNOISTA Taulukko 19. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide vastaajie äkemys juuri suoritettuu tutkitoo johtaee koulutuksesa parhaista puolista aielaitokse mukaa. Kasataloustietee laitos Akateemie vapaus ja yliopistomaailma. Aalyysivälieet, joita voi soveltaa moii asioihi. Aalyyttiste taitoje harjaatumie Harjoitustöide vähyys sekä tiedekutatettie mahdollistama oma opiskeluaikataulu suuittelu. Nämä seikat ovat mahdollistaeet omatoimise ja opea opiskelu. Hyvä kokoaisuus + sivuaieet Omalta kaaltai (muttei yhteiskuallisesti ajatelle): helpot opitoviikot, jolloi tutkitoimikkee saa hyvi pieellä vaivalla oppiaieide tietylaie laajuus, kriittise ajattelu kehittymie Teoreettie tietotaito Teoreettise opetukse korkea taso ja tutkio yleie vaativuus. Teoreettisuus ja ei käytäöllisyys. Juuri tämä toisaalta sulkee ovia, mutta eimmäksee avaa ovia moee suutaa, ja lopulta o itsestää kiii mite työelämää pääsee mukaa. Teorioide oppimie. Mallitamisee liittyvie vahvuuksie/heikkouksie ymmärtämie sekä matemaattiste valmiuksie kasvamie. Eakkoluulottomuus "vaikea äköiste" kaavoje käsittelyssä. Vapaus ja helppous Vapaus ja itseäisyys. Miusta o hyvä, että opitoje aikataulu ja kurssie järjestykse voi (suurimmaksi osaksi) päättää itse. Ota mielelläi itse vastuu omista opioistai ja iissä eteemisestä. Kehitysmaatutkimukse laitos Ehkä se, että vähä pieempääki tutkimusalaa o yleesä mahdollista opiskella suht koht laadukkaasti. Moialaisuus Käytäöllise filosofia laitos Matematiika ja tilastotietee laitos Moipuolisuus ja laaja alaisuus. Ole oppiut hahmottamaa ihmiseä olemise perusteita historiallis käytäöllisesti ja teoreettisesti. Tutkio yleissivistävä luoe. vapaus valita opitoja kiiostukse mukaa, mahdollisuus sisällyttää/korvata opitoja ulkomailla suoritetuilla opioilla, aikatauluihi liittyvä joustavuus (mahdollisuus tehdä harjoitteluita ja muita töitä) Mahdollisuus tehdä iha mitä huvittaa ja kokeilla joitaki tutkimusmeetelmiä itse. Moipuolie kurssivalikoima. Tilastolliste meetelmie tutemukse lisäätymie. Vakka matemaattie ja teoreettie tausta, harjoitustyöt erityisesti syvetävissä opioissa, laaja sivuaievalikoima. Sosiaalipsykologia laitos Kriittise ajattelu ja uusie äkökulmie oppimie mielekiitoie aihepiiri Ne opettajat, jotka kohtelivat miua ajattelevaa oletoa, eivät muistiipaoja tekevää koeea. Kaikki vuorovaikutussemiaarit, eli e, joissa oikeasti keskusteltii Ohjausta omalta ohjaajalta Omie rajoje kokeilemie, luova kriittie ajattelu, tiedo lisäämie, tieteellise ajattelu pohja luomie. Semiaarit yms. Oma kirjallise tuotokse kehittämie, se esittämie Vapaus itse valita, mitä opiskelee. 15

