Ajankohtaista sote- ja maakuntauudistuksesta

Transkriptio

1 Ajankohtaista sote- ja maakuntauudistuksesta Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio Aineistot:

2 Kuntien, itsehallintoalueiden ja valtion välinen työnjako Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Elinvoiman edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Opetus- ja kulttuuripalvelut Tekniset palvelut Yleisen toimialan palvelut Muut palvelut Alueellinen demokratia, Elinkeino-, liikenne- ja osallistuminen ja vaikuttaminen ympäristökeskukset Sosiaali- ja terveyspalvelut Aluehallintovirastot Palo- ja pelastustoimi Työ- ja elinkeinotoimistot Maakuntaliitot Poliisi, tulli ja oikeuslaitos Osa ELY-keskusten tehtävistä Verotoimistot Ympäristöterveydenhuolto Kela Työllisyyspalvelut: järjestäjä jne. tuottaja -mallilla

3 Aikataulut Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkaisusta Kuntien lausunnot Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennus- investointien koordinaatiosta ja vaalien periaatteista Tarastin selvitys siirtyvistä tehtävistä 01/16 Lait lausuntokierrokselle 5-6/16 Kuntien lausunnot HE eduskuntaan 11/16 Sote-järjestämislaki ja voimaanpanolaki 07/2017 Maakuntalaki 07/2017 Valtionosuuslait, tuloverolaki Valinnanvapaus Selvityshenkilöiden esiselvitys Raportti ehdotuksineen HEvalinnanvapaude sta lausuntokierroke selle ja eduskuntaan Valinnanvapaus ja monikanavarahoitusuudistus lait voimaan Alueellinen valmistelu 1.vaalit ja muutoshallinto Järjestämisvastuu maakunnille Pohjaselvitys kuntien aseman muuttumisesta sekä sääntelypolitiikasta 04/16 Parlamentaarisen seurantaryhmän alustavat linjaukset 12/16 Lainsäädäntömuutosten valmistelu 12/17 Tulevaisuuden kuntaa koskeva lainsäädäntö voimaan 3

4 Sote-lainvalmistelu Valmistelu käynnissä seuraavien lakien osalta (lausuntokierrokselle 5-6/2016):» Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki» Maakuntalaki» Järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki» Maakuntien valtionosuuslaki» Uusi kuntien peruspalveluiden valtionosuuslaki Valmistelu alkanut (lausuntokierrokselle 11/2016):» Laki valinnanvapauden laajentamisesta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta Lisäksi valmistellaan:» Asetusta kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erityisalakohtaisista edellytyksistä Tulossa lausuntokierrokselle maaliskuussa» Asetusta erityistason sairaanhoidon keskittämisestä» Väliaikaisia rajoituksia sote-ulkoistamisiin sekä investointeihin Määräaikainen laki voimassa vuoden 2018 loppuun saakka

5 Ympärivuorokautisen päivystyksen ja hoidon porrastus Terveydenhuollon puhelinneuvonta 112 hätätilanteissa Ensihoitoyksiköt, 500 kpl Kiireellinen vastaanottotoiminta terveyskeskuksissa arkisin, iltaisin ja viikonloppuisin (muutama myös öisin Kuntouttavat sairaalat, ilman ympärivuorokautista erikoisalapäivystystä Ympärivuorokautisesti joitakin erikoisaloja päivystävät sairaalat Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaalat, 7 kpl 5 yliopistollista keskussairaalaa HYKS TAYS TYKS OYKS KYS

6 Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon organisoituminen Ohjausyksikkö? STM, tehtävä ja ohjaus Valtio Rahoitus ja ohjaus VM, rahoitus ja ohjaus VN, ohjaus Lakisääteisten kuntayhty-mien varat ja velvoitteet siirtyvät maakunnille (sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit ja maakuntien liitot) Kunnat Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kuntien sotekiinteistöt jäävät kuntiin, maakunta vuokraa Tukipalvelut 18 maakuntaa järjestämis- ja rahoitusvastuu Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut Velvoite palvelurakenteen monipuolistamiseen 5 yhteistyöaluetta Soteyhteistyösopimus alueen maakuntien kesken Maakunnan palvelutuotanto Muut palveluntuottajat Markkinoilla toimiva Ei markkinoilla (yhtiöitettävä) (ei yhtiöitetä) Yritykset Järjestöt Valinnanvapaus Maakunnan asukkaat, palvelun käyttäjät

