EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 17.2.2017 JOIN(2017) 4 final/2 CORRIGENDUM This document corrects document JOIN(2017) 4 final of 25.1.2017. Concerns all language versions. Minor changes in the text. The text shall read as follows: YHTEINEN TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Muuttoliike keskisen Välimeren reitillä Muuttovirtojen hallinta ja ihmishenkien pelastaminen FI FI
JOHDANTO Vuonna 2016 ennätysmäärä pakolaisia ja muuttajia pyrki Euroopan rannikoille keskisen Välimeren yli. Reitillä havaittiin vuonna 2016 yli 181 000 ihmistä, joista suurin osa pääsi Italiaan. Toisaalta vuonna 2016 ennätysmäärä ihmisiä myös menetti merellä henkensä: yli 4 500 meren ylitystä yrittänyttä hukkui. 1 Keskisen Välimeren reitti on siis jälleen pakolaisten ja muiden muuttajien tärkein reitti Eurooppaan, mitä se oli myös ennen kuin tulijoita alkoi vuoden 2015 lopussa ja vuoden 2016 alussa vyöryä Eurooppaan itäisen Välimeren kautta. Tästä aiheutuvat inhimilliset kärsimykset ja kustannukset ovat sietämättömiä. Keskisen Välimeren reittiä saapuvien muuttajien määrän kasvua selittävät monet syyt, kuten Libyan epävakaus sekä laajemmin väkivaltaiset konfliktit ja taloudellinen tilanne Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Nämä tekijät eivät todennäköisesti hälvene lähitulevaisuudessa, joten tulijoiden määrä säilyy ennallaan. Tämä lisää painetta eniten tulijoita vastaanottaviin EU:n jäsenvaltioihin eli Italiaan ja Maltaan. Libya sijaitsee keskisen Välimeren reitin risteyskohdassa, ja sieltä lähteekin matkaan 90 prosenttia 2 Eurooppaan pyrkijöistä. 3 Ihmissalakuljettajat ja ihmiskauppiaat hyödyntävät maan epävakaata poliittista tilannetta ja alueen ja rajojen hajanaista valvontaa. Ihmissalakuljetukseen ja -kauppaan liittyvät ihmisoikeusrikkomukset pahentavat entisestään maan epävakautta ja heikentävät siten muuttajien jo valmiiksi haavoittuvaa asemaa. Poliittisen tilanteen vakauttamisessa on edistyttävä, jotta voidaan taata Libyalle kestävä tulevaisuus ja varmistaa koko alueen vakaus. Kestävän ratkaisun löytäminen Libyan hallinto- ja turvallisuushaasteisiin on edelleen paitsi Libyan itsensä myös EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä kansainvälisten kumppaneiden keskeinen tavoite. Se on olennaista myös tehokkaan ja kestävän pitkän aikavälin ratkaisun löytämiseksi muuttoliikehaasteisiin. Tätä varten EU jatkaa kansallisen sovinnon hallituksen ja presidenttineuvoston tukemista Libyan laillisina viranomaisina 4 ja keskeisinä kumppaneina näissä pyrkimyksissä. EU ja sen jäsenvaltiot ovat omaksuneet vähitellen vahvempia ja yksityiskohtaisempia politiikkatoimia muuttovirtojen hallitsemiseksi ja ihmishenkien pelastamiseksi keskisellä Välimerellä. Joulukuussa 2013 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että [t]ehokkaampaa yhteydenpitoa kolmansiin maihin olisi pidettävä ensisijaisena asiana, jotta voitaisiin välttää muuttajien pyrkiminen vaarallisin keinoin kohti Euroopan unionia. Komissio esitti vuonna 2015 laajan Euroopan muuttoliikeagendan 5. Sen jälkeen kun Lampedusan edustalla tapahtuneessa haaksirikossa oli huhtikuussa 2015 menetetty satoja ihmishenkiä, Eurooppa-neuvosto totesi, että EU ottaisi käyttöön kaikki saatavillaan olevat keinot estääkseen uudet ihmishenkien menetykset merellä ja puuttuakseen inhimillisen hätätilan perimmäisiin syihin. Lisäksi se päätti vahvistaa EU:n läsnäoloa merellä. Tämän seurauksena EU:n jatkuva läsnäolo merellä on vakiinnutettu, ja näin on saatu pelastettua kymmeniätuhansia ihmisiä. EU käynnisti lokakuussa 2015 tiiviin yhteistyön afrikkalaisten kumppaniensa kanssa osana aiemmin samana vuonna pidetyn Vallettan muuttoliikehuippukokouksen seurantatoimia. 6 Kesäkuusta 2016 lähtien kumppanuuskehyksessä on käynnistetty kohdennettua yhteistyötä muuttajien alkuperän ja kauttakulkureittien kannalta keskeisten maiden kanssa. 7 Eurooppa-neuvosto korosti joulukuussa 2016, että Libyan rannikkovartiostolle on annettava lisää tukea muun muassa EUNAVFOR MED 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: https://missingmigrants.iom.int/mediterranean Lähde: Italian sisäasiainministeriö. Libyassa on arviolta 700 000 1 000 000 muuttajaa. Näistä noin 350 000:n katsotaan olevan maan sisäisiä pakolaisia (Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) luvut), jotka tahtovat/aikovat palata kotiinsa tai pysyä Libyassa. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2259 mukaisesti. COM(2015) 240 final, 13.5.2015. Joulukuussa 2016 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät. Ks. Vallettan poliittinen julistus ja toimintasuunnitelma. Prosessin seuraava vaihe on ylempien virkamiesten kokous 8. ja 9. helmikuuta. COM(2016) 960 final, 14.12.2016, Second Progress Report: First Deliverables on the Partnership Framework with third countries under the European Agenda on Migration. Seuraava kertomus hyväksytään maaliskuussa 2017. 2
Sophia -operaation puitteissa ja että on toteutettava aloitteita, jotta Libyaan juuttuneille muuttajille voitaisiin tarjota mahdollisuuksia avustettuun vapaaehtoiseen paluuseen ja estää heitä lähtemästä vaarallisille matkoille. On selvää, että ilman lisätoimia hallitsematon sääntöjenvastainen muuttovirta keskisen Välimeren reittiä pitkin jatkuu keväällä 2017. Maltan pääministeri Joseph Muscat totesi Euroopan parlamentille pitämässään puheessa seuraavaa: Ensi keväänä Eurooppaan kohdistuu voimakas muuttajien tulva keskisen Välimeren kautta. Yksikään yksittäinen jäsenvaltio ei nähdäkseni voi hallita tai ottaa vastaan tätä uutta aaltoa. Näin ollen Euroopan unionin perusperiaatteiden keskeinen sisältö joutuu kovalle koetukselle, ellemme toimi nyt. 8 EU:n ja sen jäsenvaltioiden onkin suunniteltava ja toteutettava operatiivisia toimia, joilla saadaan muutoksia aikaan jo ennen kevättä ja kesää. EU:n koordinoituja toimia on toteutettava tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Jos jäsenvaltiot erityisesti Italia ja Malta toteuttavat omia toimia, EU:n toimet suunnitellaan suojaamaan ja tukemaan niitä antamalla käyttöön kaikki EU:n tasolla käytettävissä olevat välineet ja soveltamalla johdonmukaista yhdennettyä lähestymistapaa. Libyan kansallisen sovinnon hallitus on tärkeä kumppani näissä pyrkimyksissä, ja kaikki toimet on toteutettava sen kanssa koordinoiden ja sitä tukien. EU lujittaa toimiaan kansallisen sovinnon hallituksen valmiuksien parantamiseksi. Tässä yhteisessä tiedonannossa esitellään joukko keskeisiä toimia, joilla voi olla suora vaikutus, ja keskitytään niihin toimiin, joiden toteuttaminen voidaan