18 yleissivistävä akateemie koulutus Sosiologia laitos Gradu tekemie opetti eemmä sosiologiasta ja tutkimuksesta kui mikää muu opiskelussai. Tutkimukselliste ja aalyyttiste taitoje hakkimie ylipäätää o ollut merkittävitä. Harjoittelu ja työsketely omalla laitoksella. Sosiologise ajattelutava kehitys, joka kyllä yt katkeaa kui kaa leto. Kesäyliopistossa suorittamai sosiologia perusopiot piete eyhmie ja iostuee opetukse takia kvalitatiiviste meetelmie kurssi iostuee opetukse ja hyvi suuiteltuje ryhmätöide takia Kirjoittamistaitoje harjaatumie, kyky etsiä ja seuloa tietoa, opiskelijamaailmasta (järjestöt je) saadut kotaktit, opiskelijavaihto ulkomailla (Iso Britaia) ym. kokoaisuuksie hahmottamie, aalyyttisyys, havaioitikyky Laaja alaie yhteiskualliste kysymyste tutemus, aja hermolla oleva yhteiskuallise tutkimukse ja keskustelu seuraamie. Laajat tutkimusmeetelmäopiot ja kirjoittamistaido kehittymie. Laaja alaise ja aalyyttise ajattelu kehittämie, suurie asiakokoaisuuksie hallita, omaa opitoalaa kattavasti tutustumie. mahdollisuus saada Suome mittakaavassa parasta ja uusita tietoa perhesosiologia alalta. Aikaasa seuraavat ja mielekiitoiset kurssit koko valtsika tasolla. Mielekiitoiset oppisisällöt (yhteiskua eri osa alueide moipuolie opetus), suuri akateemie vapaus, sivistysyliopisto periaatteide oudattamie. Mielekiitoisuus Moipuolisuus ja laajuus. Tutkito ei valmista mihi Ole todella kiiostuut omasta alastai ja haluaisiki jäädä yliopistolle sekä tutkimus että opetustehtävii tulevaisuudessa. O ataut muodollise pätevyyde, vaikka ei paljoa tarjoutkaa työelämä käytäö vaatimuksia ajatelle. Opiskelu ja se sisältö o vaikuttaut paljo maailmakuvaai. Pääaieopiskelijoille järjestetää tutkielmasemiaareja, joissa o mahdollisuus keskustella lukemistoista. Laitos ja se hekilökuta, jotka ovat auttaeet todella paljo erilaisissa opitoihi liittyvissä kysymyksissä ja opitoje suuittelussa, ovat olleet todella arvokkaita. tutkimuspaiottueisuus ts. hyvät valmiudet erilaiste tutkimusmeetelmie käyttöö Yliopistotutkito ylipäätäsä ataa valmiuksia laaja alaisee asioide käsittelyy ja ogelmaratkaisuu, sekä aalyyttisee ajatteluu ja päättelyy. Viestiä laitos joustavuus Kiiostavat sisällöt ja aiheet käytäöläheiset kurssit, joita tosi joudui osi etsimää avoimesta yliopistosta moipuolisuus, joustavuus Se, että se avulla voi saada työtä, josta o kiiostuut. Työharjoittelu ja se vähä käytäö valiavapaus kaikkie opitoje suhtee. tästä ei saa luopua!! Viestiä teoria opiskelu, tutkimuskurssit. Yleissivistävyys. Yliopisto opetukse ei mielestäi tarvitsekaa valmistaa mihikää ammattii eikä harjaauttaa käytäö taitoja, joski joitaki harjoituskursseja o hyvä opiskelijoille tarjota ja iitä ole myös hyödytäyt. Yliopisto rahoittama hyvä työharjoittelupaikka, mahdollisuus suorittaa opitoja ulkomailla sekä muissa korkeakouluissa, yleissivistävyys, moipuoliset kurssit, piee laitokse hyvä heki. 16

19 Yhteiskutahistoria laitos Akateemie vapaus valita sivuaieet ja muut opiot oma kiiostukse mukaa. Luku, kirjoitus ja puhetaitoje päivittämie. Mahdollisuus vapaasti valita mitkä aieet ja kurssit lukee ja mahdollisuus vaikuttaa siihe mite opeasti opiskeli sekä mahdollisuus opiskella ja tehdä harjoittelua ulkomailla. Opiskeli melko opeasti ja oma laitos oli tässä joustava ja auttava jote kiitos iille siitä! Moipuolie oppimie ja moialaisuus (soveltuvuus moelle alalle sivuopitoje mukaa). Sai opiskella sitä alaa jota todella rakasta, huolimatta siitä ettei se varmaa koskaa suoraa