Maakuntien ja kuntien uudistuminen sekä demokratia ja kielelliset kysymykset Kristina Wikberg direktör johtaja Svenska och internationella ärenden Ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Keski-Pohjanmaan maakuntatilaiuus Mellersta Österbottens landskapsträff 7.4.2016
Mihin kuntia enää tarvitaan? Seuraa Jai Koskisen ja muiden kuntaliittolaisten vlogeja: https://www.youtube.com/user/kuntaliitto 2
Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia! 3
Kunnat murroksessa Kuntaliiton Kunnat 2021 ohjelma ja Tulevaisuuden kunta
Uudistukset nähdään monin eri tavoin menetys vallan puute päätösvallan pieneneminen liikkumavaran väheneminen vapautuminen helpotus kapasiteetin vapautuminen talouden ennakoinnin helpottuminen 5
Kuntien, maakuntien ja valtion välinen työnjako Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Elinvoiman edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Opetus- ja kulttuuripalvelut Tekniset palvelut Yleisen toimialan palvelut Muut palvelut Alueellinen demokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut Palo- ja pelastustoimi Maakuntaliitot Osa ELY-keskusten tehtävistä Mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto Aluehallinnon rooli selviää lähiviikkoina ja -kuukausina Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Aluehallintovirastot Työ- ja elinkeinotoimistot Poliisi, tulli ja oikeuslaitos Verotoimistot Kela jne.
Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 7
VAHVA KUNTATALOUS MAHDOLLISTAA UUDISTUSTEN TOTEUTTAMISEN SOSIAALINEN PÄÄOMA JA YHTEISÖLLISYYS LUOVAT UUTTA VETOVOIMAINEN YMPÄRISTÖ HOUKUTTELEE JA SITOUTTAA IHMISIÄ JA YRITYKSIÄ ALUEELLE ELINVOIMAINEN KUNTA JULKISET JA KAUPALLISET PALVELUT MAHDOLLISTAVAT SUJUVAN ARJEN KILPAILUKYKYINEN YRITYSKANTA EDISTÄÄ TYÖLLISYYTTÄ, TOIMEENTULOA JA TURVATTUA ARKEA OSAAMINEN JA TYÖVOIMAN SAATAVUUS TURVAAVAT PALVELUT JA YRITYSTOIMINNAN 8
Kaavoitus ja elinkeinopolitiikka päättäjien suosikkikeinot elinvoiman parantamiseksi % vastaajista, jotka maininneet ko. keinon. Kaavoitus ja maankäyttö Elinkeinojen edistäminen Asuntopolitiikka Julkiset liikenneyhteydet Kunnalliset palvelut Yritysten toimitilatarjonta Kunnan markkinointi Lisää tapahtumia Yhteisöllisyyden edistäminen Syrjäytymisen ehkäisy Koulutusmahdollisuudet Tapa toteuttaa kunnan Paikallinen kokeilutoiminta Valinnanvapauden lisääminen Yritysneuvonnan palvelut Verojen alentaminen Avoimen datan hyödyntäminen 36,5 36,3 32,9 31,2 27,9 27,9 26,2 26 24,6 23 16,8 16,4 13,6 11,1 9 69,8 64,2 0 20 40 60 80 100 9
Ikäluokan, 0-18-vuotiaat, osuus väestöstä vuosina 2014 ja 2025 2014 Koko maa 20,8% 2025 Koko maa 20,2 % Karttakuva Kuntaliitto 25.1.2016/JAH Kuntarajat MML 2016
Maakuntauudistuksen vaikutukset kuntiin 1) Kuntien on panostettava entistä enemmän elinvoiman edistämiseen ja sivistyspalveluihin. Valinnanvapaus lisää paikallisten elinkeinojen mahdollisuuksia. Sotepalvelujen asiakas valitsee itseään lähimpänä olevan palveluntuottajan, joten hän tuo valintansa avulla rahaa ja mahdollisuuksia paikallisille yrittäjille. 2) Kunnat tuottavat itse vähemmän palveluita kuin nykyisin. Kumppanuudet yritysten, järjestöjen ja vapaaehtoistyön kanssa lisääntyvät. Kunnilla on uudenlainen, toimijat yhteen tuova, koordinoiva ja fasilitoiva rooli. 3) Paine kuntien väliselle yhteistyölle lisääntyy erityisesti yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa. Kuntien keskinäinen ja kuntien ja itsehallintoalueiden välinen yhteistyö lisääntyy joukkoliikenteessä ja palveluliikenteessä sekä kaavoituksessa. 