LOPPURAPORTTI. Mari Hjelt, Päivi Luoma, Aki Pesola, Mari Saario, Vesa Kämäräinen, Anna Maksimainen ja Jarkko Vesa

Selvitys Tekesin toiminnan vaikutuksista yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointiin LOPPURAPORTTI Mari Hjelt, Päivi Luoma, Aki Pesola, Mari Saario, Vesa Kämäräinen, Anna Maksimainen ja Jarkko Vesa Gaia Consulting Oy Nordic Healthcare Group Oy

Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 4 2 Selvityksen toteutus... 6 2.1 Lähtökohdat ja rajaukset... 6 2.2 Toteutus ja menetelmät... 8 3 Tekesin päämääräalueet ja toiminta... 10 3.1 Tekesin strategia ja strategian kolme päämääräaluetta... 10 3.2 Tekesin strategian toteutumisen seuranta... 12 3.3 Tekesin toiminnan luomat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edellytykset... 15 3.4 Tekesin toiminta hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö päämääräalueella... 19 3.5 Tarkasteltavat esimerkit... 26 4 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin perusteita... 29 4.1 Yhteiskunnan hyvinvointi innovaatiopolitiikan tavoitteena... 29 4.2 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin lähestymistapoja... 34 4.3 Kansainvälisiä esimerkkejä... 37 5 Tekesin toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden malli... 41 5.1 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mallin kuvaus... 41 5.2 Vaikuttavuusmallin soveltaminen ja vaikuttavuuden seuranta... 48 6 Tekesin toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus... 54 6.1 Tekes yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edellytysten vahvistajana... 54 6.2 Tekesin vaikuttavuus hyvinvointi ja ympäristö päämääräalueella... 62 6.3 Yhteenvetohuomioita Tekesin toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta... 73 7 Johtopäätökset ja suositukset... 77 7.1 Tekesin toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus... 77 7.2 Innovaatiotutkimuksen jatkotutkimusaiheet... 79 Lähdeluettelo... 81 Liite 1: Haastattelut... 84 Liite 2: Haastattelukysymykset... 85 Liite 3: Kestävä yhdyskunta... 86 Liite 4: Liikenteen biopolttoaineet... 95 Liite 5: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä... Virhe. Kirjanm Liite 6: eoppimisympäristöt... 107 2

Tiivistelmä Innovaatiotoiminnan rooli taloudellisen hyvinvoinnin edistäjänä on selvä, ja taloudellinen hyvinvointi ja elinkeinoelämän uudistuminen ovat Tekesille innovaatiotoiminnan julkisena rahoittajana luontevia ja mitattavia tavoitteita. Innovaatiopolitiikan tavoitteiden monipuolistuminen ja kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka ovat kuitenkin nostaneet entistä vahvemmin esiin Tekesin toiminnan ja sen vaikuttavuuden arvioinnin myös muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden osalta. Tässä selvityksessä on kehitetty Tekesin yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaava malli ja arvioitu sen pohjalta Tekesin yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lähtökohtana ovat Tekesin vuoden 2008 strategian mukaiset tavoitteet ja painotukset Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö päämääräalueella. Vaikuttavuuden syvällisempi tarkastelu on kohdennettu päämääräalueelta valituille neljälle esimerkkialueelle. Tarkastellulla päämääräalueella Tekes vaikuttaa ensisijaisesti ohjelmaprosessin keinoin, joten selvityksen painopiste on Tekesin ohjelmatoiminnassa tällä päämääräalueella. Kehitetyssä Tekesin toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mallissa on eriytetty kaksi erilaista vaikutusmekanismia. Näistä toisessa tarkastellaan vaikutusten syntymistä yritysten innovaatiotoiminnan kautta ja toisessa huomioidaan kumppanuustoiminta, jossa julkisen sektorin toimijoilla on keskeinen rooli. Tekesin toiminnan vaikuttavuuden edellytyksiä ovat vaikuttavuusmallissa sekä yritysten innovaatiotoiminnan että kumppanuustoiminnan osalta Tekesin panostukset ja toiminta, Tekesin strategia ja asiakkuudet, innovaatiotoiminnan kyvykkyydet sekä elinkeinoelämän tuottavuus ja uudistuminen. Näiden lisäksi vaikuttavuusmallissa tarkastellaan innovaatiotoimintaa, innovaatiotoiminnan tuloksia, potentiaalisten innovaatioiden käyttöönottoa ja innovaatioiden laajamittaista käyttöönottoa, jonka seurauksena yhteiskunnalliset vaikutukset syntyvät. Tutkimusaineiston valossa Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö päämääräalueen Kestävä energiatalous ja ympäristö painopistealueella Tekes on kansallisesti erittäin merkittävä tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittaja. Pitkä historia ja toiminnan jatkuvuus näkyvät yhteiskunnallisina vaikutuksina ja hyödyt realisoituvat todennäköisesti pitkälle tulevaisuuteen. Tekesin toiminta on hyvin linjassa kansallisen ja kansainvälisen ilmasto- ja energiapolitiikkaan kanssa, ja Tekesillä on toiminnalleen selvä mandaatti. Tarkemman analyysin kohteena olivat selvityksessä kestävä yhdyskunta ja liikenteen biopolttoaineet. Laadukas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä -painopistealueelle Tekes on kohdistanut rahoitusta vasta vuodesta 2008 alkaen. Toiminnan painopiste on yksittäisten tuotekehityshankkeiden sijaan julkisten palveluiden, uusien toimintamallien ja kumppanuuksien kehittämisessä. Kohdistamalla t&k-rahoitusta suoraan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen Tekes toimii kansainvälisenä edelläkävijänä muihin vastaaviin organisaatioihin verrattuna. Kansallisesti Tekes on uusi toimija sosiaali- ja terveydenhuollossa eikä sen toiminnalla ole toistaiseksi yhtä selvää mandaattia kuin energia- ja ympäristöalalla. Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö päämääräalueen Tietoyhteiskunnan alusta ja palvelut - painopistealueen kehitys ollut vahvasti mukana useissa Tekesin ohjelmissa 1990-, 2000- ja 2010- luvuilla. Tekesin toiminnalla on ollut keskeinen merkitys yhteiskuntaa läpileikkaavien teknologioiden 3