tule tarjoamaa töitä (elle ryhdy tutkijaksi). Valtiotieteellie tutkito o kuiteki mielestäi muodollie vaatimus moee työpaikkaa ja tarkastiha sitä myös sivuaieita tuijotetaa. Itse lui kasataloustiedettä melkei appro verra sivussa ja se äytti työhaastattelussa oleva mielekiitoisempaa kui poliittie historia. Moi oki työhaastattelussa kysyyt, että ku luet poliittista historiaa, ii mikä o se työalue joho todella haet, sillä moe o vaikea ymmärtää, mihi meeisyystieteilijät pyrkivät, jos eistä ei tule tutkijoita. Silloi työkokemus auttaa yleesä aika pitkälle. Yhteiskutapolitiika laitos I have established a study group o my field of study i the uiversity whe I started my study i 2000, which helped me a lot throughout my study. Iostavat opettajat, mielekiitoiset opiskeluteemat, oma kiiostus opiskelemaai alaa ja tutkimukse tekemisee sekä hyvät työllistymismahdollisuudet. Koulutus atoi valmiudet laajemmi kui pelkkää ammattii. Opitoje aikaa kehittyyt kriittie ajattelutapa. Opitoje laaja alaisuus Semiaarit ja tutkimuskurssit, joissa o päässyt itse tekemää asioita + olemaa vuorovaikutuksessa muide kassa. Teoreettie pohdita, yhteiskuallise äkökulma omaksumie ja sisäistämie, vahvistaut omie vaikutusmahdollisuuksie käyttööottoa, kasvattaut oma aloitteisuutta ja orgaisoititaitoja ja aja hallitaa Teoreettise kirjallisuude lukemie, valmius hakea itse tietoa ja soveltaa sitä. Lisäksi tutkimusmeetelmie tutemus em. kirjallisuude kautta. Työharjoitteluu liittyvä opitojakso Valia vapaus Verkkomateriaalit, tutkiva ottee työpaja Yleissivistykse kartuttamie sekä kyky hakkia ja muokata ja aalysoida tietoa. Yleise valtio opi laitos Laaja alaiae ajattelukyky. Osaamie raketaa yhteyksiä asioide välillä. Mahdollisuus raketaa tutkito oma äkemykse mukaa. Melko suuri vapaus valita opitoje suoritustapa (tetti/lueto). Moipuolisuus ja laadullisuus, valiavapaus ja akateemie vapaus. Moipuolisuus, yleissivistävyys, valmiudet kriittisee ajatteluu Oma aalyyttise ajattelu kehittymie ja halu tietää asioista laajalti. Pääaiee opiot. Ryhmätyöt, pieryhmä semiaarit, joissa o sytyyt keskustelua aiheesta. tutkio laaja alaisuus. voi soveltaa moella alalla, myös kasaivälisesti. yleissivistävä Sveska social och käytäöläheiset kurssit kommualhögskola moipuolisuus lukea eri aieita/kursseja, itseäie opiskelu Ole saaut kokeilla olla työelämässä harjoittelussa ja siitä kautta saaut hyvät kotaktit ja työmahdollisuudet. Praktike öppade upp arbetsverklighete då t. ex. multiprofessioella 17

20 möte hölls och empowermet praktiserades. Teori > praktik. Olika psykologi social kurser har alltså gett goda färdigheter för arbete med mäiskor. Se o herättäyt kiiostusta iha semmoisii asioihi kohtaa mitä miulla ei ollut laikaa ee opetukse alkua. Muutti kokoaa miu lähestymistapai yhteiskutaa ja työelämää. Studiera har varit mågsidiga och kursutbudet har varit tillräckligt. Taulukko 20. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide vastaajie omaa koulutustaa koskevat korjaus ja kehitysehdotukset aielaitokse/osasto mukaa. Kasataloustietee laitos Eemmä käytäöläheisiä kursseja, vaikka valiaisiksi. Kasataloustietee opiot ovat pääosi kuivia ja teoreettisia, joista o vai vähä hyötyä työmarkkioilla (suurimmalle osalle valmistueista). Maisteriopioissa pääpaio tulisi olla eemmä käytäössä ja vasta tohtoritasolla pelkkää teoriaa. Opiskelu olisi syytä olla eemmä ogelma /käytätölähtöistä s.e. opiskelijoille välittyisi paremmi, mitä äillä malleille tai meetelmillä voi tehdä. Nyt tilae o se, että opetellaa kaikeäköistä, joka uohtuu heti, ku taidoille ei löydy käyttöä. Pitäisi kehittää eemmä yheistyötä yrityste ja muide mahdolliste työatajie kassa. Tätä ogelmaa ei voida korjata yliopisto rekrytoitipalveluide toimilla vaa kurssie uudellee suuittelulla. 1.Koska kaikista opiskelijoista ei tule tutkijoita kuitekaa, voisi edes muutama käytäöläheie taloustietee kurssi olla valiaisea (rahoitus, kasataloude tilipito...). 2.Kasataloustietee opioissa EI KIRJOITETA RIITTÄVÄSTI: prosemma ja gradu olivat miulla aioat kirjalliset työt! 3.Läheisempää yhteistyötä proffie kassa jo ee graduvaihetta. Ehkä jokue pieryhmäkurssi auttaisi keskusteluyhteyde sytyä? Opiskelu o lähes pelkästää vai oppikirjoje lukemista, jolloi opiskelu mielekkyys kärsii ja ala sekä tieteellie että ammatillie hahmotus ei oistu opitoje kautta. Käytäöläheisyys. Vastaavuus työelämä tarpeisii, erityisesti kysytää työmarkkioilla. Yritys ja työelämäyhteistyö. Tutkitoo tulisi sisällyttää muutama lyhyehkö käytäöläheie case tutkimus. Harjoittelu pakolliseksi ja riittävä harjoittelupaikkoje tarjota Käytätä o uohtuut Lasketatoita lisää, jotta ymmärtäisimme teoria lisäksi edes jotai käytäöstä. Liika helppous. Valtiotietee maisteri tutkito o lähiä vitsi verrattua esim. diplomi isiööri tutkitoo (ole suorittaut kummatki). Lisää käytäö sovellutuksia. Sitä, että opittua sovelletaa johoki, jolloi oppisi työ tekemistä ja siihe liittyvie ogelmie huomioo ottamista. Pelkkä teoretisoiti johtaa helposti siihe, että ymmärretää ja osataa tulkita jotai, joka joku muu o osaut tehdä. Itse ei osata käytätöä. Mallia kauppakorkeakoulu case työsketelystä! Opito ohjaus, akateemie vapaus tuo myös vastuuta. Laitokse ja opiskelijoide välie yhteistyö, laitos o myös opiskelijoita varte. Parempi kytkös potetiaalisii työmarkkioihi pääaieesee lisää yhteyksiä käytätöö Rymätyötaitoje harjoittelu, atk taitoje opettamie, esseekirjoittamie. Tutkielma ohjausta paraettava. Moi keskeeräie gradu valmistuisi huomattavasti opeammi, jos ohjausta tehostettaisii. Varsiki opiskelijoilla, jotka eivät ole osaa tiedeyhteisöä eää millää tavalla. Kehitysmaatutkimukse laitos Ei tule mielee yt suuria puutteita pääaieessa. Valtsika sivuaieet o ikäviä kirjatettejä. Kirjatetit ovat ikäviä ja iitä tehdessä ei tapaa muita opiskelijoita. Käytätö teoria lisäksi 18