7 Valtion ohjauksen elementtejä ja maakuntien velvoitteita Ulkoistamisvelvoite, tietty vähimmäismäärä sotepalveluista Kiinteistöyhtiö ICT-yhtiö Tukipalvelu yhtiö? Hankinta yhtiö? STM (ml. Ohjausyksikkö) ja THL Valtio Vahva valtion ohjaus VM VN Yhteistyösopimus yhteistyöalueen maakuntien kesken Maakuntastrategia, jossa palveluntuotantostrategia. Valtio voi puuttua strategiaan ja sen toimeenpanoon Konseptikilpailutus Maakuntien arviointimenettely Julkisen palveluntuotannon rekisteröinti Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen VN:n mahdollisuus säätää valtakunnallisesta ja alueellisesta työnjaosta Maakunnan tilinpäätös ja laskelma omasta palveluntuotannosta Maakunnan oman tuotannon vertailu muuhun tuotantoon Maakunnan tuotannon yhtiöittäminen Maakunnan palvelurakenteen monipuolistaminen Maakunnat (18) järjestämis- ja rahoitusvastuu

8 Valinnanvapauden vaihtoehdot sotepalveluissa palveluissa Hallitus linjasi että, osana sote-uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö» Käyttäjä voi itse valita palvelujen julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan» Valinnanvapaus on pääsääntönä perustason palveluissa ja soveltuvin osin erityistason palveluissa Selvityshenkilöt (pj prof. Brommels) kartoittivat vaihtoehtoiset valinnanvapausmallit» Valinnanvapaus vaihtelee vaihtoehtojen välillä A-D» Vaihtoehtoja tarkastellaan asiakkaan, palvelujen tuottajan sekä rahoittajan näkökulmasta Selvityshenkilöt katsovat, että valinnanvapauden piiriin voidaan ottaa myös tarkasti määriteltävissä olevat esh:n palvelut ja rajattujen asiakasryhmien väestövastuinen toiminta» Päiväkirurgia» Muut ennalta suunnitellut leikkaushoidot

9 Valinnanvapausmallit (Brommels) A. Omatiimi B. Väestövastuinen sosiaali- ja terveyskeskus C. Monitoimijainen sosiaali- ja terveyskeskus D. Integroitu sosiaali- ja terveyskeskus Valinnanvapaus vaihtelee laajasta (useita pieniä palveluntuottajia) suppeaan (vain muutama suuri yritys) Valitaan vuodeksi kerrallaan Lopullinen malli voi olla yhdistelmä

10 Monikanavarahoituksen purku Lähtökohtaisesti palveluiden järjestäjä vastaa niiden rahoituksesta Lääkekorvaukset» Maakunnat vastaisivat sekä laitos- että avohoidon lääkkeiden kustannusten korvaamisesta riippumatta siitä, onko lääke määrätty julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa Matkakorvaukset» Kannustaa palvelujen järjestämiseen tarkoituksenmukaisella tavalla sekä matkojen yhdistämiseen Kelan lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutuspsykoterapia ja harkinnanvarainen kuntoutus» Selvitettävä näiden siirto osittain tai kokonaan maakunnille» Kuntoutuksen kokonaisvastuun tulisi olla maakunnalla Työterveyshuolto Opiskelijaterveydenhuolto

11 Säästötavoite 3 miljardia euroa Toteutetaan palveluintegraatio ja toiminnalliset muutokset Sairaalaverkkoa supistetaan

12 Rahoitus Sote rahoitetaan pääosin valtion rahoituksella, asiakasmaksutuloilla ja maakuntien toisilleen työnjaon mukaisesti tuottamista palveluista saatavilla tuloilla ja muilla maakuntien omilla tuloilla Kokonaisveroaste ei saa nousta eikä työn verotus saa kiristyä Jatkoselvitys maakunnallisesta verotusoikeudesta käynnistetään tällä hallituskaudella Terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädännön kokonaistarkastelu käynnistetään keväällä 2017» Tavoitteena on, että asiakasmaksut tukevat asiakkaiden osaa vastuunkantoa ja sote-uudistuksen kustannussäästötavoitteita Valtion rahoitus osoitetaan yleiskatteisena yleisenä valtionosuutena» Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan voi kohdistua erillistä rahoitusta Kuntien valtionosuuslainsäädäntöä tarkistetaan siten, että kuntien tehtävät ja rahoitus ovat tasapainossa ja kunnilla on rahoitusperiaatteen mukaisesti mahdollisuus vastata tehtävistään