kehityksessä merkittäviä ICT:n pohjautuvia innovaatioita ja menestystarinoita on syntynyt. Haasteena on kuitenkin siirtyä teknologiakeskeisyydestä käyttäjäkeskeisyyteen. Panostuksista huolimatta Suomi on tietoyhteiskuntaan liittyvillä indikaattoreilla mitattuna jäänyt kehityksessä muista maista jälkeen. Tarkemman analyysin kohteena olivat eoppimisympäristöt. Läpikäydyn aineiston valossa Tekes on vienyt hyvinvoivaan yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyviä tavoitteita ja strategisia valintoja käytännön toimintaansa osin hyvin, mutta osin työ on vielä kesken. Haasteellisia ovat erityisesti systeemisiä muutoksia vaativat ja julkista sektoria osallistavat innovaatiot, joiden yhteiskunnalliset vaikutukset ovat usein merkittäviä. Avainasemassa ovat julkisen sektorin muutosvalmiit ja riskinottohalukkaat edelläkävijät. Tekesin toiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset syntyvät pitkällä aikajänteellä. Nyt nähtävissä olevien myönteisten vaikutusten edellytykset on luotu vuosia tai vuosikymmeniä sitten, ja tämän päivän toiminnalla luodaan edellytyksiä tulevalle kehitykselle. Aikajänteiden pituus on haaste myös vaikuttavuuden seurannalle. Jatkuvuuden rinnalla Tekesin tulisi kyetä pitämään yllä korkeaa vaatimusta innovaatiotoiminnan uutuusarvosta ja riittävästä riskitasosta. Tekesin toiminnan perimmäiset yhteiskunnalliset vaikutukset syntyvät innovaatioiden laajamittaisen käyttöönoton kautta. Innovaatioiden laajamittainen käyttöönotto ja perimmäisten vaikutusten syntyminen ovat kuitenkin Tekesin vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella, ja Tekesin toiminnan vaikutusta on mahdotonta eriyttää muista tekijöistä. Tekesin toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin tietopohjaa on kuitenkin syytä vahvistaa.. Myös julkisen sektorin innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden arviointi ja innovaatiopolitiikka systeemisten muutosten välineenä vaatii tuekseen lisää tietoa. 1 Johdanto Tiede- ja teknologiapolitiikan perustavoite on taata edellytykset tutkimukselle ja tuotekehitykselle ja luoda näin perustaa taloudelliselle kasvulle 1. Julkisella t&k-tuella on kiistattomat vaikutukset yritysten t&k-toimintaan ja innovaatiopääomaan 2. On selvää, että uusilla innovaatioilla, joilla tarkoitetaan tässä hyödynnettyjä ja käyttöön otettuja uusia ratkaisuja, on taloudellisen hyvinvoinnin ja kasvun lisäksi myös ympäristön ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta myönteisiä vaikutuksia. Julkisten innovaatiopanostusten yhteiskunnallinen vaikuttavuus on saanut viime vuosikymmenenä innovaatiopolitiikassa enemmän painoarvoa ja panosten vaikuttavuuden osoittamista vaaditaan. Tekes on määritellyt toiminnalleen kolme päämäärää. Ensimmäinen päämäärä on innovaatiotoiminnan kyvykkyyksien varmistaminen. Tällä tarkoitetaan vahvaa ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa, osaamispohjaa ja verkostoitumista. Toinen päämäärä on elinkeinoelämän tuottavuuden ja uudistumisen varmistaminen innovaatioiden keinoin. Tavoitteena on, että tuottavuus 1 Esim. Hyvärinen (2010) 2 Riipinen et al. (2010a) 4

kansantalouden kannalta tärkeillä aloilla ja klustereissa on kansainvälistä huippua ja yritykset ovat globaalisti kilpailukykyisiä. Näiden kahden päämäärän voidaan nähdä olevan edellytyksiä kolmannelle päämäärälle eli hyvinvoivalle yhteiskunnalle ja ympäristölle. Meneillään olevalla strategiakaudella 3 hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämäärän painopistealueita ovat olleet kestävä energiatalous ja ympäristö, laadukas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä, tietoyhteiskunnan palvelut ja alustat sekä työelämän laatu. Leimallista näille painotuksille on se, että yhteiskunnallinen hyvinvointi ja vaikutukset riippuvat huomattavasti toimintaympätoimintaympäristöstä ja moninaisista julkisen sektorin toimenpiteistä eivätkä niiden kehittyminen ole riippuvaista vain yritysten innovaatiotoiminnasta. Tekesin toimintaa päämääräalueilla ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa tehtävät tulossopimukset, jotka kytkeytyvät tiiviisti TEM:n konsernistrategiaan ja innovaatiopolitiikan kansallisiin linjauksiin. Kansallisesti Tekesille on myös vastuutettu tehtäviä esimerkiksi energia- ja ilmastostrategiassa. Tekesin panostuksille on määritelty päämääräalueittaiset tavoitetasot, ja panostusten kohdentumista seurataan eri tavoin. Tekesin toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta päämääräalueilla on seurattu ja arvioitu erillisillä päämääräkohtaisilla vaikuttavuusanalyyseillä ja -selvityksillä. Nämä selvitykset ovat osa Tekesin onnistumisen virallista seurantaa. Päämääräkohtaisilla arvioinneilla on myös vahva kytkentä Tekesin toiminnan strategiseen suunnitteluun ja strategisten sisältöjen määrittelyyn, ja ne tuottavat tietoa Tekesin toiminnan kehittämiseksi. Selvitys Tekesin toiminnan vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta elinkeinoelämän tuottavuus ja uudistuminen -päämääräalueella toteutettiin vuoden 2010 alussa 4. Vuoden 2010 aikana käynnistettiin myös tässä raportissa kuvattu selvitys, jossa analysoidaan Tekesin toiminnan vaikuttavuutta hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämääräalueella. Selvityksen päätavoitteeksi asetettiin seuraavat kysymykset: Miten Tekes on vienyt hyvinvoivaan yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyviä tavoitteita ja strategisia valintoja käytännön toimintaansa? Kuinka hyvin Tekesin ympäristöön ja hyvinvointiin liittyvät tavoitteet ovat toteutuneet? Mitkä ovat ympäristöön ja hyvinvointiin liittyvät ilmiöt ja kansallisen tason indikaattorit, joissa Tekesin toiminnan vaikutukset näkyvät? Onko Tekesin hyvinvointiin ja ympäristöön liittyvässä innovaatiotoiminnan edistämisessä tunnistettavissa osa-alueita, joissa Tekes on kansainvälisesti edelläkävijäorganisaatio? Millaisia jatkuvan seurannan ja mittaamisen menetelmiä Tekesin johtamisen tueksi on mahdollista kehittää ja ottaa käyttöön ympäristöön ja hyvinvointiin liittyvällä päämääräalueella? Raportin luvussa 2 kuvataan selvityksen toteutus ja luvussa 3 Tekesin päämääräalueet ja toiminta. Luvussa 4 käydään läpi Tekesin toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin perusteita. 3 Tekesin uusi strategia julkaistaan maaliskuussa 2011. 4 Riipinen et al. (2010b) 5

Luvussa 5 on esitelty Tekesin toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden malli, ja luvussa 6 on arvioitu Tekesin toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Luvussa 7 ovat johtopäätökset ja suositukset. 2 Selvityksen toteutus 2.1 Lähtökohdat ja rajaukset Selvityksen lähtökohtana on Tekesin merkittävä rooli innovaatiotoiminnan rahoittajana ja aktivoijana. Roolissaan Tekes toimii merkittävänä toimijana innovaatiopolitiikan ja innovaatiotoiminnan rajapinnassa. Lähtökohtana ovat myös Tekesin vuoden 2008 strategian mukaiset tavoitteet ja painotukset Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö päämääräalueella 5. Tässä selvityksessä Tekesin toiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten nähdään syntyvän innovaatioista, joiden laajamittainen käyttöönotto synnyttää merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnassa ja joiden syntymisessä Tekesin toiminnalla on ollut tunnistettava rooli. Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö päämääräalueella Tekesin tavoitteena on ollut vaikuttaa ensisijaisesti ohjelmaprosessin keinoin. Tästä syystä selvityksen painopiste on Tekesin ohjelmatoiminnan tarkastelussa. Todellisuudessa päämääräalueen painopistealueet ovat luonteeltaan horisontaalisia ja läpileikkaavia ja heijastuvat näin kaikkeen Tekesin toimintaan, joten myös muulla Tekesin toiminnalla on vastaavia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Päämääräalueen painopisteistä työelämän laatu on jätetty tämän selvityksen ulkopuolelle. Tekesin toiminnan vaikutuksia työelämän laatuun on tarkasteltu elokuussa 2010 julkaistussa Työelämän kehittämisohjelman arvioinnissa 6. Tekesin toiminnan vaikuttavuuden syvällisempi tarkastelu on selvityksessä kohdennettu päämääräalueelta valituille neljälle esimerkkialueelle (kuva 2.1), sillä Tekesin strategiset painopistevalinnat kattavat kokonaisuudessaan hyvin laajoja alueita. Näitä esimerkkejä on hyödynnetty myös vaikuttavuusmallin rakentamisessa. Tarkasteltuja esimerkkejä ovat kestävä yhdyskunta, biopolttoaineet, eoppimisympäristöt ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä. 5 Tekes (2008) 6 Oosi, O, et al (2010) 6