21 Käytäöllise filosofia laitos E oikeastaa tue ykytilaetta, mutta vielä 90 luvu alussa, ku olisi voiut valmistua s. ormaaliajassa, opiskelu ohjaamie oli aika heikkoa. Jälkikätee ajateltua olisi tarviut tutor tyyppise hekilö, jolta kysellä. Filsofia o periteisesti hyvi tutkimuspaiotteie pääaie, mutta aiee "käytäö sovellettavuutta" ja käyttökelpoisuutta työmarkkioilla tulisi rohkeammi tuoda esii. Kaikista ei tule eikä tarvitse tulla tutkijoita. Opetukse tulisi olla korkeatasoisempaa ja kasaivälisempää. Matematiika ja tilastotietee laitos Alussa oli tyhjäkäytiä ku tarpeelliset matemaattiset perusteet puuttuivat eikä iide kehittelyy satsattu riittävästi opetussuuitelma mukaa edettäessä. Gradu aiheki olisi ehkä voiut olla hiema vauhdikkaampi, pieellä ohjailulla samasta aiheesta olisi ehkä saaut vielä vähä lisää irti ja ehkä iha töitäki. Hekilökua tavoitettavuus o ollut liia hidasta. Omatoimie opiskelija tarvitsee vai ajoittai ohjausta ja silloi sitä pitäisi olla helposti ja opeasti saatavilla. Kursseilla opittuje teoreettiste taitoje soveltamie jäi usei vähäiseksi, tai oma, opitoje ulkopuolise aktiivisuude varaa. Mahdollisimma paljo harjoitustöitä ja käytäö ogelma ratkaisua pakolliseksi kaikille opiskelijoille. Sosiaalipsykologia laitos Graduohjausta ja graduu liittyviä semiaareja. Semiaareihi meessä tulisi tietää, mitä iissä tarkallee ottae vaaditaa eikä iistä pitäisi päästää läpi puolivillaisilla kyhäelmillä. Graduohjauksee pitäisi saada sääöllisyyttä. Semiaareissa tai ohjauksessa tulisi tarkasti kertoa, mitä gradu tulee sisältää ja millaisii asioihi arvostelussa kiiitetää huomiota. Kaustavuutta ja itsetuo kohetamista ei koskaa voi olla missää koulutuksessa liikaa. Myös kaike ikäiset ovat riippuvaisia kaustavasta ja iostavasta palautteesta. Opettaje hekie vireys ja jakamise kyky ovat seikkoja, joita voisi rutkasti lisätä. Kyyisyyttä ja ilkeyttä joissaki yliopisto "hekilökuassa" Lisätä tiedotusta muissa yliopistoissa (ml. ulkomailla) järjestettävästä koulutuksesta, erityisesti verkko opetukse saralla. Esim. yliopisto/tiedekua sivuille aihetta käsittelevä sivusto. pieryhmäopetusta eemmä, samoi "käytäöllisiä" harjoituksia, gradu ohjaamisessa olisi paljo paraettavaa koko tutkielma teo ajalta Yhteys arkitodellisuutee pitäisi saada aikaa. Ei meistä kaikista tule tutkijoita. Heille voisi kehittää aiva oma lijasa. Me muut joudumme elämää ormaalissa maailmassa! yhteys käytäö työelämää Sosiologia laitos Aloiti opiot sivuaieopiskelijaa. Tästä syystä e oikei päässyt missää vaiheessa mukaa oma laitoksei toimitaa tai tutustuut mielestäi riittävästi muihi opiskelijoihi tai laitokse hekilökutaa. Sivuaieopiskelija ku tekee aioastaa kirjatettejä. Ja ku pääsi pääaieopiskelijaksi, ii tutui siltä, että oli jo vähä myöhäistä alkaa tutustua ihmisii. Eemmä metodologiakursseja ja "käytäö tekemise" kursseja; ehkä vähemmä paiotusta teorialle. Eemmä opitoje ohjausta, paljo eemmä kokreettista tietoa ja yhteyksiä työelämää. Jos lähtökohta o, että kaikki opiskelijat eivät tule työllistymää tieteellisiksi tutkijoiksi, työelämävalmiuksii ja urasuuitteluu pitäisi kiiittää eemmä huomiota. Jos ei olisi ollut työssä opiskeluaikaa, tuski olisi päässyt mihikää valmistumise jälkeekää. Mielestäi kaikilla opiskelijoilla pitäisi olla mahdollisuus päästä tuettuu työharjoitteluu halutessaa. Itse hai moea vuotea harjoittelupaikkoja, mutta e tullut valituksi kertaakaa. Oma laitokse harjoittelupaikat aettii yleesä hekilöille, 19