13 Henkilöstö Kuntien ja kuntayhtymien sote-tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy lukien maakuntien palvelukseen liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti vanhoina työntekijöinä Maakunnat ovat Kevan jäseniä ja työntekijöihin sovelletaan kunnallista eläkejärjestelmää Henkilöstö noudattaa maakunnallisen alan työehtosopimuksia Yhtiöt voivat valita, ovatko Kevan jäseniä ja noudattavatko ne maakunnallisen alan työehtosopimuksia Palkkojen harmonisaatiosta aiheutuvat kustannukset pidetään mahdollisimman pieninä

14 Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet

15 Kuntasektorilta maakuntiin siirtyvät tehtäväalueittain Uusi työnantaja Sote Palo- ja pelastustoimi Maakuntaliitto Yhteensä Prosenttiosuus Nykyisten työn- Maakunnan nykyisiin hlöstöstä antajien määrä kuntiin ja kuntayhtymiin jäävä henkilöstö Etelä- Karjala ,2 % Etelä- Pohjanmaa ,2 % Etelä-Savo ,3 % Kainuu ,6 % Kanta-Häme ,0 % Keski- Pohjanmaa ,5 % Keski-Suomi ,0 % Kymen-laakso ,1 % Lappi ,0 % Pirkanmaa ,6 % Pohjanmaa ,1 % Pohjois-Karjala ,3 % Pohjois- Pohjanmaa ,0 % Pohjois-Savo ,4 % Päijät-Häme ,6 % Satakunta ,5 % Uusimaa ,1 % Varsinais-Suomi ,5 % Yhteensä ,0 % 348* * Yhdellä työnantajalla voi olla henkilöstöä useammalla alueella. Nykyisten työnantajien varsinainen määrä on 324. Tilastolähde: Kuntasektorin palkat 2014, Tilastokeskus

16 Sote-omaisuus Kunnilla on n sote-kiinteistöä, joiden tasearvo on n. 6.5 mrd. Kiinteistöt siirtyvät maakunnalle suppealla jakautumismallilla. Suppea jakautumismalli - Kuntayhtymien (sairaanhoitopiirit ja erityishuoltopiirit) kiinteistöomaisuus (2,5 mrd ) siirtyy maakunnille. Samalla siirtyvät velat (1,3 mrd ) - Maakunta vuokraa 2 vuoden (?) vuokrasopimuksella kunnilta tarvitsemansa kiinteistöt - Toimitiloihin liittyvä irtainomaisuus siirtyy maakunnille korvauksetta - Valtakunnallinen kiinteistöyhtiö - Kunnille ei saa aiheutua alijäämää - Jatkovalmistelussa haetaan kansallisesti yhteiset ratkaisut siten, että kuntien käyttämättä jäävät kiinteistöt eivät jää yksittäisten kuntien rasitteeksi. = roskapankki?

17 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset maakunnittain, /as. Käyttökustannukset = toimintamenot + poistot ja arvonalentumiset + vyörytysmenot Käyttötuotot = toimintatulot + vyörytyserät Nettokustannukset = käyttökustannukset - käyttötuotot Lasten päivähoito (pl. lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki) ei ole mukana kustannuksissa. Varhaiskasvatus siirtyi opetustoimeen vuonna Maakunnat min maks muut os % Manner-Suomi ,9 Etelä-Karjala ,2 Etelä-Pohjanmaa ,6 Etelä-Savo ,2 Kainuu ,5 Kanta-Häme ,9 Keski-Pohjanmaa ,9 Keski-Suomi ,3 Kymenlaakso ,3 Lappi ,9 Pirkanmaa ,7 Pohjanmaa ,7 Pohjois-Karjala ,5 Pohjois- Pohjanmaa ,6 Pohjois-Savo ,5 Päijät-Häme ,5 Satakunta ,7 Uusimaa ,0 Varsinais-Suomi ,7