Kuva 2.1. Arvioinnin kohteena olevat alue ja esimerkit Valitut esimerkit eivät kata Tekesin yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa kokonaisuudessaan, sillä ne jättävät monia merkittäviä kokonaisuuksia syvemmän tarkastelun ulkopuolelle. Esimerkit on kuitenkin valittu mukaan siksi, että ne ovat luonteeltaan erilaisia. Kestävän energiatalouden ja ympäristön alueella Tekes on toiminut vaikuttavasti jo pitkään, ja alueelta löytyy useita yhteiskunnallisesti merkittäviä esimerkkejä. Biopolttoaine-esimerkki auttaa kuvaamaan erityisesti Tekesin toiminnan vaikuttavuuden pitkää aikajännettä. Muut esimerkit kuvaavat erityisesti vaikuttavuutta sellaisilla hyvinvoinnin kannalta merkittävillä alueilla, joilla myös julkisen sektorin innovaatiotoiminnan rooli on merkittävä. Näillä alueilla Tekesin toiminta on kuitenkin vasta muotoutumassa ja välineet esimerkiksi kuntien ja kaupunkien innovaatiotoiminnan aktivoimiseksi kehittymässä. Näillä alueilla monet yhteiskunnalliset vaikutukset näkyvät vasta tulevaisuudessa. Tekes vaikuttaa Suomen elinvoimaisuuteen ja hyvinvointiin ensisijaisesti positiivisen taloudellisen kehityksen kautta. Yritysten kasvun, uudistumisen ja tuottavuuden kautta syntyviä vaikutuksia suomalaisen yhteiskunnan taloudelliselle hyvinvoinnille ei tässä selvityksessä kuitenkaan tarkastella, sillä yritysten kasvuun, kilpailukykyyn ja menestymiseen liittyvät vaikutukset on katettu elinkeinoelämän tuottavuus ja uudistuminen päämääräaluetta koskevassa selvityksessä 7. Selvitys on rajattu tarkastelemaan ensisijaisesti vaikutuksia Suomessa. Innovaatioilla on kuitenkin markkinoita ja kysyntää myös muualla, ja yhteiskunnallisia vaikutuksia syntyy yritysten vientitoiminnan kautta. Lisäksi globaaleilla markkinoilla toimivien yritysten menestys luo hyvinvointia edelleen kotimaassa. Lähtökohtana innovaatiotoiminnan kautta syntyville yhteiskunnallisille vaikutuksille on selvityksessä innovaatioiden laajamittainen käyttöönotto. Vaikka tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia tiedon ja osaamisen kumuloitumiseen, on tämä osaaminen konkretisoiduttava innovaatioina ja niiden käyttöönottona, jotta tavoiteltuja perimmäisiä vaikutuksia syntyy. 7 Riipinen (2010b) 7

Tavoitteiden mukaisesti selvitys kohdentui toisaalta Tekesin yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaavan analyysimallin kehittämiseen ja toisaalta Tekesin vaikuttavuuden arviointiin. Tavoitteena on ollut myös tukea Tekesin käynnissä olevaa strategiprosessia, jotta kehitettävä malli sopii myös uuden strategian seurannan ja arvioinnin tueksi. Selvitystyö toteutettiin sen haasteellisuuteen ja laajuuteen nähden tiukassa aikataulussa. Tästä syystä työn alussa sovittiin, että selvityksen osana voidaan tunnistaa jatkon kannalta olennaisia tutkimustarpeita ja kysymyksiä, joihin ei tässä selvityksessä ole mahdollista pureutua. 2.2 Toteutus ja menetelmät Selvitys toteutettiin elokuun 2010 ja helmikuun 2011 välisenä aikana. Selvityksen toteuttivat Gaia Consulting Oy ja Nordic Healthcare Group Oy. Tietoyhteiskunnan erityisasiantuntijana vaikuttavuusmallin kehityksessä ja esimerkkien analysoinnissa toimi Jarkko Vesa. Kansainvälisenä tietoyhteiskunta-asiantuntijana selvityksessä toimi Robbin te Velde, Dialogic BV, Alankomaat, sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijana Monica Winge, VINNOVA, Ruotsi sekä energia- ja ympäristöasiantuntijana Rik Leemans, Wageningen University, Alankomaat. Työtä ohjasi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Tekesin yhteinen ohjausryhmä, joka kokoontui työn aikana kolme kertaa. Selvitys koostui seuraavista vaiheista ja siinä hyödynnettiin seuraavia menetelmiä: 1. Toimintaympäristön ja Tekesin toiminnan kuvaus. Selvityksen lähtökohdaksi luotiin kuva Tekesin ja tarkastellun päämääräalueen ja sen painopisteiden toimintaympäristöstä ja sen keskeisistä muutoksista vuosina 1990-2010 laadullista ja määrällistä aineistoa hyödyntäen sekä taustahaastatteluin. Tekesin toiminnan kuvauksessa keskityttiin Tekesin toiminnan yleislinjauksiin ja päämäärä- ja painopistealuekohtaisiin toimintatapoihin ja toimenpiteisiin. Lisäksi koottiin määrällistä ja laadullista tietoa Tekesin toiminnasta ja toiminnan tuloksista. Vaihe tuotti tietoa erityisesti kysymykseen siitä, miten Tekes on vienyt hyvinvoivaan yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyviä tavoitteita ja strategisia valintoja käytännön toimintaansa. 2. Vaikuttavuusmallin rakentaminen. Tekesin toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden malli rakennettiin olemassa olevan kansallisen ja kansainvälisen arviointikirjallisuuden, ajankohtaisten arviointiraporttien, painopistealueiden kannalta olennaisten selvitysten ja analyysien, syvempään analyysiin valittujen esimerkkien, haastatteluiden ja asiantuntijatyön pohjalta. Kansainvälisiä asiantuntijoita hyödynnettiin erityisesti kansainvälisen innovaatiotutkimuksen tuloksien hyödyntämiseksi ja mallin toimivuuden testaamiseksi. Vaikuttavuusmallia tarkennettiin selvityksen muiden vaiheiden pohjalta. 3. Data-aineiston analyysi. Selvityksessä hyödynnettiin monipuolisesti Tekesin käytössä olevia seurantajärjestelmiä Tekesin toiminnasta, hankkeista ja niiden tuloksista, rahoituksen kohdentumisesta ja painotuksista, ohjelmatoiminnasta ja hankkeiden haasteellisuudesta ja niiden tietoja vuosilta 1990-2010. Tätä aineistoa yhdistettiin muuhun olennaiseen tilastoaineistoon. Työvaihe antoi tietoa paitsi Tekesin nykyisten toiminnan johtamisen tukijärjestelmien soveltuvuudesta yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiin myös järjestelmien kehitystarpeista. 8