22 jotka olivat jo olleet työssä kyseisessä paikassa tai muussa vastaavassa työssä, eli siis iille hekilöille, jotka eivät työharjoittelupaikkaa olisi välttämättä tarvieet. Kadityö tekemie oli todellie pettymys: joudui esi metsästämää työllei tarkastajaa, e saaut mitää kommetteja työ esimmäisestä versiosta (harjoitusaie) ja joudui lopulta viimeistelemää työ viiko varoitusajalla, ku tarkastaja kysyttyäi ilmoitti olevasa vaihtamassa muihi tehtävii. Lopullisestakaa versiosta e saaut muuta palautetta kui arvosaa. Myös viimeiseksi kurssiksi jääyt tutkimusharjoituskurssi oli tuskaie: e ollut samalla aaltopituudella työparii kassa, mutta kurssi vetäjä oli ii tympeä oloie, että koi helpommaksi rämpiä kurssi läpi työparii kassa kui yrittää jarjestää jotai vaihtoehtoista suoritustapaa. Kurssimme ovat varsi raskaita, jousto varaa kyllä löytyy, mutta opitoje suorittamismahdollisuuksissa olisi aia kehittämise varaa. Käytäöläheisyys puuttuu. Nyt ku tutkitivaatimukset muuttuu voisi joku työelämäkoulutus tyypise kurssi lisätä vaikka syvetävii opitoihi. Lisää käytäö harjoittelua työelämää sijoittumisee Miettiä tutkitovaatimuste ja opitoaja suhdetta. Semiaarit ovat kyllä hyödyllisiä ja mielekiitoisia, mutta käytäössä iitä ei pysty suorittamaa kovikaa motaa kerrallaa ja tämähä tarkoittaa, ettei opitoja missää imessä ole mahdollista suorittaa viide vuode määräajassa. opitoje alkuvaihee ohjausta tulisi tehostaa samoi sivuaievalitoje ohjausta opitoje ohjausta. myös kursseista ja teteistä saatavaa arvioitia ja palautetta olisi hyödyllistä saada opettajilta eemmä. Tehoa lisää, graduvaatimukset pieemmälle, vähemmä opiskelijoita sisää, aikaisemmi vaikeita kirjoja pakolliseksi. Työelämäyhteyksiä ja valmiuksia. Pääaieei (sosiologia) maisteriksi valmistumie ataa tieteki yleisiä aalyyttisia, kriittisiä ym. taitoja ja tietoja, mutta varsiaie ammatti, joho valmistuu, o tutkija. Laitoksella ei olla kiiostueita yliopisto ulkopuolisista työmarkkioista, mikä o suuri miius, sillä kaikki eivät voi ruveta tutkijoiksi. "Mikä miusta tulee isoa" tai "millä elä aikuisea" tyyppiset kysymykset askarruttavat opiskelijoita huomattavasti jo ee valmistumista. Uraohjausta pitäisi olla eemmä. Varhaisemmassa vaiheessa tuoda esii työelämä tarpeita ja vaatimuksia omalla koulutusalalla. Tutustumie sosiologie työhö sijoittumisee ja työtehtävii ja se huomioimie käytäö opetuksessa. vasta gradua tehdessä todella tajusi, mitä oli opiskellut tämä pitäisi välittyä jo aiemmi.. moesti oli hukassa, mitä oikei o tekemässä ja miksi; opiskeluje puaie laka hukassa. toisalta ehkä ala juuri o sellaie, että se vaatii hiljaise kypsymise. missää imessä e kaata putkitutkitoa, silloi edes gradu tuski herättäisi tajuamaa, mitä oikei tekee ja o tehyt ja oppiut. Yrityksessä toimimie ja likit työelämää voisivat olla koulutuksessa vahvemmi edustettuia. Viestiä laitos jokilaie kytkös käytätöö pitäisi löytyä, koska työelämässä ei haihatella Habermasista, vaa pohditaa kuvatekstejä