aloittaa suhteellisen nopeasti ja jotka kohdistuvat keskisen Välimeren reitin eri osiin. Ne ovat osa kattavaa strategiaa, joka keskittyy voimakkaasti Libyan halki kulkevaan reittiin mutta jossa otetaan huomioon myös laajempi alueellinen yhteys (erityisesti Tunisia, Egypti ja Algeria). Tavoitteena on ehkäistä reitin siirtyminen ja välttää naapurustolle aiheutuvat kielteiset seuraukset. Lisäksi strategiassa otetaan huomioon se, että Libyan alueviranomaisten on tärkeää osallistua ja tehdä tiivistä yhteistyötä maassa toimivien kansainvälisten organisaatioiden, kuten IOM:n ja Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun viraston (UNHCR), kanssa. Toinen tärkeä osatekijä on EU:n sisällä tehtävä työ muuttoliikkeen hallitsemiseksi erityisesti hyödyntämällä tehokkaita menettelyjä ja rekisteröimällä saapumisen yhteydessä täysimääräisesti kaikki EU:hun tulevat sekä palauttamalla tehokkaasti ne, jotka eivät tarvitse kansainvälistä suojelua. Uskottava palauttamispolitiikka tekee selväksi etenkin sen, että vaarallinen matka Välimeren yli ei ole vaivan arvoinen. Uusien tarpeiden valossa komissio päivittää lähiviikkoina palauttamista koskevaa EU:n toimintaohjelmaa 9 varmistaakseen nopean ja tehokkaan reagoinnin. Komissio tutkii nykyisten EU:n sääntöjen perusteella erityisesti sitä, miten palauttamispäätösten täytäntöönpanoa voitaisiin parantaa hyödyntämällä sääntöjen sallimaa joustavuutta, ja antaa tätä varten selkeää ohjeistusta. 1. MUUTTOLIIKKEEN HAASTEET KESKISEN VÄLIMEREN REITILLÄ Keskisen Välimeren reitillä havaittiin vuonna 2016 yli 181 000 sääntöjenvastaisesti maahan pyrkivää ihmistä, joista suurin osa pääsi Italiaan. Italia raportoi maahantulojen lisääntyneen vuoteen 2015 verrattuna 18 prosenttia, mikä ylittää jopa vuonna 2014 kirjatun edellisen ennätyksen. Maltalle tulee Italiaan verrattuna vain vähän muuttajia. Muuttajista 90 prosenttia oli lähtenyt matkaan Libyasta. Seuraavaksi eniten muuttajia tuli Egyptistä (7 prosenttia), Turkista (1,9 prosenttia), Algeriasta (0,6 prosenttia) ja Tunisiasta (0,5 prosenttia). 10 8 9 10 https://www.eu2017.mt/en/news/pages/speech-by-prime-minister-joseph-muscat-at-the-ep-plenary- Session-on-the-Presidency-Priorities.aspx Palauttamista koskeva nykyinen EU:n toimintaohjelma hyväksyttiin vuonna 2015 (COM(2015) 453 final, 9.9.2015). Lähde: Italian sisäasiainministeriö. 3
Nämä luvut osoittavat, että keskinen Välimeri oli vuonna 2016 Eurooppaan sääntöjenvastaisesti saapuneiden tärkein reitti. Itäisen Välimeren reitillä havaittiin vuonna 2015 ennätykselliset 885 000 laitonta rajanylitystä, mutta pudotus on ollut dramaattinen (ks. kuvio 1) sen jälkeen, kun EU:n ja Turkin julkilausuma 11 annettiin 18. maaliskuuta 2016. Keskisen Välimeren reittiä saapuvien määrän jatkuva lisääntyminen on siksi vieläkin huomattavampaa (ks. kuvio 2). 250.000 200.000 150.000 100.000 2015 2016 50.000 0 Kuvio 1. Maahantulot itäisen Välimeren reitillä vuosina 2015 2016 (Lähde: Frontex tiedot marraskuuhun 2016 saakka) 10.43 30000 04.38 25000 11.32 20000 05.27 15000 11.21 06.16 10000 12.10 5000 06.05 0 01.00 1 2 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras 2015 3528 4354 22832015 16056 21232 23241 22846 22610 15922 8915 2016 2016 5273 3828 9676 9149 19957 22339 23552 21294 16975 27384 Kuvio 2. Maahantulot keskisen Välimeren reitillä vuosina 2015 2016 (Lähde: Italian sisäasiainministeriö. Vuonna 2015 yhteensä 153 842, vuonna 2016 yhteensä 181 436) Kansallisuuksien tarkastelu osoittaa, että Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulee muuttajia tasaisena virtana. Seuraavat kymmenen kansallisuutta olivat parhaiten edustettuina Italiaan vuonna 2016 saapuneiden muuttajien keskuudessa: nigerialaiset (21 prosenttia), eritrealaiset (11 prosenttia), guinealaiset (7 prosenttia), norsunluurannikkolaiset (7 prosenttia), gambialaiset (7 prosenttia), 11 http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/03/18-eu-turkey-statement/ 4
senegalilaiset (6 prosenttia), malilaiset (6 prosenttia), sudanilaiset (5 prosenttia), bangladeshilaiset (4 prosenttia) ja somalialaiset (4 prosenttia). Muita kansallisuuksia oli yhteensä 22 prosenttia. Hieman yli puolet Italiaan saapuneista haki turvapaikkaa. Vaikka muuttoliikettä on esiintynyt aina, nyt näyttää olevan käynnissä rakenteellinen siirtyminen Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, eikä ole mitään viitteitä siitä, että tämä suuntaus muuttuisi ennen kuin alkuperämaiden taloudellinen ja poliittinen tilanne tai turvallisuustilanne paranee. Huolestuttavaa on se, että haavoittuvassa asemassa olevien muuttajien, erityisesti naisten ja alaikäisten, lukumäärä kasvaa. Italiaan saapuneista 181 000 muuttajasta noin 24 000 oli naisia (13 prosenttia, lähes puolet Nigeriasta) ja noin 28 000 alaikäisiä (15 prosenttia). Alaikäisistä valtaosa (91 prosenttia) oli ilman huoltajaa. Osuus on kasvanut vuodesta 2015 (10 prosenttia), ja erityisesti ilman huoltajaa olevien alaikäisten osuus on kasvanut (75 prosenttia vuonna 2015). Ilman huoltajaa olevien alaikäisten joukossa viisi suurinta kansallisuutta olivat eritrealaiset (15 prosenttia), gambialaiset (13 prosenttia), nigerialaiset (12 prosenttia), egyptiläiset (10 prosenttia) ja guinealaiset (10 prosenttia). 2. VÄLIMEREN YLITYSTEN VÄHENTÄMINEN, IHMISHENKIEN PELASTAMINEN MERELLÄ Merellä tapahtuvien tragedioiden estäminen Vuosikymmenen alusta lähtien yli 13 000 sääntöjenvastaisesti maahan pyrkivää ihmistä on menettänyt henkensä keskisen Välimeren reitillä matkalla Eurooppaan. Italia ja Malta ovat toteuttaneet huomattavia toimenpiteitä vähentääkseen ihmishenkien menetyksiä, ja ne vastaavat merihätäkutsuihin lähettämällä paikalle etsintä- ja pelastuspartioita. Italian hallitus käynnisti vuonna 2013 meri- ja ilmaoperaation Mare Nostrum, joka oli ensimmäinen merkittävä koordinoitu hanke ihmishenkien pelastamiseksi merellä. Vuoden 2014 jälkeen näitä toimia on edistetty merkittävästi EU:n yhteistyöllä, jossa kunnioitetaan aina ihmisoikeuksia ja kansainvälistä lainsäädäntöä. Triton- ja Sophia-operaatioiden ansiosta merestä on pelastettu yli 200 000 muuttajaa. Tärkeimmät EU-aloitteet keskisellä Välimerellä Välimerellä toteutettava Euroopan unionin sotilasoperaatio (EUNAVFOR MED Sophia -operaatio) käynnistettiin ennätysajassa kesäkuussa 2015 ihmissalakuljettajien ja ihmiskauppiaiden käyttämien tai näiden käyttämiksi epäiltyjen alusten ja omaisuuden havaitsemiseksi, haltuun ottamiseksi ja tuhoamiseksi. Tarkoituksena oli häiritä heidän liiketoimintamalliaan keskisen Välimeren eteläosassa ja estää uusien ihmishenkien menettäminen