4. Kirjallisuuskatsaus. Selvityksessä hyödynnettiin ja analysoitiin kriittisesti arvioiden Tekesin vuosikertomuksia ja muita julkaisuja kuten Tekesin toiminnan vaikuttavuuden erillisselvitykset, ohjelmakohtaiset loppuarvioinnit ja ohjelmien loppuraportit, sekä muita Suomen ja muiden maiden innovaatiojärjestelmiä, vaikuttavuutta ja painopistealueita koskevia selvityksiä. Tätä materiaalia on hyödynnetty sekä vaikuttavuusmallin rakentamisessa että Tekesin toiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa. 5. Haastattelut. Asiantuntijahaastattelujen avulla syvennettiin ja täsmennettiin vaikuttavuusmallia, Tekesin strategisten valintojen, käytännön toimintamallien ja toiminnan merkitystä ja vaikuttavuutta sekä niihin vaikuttanutta toimintaympäristön kuvausta. Haastatellut henkilöt ja haastattelukysymykset ovat raportin liitteenä. 6. Painopistealuekohtaiset analyysitilaisuudet. Selvityksen osana toteutettiin kolme painopistealuekohtaista analyysitilaisuutta, joihin osallistuivat hankkeen tekijät sekä joitakin Tekesin asiantuntijoita. Analyysitilaisuuksissa tarkasteltiin arviointikysymyksiä painopistealuekohtaisesti eri menetelmin tuotetun aineiston ja analyysien pohjalta ja täydennettiin vaikuttavuusmalleja. Kansainväliset asiantuntijat raportoivat analyysitilaisuuksien tuloksia. 7. Analyysi ja johtopäätökset. Vastaukset arviointikysymyksiin sekä johtopäätökset ja suositukset perustuvat selvityksen aiempien vaiheiden tuloksiin. Tekesin toiminnan vaikuttavuutta on arvioitu kehitetyn vaikuttavuusmallin avulla ja se pohjautuu pääosin neljään syvällisesti tarkasteltuun esimerkkiin. Kansainväliset asiantuntijat osallistuivat analyysiin ja johtopäätösten tekoon kommentoimalla vaikuttavuusmallia ja sen tuloksia. 8. Raportointi. Selvitys on raportoitu tässä raportissa ja sen liitteissä. 9

Kuva 2.1. Selvityksen vaiheet 3 Tekesin päämääräalueet ja toiminta 3.1 Tekesin strategia ja strategian kolme päämääräaluetta Tekes on määritellyt toiminnalleen kolme päämäärää (kuva 3.1). Ensimmäinen päämääristä on innovaatiotoiminnan kyvykkyyksien varmistaminen. Tällä tarkoitetaan vahvaa ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa, osaamispohjaa ja verkostoitumista. Toinen päämäärä on elinkeinoelämän tuottavuuden ja uudistumisen varmistaminen innovaatioiden keinoin. Tavoitteena on, että tuottavuus kansantalouden kannalta tärkeillä aloilla ja klustereissa on kansainvälistä huippua ja yritykset ovat globaalisti kilpailukykyisiä. Näiden kahden päämäärän voidaan nähdä olevan edellytyksiä kolmannelle päämäärälle eli hyvinvoivalle yhteiskunnalle ja ympäristölle. Tavoitteena on, että yhteiskunnan hyvinvointi- ja ympäristötavoitteita suoraan tukevat innovaatiot ja kokonaisvaltainen kehittäminen muodostavat taloudellisen kasvun rinnalla keskeisen perustan kestävälle hyvinvoinnille. Tämä selvitys kohdentuu tavoitteiden saavuttamisen ja Tekesin toiminnan vaikuttavuuden analysointiin hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö päämääräalueella. Innovaatiotoiminnan kyvykkyydet Vahva ja kansainvälistynyt tutkimus- ja kehittämistoiminta, osaamispohja, verkostoituminen ja monialaisten osaamisten yhdistely ovat laaja-alaisen ja tarvelähtöisen innovaatiotoiminnan menestystekijöitä Suomen keskeisillä aloilla ja klustereissa. Elinkeinoelämän tuottavuus ja uudistuminen Innovaatioiden ansiosta tuottavuus kansantalouden kannalta tärkeillä aloilla ja klustereissa on kansainvälistä huippua ja yritykset globaalisti kilpailukykyisiä. Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö Yhteiskunnan hyvinvointi- ja ympäristötavoitteita suoraan tukevat innovaatiot ja kokonaisvaltainen kehittäminen muodostavat taloudellisen kasvun rinnalla keskeisen perustan kestävälle hyvinvoinnille. Innovaatiotoiminnan kansainvälisyys Strategiakauden erityiset painotukset Nuoret innovatiiviset yritykset Kestävä energiatalous ja ympäristö Kuva: Tekes Vahvat ja verkottuneet osaamisen keskittymät Kasvuyritykset Teknisen ja ei-teknisen kehittämisen yhdistäminen Laadukas sosiaali-ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä Tietoyhteiskunnan palvelut ja alustat Työelämän laatu Kuva 3.1. Tekesin päämääräalueet ja arvioinnin kohdentuminen 10

Käynnissä olevalla strategiakaudella hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämääräalueen painopistealueina ovat olleet 1) kestävä energiatalous ja ympäristö, 2) laadukas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä, 3) tietoyhteiskunnan palvelut ja laatu sekä 4) työelämän laatu. Tämä selvitys keskittyy näistä kolmeen ensimmäiseen. Päämääräalueen painopisteistä työelämän laatu on jätetty tämän selvityksen ulkopuolelle. Tekesin toiminnan vaikutuksia työelämän laatuun on tarkasteltu elokuussa 2010 julkaistussa Työelämän kehittämisohjelman arvioinnissa 8. Tekes päivittää strategiaansa kolmen vuoden välein. Viimeisin strategia on julkistettu keväällä 2008 ja uusi strategia julkaistaan maaliskuussa 2011. Tekesin strategia linkittyy vuosittaiseen toiminnan suunnitteluun ja seurantaan, ja se on myös Tekesin ja työ- ja elinkeinoministeriön välisten pidemmän aikavälin toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä vuosittaisten tulossopimusten perusta. Hyvinvoivan yhteiskunnan ja ympäristön päämääräalueen osalta tulossopimuksen vaikuttavuustavoitteet on määritelty pääasiassa rahoituspanostustavoitteina kullekin painopistealueelle. Vuoden 2010 tulossopimuksen mukaiset panostustavoitteet on kuvattu taulukossa 3.1. Taulukko 3.1. Tekesin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden suuntaa-antavat seurantamittarit Tekesin tulossopimuksessa vuodelle 2010 (Tekesin tulossopimus 2010, 18.12.2009) milj. euroa Vuoden 2008 toteutunut Vuoden 2009 ennustetaso Vuoden 2010 tavoite Vuoden 2011 alustava tavoite Rahoitus uusiutuvan energian tutkimukseen ja sovelluksiin Energia- ja ympäristöteemojen rahoitus Terveys- ja hyvinvointiteemojen rahoitus Tieto- ja viestintäteemojen projektien rahoitus 32 38 > 40 > 40 213 330 350 350 71 60 75 95 75-95 - 200 210-250 210-250 Tavoitteiden tarkentamiseksi ja toiminnan kohdentamiseksi Tekes on täsmentänyt painopistealueiden tavoitteita ja tehnyt toiminnan suunnittelua tukevat sisältölinjaukset (kuva 3.2). Niissä on nostettu esiin kahdeksan Tekesin strategian toteutumista tukevaa teemaa. 8 Oosi, O. et al (2010) 11