Jos opiskellaa viestitää, pitäisi omatoimista kirjoittamista olla eemmä. E tarkoita välttämättä toimittaja /tiedottajakouluksi muuttumista, mutta jossai vaiheessa voitaisii myös keskittyä teksti tuottamisee ja se aalysoimisee. Myös opettajapuolelta voisi toivoa eemmä paostusta tällaisee teksti/ilmaisu korjaamisee tai kritiikkii. muutokoulutukset ovat yleesäki epävakaita, mutta myös kovi aikatauluihi sidottuja ja koulumaisia opetusmuotoja lisää yliopistoo kuuluvaa vapautta! opitoeuvoassa, ku se koskee opiskelukäytätöjä ja byrokratiaa, 20

23 erityisesti valmistumise vaatima paperisota olisi pitäyt kuvata tarkemmi Opitosuuitelma tekemie pitäisi olla pakollista (vrt. TKK: malli)! Nyt fuksi ajautuu lähiä muide mukaa esimmäisille kursseille vailla kokoaiskäsitystä tutkiosta. Käytäö kursseja eemmä, esimerkiksi tiedottamisesta. Äidikieltä pitäisi olla viestiä lukijoille eemmä. Pro gradu tutkielma ohjausta ja tapaa, jolla ohjaamisee laitoksella suhtaudutaa. Se tutuu oleva pakollie paha, jolle o vaikea järjestää aikaa. Ja kuiteki opiskelijalle tutkielma o usei vähitää vuode työ tulos, ja siksi hekilökohtaisesti tärkeä. Teoreettista osaamista ei kehitetty, sitä kehittämällä opittuja sisältöjä olisi ollut helpompi soveltaa asiasta toisee. Myös opetukse laatuu tulisi kiiittää huomiota... Tutkimukse harjoittelua lisää heti alusta alkae. viestiä opiskeluu lisää kaupallise ala puolta, esim. markkioitia Viestiässä tulisi olla eemmä käytäöläheisyyttä, aika teoreettie viidakkoha se vielä ykyää o, vaikka parausta o tapahtuut. Yhteiskutahistoria laitos harjoittelujärjestelmää; ideaalista olisi jos saataisii kahta harjoittelujaksoa, yksi kahde opiskeluvuosie jälkee ja toie iide lopussa. Itegroimista työelämää, muuhuki kui tutkimuksee. Opiskelijoide ohjausta voisi keties tehostaa. Selkeyttä. Eemmä harjoittelua ja käytätöä. Tieteki o hyvä, että jos historiaa luetaa ii kokoaisuudet ovat välttämättä aika suuria, jolloi aiaki jokaie oppii hahmottamaa kokoaisuudet, mutta tieteki olisi toivout, että koulutus olisi ataut joki käytäö valmiude myös. Yhteiskutapolitiika laitos ATK opetusta tulisi lisätä sekä lisätä yhteistyötä (esim. harjoittelupaikat) yksityissektori kassa. Myös opito ohjausta tulisi parataa (tukea ja euvotaa esim. opitokokoaisuuksista sekä opioissa edistymise seuraamista). Clearer supervisio is appreciated. The freedom here i Filad is too irresposible i my mid. Ei tule juuri mitää mielee. Ikuisuusopiskelijoille tutkiva työottee työpajoja eli erilaista tukea valmistumisee Ohjausta pitäisi lisätä Opetusta! Mielestäi tarvittaisii ehdottomasti eemmä keskustelevaa pieryhmäopetusta. Ohjaukse (eteki gradu) laatuu (ja osittai myös määrää) olisi syytä paostaa. Sosiaalipolitiika opioissa pitäisi ehdottomasti olla eemmä kvatitatiiviste tutkimusmeetelmie opetusta sekä jokilaie kurssi koskie käytäö sosiaalipolitiikkaa. Sosiaalityö koulutuksee pitäisi lisätä pakollista johtamiskoulutusta, sosiaalija terveysala lakie tutemmusta sekä eemmä käytäö työjaksoja. Sosiaalityössä tulisi kehittää käytäötyö ja teoria yhdistämistä