merellä. Lokakuussa 2015 operaatio siirtyi toiseen vaiheeseensa, jossa aavalla merellä voidaan nousta sellaisille aluksille, joita epäillään käytettävän ihmisten salakuljetukseen tai ihmiskaupan harjoittamiseen, ja tarkastaa, takavarikoida ja käännyttää ne. Tämänhetkinen toimeksianto jatkuu heinäkuuhun 2017. Operaation aikana 25 jäsenvaltiota 12 on antanut käyttöön lähes 1 800 henkilöstön jäsentä sekä kalustoa. Kalusto muodostuu tällä hetkellä kuudesta pinta-aluksesta ja kuudesta ilma-aluksesta. Sophia-operaation puitteissa on tähän mennessä neutraloitu noin 372 ihmissalakuljettajien alusta, autettu pidättämään noin 101 väitettyä salakuljettajaa ja pelastettu avomereltä lähes 32 000 henkilöä. Operaation toimeksiantoa laajennettiin kesäkuussa 2016 kahdella tukitehtävällä: Libyan rannikkovartioston ja laivaston kouluttaminen sekä osallistuminen YK:n asevientikiellon täytäntöönpanoon avomerellä Libyan rannikolla. Sophia-operaatiolla on tällä hetkellä lupa toimia Libyan viereisellä avomerellä, joten se ei toimi Libyan aluevesillä. 12 Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta. 5
Frontex käynnisti Triton-operaation marraskuussa 2014. Se keskittyy rajavalvontaan ja etsintä- ja pelastustoimien tukemiseen. Heinäkuussa 2015 sen toiminta-aluetta laajennettiin etelään, mikä helpottaa myös etelämpänä toteutettavien etsintä- ja pelastustoimien tukemista. Frontexin lähettämä henkilöstö tukee Italian viranomaisia saapuvien muuttajien rekisteröinnissä. Tritonin toiminnan painopiste on laajentunut kattamaan rajatylittävän rikollisuuden, kuten ihmisten salakuljetuksen, huumekaupan, laittoman kalastuksen ja meren saastuttamisen. Operaatiota johtaa Italian sisäasiainministeriö. Siihen osallistuu kaikkiaan 28 Euroopan maata 13, jotka antavat käyttöön joko teknistä kalustoa tai rajavartijoita. Samaan aikaan myös pieni, mutta kasvava joukko kansalaisjärjestöjä on toteuttanut vuoden 2014 lopusta lähtien aktiivisesti etsintä- ja pelastustoimia keskisellä Välimerellä. Tällä hetkellä noin yhdeksällä kansalaisjärjestöllä on tähän tarkoitukseen käytössä noin 14 laivaa. Niiden toiminta keskittyy lähelle Libyaa. Isommat alukset suorittavat täysipainoista etsintä- ja pelastustoimintaa eli poimivat muuttajia mereltä ja tuovat heidät Italian satamiin. Pienemmät kansalaisjärjestöt keskittyvät yksinomaan pelastamiseen. Ne jakavat pelastusliivejä ja tarjoavat lääkinnällistä hätäapua lähellä Libyan rannikkoa ja antavat suurempien alusten kuljettaa muuttajat Italian satamiin. Vuonna 2016 Italian rannikkovartiosto ja laivasto, Triton- ja Sophia-operaatiot ja kansalaisjärjestöt pelastivat suurin piirtein yhtä suuren määrän ihmisiä. Partiointitehtävät, joihin kuuluu myös etsintä- ja pelastustoimien tukeminen, ovat siirtyneet hiljalleen Italian lähivesiltä lähemmäs Libyaa. Tästä on ollut suorana seurauksena muun muassa ihmisten salakuljettajien liiketoimintamallin muuttuminen. Yhä useammin muuttajat ja pakolaiset lähetetään matkaan halvoilla, täysin merikelvottomilla kumiveneillä, joilla ei ole mitään edellytyksiä päästä Italian rannikolle, olettaen, että matkustajat poimitaan merestä Libyan aluevesillä tai niiden lähellä. Koska 70 prosenttia kaikista Libyan rannikolta lähtevistä aluksista on tällaisia kumiveneitä, matkat ovat entistä vaarallisempia ja merellä sattuvien kuolemantapausten määrä kasvaa. Euroopan raja- ja merivartioviraston ja Europolin olisi seurattava tiiviisti näiden kumiveneiden toimittamista Libyaan ja tehtävä Libyan viranomaisten kanssa yhteistyötä salakuljettajien käyttämien toimitusketjujen katkaisemiseksi. EU pitää kiinni humanitaarisesta velvollisuudestaan pelastaa ihmishenkiä merellä. Sophia-operaatiolla on tällä hetkellä lupa toimia Libyaan rajoittuvalla avomerellä, mutta ei Libyan aluevesillä. Nykyisissä olosuhteissa voitaisiin yhteisymmärryksessä Libyan tunnustettujen viranomaisten kanssa tehdä tiivistä operatiivista yhteistyötä Libyan vahvistetun rannikkovartioston kanssa tarjoamalla koulutusta ja kalustoa. Näin voitaisiin pelastaa mahdollisimman paljon ihmishenkiä, parantaa mahdollisuuksia pysäyttää salakuljettajat ja lieventää tahattomia seurauksia. Libyan rannikkovartioston tehokkaampi tukeminen Jotta nykytilanne saataisiin tehokkaasti hallintaan, Libyan viranomaisten on estettävä salakuljettajien toiminta. Libyan rannikkovartiostolla puolestaan on oltava valmiudet hallinnoida merirajaa paremmin ja varmistaa turvallinen pääsy Libyan rannikolle. EU:n ja jäsenvaltioiden on tietenkin tuettava Libyan viranomaisten toimia erityisesti koulutuksen, neuvonnan, valmiuksien parantamisen ja muun tuen avulla. Sophia- ja Triton-operaatiot voisivat, kumpikin omalla alueellaan ja oman toimeksiantonsa puitteissa, keskittyä yhdessä salakuljetuksen vastaisiin toimiin ja etsintä- ja pelastustoimien tukemiseen kauempana merellä sekä erikoistua valvontaan, Libyan viranomaisten varoittamiseen ja ihmiskauppiaiden torjuntaan. 13 Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Islanti, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta. 6
Kun otetaan huomioon keskeinen rooli, joka Libyan rannikkovartiostolla 14 olisi oltava tilanteen hallinnassa, ensisijaiseksi tavoitteeksi olisi asetettava sen kapasiteetin parantaminen niin valmiuksien kuin kalustotarpeidenkin kannalta. Tätä varten EU, joka toimii muun muassa Sophia-operaation ja Euroopan unionin rajavalvonnan avustusoperaation (EUBAM) kautta, koordinoi toimiaan tiiviisti jäsenvaltioiden ja muiden toimijoiden kanssa varmistaakseen johdonmukaisuuden valmiuksien kehittämisen tukemisessa. Olisi harkittava mahdollisuutta kouluttaa EUBAMin, Sophia-operaation tai muiden EU-aloitteiden puitteissa myös Libyan meripoliisia, joka kuuluu sisäasiainministeriön alaisuuteen ja toimii merellä. Libyan rannikkovartiostolla on moninaisia koulutustarpeita perusmerimiestaidoista ja turvallisesta merenkulusta aina rannikkovartiostoilta odotettaviin täysimääräisiin lainvalvontatehtäviin, joihin kuuluu muun muassa Libyan kansainvälisen etsintä- ja pelastusalueen tehokas valvonta. EU korostaa erityisesti tarvetta varmistaa, että valmiuksien kehittämisellä edistetään muuttajien ihmisoikeuksien takaamista. Sophia-operaatio on alkanut kouluttaa Libyan rannikkovartiostoa kolmen koulutuspaketin avulla. Tätä koulutusta täydennetään toimilla, joita toteutetaan Euroopan komission hallinnoimien EUohjelmien puitteissa. Näihin kuuluu Välimeren Seahorse-verkostohanke, jolla vahvistetaan Libyan rajavalvontaa. Sitä toteuttaa Espanjan Guardia Civilin johdolla seitsemän jäsenvaltiota 15. Tätä olisi nyt tehostettava siten, että täydentävillä toimilla voidaan vastata kaikkiin havaittuihin tarpeisiin. Komissio sopii välittömänä toimenpiteenä pikaisesti Guardia Civilin kanssa Libyan rannikkovartioston koulutusrahoituksen kasvattamisesta miljoonalla eurolla Seahorse-ohjelman puitteissa. 