Globaalit arvoverkostot Uudistuva innovaatiotoiminta Puhdas energia Rakennettu ympäristö Hyvinvointi ja terveys Palveluliiketoiminta ja palveluinnovaatiot Niukkaresurssiset ratkaisut Älykkäät järjestelmät ja ympäristöt Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö Kaikkien tietämysyhteiskunta Vuorovaikutteinen viestintä Käyttäjätarpeiden ennakointi ICT:n tarjoamat mahdollisuudet Kuva 3.2. Tekesin sisältölinjausten mukaiset strategian toteutumista tukevat teemat (Tekes, 2008) Tekesin toiminnan vaikuttavuuden analysoinnissa hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö päämääräalueella on huomattava, että Tekesin strategiassa päämääräalueelle asetetut tavoitteet ovat monimuotoisia ja myös hyvin yleisellä tasolla. Kunkin painopistealueen osalta asetettuja tavoitteita ja niiden perusteella johdettavissa olevia vaikuttavuustavoitteita on edelleen analysoitu luvussa 6 ja liitteinä olevissa esimerkeissä. 3.2 Tekesin strategian toteutumisen seuranta Tekesin toimintaa kuvaavaa seurantatietoa kerätään moniin eri tarkoituksiin 9. Osana Tekesin tulosohjausta määritellään Tekesin toiminnalle olennaiset tulosmittarit, joita seurataan säännöllisesti. Päämääräalueilla toteutetaan erillisiä vaikuttavuusselvityksiä, joista tässä raportissa kuvattu selvitys on yksi. Tekes koostaa toiminnastaan ja vaikutuksistaan katsauksia, jotka kokoavat yhteen tuoreimman saatavilla olevan tiedon ja tilastot 10. Tekesin ohjelmatoiminnasta ja muista instrumenteista kerätään ja kootaan myös yksityiskohtaisempaa tietoa. Myös hanketasolla kerätään monenlaista tietoa sekä hankkeista että Tekesin asiakkaista. Tällä hetkellä käytössä oleva seurantatieto hyvinvointiin ja ympäristöön liittyvien strategisten tavoitteiden toteutumisesta keskittyy pääasiassa tehtyjen panostusten seurantaan. Rahoituksen kohdentuminen ohjelmissa, yritys- tai tutkimushankkeissa tai organisaatiotyypeittäin on luokiteltavissa 9 Riipinen et al (2010b) on kuvannut tarkasti Tekesin toiminnan seuranta- ja raportointikäytäntöjä. 10 Tuorein on joulukuussa 2010 valmistunut katsaus Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2010 (kalvosarja). 12

myös Tekesin strategiaa tukevien teemojen mukaisesti (ks. kuva 3.2). Kunkin teeman osalta on määritelty edelleen tarkempia luokitteluja. Tekesin tällä hetkellä käyttämät teemat hankkeiden ja rahoituksen kohdentumisen seurantaan ovat: Puhdas energia Niukkaresurssiset ratkaisut Hyvinvointi ja terveys Palveluliiketoiminta ja innovaatiot Vuorovaikutteinen viestintä Rakennettu ympäristö Älykkäät järjestelmät ja ympäristöt Kaikkien tietämysyhteiskunta Teemakohtaisen jaottelun ja seurantatiedon käytössä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden analyysissä on kuitenkin ongelmia. Teemaluokittelut ovat olleet käytössä vasta vuodesta 2008, joten pidemmän ajan vaikuttavuustietoa ei ole saatavilla. Teemat ovat myös osin päällekkäisiä ja analysointiin liian yleisluonteisia. Kukin teema voi sisältää hyvin monenlaisia innovaatioita, ja toisaalta yksi hanke voi kattaa monia teemoja. Teemakohtaisen seuranta-aineiston käyttö on siten osin suuntaa-antavaa ja pääasiassa painotuseroja kuvaavaa. Kohdennetumpaa tietoa hankkeiden kattamista innovaatiotyypeistä ja pohjaa vaikuttavuusanalyysille löytyy erityisesti energia- ja ympäristöalueelta, sillä alueella on ollut jo pidempään käytössä yhteisiin tilastointikäytäntöihin perustuvia teknologialuokitteluja. Taulukossa 3.2 on esimerkkinä energiakohdentumisen luokittelu. Tieto hankkeiden kohdentumisesta esimerkiksi tietylle uusiutuvan energian osa-alueelle luo hyvän pohjan vaikuttavuuden ja vaikutusketjujen tarkemmalle analysoinnille. Taulukko 3.2 Esimerkki Tekesin käyttämästä hankkeiden energiakohdentumisen luokittelusta 13

Energiakohdentuminen Energian käyttö ja säästö Fossiiliset polttoaineet ja turve Uusiutuvat energialähteet Ydinenergia Teollisuuden energian käyttö Rakennusten ja kotitalouksien energian käyttö Liikenteen energian käyttö Muu energian käyttö Kivihiilen poltto ja konversio Maakaasu ja öljy Turvetuotanto ja konversio Aurinkolämpö Aurinkosähkö Bioenergia Tuuli Vesivoima Jätteiden energiakäyttö Fissio Fuusio Energian tuotanto, siirto ja jakelu Sähkön tuotanto Kaukolämpö ja -kylmä Päästöjen puhdistustekniikka Sähkön siirto ja jakelu Energian varastointi Muut energiakohdentumiset Energiajärjestelmätutkimus Hankkeiden tuotosten ja syntyneiden vaikutusten seurannan käytössä oleva tietopohja on suhteellisen ohut yhteiskunnallisten vaikutusten arvioimiseksi. Hanketasolla toteutumisraporteissa kuvataan hankkeiden tuottamia vaikutuksia yhteiskunnassa, mutta vastaukset annetaan avovastauksina. Tämän aineiston läpikäyntiin ei tämän selvityksen puitteissa ollut mahdollisuutta, ja analyysi edellyttäisi myös sitä, että hankkeiden luokittelu eri tavoitteiden toteutumisen kannalta olisi toimiva ja luotettava. Yrityshankkeiden raportointilomakkeissa kysytään luokiteltua tietoa hankkeen vaikutuksista yritystoimintaan (mm. projektin olennainen vaikutus yritykselle, projektin tulos, projektin vaikutus yrityksen teknologiseen asemaan suhteessa kilpailijoihin), tutkimukseen (opinnäytetyöt) ja hankkeen jatkonäkymiä, mutta ei suorien yhteiskunnallisten vaikutusten kannalta olennaista tietoa. Vuodesta 2002 alkaen Tekes on toteuttanut myös hankkeiden jälkiarviointia kolme vuotta hankkeen päättymisen jälkeen hankkeiden toteuttajille kohdennetulla kyselyllä. Kysely sisältää myös yhteiskunnallisiin vaikutuksiin kytkeytyen arvion hankkeen vaikutuksista 1) kansalliseen osaamispohjaan, 2) työllisyyteen, 3) ympäristön tilaan, 4) julkisiin palveluihin, 5) terveys ja sosiaalipalveluihin sekä 6) turvallisuuteen 11. Hanke voidaan luokitella vaikutuksiltaan merkittävästi positiiviseksi, positiiviseksi tai ei vaikuttavaksi. Lisäksi kyselyssä kysytään hankkeen erilaisista vaikutuksista elinkeinoelämään ja tutkimukseen. 11 Jälkiarvioinnin kyselyn kysymykset ovat osin muuttuneet vuosien mittaan. 14