4) Itsehallintoalueiden ja kuntien välistä yhteistyötä on tarvetta kehittää, jotta kunnat voivat hoitaa omaa hyvinvoinnin edistämisen tehtäväänsä. Avointa tiedonkulkua tukevien järjestelmien tarve kasvaa kuntien henkilöstön työn tukemiseksi. 5) Kuntien johtamisjärjestelmiä pitää uudistaa, koska kuntien tehtävät vähenevät. Ainakin valtuutettuja, lautakuntia ja toimialoja tarvitaan nykyistä vähemmän. Erityisenä huolenaiheena nousi esille se, miten saadaan hyviä ehdokkaita kuntavaaleissa. 6) Kunnat tarvitsevat vähemmän tukipalveluja ja -henkilöstöä, joten tukipalveluorganisaation uudistaminen on edessä. Erityisen paljon huolta kannettiin siitä, miten tämä muutosjohtaminen ja henkilöstön siirtyminen kunnista itsehallintoalueille saadaan toteutettua siten, ettei henkilöstön motivaatio kärsi. Lisäksi uhkana koettiin, että kunnille jää liikaa käyttämättömiä, tyhjiä kiinteistöjä. Yhteenveto marraskuun 2015 kuntatyöpajoista 11
Mielikuva tulevaisuuden kunnasta pääosin positiivinen Ihmisten ja palvelujen verkottuminen korostuu, yhteistyön tekemisellä kuntiin hyvinvointia ja elivoimaisuutta Yhteistyötä verkostoissa 163 Edellytysten luoja 90 Yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen Monimuotoinen ja -arvoinen Ihminen keskiössä 54 65 77 Mieti kuntaa vuonna 2025. Mikä kuva sopii mielikuvaasi parhaiten? Ympäristöä arvostava 54 Levällään ja sekaisin Turvallinen 33 29 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 12
Lähtökohtana ovat erilaisissa toimintaympäristöissä toimivat kunnat Kuntia koko maassa yhteensä 313, Manner-Suomessa 297. Asukasmäärän mukaan: (lähde: VRK rekisteritieto 31.12.2015) MIN: Sottunga 99 as. (Åland) / Luhanka 760 as. (Manner-Suomi) MAX: Helsinki 630 225 as. -> Helsinki on asukasmäärältään yli 800 kertaa suurempi kuin Manner-Suomen pienin kunta Luhanka ja yli 6 000 kertaa suurempi kuin Sottungan kunta Ahvenanmaalla! Maapinta-alan mukaan: (lähde: Maanmittauslaitos 1.1.2015) Min: Kauniainen 5,9 km2 (9 476 asukasta) Max: Inari 15 000 km2 (6 805 asukasta) -> Inari on pinta-alaltaan 2 500 kertaa Kauniaisten kokoinen. Kunnat kuuluvat kuitenkin samaan asukaskokoluokkaan eli 5 000-10 000 asukkaan kuntiin! 13 KDJ / M. Pekola-Sjöblom / 7.1.2016
Tulevaisuuden kunta Verkkoaivoriihi Millainen on kunta tulevaisuudessa? Mitä on kuntalaisten hyvä arki? Mitä on hyvä elinympäristö? Mitä digitalisaatio voi tarjota kuntalaisille? Kuntaliitto on avannut aivoriihen, johon kuka tahansa voi osallistua. Kunnat ja alueet voivat hyödyntää aivoriihen tuloksia omassa kehittämisessään. Kuntaliitto hyödyntää keskustelua valtakunnallisessa kehittämisessä ja edunvalvonnassa. Käy katsomassa ja osallistu! Kutsu mukaan omat sidosryhmäsi. Ota aivoriihi käyttöön omassa kunnassasi. https://www.strategysignals.com/38070-31049-832@osal&listu Välitä sosiaalisessa mediassa Kuntaliiton facebook- ja twitter-tilien linkkiä 14
Ajankohtaista sote-uudistuksesta 15
Kuntaliitto hallituksen sote-linjauksista 6.4.2016: Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusratkaisu on edelleen puutteellinen maakuntien että kuntien osalta. Merkittävä osa julkisen sektorin tehtävistä viedään ratkaisulla suoraan valtion vahvaan ohjaukseen. Tarkemmat linjaukset rahoitusratkaisusta puuttuvat. Aamulehti, Keskipohjanmaa 7.4.2016 16