16 Tätä täydennettäisiin edelleen uudella Libyan rannikkovartiostoa tukevalla ohjelmalla 17, jonka tarkoituksena olisi varmistaa, että eri ohjelmien kautta annettu erityyppinen koulutus edistää Libyan rannikkovartioston tarpeiden täysimääräistä täyttämistä. Samaan aikaan myös Euroopan rajaja merivartiovirasto on tarjonnut Libyan rannikkovartiostolle lisäkoulutusta, ja vastaavien toimien toteuttamista tulevaisuudessa tutkitaan. Eri toimijoiden tarjoaman koulutuksen aito täydentävyys ja johdonmukaisuus varmistetaan epämuodollisilla koordinointimekanismeilla. Tämä koordinointi kattaisi myös tuen, joka perustuu Italian sisäasiainministeriön kanssa tehtyyn 2,2 miljoonan euron arvoiseen avustussopimukseen 18. Siihen sisältyy (IOM:n täytäntöön panema) osio, josta tuetaan meripelastusta ja Libyan rannikkovartioston koulutusta, sekä (yhteistyössä UNHCR:n kanssa toteutettava) toinen osio, joka koskee Libyan viranomaisten valmiuksien parantamista sekä Libyassa olevien tai sinne saapuvien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden auttamista. Nämä ohjelmat osoittavat, että vaikka Sophia-operaatiota ei voida rahoittaa suoraan EU:n talousarviosta, siitä voidaan rahoittaa Libyan rannikkovartioston kouluttamista. Tässä yhteydessä komissio on valmis etsimään sopivia ratkaisuja luotettavan pitkän aikavälin rahoituksen varmistamiseksi kyseisille ohjelmille, joilla tuetaan Libyan rannikkovartiostoa. Näin se täydentää jäsenvaltioiden panosta. 14 15 16 17 18 Libyan nykyinen rannikkovartiosto perustettiin vuonna 1996. Se vastaa valtion suvereniteetin toteutumisesta ja lainvalvonnasta YK:n ja kansallisen lainsäädännön nojalla. Rannikkovartiostolla on laivaston kanssa yhteistä logistiikkaa, henkilöstöä ja koulutusta. Yleisesti tunnustetaan, että se on kaikkein operatiivisin elin huolehtimaan rannikkovartiointitehtävistä. Espanja, Italia, Malta, Ranska, Kreikka, Kypros ja Portugali. Tämä rahoitetaan kehitysyhteistyövälineestä. Koulutusta voitaisiin tarjota myös Tunisian, Algerian ja Egyptin rannikkovartiostojen henkilöstölle, kun kyseiset maat liittyvät Seahorse-ohjelmaan. Rahoitusta voidaan saada esimerkiksi Afrikka-hätärahastosta (Afrikka-hätärahasto vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi) ja Euroopan naapuruusvälineestä. Allekirjoitettu Pohjois-Afrikan alueellisen kehitys- ja suojeluohjelman puitteissa. 7
Libyan rannikkovartioston valmiuksien ohella puutteita on myös laajemmin merivalvontakalustossa. Osa kalustosta on korjattu maan ulkopuolella. Sen palauttaminen ja miehistölle samassa yhteydessä annettava koulutus sekä asianmukaisen komento- ja valvontaketjun määrittäminen parantavat Libyan rannikkovartioston toimintavalmiuksia. Palauttamisen jälkeen kalusto on pidettävä aidosti toimintakuntoisena. Libyan rannikkovartioston valmiuksien parantamisessa pitkän aikavälin tavoitteena on tilanne, jossa Libyan viranomaiset voivat määritellä etsintä- ja pelastusalueen täysin kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Tätä silmällä pitäen EU antaa Italian rannikkovartiostolle taloudellista tukea, jotta se voi auttaa Libyan rannikkovartiostoa perustamaan meripelastuskeskuksen. Tämä on edellytys etsintä- ja pelastustoiminnan tehokkaalle koordinoinnille Libyan etsintä- ja pelastusalueella kansainvälisen lainsäädännön mukaisesti. 19 Välimeren Seahorse-verkostohankkeen puitteissa on tarkoitus perustaa tänä vuonna satelliittiavusteinen viestintäinfrastruktuuri, jonka avulla Libyan rannikkovartiosto voi vaihtaa tietoja ongelmatilanteista ja koordinoida partiointi- ja pelastustoimintaa naapurimaiden rannikkovartiostojen kanssa, mikä edistää pelastusoperaatioita huomattavasti. Euroopan raja- ja merivartiovirasto tukee yhteistyötä antamalla säännöllisesti seuranta- ja valvontatietoja 20. Libyan rannikkovartiostolle koulutuksen ja kaluston palauttamisen jälkeen annettavaan tukeen ja neuvontaan liittyviä yksityiskohtia on vielä selvitettävä tarkemmin. Komissio tukee Euroopan unionin merellisen turvallisuusstrategian toimintasuunnitelman 21 puitteissa vuonna 2017 (80 000 euron avustuksella) Välimeren rannikkovartiostofoorumia, joka auttaa Libyan rannikkovartiostoa kehittämään keskinäistä tuntemusta, jakamaan kokemuksia ja parhaita käytänteitä ja yksilöimään aloja, joille yhteistyö voitaisiin laajentaa jäsenvaltioiden ja muiden Välimeren rantavaltioiden rannikkovartiostojen kanssa. Keskeiset toimet: Varmistetaan Libyan rannikkovartioston koulutusohjelmien rahoitus lisäämällä välittömästi miljoona euroa Seahorse-ohjelman rahoitukseen sekä myöntämällä Pohjois-Afrikan alueellisen kehitys- ja suojeluohjelman puitteissa 2,2 miljoonan euron avustus. Varmistetaan, että kestävät rahoituslähteet täydentävät tulevaisuudessa toisiaan ja kattavat näin erilaiset koulutustarpeet. Autetaan Libyan viranomaisia perustamaan meripelastuskeskus ja parantamaan operatiivista yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa. Tuetaan Libyan rannikkovartioston merivalvontakaluston lisäämistä ja ylläpitoa. 3. IHMISSALAKULJETUKSEN JA IHMISKAUPAN TORJUNNAN TEHOSTAMINEN 19 20 21 Laivojen velvollisuus auttaa merihädässä olevia aluksia perustuu paitsi pitkään perinteeseen myös ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen (SOLASyleissopimus). Vuoden 1979 kansainvälinen yleissopimus etsintä- ja pelastuspalvelusta merellä (SARyleissopimus) vaatii sopimuspuolia toteuttamaan tarvittavat järjestelyt sen varmistamiseksi, että niiden rannikkovesillä voidaan toteuttaa asianmukaisia etsintä- ja pelastuspalveluita. Lisäksi sopimuspuolia kannustetaan tekemään naapurivaltioidensa kanssa etsintä- ja pelastussopimuksia, jotka koskevat meripelastusalueiden perustamista, välineistöjen yhteiskäyttöä, yhteisten menettelytapojen luomista, koulutusta ja yhteysvierailuja. Yleissopimuksessa todetaan, että sopimuspuolten olisi sallittava toisten sopimuspuolten pelastusyksiköiden välitön pääsy aluevesilleen. Libya on ratifioinut sekä SOLAS- että SARyleissopimuksen. Tiedot saadaan Eurosurilta. Euroopan raja- ja merivartioviraston hallinnoimat Eurosurin koostamispalvelut mahdollistavat kolmansissa maissa sijaitsevien lähtöpaikkojen säännöllisen seurannan sekä epäilyttävien alusten havaitsemisen ja jäljittämisen Välimerellä käyttämällä alusten ilmoitusjärjestelmiä, satelliitteja ja valvontakoneita. Eurooppa-neuvosto hyväksyi Euroopan unionin merellisen turvallisuusstrategian kesäkuussa 2014. Se on EU:n yhteinen suunnitelma, jolla parannetaan EU:n varautumista muun muassa yleiseen turvallisuuteen ja rauhaan sekä ulkorajojen valvontaan liittyviin haasteisiin ja niihin vastaamista. 8