18 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /as. Käyttökustannukset = toimintamenot + poistot ja arvonalentumiset + vyörytysmenot Käyttötuotot = toimintatulot + vyörytyserät Nettokustannukset = käyttökustannukset - käyttötuotot Lasten päivähoito (pl. lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki) ei ole mukana kustannuksissa. Varhaiskasvatus siirtyi opetustoimeen vuonna *) Ypäjän terveydenhuollon tiedot puuttuvat vuodelta Yhteenvedoissa on käytetty vuoden 2013 tietoja korotettuna julkisten menojen hintaindeksillä (terveydenhuolto). Kunnat Manner-Suomi Kanta-Häme muuto s % 1,9 3,9 Forssa ,3 Hattula ,3 Hausjärvi ,9 Humppila ,2 Hämeenlinna min 3 211maks ,3 Janakkala ,4 Jokioinen ,6 Loppi ,0 Riihimäki ,1 Tammela ,6 Ypäjä* ,

19 Kanta-Hämeen kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset 2014 tarvevakioituna, /as. Kunnat Kustannukset Tarvekerroin Tarvevakioidut kustannukset Manner-Suomi Kanta-Häme , Forssa , Hattula , Hausjärvi , Humppila , Hämeenlinna , Janakkala , Jokioinen , Loppi , Riihimäki , Tammela , Ypäjä 1,07 Tarvevakioinnissa on käytetty THL:n laskemia tarvekertoimia sosiaali- ja terveydenhuollolle Maakunnan kerroin on painotettu kerroin kuntien kertoimista. Ypäjän terveydenhuollon kustannustiedot puuttuvat

20 Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen Maakunta tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut itse tai yhdessä muiden maakuntien kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Maakunta erottaa aidosti järjestämisen ja tuotannon eri organisaatioihin (oikeushenkilöihin). Se voi tapahtua hyödyntäen yhtiömuotoa. Tavoite on tukea pk-yrityksiä toiminaan markkinoilla sekä kilpailuneutraliteetti: julkisella ja yksityisellä tasapuoliset toimintaedellytykset

21 Yksityinen palvelutuotanto Sote-järjestämislaissa ja maakuntalaissa säädetään valtioneuvoston tehtäväksi varmistaa ja maakunnan tehtäväksi huolehtia, että yksityinen ja kolmas sektori vastaavat tietystä vähimmäismäärästä sotepalvelutuotannosta. Jokaisen maakunnan on valtakunnalliset yleiset tavoitteet ja alueensa erityispiirteet huomioiden asetettava tälle vähimmäistavoitetaso ja toteuttava se. Lain perusteella valtioneuvosto määrittelee yleiset strategiset tavoitteet yksityisen ja kolmannen sektorin tuotannon tavoitetasoille. Mikäli maakunnan palvelurakenne ei ole riittävän monipuolinen, voisi valtioneuvosto pyytää maakunnalta selvitystä tilanteesta ja maakunnan mahdollisuuksista korjata tilannetta. Palvelurakenteen monipuolistamiseen pyritään ensisijaisesti neuvotteluin yhteistyössä maakunnan kanssa

22 Maakunnan yhtiöittämisvelvoite Markkinoilla toimittaessa säädetään EU:n valtiontukilainsäädännön mukaan velvoite yhtiöittämiseen» Ruotsi: lailla säädetty julkinen tuottajamonopoli» Suomi: kaikki yhtiöt samalla viivalla Tähän kuuluu pääsääntöisesti kaikki valinnanvapauden piiriin kuuluvat ja markkinoilla olevat palvelut (= perustason ja soveltuvin osin erityistason palvelut) Ongelmana on viranomaistehtävät, joissa käytetään laajaa julkista valtaa, kuten huostaanotot ja pakkohoitopäätökset Kunnalliset sote-yhtiöt» Eivät ole mahdollisia, koska sote ei kuulu enää kunnan toimialaan