Tekesin asiakaskyselyissä hankkeen päättymisen jälkeen kysytään myös kaupallistamisen onnistumisesta ja julkisen tutkimuksen hankkeissa kehitetyn teknologian käyttöönotosta. Jälkiarviointikäytäntö ja muut asiakaskyselyt mahdollistavat hankekohtaisen vaikuttavuustiedon kartoittamisen hankkeen päätyttyä, mutta monimutkaisen asian tarkastelussa haasteina ovat kyselyiden rajoitteet tiedon luotettavuuden ja syvällisyyden suhteen. Teemakohtaista analyysiä jälkiarviointiaineistosta ei voida tehdä, koska teemaluokittelu on ollut käytössä vasta vuodesta 2008. Jatkossa teemoittain tehty analyysi kuitenkin osoittaisi, onko Tekesin strategisten valintojen mukaisesti kohdentamissa hankkeissa tuotettu osoitetusti merkittävämpiä vaikutuksia kuin keskimäärin. 3.3 Tekesin toiminnan luomat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edellytykset Tekes kuvaa toimintaansa ketjuna panoksista tuloksiin ja tuloksista välittömiin vaikutuksiin ja vaikutuksiin kansantalouteen ja yhteiskuntaan (kuva 3.3). Panokset ovat Tekesin toimintaa, jonka vaikutukset näkyvät innovaatiotoiminnan kyvykkyyksinä, elinkeinoelämän tuottavuutena ja uudistumisena sekä hyvinvoivana yhteiskuntana ja ympäristönä. Innovaatiotoiminnan kyvykkyydet sekä elinkeinoelämän tuottavuus ja uudistuminen ovat välttämättömiä ehtoja hyvinvoivaan yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvien vaikutusten syntymiselle, mutta eivät riittäviä takeita vaikuttavuudelle. Oman toimintansa näiden strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Tekes on jäsentänyt neljäksi ydinprosessiksi, jota ovat strategia-, asiakkuus-, ohjelma- ja rahoitusprosessi. Näiden tuloksena syntyy innovaatioita, verkottumista ja osaamista. Panokset Tulokset Välittömät vaikutukset Vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan Ydinprosessit Strategia Asiakkuudet Ohjelmat Rahoitus Verkottuminen Osaaminen Innovaatiot Päämäärät Innovaatiotoiminnan kyvykkyydet Elinkeinoelämän tuottavuus ja uudistuminen Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö 15

Kuva 3.3. Tekesin ydinprosessit, päämäärät ja vaikutusketju 12 Vaikuttavuusmallin ja Tekesin toiminnan vaikuttavuuden analysoinnin lähtökohdaksi hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö päämääräalueella on otettu on seuraavat edellytykset (kuva 3.4): - Tekesin panostukset ja toiminta - Tekesin strategia ja asiakkuudet - Innovaatiotoiminnan kyvykkyydet (tutkimus- ja osaamispohja) - Elinkeinoelämän tuottavuus ja uudistuminen Toiminta Panokset, resurssit ja edellytykset Tekesin strategia ja asiakkuudet Innovaatiotoiminnan kyvykkyydet (tutkimus- ja osaamispohja) Elinkeinoelämän tuottavuus ja uudistuminen Innovaatiotoiminta Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edellytykset Tekesin panokset ja toimintamuodot Kuva 3.4. Tekesin toiminnan luomat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edellytykset Tekesin panostukset ja toiminta Tekesin toiminta näyttäytyy Tekesin asiakkaille pitkälti t&k&i-rahoituksena. Rahoitus kanavoituu yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksena, julkisen tutkimuksen rahoituksena sekä innovaatiotoiminnan erityisrahoituksena. Rahoitus jakaantuu vapaasti kaikkien Tekesin asiakkaiden haettavissa olevaan rahoitukseen ja ohjelmien kautta suunnattuun rahoitukseen. Tekes rahoitti vuonna 2009 kaikkiaan 2177 hanketta yhteensä 579 milj. eurolla (kuva 3.5). Riipinen et al (2010b) ovat katsauksessaan Tekesin toiminnan vaikutuksista tuottavuuteen ja elinkeinoelämän uusiutumiseen kattavasti kuvanneet Tekesin rahoitustoiminnan yksityiskohtia ja lisätietoja löytyy esimerkiksi Tekesin web-sivuilta. Tekesin tutkimus- ja kehittämisrahoitusta voidaan myöntää myös julkisen sektorin ja kolmannen sektorin organisaatioille kuten kunnille, kaupungeille, sairaanhoitopiireille, kuntayhtymille sekä yhdistyksille ja järjestöille. Näiden organisaatioiden osuus rahoituspäätöksistä on kuitenkin toistaiseksi ollut erittäin pieni. Vuonna 2009 Tekes myönsi rahoitusta kunnille, kaupungeille ja kuntayhty- 12 Tekes (2010) 16

mille 13 noin 7 milj. euroa 39 hankkeeseen 14. Kunnille ja kaupungeille suunnattua rahoitusta on kuvattu tarkemmin luvussa 3.4. Avustukset yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ja julkisille organisaatioille 246 milj. euroa Tutkimusrahoitus yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille 236 milj. euroa Lainat yritysten tutkimusja innovaatiotoimintaan 97 milj. euroa Kuva 3.5. Tekesin rahoituspäätökset 2009 Tekesin toiminnan ja rahoituksen kohdentamisessa hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö päämääräalueella ovat ohjelmat ja niihin liittyvä toiminta pääasiallinen keino painopistealueille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Ohjelmatoimintaan kuuluvat Tekesin ohjelmien lisäksi erilaiset aktivointihankkeet, strategisen huippuosaamisen keskittymien ohjelmat ja kansainväliset yhteistyöaloitteet. Ohjelmille on usein asetettu yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan ohjelmakohtaisesti. Ohjelmissa Tekes pyrkii myös kehittämään valittujen alojen julkisia palveluja 15. Tarkempi erittely Tekesin ohjelmatoiminnasta hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämääräalueella on luvussa 3.4. Tekesin rahoitustoiminnan rinnalla myös rahoitus- ja ohjelmaprosesseihin sisältyvä kansainvälinen toiminta ja vaikuttaminen sekä ohjelmatoiminnan osana tehtävä aktivointi, verkostoitumistoimenpiteet, tiedonjako ja tiedon tuottaminen ovat osaltaan merkityksellisiä Tekesin toiminnan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle. Myös erilaisia uusia ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta mielenkiintoisia instrumentteja, kuten innovatiiviset julkiset hankinnat, kehitetään. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta mahdollisuuksia on myös Tekesin nuorten innovatiivisten yritysten 13 Kuntayhtymissä ei ole huomioitu ammattikorkeakouluja, mutta mukana ovat sairaanhoitopiirit. 14 Tekesin toimittamat tiedot EVAL tietokannasta 15 Tekes toiminta- ja taloussuunnitelma 2011-2014 (Tekes 2009): Valituilla painotusaloilla myös julkisten palveluiden kehittäminen on Tekesin toiminnan kohteena Ohjelmat-ydinprosessin keinoin. Muutoin Tekes rahoittaa julkisten palvelujen kehittämiseen rajoittuvia projekteja vain johtoryhmän erillisten linjauspäätösten perusteella. 17