Kun pyritään vähentämään lähtemistä kohti Eurooppaa ja pelastamaan ihmishenkiä, on olennaista tehostaa ihmissalakuljettajien ja ihmiskauppiaiden torjuntaa Välimerellä ja Pohjois-Afrikassa. Ihmisten salakuljetuksen torjunta on Sophia-operaation keskeinen tavoite. Parhaillaan pyritään täydentämään sen puitteissa avomerellä toteutettavia suoria toimia parantamalla Libyan rannikkovartioston valmiuksia toimia tehokkaasti Libyan aluevesillä. Sophia-operaatio edistää toiminta-alueellaan myös näitä aiheita koskevan tilannetietoisuuden yleistä paranemista. Lisäksi tutkitaan muita vaihtoehtoja, joiden avulla voitaisiin lisätä valvontaa ja tiedustelutiedon keräämistä ja mukautua ihmissalakuljettajien muuttuviin toimintatapoihin, jolloin voitaisiin paremmin tukea Libyan viranomaisten toimia. Ensimmäiseksi on tärkeintä saattaa Välimeren Seahorse-verkostohanke toimintakykyiseksi keväällä 2017. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa Pohjois-Afrikan maiden rajaviranomaisia ja kehittää niiden valmiuksia jakaa tietoa ja koordinoida toimia EU:n ja Välimeren alueen jäsenvaltioiden vastaavien viranomaisten kanssa. Erityisesti pyritään tehostamaan Pohjois-Afrikan maiden viranomaisten tilannetietoisuutta sääntöjenvastaisista muuttovirroista ja niiden alueella (erityisesti rannikkoalueilla ja aluevesillä) tapahtuvasta laittomasta kaupasta sekä vahvistamaan niiden reagointivalmiuksia kansallisella ja alueellisella tasolla, myös merellä tapahtuvan etsintä- ja pelastustoiminnan yhteydessä. On muun muassa tärkeää perustaa suojattu viestintäverkosto kaikkien Välimeren maiden rajaviranomaisten välille. Italia, Malta, Kreikka, Kypros, Ranska, Espanja ja Portugali ovat liittäneet rajavalvontaa koskevat Eurosurin kansalliset koordinointikeskuksensa Välimeren Seahorse-verkostoon. Parhaillaan pyritään varmistamaan, että Libyan rannikkovartiostolla on tarvittavat välineet yhteydenpitoon jäsenvaltioiden kanssa, jotta kaikki voivat tiedottaa toisilleen ongelmatilanteista lähes reaaliajassa ja koordinoida partiointitoimintaansa. Tavoitteena on varmistaa, myös Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa, ihmissalakuljetuksen ehkäisyssä samanlainen tehokas yhteistyö kuin se, mitä Atlantilla jo tehdään. Koska salakuljettajat käyttävät puuveneiden sijasta yhä enemmän pieniä kumiveneitä, heidän toimintaansa voitaisiin häiritä tehokkaasti ottamalla kohteeksi erityisesti heidän varustuksensa (veneet, moottorit, ajoneuvot). Tämän tavoitteen saavuttaminen on haastavaa ja edellyttää koordinoitua lähestymistapaa, jota EU on valmis selvittämään jäsenvaltioiden, Interpolin ja alueen muiden kumppaneiden kanssa operaatioidensa, virastojensa ja välineidensä kautta. Tiedustelu- ja valvontaresurssit olisi koottava yhteen, jotta salakuljettajien olinpaikkoja ja kulkureittejä voitaisiin valvoa paremmin ja kohdistaa niihin tarvittavia toimenpiteitä sekä selvittää niitä käyttävien salakuljettajien henkilöllisyys. Erityisesti Eurosurin koostamispalvelujen käyttö mahdollistaisi kolmansissa maissa sijaitsevien lähtöpaikkojen säännöllisen seurannan sekä epäilyttävien alusten havaitsemisen ja jäljittämisen Välimerellä käyttämällä alusten ilmoitusjärjestelmiä, satelliitteja ja valvontakoneita. Näillä toimilla täydennetään Sophia-operaation puitteissa avomerellä toteutettavia toimia ihmissalakuljettajien ja ihmiskauppiaiden toiminnan häiritsemiseksi. Näin ollen olisi varmistettava, että Sophia-operaation käytettävissä on jatkuvasti kalustoa. Lisäksi olisi pohdittava sen laajempaa vaikutusta merelliseen turvallisuuteen. Keskeisen panoksen antaa myös Europolin hallinnoima yhteinen operatiivinen Mare-ryhmä, joka perustettiin maaliskuussa 2015 torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta, joka tukee sääntöjenvastaista muuttoliikettä Välimerellä. Mare-ryhmä liitettiin helmikuussa 2016 Europolin ihmisten salakuljetusta tutkivan eurooppalaisen keskuksen yhteyteen. Se koostuu seitsemän jäsenvaltion lähettämistä asiantuntijoista. Kyseiset jäsenvaltiot vaihtavat reaaliajassa tietoa salakuljettajien verkostojen häiritsemiseksi. Ihmisten salakuljetukseen osallistuvien rikollisjärjestöjen vastaisessa taistelussa voidaan saavuttaa aitoja ja kestäviä tuloksia ainoastaan siinä tapauksessa, että sitä tuetaan perussyihin puuttuvilla toimilla, joilla voidaan estää järjestöä rekrytoimasta toteuttavaa työvoimaa. Tätä varten olisi tehostettava muuttoreittien varrella (erityisesti muuttoliikkeen keskuksissa ja rannikkokaupungeissa) 9
toimivien alueviranomaisten jatkuvaa tukemista 22, jotta voidaan edistää valmiuksien kehittämistä, sosioekonomista kehitystä ja peruspalveluiden saatavuutta (myös muuttajille) ja vähentää salakuljettajien toiminnan houkuttelevuutta. Keskeiset toimet: Varmistetaan, että Välimeren Seahorse-verkosto on toimintakykyinen kevääseen 2017 mennessä ja mahdollistetaan näin laajempi tietojenvaihto ja operatiivinen koordinointi Libyan rannikkovartioston ja osallistuvien jäsenvaltioiden välillä. Kannustetaan Tunisiaa, Algeriaa ja Egyptiä liittymään Välimeren Seahorse-verkostoon. Kohdennetaan toimia salakuljettajien varustukseen kokoamalla yhteen jäsenvaltioiden, EUNAVFOR MED Sophia -operaation, Euroopan raja- ja merivartioviraston ja alueella toimivien kumppanien tiedustelutiedot erityisesti Eurosurin koostamispalvelujen avulla. 4. MUUTTAJIEN SUOJELU, AVUSTETTU VAPAAEHTOINEN PALUU JA UUDELLEENSIJOITTAMINEN Kun ihmisten salakuljetuksen torjuntaa tehostetaan, lisääntyy myös tarve antaa suojelua maissa sekä tarjota mahdollisuuksia avustettuun vapaaehtoiseen paluuseen. Lisäksi epävakaus ja turvattomuus ovat johtaneet siihen, että sekä libyalaisia että muiden maiden kansalaisia 23, joista monet ovat erittäin haavoittuvassa asemassa, on siirtynyt joukoittain maan kauttakulku- ja lähtöalueille, joilla ei ole todellista hallintoa. Muuttajien suojeluun ja kasvavan paineen käsittelyyn liittyy sekä välitön haaste että pidemmän aikavälin tarpeita. Pääasiallisia toimintamuotoja on neljä: muuttajille annettavan suojelun ja humanitaarisen avun tehostaminen, paikallistalouteen kotoutumisen tukeminen, avustettu vapaaehtoinen paluu alkuperämaahan ja kansainvälistä suojelua tarvitsevien uudelleensijoittaminen. Libyan viranomaisia on yhteistyön ja vuoropuhelun keinoin autettava parantamaan valmiuksiaan hallita muuttoliikettä. Käynnissä on jo hanke, jossa pyritään nimeämään asiaankuuluviin ministeriöihin (sisäasiainministeriö, oikeusministeriö, ulkoasiainministeriö) yhteyshenkilöt ja luomaan muuttoliikkeen hallintakysymyksiin keskittyviä yhteisvaikutuksia ja foorumeita kyseisten ministeriöiden kanssa. 