23 Itsehallintoalueet - maakunnat

24 Itsehallintoalueiden tehtäviä uudistuksen jälkeen Maan hallituksen julkaisemien linjausten perusteella

25 Maakunnan tehtävät Hallituksen 5.4. linjauksen mukaan 1. Sosiaali- ja terveydenhuolto 2. Sosiaalisen hyten edistämisen ennaltaehkäisevät palvelut ja tukea kunnille 3. Pelastustoimi 4. Ymp.terveydenhuolto ja elintarvikevalvonta, eläinten terveys ja hyvinvointi ja sen valvonta. 5. Aluekehittäminen ja sen rahoitus 6. Alueellisten yhteispalveluiden järjestäminen ja kehittäminen 7. Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä kulttuuriympäristön hoito 8. Alueellinen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelu 9. Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen, yksityisteiden ja edellisten valtionavustustehtävät 10. Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin sekä hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen 11. Elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja rahoittaminen sekä siihen liittyvät yritys- ja neuvontapalvelut 12. Maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalouden, maaseutuelinkeinojen ym. edistäminen ja rahoittaminen, viljelijätukitehtävät 13. Maatalouden ja turkistuottajien lomituspalveluiden järjestäminen ja lomituksen paikallisviranomaistehtävät 14. Kasvintuotannon ja -terveyden valvonta 15. Työ- ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotoutumisen edistäminen 16. Erikseen säädettävät vesihuollon edistämisen ja suunnittelun, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät ja alueelliset luonnonvaratehtävät sekä huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta samoin kuin vesien- ja merenhoidon tehtävistä. 17. Ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen sekä ympäristötietouden parantaminen 18. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian alueellinen varautuminen ja sen tukeminen ja yhteensovitus maakunnan tehtäviin kuuluvissa asioissa 19. Rakennusvalvonta niissä maakunnissa, joissa maakunnan kaikki kunnat näin sopivat 20. Maakunnan kaikkien kuntien kanssa yhteisellä sopimuksella maakunnan hoidettavaksi kuntien osoittamat, maakunnan tehtäväalaan liittyvät tehtävät 21. Muut maakuntien liittojen lain perusteella nykyisin hoitamat tehtävät. 22. Maakunnan tehtäviin liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien hoitaminen

26 15. Hallinnon ja talouden tarkastus 16. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset 1. Alueellisen itsehallinnon luonne ja nimi 2. Aluejako 14. Talous 3. Tehtävät ja toimiala 13. Päätöksenteko ja hallintomenettely 12. Henkilöstö Maakuntalaki 4. Suhde valtioon 5. Suhde kuntiin 11. Luottamushenkilöt 6. Alueen jäsen 10. Toimielimet ja johtaminen 9. Asukkaiden osallistumisoikeudet 8. Valtuusto 7. Konsernisäätely

27 Maakuntavaalit Kuntavaaleja 4/2017 ei siirretä, täten» Maakuntavaalit pidetään järjestetään syksyllä 2017» Maakuntavaalit pidetään keväällä 2018» Maakuntavaalit järjestetään presidentinvaalien kanssa 1/2018» Kunnanvaltuustot valitsevat maakuntavaltuustot nykyiseen tapaan syksyllä 2017 Seuraavat maakuntavaltuustovaalit pidetään» Kuntavaalien yhteydessä 4/

28 Oma-aloitteinen ja aktiivinen kehittäminen kannattaa STM ja VM:n yhteinen viesti Valtioneuvoston muutostuki alueille 7/ » Toteutuksesta vastaavat STM, VM, THL ja Kuntaliitto Toiminnan käynnistämistä valmisteleva väliaikaishallinto käynnistetään alueilla 2017 Suositellaan, että alueilla käynnistetään ja jatketaan oma-aloitteista toiminnallista kehittämistä» Nojautuminen jo sovittuihin rakenteisiin.» Alueilla voidaan sopia yhteistyöelimistä ja organisaatioista, myös kuntayhtymistä, jotka voidaan helposti sulauttaa uusiin itsehallintoalueisiin lukien Suositellaan kuntien ja ky:ien neuvotteluja ja sopimista siitä, miten alueella tehdään yhdessä toiminnallista kehittämistyötä uudistukseen valmistautumiseksi ja sen tavoitteiden toteutumiseksi» Kaikkien sote-palvelujen ja toimijoiden asiantuntemus mukana valmistelussa

29 Seuraa Kuntaliittoa ja keskustele maakuntatilaisuuksista sosiaalisessa mediassa Facebook Tykkää ja seuraa Kuntaliittoa! #maakunnat Youtube Vlogeja ja videoita, käy kurkkaamassa! Lisätietoa maakuntatilaisuudet

30 Kuntaliitto tarjoaa kunta-alan tietoa Toimintasalkku Tilastot, talous ja julkaisut Tulevaisuuden kunta: Verkkoaivoriihi Käy tutustumassa

31 Tutustu myös Kuntaliiton tuottamiin talousvisualisointeihin! Kuntanavigaattori Kuntien talous maakunnittain

32 Kiitos!