rahoitukseen keskittyvän konseptin kohdentamiseen esimerkiksi sosiaali- ja palvelualan yritystoiminnan dynamiikan vahvistamiseen. Tekesin strategia ja asiakkuudet Tekesin strategia ja asiakkuudet sekä näihin liittyvät prosessit ovat erittäin olennaisia Tekesin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta. Näiden prosessien tuloksena Tekes päättää, mille alueille ja toimijoille panostuksia suunnataan. Tekesin strategiaprosessi hyödyntää ja on vuorovaikutuksessa mm. kansallisen politiikkatyön, arvioinnin ja innovaatiotutkimuksen, ennakoinnin sekä strategian suunnittelun ja toteutuksen seurannan kanssa. Asiakkuusprosessi pitää sisällään mm. Tekesin asiakkuuksien suunnittelun ja hallinnan, aktivoinnin, neuvonnan sekä markkinoinnin. Näiden toimintojen sisällyttäminen vaikuttavuuden analysointiin on olennaista, mutta on huomattava, että vaikutukset ovat edellytyksiä luovia ja välillisiä. Tehdyt strategiset valinnat ja niiden rajaukset sekä asetetut tavoitteet ovat olennainen lähtökohta vaikutusten analysoimiselle. Tekesin strategiset valinnat voidaan jo itsessään nähdä panostuksena tai linjauksena, jonka vaikutuksia yhteiskunnassa voi olla perusteltua arvioida verrattuna tilanteeseen, jossa rahoitusta suunnattaisiin kysynnän mukaan ilman panosten erityistä suuntaamista tai toiminnan kohdentamista. Tekesin toiminnan vaikuttavuuden analysoinnin lähtökohdaksi on tässä selvityksessä otettu Tekesin nykyinen toiminta ja jo tehdyt strategiset valinnat. Vaikuttavuusmallin panostarkastelun osalta lähtökohtana ovat Tekesin itsensä määrittelemät ydinprosessien mukaiset toiminnan muodot. Kun kutakin strategiakautta koskevat painopistevalinnat on tehty, tulisi myös määritellä aikajänteet, joilla painopisteisiin ja tavoitteisiin sitoudutaan. Esimerkiksi energia-alaan Tekes on panostanut määrätietoisesti vuosikymmeniä, jolloin syntyneitä vaikutuksia voidaan nyt analysoida. Viime vuosien uusien avausten esimerkiksi julkisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittämiseksi pysyvyydestä ja pitkäjänteisyydestä ei ole vielä tietoa. Innovaatiotoiminnan kyvykkyydet (tutkimus- ja osaamispohja) Vahva tutkimus- ja osaamispohja sekä uusi tieto ja osaaminen ovat olennainen edellytys uusien innovaatioiden syntymiselle. Innovaatiotoiminnan kyvykkyydet onkin yksi Tekesin strategisista päämääräalueista ja edellytys hyvinvoivaan yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvälle vaikuttavuudelle. Innovaatiotoiminnan kyvykkyyksien vaikutus hyvinvoivaan yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyviin tavoitteisiin on kuitenkin välillistä ja vaikutukset syntyvät erittäin pitkän ajan kuluessa. Tekesin toiminnan vaikuttavuutta innovaatiotoiminnan kyvykkyyksiin ja osaamisen sekä uuden tiedon roolia yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa ei voida kattavasti arvioida tämän selvityksen puitteissa. Alue vaatisikin erillisen analyysinsä vaikuttavuusmallista ja Tekesin toiminnan vaikuttavuudesta kattaen tutkimus- ja osaamispohjan kasvattamisen laajasti. Haasteena on esimerkiksi tutkimuksen laatutekijöiden merkityksen arviointi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta. Osaava työvoima on tarpeen innovaatiotoiminnassa, mutta pitkän tähtäimen läpimurtojen kannalta tarvitaan kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta. Hyvän pohjan arvioinnille muodostaisivat 18

Tekesin käyttämä tutkimusprojektien luokittelu niiden luonteen 16 ja sisällön mukaan sekä tutkimuksen tekijät. Tuottavuus ja elinkeinoelämän uudistuminen Yritysten ja yrityksistä muodostuvien klusterien kilpailukyky ja uudistuminen ovat olennainen edellytys innovaatiotoiminnalle ja innovaatiotoiminnan tulosten siirtämiselle käytäntöön. Yritystoiminnan kilpailukykyisyys ja kyky saattaa uusia tuotteita kansainvälisille markkinoille synnyttää vaikutuksia myös Suomen ulkopuolella. Suomessa menestyvällä ja uudistuvalla elinkeinoelämällä on myös suoria myönteisiä hyvinvointivaikutuksia mm. työllisyyteen ja aluekehitykseen. Tekesin vaikuttavuutta tällä alueella on kehitetty ja analysoitu monipuolisesti erillisessä selvityksessä 17. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden analysoinnin kannalta on olennaista määritellä ja tunnistama painopistevalintojen kannalta olennaiset yritykset ja klusterit, jotta näiden kehittymistä elinkeinoelämän tuottavuuden ja uudistumisen kannalta voidaan seurata ja vahvistaa. Esimerkiksi kestävän energiatalouden kannalta on olennaista suomalaisen ilmastoklusterin yritysten kehittyminen ja kilpailukyky. Erityisesti huomion kohteena tulisi olla yritysten menestyminen ja kasvu sekä toimialojen rakennemuutokset. Tekesin toiminnan vaikuttavuuden edellytysten analysoinnissa on olennaista arvioida kansallisesti klusterien ja elinkeinoelämän uudistumista, kun taas vaikuttavuusmallin muissa osissa tarkastellaan tiettyjä yrityksiä tai muita toimijoita ja niiden toimintaa tarkemmin. 3.4 Tekesin toiminta hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö päämääräalueella 3.4.1 Tekesin strategia ja tavoitteet hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö - päämääräalueella Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö päämääräalueen kolme tässä selvityksessä tarkasteltavaa painopistettä ovat kestävä energiatalous ja ympäristö, tietoyhteiskunnan alusta ja palvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä. Kansallisena tavoitteena kestävä energiatalous ja ympäristö -painopistealueella on turvata kohtuuhintaisen energian saatavuus, edistää energiatehokkaita ratkaisuja ja uusiutuvien energiamuotojen tuotantoa ja käyttöä sekä huolehtia kansainvälisten, ilmastonmuutosta ehkäisevien sopimusten noudattamisesta 18. Tekesin tavoitteina on: 16 Strateginen tutkimus, soveltava tutkimus, innovaatioläheinen julkinen tutkimus sekä valmistelurahoitukset kaupallistamiseen ja kansainväliseen toimintaan 17 Riipinen et al. (2010b) 18 Strategisten tavoitteiden osalta on nojattu tarjouspyynnössä esitettyyn kuvaukseen Tekesin tavoitteista. 19

1) edistää kestävää kehitystä kannustamalla asiakkaitaan erityisesti vähäpäästöiseen tai uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja käyttöönottoon 2) edistää kestävän energiatalouteen ja ympäristöön liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämistä 3) edistää ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavien energiatuotannon ratkaisuja, edistää raaka-aineita ja energiaa säästävien tuotteiden tuotantoa ja kulutusta sekä edistää niukkaresurssisuutta ja elinkaariajattelua tuotannossa ja kulutuksessa Tekesin kestävään energiatalouteen ja ympäristöön liittyvät strategialinjaukset sekä tavoitteet palvelevat valtioneuvoston pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaa. Tekesin toiminnan linkki ilmasto- ja energiapolitiikkaan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla on vahva. Muiden painopistealueiden osalta yhtä vahvaa kansallista tahtotilaa ja mandaattia Tekesille ei ole. Kansallisena tavoitteena laadukas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä - painopistealueella on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden kokeman palvelun saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden paraneminen, terveyserojen kaventaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottavuuden parantaminen. Tavoitteena on myös tukea ihmisten terveyttä ja hyvinvointia yhdyskuntarakenteen kehittämisen kautta. Tekesin tavoitteena on: 4) uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa kehittämällä asiakaslähtöisiä yritysten, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin yhteistyömuotoja, toimintamalleja ja prosesseja sekä kehittämällä uudistamista tukevia palveluja 5) vaikuttaa erityisesti julkisen sektorin toimintatapoihin ja tuottavuuteen 6) lisätä eri toimijoiden yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien kehittämisessä 7) edistää rakennetun ympäristön ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä siten, että ne tukevat ihmisten terveyttä ja hyvinvointia Tekesin laadukas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä -painopistealueen strategisten linjausten ja tavoitteiden sekä Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelman kautta Tekesin toiminnan painopiste on siirtynyt TEM:n tulostavoitteiden mukaisesti yksittäisten tuotekehityshankkeiden rahoituksesta (iwell ja FinnWell ohjelmat) julkisten palveluiden ja uusien toimintamallien ja kumppanuuksien kehittämiseen. Tekesin toiminnan tavoitteena on palvelujärjestelmän kehittäminen kansalaisten hyvinvoinnin, toimivien markkinoiden että yhteiskunnan näkökulmasta. Kansallisena tavoitteena tietoyhteiskunnan alusta ja palvelut painopistealueella on tietoyhteiskunta, jossa yritykset ja kansalaisten tarvitsemat oppimisympäristöt ja alustat sekä verkkopalveluiden laatu ja saatavuus ovat kansainvälisessä vertailussa korkealla tasolla. Tietoyhteiskunnan sähköisten palvelujen lukumäärä sekä niiden käyttäjämäärät ja käyttötapahtumat kasvavat ja palvelutuotanto tehostuu. Tietoyhteiskunnan palvelujen ja alustojen vienti lisääntyy. Tekesin tavoitteena on: 20