24 Muuttajien olosuhteet säilöönottokeskuksissa eivät ole hyväksyttäviä eivätkä kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisia. Asianmukaisten olosuhteiden varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää, ja siihen liittyy myös pahoinpitelyn, kidutuksen, kiristyksen ja epäinhimillisen kohtelun torjunta. Ensisijaisena tehtävänä on pyrkiä yhdessä Libyan viranomaisten ja kansainvälisten organisaatioiden kuten IOM:n ja UNHCR:n kanssa varmistamaan, että keskukset tarjoavat ihmisoikeusnormien mukaiset asianmukaiset olosuhteet. Säilöönoton vaihtoehtoja erityisesti naisille ja alaikäisille olisi kehitettävä edelleen tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Lisäksi olisi varmistettava sekä muuttajien että keskuksissa toimivien organisaatioiden turvallisuus. Toinen tärkeä seikka on sen varmistaminen, että UNHCR ja IOM pääsevät esteettömästi kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden luo. Komissio tekee yhteistyötä Libyan viranomaisten ja asiaankuuluvien kansainvälisten organisaatioiden kanssa näiden kysymysten ratkaisemiseksi ja lisää tarvittaessa kohdennettua rahoitusta. 22 23 24 Alueiden komitea on pyrkinyt kehittämään Libyan alueviranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä useilla aloilla, myös muuttoliikekysymyksissä. On syytä huomata, että Libya on ollut pitkään riippuvainen huomattavasta siirtolaistyövoimasta. Euroopan naapuruusvälineestä rahoitettu kolmen miljoonan euron hanke (oikeuksiin perustuvaa muuttoliikkeen hallintaa ja turvapaikka-asioita Libyassa tukevan hankkeen osio 1). 10
Monet Libyaan tulleista ja sinne jääneistä tulivat etsimään työtä. Monet heistä ovat juuttuneet maahan epävakauden ja työpaikkojen katoamisen vuoksi. Yksi ratkaisu voisi tilanteen mukaan olla paikallisen kotoutumisen edistäminen. Alueilla, jotka kärsivät maan sisäisestä pakolaisuudesta ja muuttajien kauttakulusta, on käynnistetty pilottihanke, jolla pyritään yhteisöjen vakauttamiseen muun muassa luomalla työpaikkoja suojelun tarpeessa oleville, myös vastaanottavaan yhteisöön hyväksymistä silmällä pitäen. Hanketta olisi vahvistettava. Monilla muilla muuttajilla voi olla kannustimia palata alkuperämaahansa, jos heidän suunnitelmansa työpaikan löytämisestä Libyasta tai toiveensa Eurooppaan matkustamisesta eivät toteudu. Näissä tapauksissa vaihtoehtona voi olla tuettu vapaaehtoinen paluu. EU toteuttaa hankkeita 25, joilla pyritään helpottamaan Libyaan juuttuneiden muuttajien vapaaehtoista paluuta alkuperämaahansa. Joulukuussa 2016 hyväksyttiin 20 miljoonan euron rahoitus EU:n Afrikka-hätärahastosta. Sillä on tarkoitus lujittaa muuttoliikkeen hallintaa, vastata kiireellisiin suojelutarpeisiin ja estää tarpeettomat ihmishenkien menetykset. Hankkeessa keskitytään tukemaan muuttajia maihinnousupaikoissa ja keskuksissa sekä lisäämään humanitaarisista syistä toteutettavia palauttamisia alkuperämaahan (alkuperäinen tavoite oli 5 000 muuttajaa) sekä kotouttamista. 26 EU työskentelee yhdessä Libyan viranomaisten kanssa varmistaakseen tuetun vapaaehtoisen paluun parissa toimiville kansainvälisille toimijoille asianmukaiset turvallisuusolosuhteet, ja se on operaation ensivaiheiden perusteella valmis tehostamaan tätä työtä nopeasti myös naapurimaissa toteutettavien täydentävien toimien avulla. Mahdollisuuksia paikallisyhteisöihin kotoutumiseen tai tuettuun vapaaehtoiseen paluuseen voitaisiin täydentää uudelleensijoittamisella erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien osalta. EU tutkii UNHCR:n kanssa käytännön keinoja kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien uudelleensijoittamiseksi Libyasta EU:n jäsenvaltioihin tai muihin kumppanimaihin. Uudelleensijoittamisen avulla voidaan tarjota kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville henkilöille järjestäytynyt ja turvallinen pääsy uudelleensijoitusmaan alueelle. Se mahdollistaa myös turvallisuustarkastukset ennen henkilön saapumista uudelleensijoitusmaan alueelle. Lisäksi se voi olla vastaanottavalle maalle kohdistettu solidaarisuuden osoitus, joka auttaa sitä selviytymään suurista määristä sotaa tai vainoa pakenevia ihmisiä. Se voi toimia myös ehkäisevänä tekijänä ja saada vaarallista matkaa suunnittelevat kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat henkilöt muuttamaan mielensä. Uudelleensijoittamisen toteutettavuutta, käytännön menettelytapoja ja tahtia olisi harkittava tiiviissä yhteistyössä Libyan hallituksen ja kansainvälisten kumppanien kanssa todellisen tilanteen kehitystä silmällä pitäen. Se edellyttäisi myös jäsenvaltioiden valmiutta osallistua uudelleensijoittamiseen Libyasta. 27 Tämän Libyassa edistettävän erityisen toimen lisäksi EU:n olisi jatkettava yhteistyötä alueen maiden kanssa voidakseen tukea niitä turvapaikka- ja muuttoliikejärjestelmien kehittämisessä muuttajien rekisteröinnistä lähtien. Tämä edistää osaltaan myös alueen suojelu- ja turvapaikkajärjestelmien parantamista Pohjois-Afrikan alueellisen kehitys- ja suojeluohjelman tavoitteiden mukaisesti. Se voi puolestaan johtaa siihen, että jäsenvaltiot ehtojen täyttyessä soveltavat turvapaikkasäännöstöön 25 26 27 Hankkeiden kokonaisarvo on 35 miljoonaa euroa, ja ne rahoitetaan Euroopan naapuruusvälineestä / vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä / kehitysyhteistyövälineestä / humanitaarisen avun rahastosta ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta / alueellisesta kehityshankkeesta. Tämä hanke on osa 100 miljoonan euron arvoista EU:n Afrikka-hätärahaston ja IOM:n yhteistä hanketta, jolla varmistetaan palaajien suojelu ja kotouttaminen keskisen Välimeren reitin varrella neljässätoista maassa Sahelin ja Tšad-järven alueella, myös Libyassa. Rahoitusta on saatu Saksalta (45 miljoonaa euroa) ja Italialta (22 miljoonaa euroa). Tämän yhteisen hankkeen puitteissa on tarkoitus antaa suojelua 60 000:lle ahdinkoon joutuneelle muuttajalle, antaa 24 000 muuttajalle paluu- ja kotoutustukea sekä tarjota tietoa ja valistusta laittoman muuttoliikkeen vaaroista ja sen vaihtoehdoista 2 000 yhteisölle muuttoliikkeelle alttiilla alueilla ja 200 000 muuttajalle reitin varrella. Lisäksi toimilla tuetaan tiedon keruuta ja analysointia jokaisessa kohteena olevassa maassa ja aluetasolla politiikkojen ja toimien mukauttamiseksi näytön perusteella sekä hallitusten ja paikallisten sidosryhmien valmiuksien kehittämistä toimien kestävyyden ja niihin sitoutumisen varmistamiseksi. Tärkeää on myös se, mihin tulokseen päädytään EU:n uudelleensijoittamiskehystä koskevasta ehdotuksesta (COM(2016) 468 final, 13.7.2016). 11