Kuntaliitto hallituksen sote-linjauksista 6.4.2016: Kunnille turvattava riittävä rahoituspohja ja mahdollisuus saada rahoitusta markkinoilta. Kuntaliiton tärkeänä pitämä kuntien ja maakuntien välinen neuvottelumenettely puuttuu linjauksista kokonaan. Myös mahdollisuudet sopia palvelujen järjestämisestä keskenään puuttuvat. Rahoituksen yleiskatteellisuus maa-kuntien rahoitusratkaisun osalta on kuitenkin myönteinen uutinen. HS 7.4.2016 17
Kuntaliitto hallituksen sote-linjauksista 6.4.2016: Valinnanvapaus testattava kokeilujen kautta. Valinnanvapaus ja yhtiöittämisvelvoitteet aiheuttavat haasteita sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolle. Myös kielelliset näkökulmat on huomioitava. Omaisuuden osalta oikeansuuntaisia linjauksia Kuntaliitto pitää myönteisenä että työllisyyspalvelujen alueellisia kokeiluja jatketaan vuosina 2017 2018 sekä kunnissa että alueilla. HBL 7.4.2016 18
Lainvalmistelu Valmistelu käynnissä seuraavien lakien osalta: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Maakuntalaki Järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki Maakuntien valtionosuuslaki Uusi kuntien peruspalveluiden valtionosuuslaki Lisäksi valmistellaan: Asetusta kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erityisalakohtaisista edellytyksistä Asetusta erityistason sairaanhoidon keskittämisestä Väliaikaisia rajoituksia sote-ulkoistamisiin sekä investointeihin Määräaikainen laki olisi voimassa vuoden 2018 loppuun saakka 19
SOTE-ratkaisun portaat Valinnanvapauden ja tuotannon monipuolistuminen Siirtyminen yksikanavaiseen rahoitukseen Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio ja rakenneuudistus 20
Aikataulut 2015 2016 2017 2018 2019 Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkaisusta Kuntien lausunnot Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennusinvestointien koordinaatiosta ja vaalien periaatteista Tarastin selvitys siirtyvistä tehtävistä 01/16 Lait lausuntokierrokselle 04/16 Kuntien lausunnot Valinnanvapaus Selvityshenkilöiden esiselvitys 15.3. Raportti ehdotuksineen 31.5. HE eduskuntaan 10/16 Sote-järjestämislaki ja voimaanpanolaki 07/2017 Maakuntalaki 07/2017 Valtionosuuslait, tuloverolaki Valinnanvapaus ja monikanavarahoitusuudistus lait voimaan Alueellinen valmistelu 1.vaalit ja muutoshallinto Järjestämisvastuu maakunnille Pohjaselvitys kuntien aseman muuttumisesta sekä sääntelypolitiikasta 04/16 Parlamentaarisen seurantaryhmän alustavat linjaukset 12/16 Lainsäädäntömuutosten valmistelu 12/17 Tulevaisuuden kuntaa koskeva lainsäädäntö voimaan 21 21
Kuntasektorilta maakuntiin siirtyvät tehtäväalueittain Uusi työnantaja Sote Palo- ja pelastustoimi Maakuntaliitto Yhteensä Prosenttiosuus hlöstöstä Nykyisten työnantajien määrä Maakunnan nykyisiin kuntiin ja kuntayhtymiin jäävä henkilöstö Etelä- Karjala 4 509 109 26 4 644 2,2 % 5 4 738 Etelä-Pohjanmaa 8 612 126 24 8 762 4,2 % 20 9 101 Etelä-Savo 6 595 177 27 6 799 3,3 % 21 5 519 Kainuu 3 174 68 26 3 268 1,6 % 8 3 889 Kanta-Häme 6 062 174 28 6 264 3,0 % 16 6 715 Keski-Pohjanmaa 3 140 54 14 3 208 1,5 % 7 3 638 Keski-Suomi 9 969 311 28 10 308 5,0 % 20 10 606 Kymen-laakso 6 111 215 26 6 352 3,1 % 10 6 973 Lappi 8 084 145 55 8 284 4,0 % 28 8 523 Pirkanmaa 17 474 237 43 17 754 8,6 % 21 20 458 Pohjanmaa 8 194 298 33 8 525 4,1 % 20 8 859 Pohjois-Karjala 6 539 275 46 6 860 3,3 % 18 7 113 Pohjois- Pohjanmaa 15 965 462 54 16 481 8,0 % 30 18 051 Pohjois-Savo 10 919 277 33 11 229 5,4 % 24 11 559 Päijät-Häme 7 067 289 28 7 384 3,6 % 12 7 597 Satakunta 9 093 195 26 9 314 4,5 % 24 9 771 Uusimaa 50 340 1 700 84 52 124 25,1 % 27 59 571 Varsinais-Suomi 19 303 374 57 19 734 9,5 % 37 17 168 Yhteensä 201 150 5 486 658 207 294 100,0 % 348* 219 849 * Yhdellä työnantajalla voi olla henkilöstöä useammalla alueella. Nykyisten työnantajien varsinainen määrä on 324. Tilastolähde: Kuntasektorin palkat 2014, Tilastokeskus 2210.2.2016
Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset maakunnittain, /as. Käyttökustannukset = toimintamenot + poistot ja arvonalentumiset + vyörytysmenot Käyttötuotot = toimintatulot + vyörytyserät Nettokustannukset = käyttökustannukset - käyttötuotot Lasten päivähoito (pl. lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki) ei ole mukana kustannuksissa. Varhaiskasvatus siirtyi opetustoimeen vuonna 2013. Maakunnat 2013 2014 muutos % Manner-Suomi 3 208 3 269 1,9 Etelä-Karjala 3 162 3 390 7,2 Etelä-Pohjanmaa 3 350 3 469 3,6 Etelä-Savo 3 701 3 818 3,2 Kainuu 3 678 3 733 1,5 Kanta-Häme 3 126 3 249 3,9 Keski-Pohjanmaa 3 299 3 361 1,9 Keski-Suomi 3 246 3 255 0,3 Kymenlaakso 3 489 3 604 3,3 Lappi 3 606 3 782 4,9 Pirkanmaa 3 134 3 187 1,7 Pohjanmaa 3 331 3 387 1,7 Pohjois-Karjala 3 394 3 479 2,5 Pohjois-Pohjanmaa 3 122 3 140 0,6 Pohjois-Savo 3 533 3 586 1,5 Päijät-Häme 3 201 3 216 0,5 Satakunta 3 281 3 435 4,7 Uusimaa 3 006 3 036 1,0 Varsinais-Suomi 3 172 3 226 1,7 min maks 23
Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /as. Käyttökustannukset = toimintamenot + poistot ja arvonalentumiset + vyörytysmenot Käyttötuotot = toimintatulot + vyörytyserät Nettokustannukset = käyttökustannukset - käyttötuotot Kunnat 2013 2014 muutos % Manner-Suomi 3 208 3 269 1,9 Keski-Pohjanmaa 3 299 3 361 1,9 Halsua 3 622 3 780 4,3 Kannus 3 207 3 239 1,0 Kaustinen 3 282 3 231-1,6 Kokkola 3 224 3 337 3,5 Lestijärvi 3 901 3 930 0,7 Perho 3 667 3 436-6,3 Toholampi 3 431 3 386-1,3 Veteli 3 820 3 688-3,5 min maks Lasten päivähoito (pl. lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki) ei ole mukana kustannuksissa. Varhaiskasvatus siirtyi opetustoimeen vuonna 2013. 24
Valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista sosiaalija terveydenhuollossa tarkastelevan selvityshenkilöryhmän väliraportti 15.2. 2016 Professorit Mats Brommels, Paul Lillrank ja Kari Reijula sekä vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Timo Aronkytö ja ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja
Valinnanvapauden vaihtoehdot perustason palveluissa Hallitus linjasi 9.11.2015 että, osana sote-uudistusta säädetään valinnanvapauslainsääd äntö» Käyttäjä voi itse valita palvelujen julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan» Valinnanvapaus on pääsääntönä perustason palveluissa 26
Valinnanvapauden vaihtoehdot perustason palveluissa Selvityshenkilöt ovat kartoittaneet toteutettavissa olevat vaihtoehtoiset valinnanvapausmallit» Valinnanvapaus vaihtelee vaihtoehtojen välillä» Vaihtoehtoja tarkastellaan asiakkaan, palvelujen tuottajan sekä rahoittajan näkökulmasta Mats Brommels Selvityshenkilöt katsovat, että valinnanvapauden piiriin voidaan ottaa myös tarkasti määriteltävissä olevat esh:n palvelut ja rajattujen asiakasryhmien väestövastuinen toiminta 27