8) kehittää monipuolisesti tietoyhteiskunnan palveluita ja alustoja sekä informaatiosektorin liiketoimintaa ja vientiä 9) kehittää erityisesti oppimisympäristöjä ja alustoja sekä sähköisen hallinnon ja asioinnin palveluita niin yritysten kuin kansalaisten palvelutarjonnan näkökulmista 10) parantaa sekä yritysten että julkishallinnon tuottavuutta ja palveluiden laatua informaatioteknologian mahdollistamilla toimintatapojen muutoksilla Tietoyhteiskunnan alustoihin ja palveluihin liittyvät strategialinjaukset ja tavoitteet nostavat esiin tietoyhteiskunnan kansainvälisesti korkean tason. Tietoyhteiskunnan kehitys on Suomessa kuitenkin jäänyt kansainvälisessä vertailussa jälkeen, vaikka merkittäviä ICT:n pohjautuvia innovaatioita ja menestystarinoita on Suomessa ajan kuluessa syntynyt. Tietoyhteiskunnan alusta ja palvelut on välinelähtöinen ja uhkaavasti vanhentuva näkökulma. IT-, teknologia- ja tuotantonäkökulmasta on siirrytty käyttäjä- ja kansalaisnäkökulmaan, osallistumiseen ja osallisuuteen, jossa ICT:llä on vain välinearvo. 3.4.2 Tekesin rahoitus hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämääräalueella Tekesillä on kansallisesti merkittävä rooli kestävä energiatalous ja ympäristö -painopistealueen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittajana. Vuonna 2009 Tekesin rahoitus energia- ja ympäristötavoitteisiin oli 238 milj. euroa (41 % rahoituksesta) (kuva 3.6). Tekesillä on selvä rooli alueen kehittämisessä, eikä vastaavan mittaluokan panoksia tälle painopistealueelle tee kukaan muu toimija Suomessa. Painopistealueelle kohdistunut rahoitus on kohdistunut vahvasti teknologioiden kehitykseen (innovaatioiden tarjontalähtöinen kehitys). Viime vuosina Tekes on kuitenkin pyrkinyt ohjaamaan rahoitusta myös kysyntälähtöiseen ja systeemisempään kehitykseen, esimerkiksi Kestävä yhdyskunta -ohjelmassa. Tekesin rahoitus kestävä energiatalous ja ympäristö -painopistealueella jakaantuu kolmeen osaan: puhtaan energiantuotannon, energia- ja materiaalitehokkaiden järjestelmien sekä raaka-aineiden kestävän käytön edistämiseen. Kuva 3.6. Tekesin rahoituksen jakaantuminen vuonna 2009 päämäärän painopistealueittain Hyvinvointi ja terveys painopistealueella on huomattava, että iso osa rahoituksesta kohdentuu esimerkiksi lääketeollisuuden ja bioalan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tekes on suunnannut rahoitustaan ja toimintaansa suoraan laadukas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä - 21

painopistealueelle vasta vajaan kahden vuoden ajan Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelman kautta. Ohjelman kesto toteutetaan vuosina 2008 2015 ja sen kokonaislaajuus noin 240 milj. euroa, josta Tekesin osuus on noin 120 milj. euroa. Toistaiseksi rahoitusta on myönnetty arviolta 70 hankkeeseen noin 14,5 milj. euroa. Rahoituksen myöntäminen ei ole tapahtunut alkuperäisen suunnitelman laajuudessa. Varsinainen hanketoiminta on ollut käynnissä vasta noin puolitoista vuotta eikä päättyneitä hankkeita vielä ole, noin kymmentä esiselvityshanketta lukuun ottamatta. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelman kautta Tekes on ottanut uudenlaisen roolin julkisen sektorin kehittämisessä kohdentamalla rahoitustaan julkisille toimijoille ja on siten tuonut myös julkiselle sektorille oman osaamisensa innovaatiotoiminnan edistäjänä. Ohjelman kautta rahoitusta saaneesta 50 tuotekehityshankkeesta 31:ssä rahoitus on kohdistunut julkisen sektorin organisaatioille (pl. valtion tutkimuslaitokset ja muut valtion organisaatiot). Näiden hankkeiden yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta on vaikea sanoa mitään vielä vuosiin. Velvoittamalla hanketoimijat yksityisen ja julkisen sektorin välisiin kumppanuushankkeisiin Tekes pyrkii edistämään systeemistä muutosta, jonka vaikutukset kohdistuvat paitsi julkisiin palveluihin myös yksityisiin ja kolmannen sektorin palveluntuotantoon sekä koko toimialan markkinaan ja rakenteeseen. Tietoyhteiskunnan alustojen ja palveluiden kehitys on ollut vahvasti mukana useissa Tekesin ohjelmissa 1990-, 2000- ja 2010-luvuilla. Vuonna 2009 rahoitus tieto- ja viestintäteknologioiden tarjoamiin mahdollisuuksiin oli 212 milj. euroa (37 % rahoituksesta). Tekes on keskittynyt teknologian ja välinepuolen valmiuksien edistämiseen, yhteiskunta on siirtynyt verkko- ja sisältökeskeiseen maailmaan. Yritysten oma ote ja panos kehittämiseen ovat vahvoja. Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämääräalueella Tekesin tavoitteena on ollut vaikuttaa ensisijaisesti Tekesin ohjelmaprosessin keinoin. Todellisuudessa päämääräalueen painopistealueet ovat luonteeltaan horisontaalisia ja läpileikkaavia ja heijastuvat näin kaikkeen Tekesin toimintaan, joten myös muulla Tekesin toiminnalla on vastaavia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tässä selvityksessä painopiste on kuitenkin Tekesin ohjelmatoiminnan tarkastelussa. Viimevuosien tärkeimpiä ohjelmia arvioituna ohjelmien rahoituksen kohdentumisella hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö päämääräalueen kannalta olennaisiin teemoihin ovat olleet SOTE-, Pharma-, Ubicom-, Biorefine- Vesi- ja Polttokenno-ohjelmat sekä Kestävä yhdyskunta ja Rakennettu ympäristö ohjelmat (taulukko 3.3). Taulukon tiedot perustuvat hankekohtaiseen luokitteluun siitä, miten ohjelmissa mukana olevat hankkeet ovat kohdistuneet eri teemoihin. Yksi hanke voi kuitenkin kattaa monia teemoja, ja liki kaikissa Tekesin ohjelmissa on eri teemoihin kohdentuvia hankkeita. Strategisia painopistevalintoja tukevat ohjelmat ovat kuitenkin taulukosta tunnistettavissa rahoituspanosten jakauman perusteella. Liitteen esimerkeissä on analysoitu tarkemmin SOTE-ohjelmaa ja Kestävä yhdyskunta ohjelmaa. Taulukko 3.3 Tekesin ohjelmien rahoituksen kohdentuminen eri teema-alueille vuosina 2008 2010 (25.10.2010 asti) perustuen hankekohtaisiin Tekesin rahoituspäätöksiin 22