sisältyvää turvallisen kolmannen maan käsitettä. Turvallista kolmatta maata koskevat säännökset ovat keskeinen osatekijä muuttoliikekriisin tehokkaaseen hallintaan tähtäävässä järjestelmässä. Tämä olisi otettava huomioon Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta parhaillaan käytävissä keskusteluissa sekä tulevissa keskusteluissa EU:n palauttamispolitiikasta ja sen soveltamisesta tulevaisuudessa. Alkuperämaissa ja muuttoreittien varrella Afrikassa on tärkeää toteuttaa tiedotuskampanjoita. Kohdennettuja kampanjoita tarvitaan myös Libyassa, jossa on tärkeää korostaa sääntöjenvastaiseen lähtöön liittyviä riskejä sekä mahdollisuutta avustettuun vapaaehtoiseen paluuseen. Nämä toimet olisi kohdistettava erityisesti reitin alkupäähän ja Libyan eteläosaan, sillä rannikon läheisyys houkuttaa yleensä muuttajia lähtemään liikkeelle. Keskeiset toimet: Tehdään Libyan viranomaisten kanssa yhteistyötä sen varmistamiseksi, että muuttajien olosuhteita säilöönottokeskuksissa parannetaan kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin ja alaikäisiin. Tiivistetään tätä koskevaa yhteistyötä IOM:n ja UNHCR:n kanssa. Tiivistetään yhteistyötä Libyan alueviranomaisten kanssa vaihtoehtoisten elinkeinojen edistämiseksi ja muuttajia vastaanottavien paikallisyhteisöjen paineensietokyvyn tukemiseksi. Tuetaan muuttoliikkeen hallintaan liittyvien Libyan viranomaisten valmiuksien kehittämistä. Tuetaan yhteistyössä Libyan viranomaisten kanssa kansainvälisiä organisaatioita, kuten UNHCR:ää, niiden pyrkiessä parantamaan kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden tilannetta muun muassa mahdollisen uudelleensijoittamisen kautta. Tuetaan IOM:n työtä Libyassa olevien muuttajien tilanteen parantamiseksi ja tuettua vapaaehtoista paluuta Libyaan koskevan hankkeen täytäntöönpanemiseksi sekä sen mahdolliseksi laajentamiseksi koskemaan alkuperäistä tavoitetta (5 000) useampia muuttajia. 5. MUUTTOVIRTOJEN HALLINTA LIBYAN ETELÄISELLÄ RAJALLA Libyassa on jo paljon maan sisäisiä pakolaisia ja muita muuttajia. Muuttopaineiden vähentämiseksi olisi kuitenkin olennaista saada maahan etelästä saapuvat uudet muuttovirrat hallintaan. Vallettan toimintasuunnitelman ja kumppanuuskehyksen onnistunut täytäntöönpano voivat edistää tämän tavoitteen toteutumista merkittävästi. Haasteeseen vastaamista tukevat myös lukuisat EU:n toimet ja erityisesti alueella toteutettavat yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatiot ja hankkeet. Tunisissa toimintansa aloittanut EU:n rajavalvonnan avustusoperaatio Libyassa (EUBAM) on nyt valmis suorittamaan itsenäisesti vierailuja Tripoliin. Turvallisuusalan keskeisten toimijoiden kartoitus on valmistumassa, ja operaatio selvittää nyt Libyan viranomaisten kanssa mahdollisuuksia toteuttaa jatkossa YTPP-siviilioperaatio. Tällainen operaatio voisi liittyä esimerkiksi poliisitoimintaan/oikeusvaltioon/rajavalvontaan ja antaa Libyan viranomaisille neuvontaa ja koulutusta kyseisellä alalla. Libyan viranomaisia on tarkoitus tukea myös muiden toimien avulla. Näitä toimia voitaisiin yhdistää muihin toimiin, joita rahoitetaan eri välineistä (mm. Sophia-operaatio ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto), ja parantaa näin seurantaa ja tietovirtoja 28. Olisi harkittava myös teknologian, ajoneuvojen ja muiden välineiden toimittamista, jotta voidaan parantaa Libyan ja sen naapurimaiden välisen maarajan valvontaa. Myös paikallisilla vakauttamistoimilla voidaan merkittävästi lujittaa yhteistyötä vastaanottavien yhteisöjen kanssa. IOM on toteuttanut Etelä-Libyassa toukokuusta 2016 lähtien hanketta, jonka kohderyhmään kuuluvat vastaanottavat yhteisöt, maan sisäiset pakolaiset ja muut muuttajat. Hankkeen 28 Tätä varten voitaisiin hyödyntää myös Eurosurin koostamispalveluja. 12
arvioinnin perusteella voitaisiin harkita sen laajentamista ja toteuttamista myös muualla. EU tukee vakautta ja rauhaa edistävän välineen kautta useita hankkeita, joiden avulla pyritään edistämään konfliktien ratkaisua, saattamaan niiden osapuolet sovintoon ja vahvistamaan yhteisöjen tasolla toteutettavia toimia väkivallan vähentämiseksi erityisesti Etelä-Libyassa. EU pyrkii edistämään muuttoliikkeen hallintaa Etelä-Libyassa myös tukemalla turvallisuus- ja puolustusvalmiuksien kehittämistä ja alueellista turvallisuusyhteistyötä Sahelin alueella erityisesti G5 Sahel -ryhmän puitteissa. EU:n koulutusoperaatio ja Euroopan unionin YTPP-operaatio Malissa 29 osallistuvat rajavalvonnan kehittämiseen Malissa antamalla koulutusta ja neuvontaa. Koska Niger on Eurooppaan pyrkivien muuttajien pääasiallinen kauttakulkupaikka, maalle on hyötyä vahvemmasta YTPP-toiminnasta, jota edustaa muun muassa Agadeziin pysyvästi sijoitettu Euroopan unionin YTPPoperaatio Nigerissä 30. Sen tavoitteena on tukea Nigerin viranomaisia sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen ehkäisemisessä ja siihen liittyvän ihmiskaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Samalla kun YTPP-operaatioita alueellistetaan Sahelin alueella ja siellä otetaan käyttöön YTPP-verkosto, lisätään myös näihin aloihin liittyvää tukea muille alueen maille, erityisesti Mauritanialle, Burkina Fasolle ja Tšadille. Nigerissä kumppanuuskehyksen puitteissa tehtyä työtä olisi hyödynnettävä täysimääräisesti Etelä- Libyan rajan kautta kulkevien muuttovirtojen hillitsemiseksi. Toukokuussa 2016 Nigeristä lähti yli 70 000 ihmistä yrittämään vaarallista matkaa yli Saharan, mutta marraskuussa lähtijöitä oli enää noin 11 450. 