1. Omatiimi Omatiimiin kuuluvat Lääkärin Terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan Sosiaalityöntekijän ja sosiaalineuvojan palvelut Asiakas valitsee omatiimin asioimispaikakseen Palvelun tuottajan voi valita tietyin väliajoin Muut perustason palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä 28
2. Väestövastuinen sosiaali- ja terveyskeskus Väestövastuinen sosiaali- ja terveyskeskus tarjoaa» Lääkärin (perhelääkärin), terveydenhoitajan, sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän ja sosiaalineuvojan palveluja» paikallisesti toteutettavia sosiaalipalveluja: perhetyötä, kasvatus- ja perheneuvontaa, päihde- ja mielenterveystyötä, terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisyä Muut palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä 29
3. Monitoimijainen sosiaali- ja terveyskeskus Monitoimijainen sosiaali- ja terveyskeskus tarjoaa» perhetyötä, kasvatus- ja perheneuvontaa, päihde- ja mielenterveystyötä, terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisyä» äitiys- ja lastenneuvolat, kouluja opiskelijaterveydenhuollon sekä työterveyshuollon Muut palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä 30
4. Integroitu sosiaali- ja terveyskeskus Integroitu sosiaali- ja terveyskeskus tuottaa kaikki perustason palvelut Asiakkaan valinnanvapaus rajoittuu sosiaali- ja terveyskeskuksen valintaan asiointipaikaksi Suun terveydenhuoltoa tarkasteltava erikseen tässä vaihtoehdossa Valinnanvapaus: Suun terveydenhuolto 31
Toimiva kaksikielisyys 32
Kielelliset oikeudet Jos yksikin kunta itsehallintoalueella on kaksikielinen, tulee alue olla kaksikielinen. Tämä tarkoittaa että: o hallinnon tulee olla kaksikielinen o palvelua tulee saada molemmilla kielillä 33
Svenska reformgruppen Ruotsinkielinen neuvontaryhmä Seuraa ja valvoo ruotsinkielisiä kysymyksiä sosiaali- ja terveys- sekä aluehallintouudistuksessa. Yhteistyö Suomen Kuntaliiton ja Svenska Finlands folktingetin välillä. Puheenjohtaja Ulla-Maj Wideroos Jäsenet edustavat kuntien johtoa, perusterveydenhuoltoa, sosiaalihuoltoa, kaksikielisiä sairaanhoitopiirejä sekä muita asiantuntijoita. 34
Ruotsinkielisen neuvontaryhmän kommentit Tuomas Pöystille Lautakunta vähemmistöasemassa olevalle kansalliskielelle niissä maakunnissa, joissa on kaksikielisiä kuntia Lautakunta selvittää, arvioi ja määrittää alueen kielivähemmistön palvelutarpeen Lautakunta seuraa palvelujen saatavuutta ja laatua Lautakunnalle tulee antaa tosiasialliset valtuudet hoitaa itsenäisesti tehtäväänsä. 35
Ruotsinkielisen neuvontaryhmän kommentit Tuomas Pöystille (2) Kielelliset oikeudet tulee turvata maakunnan hallinnossa kielilain ja muun lainsäädännön mukaisesti Ratkaisevat tekijät kielivähemmistön sote-palvelujen toimivuuden kannalta: Kieli ja valinnanvapaus Hankintamenettely Lähipalvelut Sähköiset palvelut Asiakasasiakirjat Tiedotus Erityisratkaisut Henkilöstölle asetetut kielitaitovaatimukset Toimiva ruotsinkielinen hoitoketju 36
Ruotsinkielisen neuvontaryhmän kommentit Tuomas Pöystille (3) Päivystävät sairaalat: Kielelliset vaikutukset selvitettävä ennen lopullista päätöstä siitä, mitkä 12 sairaalaa järjestävät erikoissairaanhoidon päivystystä. Vaativa erityistason sairaanhoito: Velvollisuus järjestää palveluja sekä suomeksi että ruotsiksi, jos erityisvastuualueella on kaksikielisiä maakuntia Jos esim. Oulu saa vastatakseen tietyn tyyppisen vaativan erityistason sairaanhoidon, on taattava, että ruotsinkielinen henkilö Keski- Pohjanmaan maakunnasta, joka oletettavasti kuuluu Oulun erityisvastuualueeseen, saa hoitoa ruotsin kielellä. Potilaan kielellisten oikeuksien tulee koskea myös sosiaalihuollon asiakkaita, jos kyseisen toimialan toimintaa keskitetään. 37