eemmä Työelämä pitäisi huomioida koulutuksessa paljo paremmi, ja ataa opiskelijoille tietoa ja taitoja työelämää liittye. Nyt tieto työelämästä jää erittäi vähäiseksi, ja äi olle koko työelämää sijoittumie o vai ja aioastaa yksilö vastuulla. Tätä voisi koulutuksessa hiema helpottaa. Yleise valtio opi laitos Koulutuksee olisi hyvä lisätä käytäötaitoje oppimista, jota tarvitsee työelämässä (projektityösketelyä yms.) Markkioida tutkitoa työatajille, koska valtsikasta ei valmistu mihikää selkeää ammattii. Pitäisi myös ohjata opiskelijoita valitsemaa sivuaiekokoaisuuksia, jotka työelämässä tarpeellisia. Tässäki tulisi kosultoida työatajia. Mielekkäide, järkevie kokoaisuuksie suorittamie. ei liia 21

24 vapaavalitaisia sivuaieopitoja. tulee liikaa "rösyiltyä" opetukse taso!! Opioissa pitäisi olla eemmä tilateita, joissa pitäisi olla jotai mieltä ja puolustaa omaa kataa. Opitoje ohjausta. Graduohjauksessa ilmeeet puutteet hidastivat merkittävästi valmistumistai. Tutkitovaatimuksii lisää s. klassikoita! Työelämävalmiuksia tulisi parataa esimerkiksi harjoittelumäärärahoja lisäämällä. Sveska social och kommualhögskola Efter att ha jobbet ett år uder det som skulle ha varit mitt fjärde studieår har jag lärt mig mycket. E ökad tillgåg till persolig studiehadledig är studiera ileds och uder studieras gåg vid behov. kieliopetusta! Olisi haluut eemmä kielikursseja, paljo eemmä suome kiele opetusta ja vähä eemmä eglatia. Opitoeuvoassa o varsi paljo paratavaa. tutoriaalie tai vastaava opitoje ohjaus Taulukko 21. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide äkemys aiemmi suoritetu sama ala tutkio hyödyistä. Aiempie opitoje sisällyttämie (esim. kielet) uutee tutkitoo opeutti valmistumista huomattavasti. Opiskelumuoto ja yliopistoympäristö opiskelupaikkaa ja hierarkialtaa yms. olivat jo tuttuja, vaikkaki toiselta paikkakualta. Alempi tutkito poistaa stressiä ja paieita: tieto, että o jo alempi korkeakoulututkito motivoi opitoje jatkamista E ole varma koskeeko kysymys miua, suoriti aiemmi maisteri tutkio. Siitä o ollut hyötyä, koska se o muodollie vaatimus ykyisii töihii. I could create good etwork with people i the studied field, which helps my study to be useful i practice as well as i the academic theory developmet. Practical impact of my study is appreciated more compared with my Master s Degree. Ole suorittaut päällekkäisiä opitoja joku verra, sillä Helsigi yliopisto hyväksyi Tamperee yliopistossa suoritettuja opitoja verrattai vähä Sai perustiedot, jotka auttoivat hiema opiskelussa muttei paljoa. Suoriti alemma korkeakoulututkio, koska opitotuki loppui. E tieyt, milloi saa ylemmä korkeakoulututkio suoritetuksi, koska oli taloudellisista syistä johtue pakko käydä kokopäiväisesti töissä. Mitää erityistä hyötyä alemma korkeakoulututkio suorittamisesta ei ollut. Tähä meessä e ole kokeut kokreettista hyötyä, tutuu että työelämässä ammattikorkeakoulu osaajat ovat halutumpia. Asiatutijatehtäviä o TODELLA vähä ja vaaditaa paljo työkokemusta. Eemmä harjoittelua ja käytätöä. Valmiutta gradu tekoo. 22