31 Agadezissa tehtävällä työllä voi olla tässä keskeinen merkitys. Käytännössä voitaisiin toteuttaa lisää toimia kentällä levittämällä yhteisöjen ja muuttajien keskuudessa tietoa ja laajentamalla tuettua vapaaehtoista paluuta ja uudelleenkotouttamista koskevien toimenpiteiden toteuttamista myös Agadezin ja Niameyn ulkopuolelle. Agadez voisi myös toimia välietappina Libyaan juuttuneiden muuttajien tuetun vapaaehtoisen paluun yhteydessä. Tämä liittyy Nigerin rajaviranomaisille annettavaan apuun, jonka tarkoituksena on parantaa Nigerin ja Libyan välisen rajan valvontaa. Lisäksi Agadezin alueella tuetaan muun kuin salakuljetukseen liittyvän paikallistalouden kehitystä. Samalla kun pyritään saamaan Nigerin ja Libyan välinen raja paremmin Nigerin hallintaan ja tehostamaan muuttovirtojen hallintaa sekä tukemaan vapaaehtoista paluuta, on otettava huomioon näiden toimien mahdolliset vaikutukset Pohjois-Nigerin yhteisöihin, joiden toimeentulo perustuu muuttajien salakuljetukseen. Tätä varten on varmistettava, että saatavilla on muita soveltuvia elinkeinoja ja pääsy elinkelpoisille ja laillisille markkinoille muuttajien salakuljetuksen sijaan. Tiivis yhteistyö Nigerin kanssa kattaa myös kohdennetut toimet salakuljettajia vastaan. Nigerissä parhaillaan laadittava strategia sisältää yhteiset tutkintaryhmät, vuonna 2015 annetun salakuljetuksen torjuntaa koskevan lain täytäntöönpanon ja tutkijoiden ja syyttäjien valmiuksien kehittämisen niin, että nämä voivat tukea Nigerin kautta kulkevien muuttovirtojen valvontaa. Nigerissä aloittavat lähiaikoina työnsä sekä Euroopan muuttoliikeyhteyshenkilö että Euroopan raja- ja merivartioviraston yhteyshenkilö. Heidän avullaan EU voi edelleen parantaa valmiuksiaan keskustella ja kehittää yhteistyötä Nigerin viranomaisten kanssa sääntöjenvastaiseen muuttoliikkeeseen puuttumiseksi ja muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi. 29 30 31 Euroopan unionin YTPP-operaatio Malissa alkoi tammikuussa 2015, vuonna 2013 alkaneen EU:n koulutusoperaation jatkoksi. Tarkoituksena on kehittää Malin sisäisten turvallisuusjoukkojen valmiuksia niin, että voidaan parantaa niiden operatiivista tehokkuutta, rakentaa uudelleen niiden komentoketjut, vahvistaa oikeus- ja hallintoviranomaisten asemaa niiden operaatioiden johtamisessa ja valvonnassa ja helpottaa niiden sijoittamista uudelleen maan pohjoisosaan. Euroopan unionin YTPP-operaatio Nigerissä alkoi heinäkuussa 2012. Tarkoituksena on kehittää Nigerin turvallisuusjoukkojen valmiuksia niin, että voidaan torjua terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja edistää poliittisen vakauden, turvallisuuden ja hallinnon kehittämistä Nigerissä. Vuodesta 2015 alkaen koulutusoperaation puitteissa on myös tuettu muuttovirtojen saamista paremmin hallintaan, sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen torjuntaa ja siihen liittyvän rikollisuuden vähentämistä. Lähde: Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM). 13
Tehostamalla Nigerissä ja Malissa toimivan EU:n henkilöstön ja Europolin välisiä yhteyksiä voidaan myös parantaa ihmiskauppiaiden ja -salakuljettajien toiminnan arviointia ja analysointia ja kehittää paikallisviranomaisille annettavaa tukea luomalla yhteyksiä EU:n Afrikka-hätärahastosta tuettavaan olemassa olevaan ohjelmaan, jonka avulla kehitetään yhteistyösuhteita Interpolin kanssa. Tämän toimintamallin on todettu vähentävän muuttajien määrää tehokkaasti, minkä vuoksi se olisi otettava käyttöön myös muiden alueellisten kumppanien kanssa erityisesti Malissa, Tšadissa, Egyptissä, Algeriassa ja Sudanissa sekä muissa Khartumin ja Rabatin prosessien piiriin kuuluvissa maissa. EU edistää jo nyt aktiivisesti Libyan ja sen eteläisten naapurien välistä vuoropuhelua, jossa käsitellään niiden keskinäisten rajojen valvontaa ja muuttoreittejä koskevaan tiedusteluun liittyvää yhteistyötä. EU:n ja Libyan yhdennettyä maarajojen valvontaa käsittelevä komitea perustettiin elokuussa 2016 rajavalvontaa koskevaksi tietojenvaihtofoorumiksi. Toinen mahdollinen foorumi alueella tehtävää operatiivista yhteistyötä varten on Afrikan maiden ja Frontexin tiedusteluyhteisö, joka tarjoaa puitteet säännölliselle tietojenvaihdolle rajaturvallisuuden alalla. Se voisi kehittää riskianalyysia ja toteuttaa lyhytkestoisia operaatioita, joiden yhteydessä tutkittaisiin muuttoreittejä ja niiden mahdollista siirtymistä, myös satelliittikuvien avulla. Vuoropuhelun perusteella voidaan määrittää ensisijaisia toimia ja toiminta-aloja, joilla yhteistyötä olisi lisättävä EU:n Afrikka-hätärahaston tuella. Alueelliset ohjelmat, kuten Euromed Migration IV 32 ja Mediterranean City to City Migration Profiles 33, tarjoavat alueen maille ainutlaatuisen foorumin käydä vuoropuhelua muuttoliikkeeseen liittyvistä kysymyksistä ja jakaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä alueellisella tasolla. Tämä työ sai lisää painoarvoa kesäkuussa 2016, kun unionin ulkoasiainedustaja sekä Libyan, Nigerin ja Tšadin ulkoministerit käsittelivät tapaamisessaan rajavalvontaa. Tällä foorumilla voidaan käsitellä myös salakuljetukseen liittyviä kysymyksiä. Keskeiset toimet: Toteutetaan EU-operaatioita ja -hankkeita, joilla tuetaan Libyan viranomaisia rajavalvonnassa ja maahantulijoiden suojelussa Etelä-Libyassa. Edistetään Libyan ja sen eteläisten naapurimaiden välistä rajayhteistyötä, vuoropuhelua ja tietojenvaihtoa, myös hyödyntäen täysimääräisesti Afrikan maiden ja Frontexin tiedusteluyhteisön tukea. Kehitetään Nigerin kanssa kumppanuuskehyksen puitteissa tehtävää yhteistyötä, toteutetaan lisätoimia pohjoiseen suuntautuviin muuttovirtoihin puuttumiseksi, torjutaan ihmisten salakuljetusta ja edistetään tuettua vapaaehtoista paluuta. 6. YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN EGYPTIN, TUNISIAN JA ALGERIAN KANSSA SÄÄNTÖJENVASTAISEN MUUTTOLIIKKEEN JA REITIN SIIRTYMISEN EHKÄISEMINEN Samalla kun toteutetaan yhteisiä toimia Libyan kanssa on pyrittävä minimoimaan riski uusien muuttoreittien syntymisestä naapurimaihin syventämällä muuttoliikettä koskevaa vuoropuhelua ja yhteistyötä alueella. Avustettua vapaaehtoista paluuta voitaisiin tukea muun muassa Algeriassa, Egyptissä ja Tunisiassa, joissa on huomattava määrä muuttajia. Lisäksi näille maille olisi myönnettävä enemmän tukea niiden omien turvapaikkajärjestelmien kehittämiseen ja kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien avustamiseen. Yhteistyötä Yhdistyneiden kansakuntien ja EU:n virastojen 34 kanssa 32 33 34 Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineestä (ENI) rahoitettava 6,4 miljoonan euron alueellinen hanke, jonka avulla toteutetaan kattava yhteinen lähestymistapa muuttoliikettä, liikkuvuutta ja kansainvälistä suojelua koskevia kysymyksiä käsittelevän tehokkaan vuoropuhelun ja yhteistyön lujittamiseksi EU:n eteläisissä naapurimaissa. Naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston teknisen tuen avulla rahoitettava 1,9 miljoonan euron alueellinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa muuttoliikkeen suunnittelua kaupunkien tasolla eteläisen Välimeren alueella. Yhteistyöverkostoon osallistuu kaupunkien edustajia ja asiantuntijoita viidestä eteläisen naapurialueen kaupungista ja viidestä Euroopan kaupungista. Euroopan raja- ja merivartiovirasto neuvottelee parhaillaan työjärjestelyistä Egyptin viranomaisten kanssa. 14