Ajankohtaista Kuntaliiton sääntöjen muutos Kuntaliiton toimintasalkku Kuntaliiton toimintaa lukuina Kuntaliitto ja tulevat maakunnat Kunnat ja turvapaikanhakijat Tasa-arvo kunnissa 38
Kuntaliiton sääntöjen muutos Varsinaiset jäsenet ja yhteistyöjäsenet. Luovutaan neljän vuoden välein järjestettävistä Kuntapäivistä. Jatkossa valtuuskunta valitaan jäsenäänestyksenä kuntien suorittamassa vaalissa. Jäsenmaksun tason määrääminen neljäksi vuodeksi. Yhteistyöjäsenillä porrastettu jäsenmaksu 39
41
Kunnat ja turvapaikanhakijat 42
Kunnat ja turvapaikanhakijat Suomeen saapui vuoden 2015 aikana 32 478 turvapaikanhakijaa. Yli 10 000 saanee oleskeluluvan. Noin 8 000 kuntapaikkaa puuttuu. Kunnilla on velvollisuus järjestää turvapaikanhakijalapsille esiopetusta ja oppivelvollisuusikäisille perusopetusta. Kotouttaminen on yhteisesti kaikkien kuntien ja valtion vastuulla. Asuntotilanne ja kotouttamiseen käytettävät resurssit vaikuttavat kunnan vastaanottokapasiteettiin. Kunnille maksettavat laskennalliset korvaukset eivät vastaa kustannuksia. 43
Eurooppalainen peruskirja naisten ja miesten välisestä tasaarvosta paikallishallinnossa tänä vuonna 10 vuotta. Tasa-arvo 44
Naisten ja miesten tasa-arvo ajankohtaista kunnissa ja alueilla Eurooppalainen peruskirja naisten ja miesten välisestä tasaarvosta paikallishallinnossa tänä vuonna 10 vuotta. Kuntaliitto hyväksyi peruskirjan jo vuonna 2006 ja kehottaa edelleen kuntia ja kuntayhtymiä hyväksymään sen ja panemaan sen tehokkaasti toimeen. Tasa-arvokeskustelu kunnissa ja alueilla on erittäin tärkeää juuri nyt. Peruskirjan avulla keskustelu tasa-arvon toteuttamisesta tuodaan mukaan kuntien ja kuntayhtymien arkeen isojen muutosten keskellä, muistuttaa Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero.
Naisten ja miesten tasa-arvo ajankohtaista kunnissa ja alueilla Kuntaliitto ja Euroopan kuntajärjestöjen yhteistyöjärjestö, The Council of European Municipalities and Regions, CEMR korostavat kuntien ja alueiden merkitystä tasa-arvon edistämisessä Naisten ja miesten tasa-arvo on paikallis- ja aluedemokratian perusarvo ja kuntien ja alueiden tärkeänä tehtävänä on poistaa sitkeitä tasaarvon esteitä. Tasa-arvon tulee olla mukana poliittisessa keskustelussa ja lainsäädännön valmistelussa. Taloudellista tasa-arvoa on edistettävä ja naisiin kohdistuvan väkivalta on ehkäistävä Sotaa ja vainoa pakenevien pakolaisten kuntiin kotouttamisessa on otettava naisten ja -lasten erityistarpeet huomioon. Naisten ja tyttöjen tasa-arvoa tulee tukea maailmanlaajuisesti. Korsnäs, Närpiö, Pietarsaari ja Vaasa ovat jo hyväksyneet tasa-arvon peruskirjan 16 muun kunnan ja kaikkien suurimpien kaupunkien joukossa ja Pohjanmaan liitto ja Uudenmaanliitto ovat maakunnan liitoista ensimmäisinä. 46
Kommunförbundet på svenska www.kommuntorget.fi www.kurstorget Kommuntorget Magasin, 6 tidningar per år Kommuntorgets nyhetsbrev Gilla oss på Facebook Facebook.com/kommuntorget Twitter: @kommuntorget 47
Kiitos mielenkiinnostasi! Seuraa Kuntaliittoa ja keskustele maakuntatilaisuuksista sosiaalisessa mediassa: Facebook Tykkää ja seuraa Kuntaliittoa! Twitter @Kuntaliitto #maakunnat Youtube Vlogeja ja videoita, käy kurkkaamassa! Lisätietoa www.kunnat.net/ maakuntatilaisuudet 48