Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

S e l v i t y s o s a : Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Valtiovarainhallinto Suomen kansantalouteen ja sitä myötä julkiseen talouteen syntynyt vakava tilanne korostaa valtiovarainhallinnon strategista vastuuta tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta. Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet. Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen. Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina: talouspolitiikan valmistelu hallintopolitiikan valmistelu ja hallinnonalan ohjaus. Talouspolitiikan valmistelu Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa. Taloustutkimus ja talouden ennustaminen Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka. Julkinen toiminta ja talous Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja uuden hallituksen toimintalinjan valmistelu. Valtion- ja yleisemmin julkistaloudelle asetettavien tavoitteiden lisäksi keskeinen tehtävä on hallituksen meno- ja kehyssääntöjen valmistelu. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan hallitusohjelman mukaisesti. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen. EU:n budjetti Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun ja rahoituskehysten uudistamiseen nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille. Rahoitusmarkkinoiden säätely Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Verotus ja tullitoimi Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia. Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tullilaitos turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan. Valtion varainhallinta Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi. Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi. Tilastotoimi Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa. Hallintopolitiikan valmistelu Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman asettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja. Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen Valtiovarainministeriö jatkaa kuntauudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntalain kokonaisuudistus toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Peruspalveluohjelman taloudellisia ohjauskeinoja tehostetaan siten, että ohjelma on tehokas poikkihallinnollinen kunnallisten palvelujen ja niiden rahoituksen kokonaisuuden ohjausväline poliittisessa päätöksenteossa. Valtion aluehallinnossa seurataan aluehallintouudistuksen toteutumista eduskunnan edellyttämällä tavalla. Keskusja aluehallinnon toimintoja kootaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja aluehallintovirastoihin hallinnon kehittämisen ministeriryhmän linjauksen mukaisesti. Valtion paikallishallintoa uudistetaan osana hallinto- ja palvelurakenteiden uudistamista. Valtion paikallishallinnon asiakaspalvelut tarjotaan pääasiassa yhteispalveluna. Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin. Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni. Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja. Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä. Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan. Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset. Valtiokonttorin henkilöasiakkaita koskevien eläkeasioiden käsittely ja palvelu siirtyi Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) hoidettavaksi 1.1. alkaen. Talousarviovuonna jatkuu siirron jälkeinen toimintojen tarkastelu ja sopeuttaminen. Lisäksi 1.1. siirretään valtion eläkeasioiden hoitoon liittyvät työnantaja-asiakkaisiin kohdistuvat tehtävät sekä valtion eläkkeisiin liittyvät aktuaari- ja tilastotoimen tehtävät Kevan hoidettavaksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) toteutus ja käyttöönotto. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi. Valtiovarainministeriö kehittää keskitetysti koko valtionhallinnolle suunnattuja yhteisiä IT-palveluja yhteistyössä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa, joka vastaa näiden palvelujen tuotannon järjestämisestä. Valtiovarainministeriön KuntaIT ohjaa kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa kuntien tuottavuutta. JulkICT-toiminta tarkoittaa julkisen hallinnon yhteistä tietohallinnon ja sen osa-alueiden kehittämistä. Määritellylle JulkICT-toiminnalle laaditaan vuoden aikana strategia, jonka toimeenpano alkaa talousarviovuonna. Julkisen hallinnon tietohallinnon yhteen toimivuuden ja konserniratkaisujen kehittäminen Valtiovarainministeriö kehittää julkisen hallinnon yhteistä tietohallintoa ja yhteisiä IT-ratkaisuja koordinoidusti. Koko julkisen hallinnon tasoista IT-toiminnan ohjausta vahvistetaan SADe-ohjelman mukaisesti mm. lainsäädännöllä ja JHS-suosituksilla. Tavoitteena on, että sähköistä asiointia, yhteentoimivuutta, yhteisiä tietojärjestelmiä, tietojen yhteiskäyttöä ja ITinfrastruktuuria sekä tietoturvallisuutta varten kehitetyt yhteiset ratkaisut tukevat koko julkisen hallinnon toiminnan tehostamista ja tuottavuuden parantamista. Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista. Hallinnonalan ohjaus Hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen Hallinnonalan ohjaus on ministeriön ydintoimintaa, jossa painottuvat strategisesti tärkeät kysymykset, kuten hallinnonalan keskeiset substanssiasiat sekä valtiokonsernin strategiset, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden sekä laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet. Aluehallintoviraston strategisen ohjauksen sisältöä ja muotoja yhtenäistetään. Hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa analysoidaan ydintoimintaa ja niihin pohjautuvia uudistamistoimia. Tavoitteena on hallinnollisen taakan vähentäminen sekä inhimillisten voimavarojen kokonaisuuden hyvä hallinta ja johtaminen. Toimintaympäristö Suomessa taloudellisen aktiviteetin ennustetaan piristyvän ja bruttokansantuotteen kasvuksi muodostuu 1,5 %. Kasvu on edelleen pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Työttömyysaste laskee 7,9 prosenttiin. Ennustettu talouskasvu ei riitä kääntämään valtiontaloutta selvästi vahvistuvalle uralle. Hallituksen toimet kohentavat valtion rahoitusasemaa, mutta rahoitusasema säilyy alijäämäisenä kehyskaudella. Valtionvelan kasvu kuitenkin pysähtyy suhteessa kokonaistuotantoon. Kuntien talous pysyy alijäämäisenä kehyskaudella. Työeläkelaitosten ylijäämä pienenee, kun eläkemenot kasvavat. Kauden lopulla työeläkelaitosten ylijäämä on noin 2½ prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Muiden sosiaaliturvarahastojen talous pysyy lähellä tasapainoa. Yksityisen kulutuksen määrän kasvu jää 1,1 prosenttiin. Julkisen talouden rahoitusaseman vahvistamiseksi toteutettavat vero- ja menoperustemuutokset hidastavat kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvua. Ansiotulojen verotus kiristyy valtion ansiotuloveroasteikon muutosten ja kunnallisveroasteen nousun myötä. Välillisen verotuksen kuten arvonlisäveron kiristäminen heijastuu puolestaan kuluttajahintoihin. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu jää siten myös ensi vuonna vähäiseksi. Kuluttajahintojen arvioitiin valtiovarainministeriön maaliskuun ennusteessa nousevan 2,6 %. Inflaatio pysyy edellisen vuoden tasolla. Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu. Valtion velanottotarve pysyy 6 7 mrd. eurossa vuosittain. Kun myös kunnat velkaantuvat edelleen, julkisyhteisöjen velka kasvaa 51,8 prosenttiin kokonaistuotannosta vuonna eli lähes 50 mrd. euroa suuremmaksi kuin ennen taantumaa vuonna 2008. Julkisen talouden kestävyysvaje on kasvanut taantuman seurauksena nopeasti. Rahoitusaseman jyrkkä heikkeneminen rapauttaa varautumista väestön ikääntymisen tuomiin menopaineisiin ja lisää siten julkisen talouden kestävyyttä vahvistavien toimien tarpeellisuutta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

Sukupuolten välinen tasa-arvo Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joilla ei ole välittömiä sukupuolivaikutuksia. Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa. Vaikuttavuustavoitteet Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet: 1) Taloudellisesti kestävä hyvinvointi Talous- ja hallintopolitiikan tavoitteena on taloudellisesti kestävä hyvinvointi. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi tulee turvata kilpailukyky ja vakaus avoimilla ja globaaleilla markkinoilla, parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä kannustaa työntekoon, innovatiivisuuteen ja yrittämiseen. Valtiovarainministeriö voi vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen lainsäädännöllä, valtionhallinnon ohjauksella, kehittämällä julkisen sektorin hallinto- ja palvelurakenteita sekä edistämällä teknologian hyödyntämistä. 2) Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut Hallintopolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, joiden kehittämisessä Suomi on edelläkävijä. Julkisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät työnjaot selkiytetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Palvelujen tuottamisessa otetaan huomioon sekä asiakas- että tuottavuusnäkökulma. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi syvennetään konserniohjausta sekä kehitetään toimintatapoja ja julkisia palveluja, tietohallinnon yhteen toimivuutta ja konserniratkaisuja, hallinto- ja palvelurakenteita ja uusia innovatiivisia ratkaisuja. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma Talousarviovuonna toteutettavat vaikuttavuus- ja tuloksellisuustoimet täsmentyvät hankkeen valtioneuvostokäsittelyn myötä. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talousarvio esitys 28.90.20 Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) hankesopimusvaltuus 16,5 - Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto 432 478 114 381 125 144 10 763 9 01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 35 385 37 448 38 120 672 2 13. Valtion IT-palvelukeskukselle yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotoista aiheutuvat kulut (siirtomääräraha 3 v) 4 792 1 649-3 143-66 20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen (siirtomääräraha 2 v) 215 215 215 0 21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 1 159 566 4 606 4 040 714 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 71 719 71 360 80 154 8 794 12 69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha) 400 400 0 (81.) Laina Latvian valtiolle (siirtomääräraha 2 v) 324 000 0 (88.) Valtiovarainhallinnon ohjauksessa olevien osakeyhtiöiden ja liikelaitosten pääomittaminen (siirtomääräraha 2 v) 0 10. Verotus ja tullitoimi 600 016 602 925 611 436 8 511 1 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 398 683 403 989 424 094 20 105 5 02. Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 159 545 160 536 163 442 2 906 2 63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 1 455 5 200 3 200-2 000-38 95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 33 006 32 700 17 700-15 000-46 (96.) Eräistä väylämaksupäätöksistä aiheutuvat menot (siirtomääräraha 3 v) 7 000 0 97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) 326 500 3 000 2 500 500 20. Palvelut valtioyhteisölle 23 960 27 069 30 688 3 619 13 01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 847 20 564 25 141 4 577 22 03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 062 1 064 1 091 27 3 06. Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 781 4 431 3 646-785 -18 07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (arviomääräraha) -410 10 10 0 08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 680 1 000 800-200 -20 88. Senaatti-kiinteistöt 0 0 0 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 52 293 59 801 61 813 2 012 3 01. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 45 430 48 218 50 497 2 279 5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 199 4 132 4 233 101 2 03. Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 664 7 451 7 083-368 -5 40. Valtion alue- ja paikallishallinto 87 068 86 027 85 816-211 0 01. Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 54 750 51 298 52 586 1 288 3 02. Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 30 652 34 505 33 006-1 499-4 03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) 1 666 224 224 0 50. Eläkkeet ja korvaukset 3 953 477 4 270 163 4 419 075 148 912 3 15. Eläkkeet (arviomääräraha) 3 775 184 4 092 334 4 224 980 132 646 3 16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 2 439 2 355 2 130-225 -10 17. Muut eläkemenot (arviomääräraha) 28 287 2 806 2 830 24 1 50. Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 39 035 39 130 39 285 155 0 63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 94 294 113 538 130 950 17 412 15 95. Ennakkotuloista maksettavat korkomenot (arviomääräraha) 14 237 20 000 18 900-1 100-5 60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 2 193 2 135 2 290 155 7 01. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 000 1 000 0 02. Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) 0 50 50 0 03. Valtion henkilöstöjärjestelyistä aiheutuvat palkkamenot (arviomääräraha) 126 130 60-70 -54 10. Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 900 900 0 (20.) Työhyvinvoinnin edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 895 675-675 -100 60. Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) 172 280 280 0 70. Valtionhallinnon kehittäminen 41 543 110 403 81 125-29 278-27 01. Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 7 343 11 893 10 100-1 793-15 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 21 000 26 910 27 200 290 1 20. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 13 200 71 600 43 825-27 775-39 80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 219 832 287 250 250 983-36 267-13 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 193 510 203 250 212 983 9 733 5 31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 19 768 25 000 25 000 0 (32.) Ylimääräinen määräraha Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v) 50 000-50 000-100 40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 6 554 9 000 13 000 4 000 44 90. Kuntien tukeminen 8 271 707 8 531 436 8 691 064 159 628 2 20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) 23 560 18 000 16 681-1 319-7 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 8 133 691 8 469 242 8 609 376 140 134 2 31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) 114 456 44 194 65 007 20 813 47 91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 83 967 255 800 304 050 48 250 19 (40.) Tuki työnantajille (arviomääräraha) 322 0 41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 83 644 255 800 304 050 48 250 19 92. EU ja kansainväliset järjestöt 1 835 564 1 863 630 1 944 670 81 040 4 20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 800 2 400 2 800 400 17 40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 7 452 8 000 8 350 350 4 67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 0 170 170 0 68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) 3 312 3 060 3 350 290 9 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 1 822 000 1 850 000 1 930 000 80 000 4 (88.) Suomen osuus Euroopan vakausmekanismin pääomasta (arviomääräraha) 0 99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 5 078 5 450 5 450 0 (22.) Sektoritutkimus (siirtomääräraha 2 v) 0 (27.) Julkisen hallinnon atk-uudistus 0 95. Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) 0 300 300 0 96. Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 5 000 0 97. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 78 150 150 0 Yhteensä 15 609 175 16 216 470 16 613 604 397 134 2 Henkilöstön kokonaismäärä 12 718 12 463 12 104 01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta valtiontalouden hyvästä hoidosta kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä julkisen hallinnon vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta. Hallinnonalansa tulosohjaajana valtiovarainministeriö vastaa hallinnonalansa toiminnan tuloksellisuudesta sekä siitä, että konserniohjauksen linjaukset toimeenpannaan omalla hallinnonalalla. Valtiovarainministeriön strategisena tavoitteena on julkisen talouden vakauttaminen kestävän talouskasvun turvaaminen sekä julkisten palvelujen ja hallinnon vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden varmistaminen. Valtiovarainministeriön vaikuttavuustavoitteet ovat seuraavat: luoda ennustettavuutta ja puitteita taloudelliseen, poliittiseen ja muuhun päätöksentekoon ohjata valtion varoja ja osaltaan varmistaa valtion toiminnan rahoitus kehittää julkisen toiminnan ja talouden ohjauksen laadukkaita ja oikeudenmukaisia prosesseja ja ohjausvälineitä edistää tehokasta ja asiakaslähtöistä palvelujen tuottamista viranomaisissa uudistamalla valtion hallintoa ja sen rakenteita sekä kehittämällä yhteisiä konsernipalveluja kehittää ja toimeenpanna valtion henkilöstöpolitiikkaa parantaa valtion ja kuntien tietohallinnon toimivuutta ja yhteistyötä ohjata ja kehittää valtiovarainministeriön hallinnonalan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Vaikuttavuustavoitteiden kohteena ovat poliittiset päätöksentekijät, valtionhallinto, kunnat, kuntayhtymät ja muu julkishallinto, EU ja muut kansainväliset tahot, työmarkkinaosapuolet sekä välillisesti myös yritykset, yhteisöt ja kansalaiset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

Valtiovarainministeriö toimii siten, että valtiontalouden ja -hallinnon kokonaisuuden edut ja tavoitteet valtion yhteisissä palveluissa ja toiminnoissa tunnistetaan ja edistetään niiden ottamista huomioon eri hallinnonaloilla, niiden virastoissa, laitoksissa ja rahastoissa. Valtiovarainministeriö luo ja toimeenpanee toimialueellaan yhteisiä pelisääntöjä sekä järjestää ja ohjaa hallinnonalan virastoja, Senaatti-kiinteistöjä ja Hansel Oy:tä järjestämään toimialallaan valtioyhteisölle yhteisiä, sisäisiä palveluja sekä työ- ja toimintaprosesseja siten, että niiden avulla hallinnonala voi saavuttaa ja tuottaa taloudellista ja toiminnallista hyötyä ja hyvää toiminnan laatua. 01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 120 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille 2) EU-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon 1) siirtyvän omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta valtiovarainministeriölle saatavat tulot 2) Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan (JHTT-lautakunnan) tulot. S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriö asettaa talousarvioesityksen valmisteluun liittyen toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toimenpiteet Tehokas ja laadukas talouspolitiikan valmistelu Julkisen talouden kestävän rahoituksen turvaaminen Hallintopolitiikan valmistelu siten, että se edistää verkostoitunutta ja tuloksellista julkista hallintoa sekä Suomen edelläkävijyyttä julkisen hallinnon ja palvelujen kehittäjänä Hallinnonalan virastoissa yhteinen toimintakulttuuri, menettelyt ja käytännöt Hallinnonalan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden edistäminen ja menokehityksen hillitseminen Hallinnonalan ohjauksen tehokkuus ja laatu VM on hyvä paikka työskennellä Talouspolitiikan valmistelun suunnittelu ja johtaminen prosessilähtöisesti. Yhteistyön tiivistäminen muiden toimijoiden kanssa. Julkisen talouden tilaa sekä rakennepolitiikan vaikutuksia analysoivien välineiden kehittäminen. Valtion ja kuntien toimintojen tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämistä edistävien ohjelmien valmistelu. Valtion ja kuntien välisten rahoitussuhteiden uudelleenjärjestely. Hallintopolitiikan valmistelun suunnittelu ja johtaminen prosessilähtöisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Valmistelussa otetaan huomioon eduskunnan kannanotot sille annettavaan selvitykseen alue- ja paikallishallinnon kehittämistarpeista sekä hyödynnetään OECD:n Suomen hallinnon kokonaisarvioinnista saatua tietoa. Hyvän hallinnon työskentelytapojen vakiinnuttaminen hallinnonalan virastojen ohjauksessa. Yhteiset menettelyt ja käytännöt suunnittelussa, tulostavoitteiden asettamisessa ja seurannassa. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman sisällyttäminen strategisiin tulosasiakirjoihin ja toiminnallisiin tulossopimuksiin. Ministeriön sisäisten ohjausvastuiden selkeyttäminen. Hallinnonalan virastojen ohjauksen yhtenäistäminen. Ohjauksen kehittäminen: johtamis- ja ohjausosaamista, näkemystä ohjattavien toimialojen kehittymisestä sekä kehitysvaihtoehdoista ja haasteista. Ohjauksen keskittyminen virastojen substanssiin, valtiokonsernin strategisiin hankkeisiin sekä vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen. AVIen strategisen ohjauksen kehittäminen. Henkilöstöryhmien osaamisen vahvistaminen. Johtamisvalmiuksien ja -koulutuksen kehittäminen. Tietoturvallisten, ajanmukaisten ja yhteisöllisten sähköisten toimintatapojen ja työvälineiden käyttäminen. Toimitilaratkaisun hyödyntäminen. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on osa valtiovarainministeriön henkilöstöpolitiikkaa sekä toimintatapojen ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Valtiovarainministeriö toimeenpanee ja seuraa laatimaansa tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen alueita suunnitelmassa ovat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

rekrytointi ja perehdyttäminen työssä kehittyminen ja uralla eteneminen työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen arvojen mukainen johtaminen ja toiminta moniarvoisuus ja häirinnän ehkäiseminen sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä. Valtiovarainministeriön tasa-arvotyöryhmä arvioi suunnitelman toteutumista vuosittain sekä päivittää sitä tarvittaessa. Toteutetaan yhden henkilötyövuoden ja tätä vastaavien määrärahojen siirto momentilta 26.01.03 (Hallinnon tietotekniikkakeskuksesta) julkisen hallinnon ICT-asioiden hoitamiseen. Henkilötyövuosien kehitys arvio 375 378 370 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 36 657 37 776 38 448 Bruttotulot 1 560 328 328 Nettomenot 35 097 37 448 38 120 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 504 siirtynyt seuraavalle vuodelle 792 Tasomuutos -653 Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -104 Hallinnon tilatehokkuus (HO) -17 Palkkausten tarkistukset 1 063 Vuokrarahoituksen siirto momentille 23.01.01-40 Virkamieslautakunnan määrärahojen v. tehdystä siirrosta johtuva palautus momentilta 25.10.03 10 Kuntauudistuksen valmistelu- ja selvityskulut (HO) 300 Siirto momentilta 26.01.03 (1 htv) 113 Yhteensä 672 13. Valtion IT-palvelukeskukselle yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotoista aiheutuvat kulut (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 649 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Momentin määrärahaa käytetään Valtion IT-palvelukeskuksessa yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotoista virastoille aiheutuvien kulujen alentamiseen. Käyttöönotot sovitaan asiakaskohtaisesti. Määrärahaa käytetään seuraaviin kärkihankkeisiin: valtion yhteinen turvallinen tietoliikenneratkaisu (VY-verkko) valtion yhteinen viestintäratkaisu (VyVi) virkamiehen tunnistaminen (Virtu) valtion yhteinen työasemaratkaisu valtion yhteinen integraatiopalvelu (VIA). talousarvio 38 120 000 II lisätalousarvio 1 295 000 talousarvio 37 448 000 tilinpäätös 35 385 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

Vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteet Toimenpiteet Palveluiden laajennukset uusien palveluiden osalta onnistuvat hallinnonaloittain suunnitellun aikataulun mukaisesti kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Palveluiden käyttöönottojen myötä päällekkäinen toiminta vähenee IT-palvelutuotannossa sekä valtionhallinnon kokonaiskustannukset alenevat. Päivitetään palveluiden toteutussuunnitelmat valtiotasoisesti ja asiakaskohtaisesti huomioiden JulkICT-strategia. Sovitaan Valtion yhteisten strategisten järjestelmien (VIP V5-palvelut poislukien työasemapalvelut ja Valda) käyttöönotoista virastoissa ja laitoksissa: Virtuun uusia asiakkaita kahdeksalta hallinnonalalta, VyVin käyttöönottoja yhdeksällä hallinnonalalla ja VY-verkko on laajassa käytössä. VIA:an uusia liittymiä 55 kappaletta. Toteutetaan käyttöönottojen tehokas läpivienti. Tasomuutos -466 Työasemaratkaisun viivästyminen -1 151 Valdan lakkauttaminen -1 526 Yhteensä -3 143 talousarvio 1 649 000 talousarvio 4 792 000 20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 215 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kiinteistövarallisuuteen liittyvistä omaisuus- ja omistusjärjestelyistä aiheutuviin menoihin 2) kiinteistövarallisuuden hallinnoinnista ja käytön tehostamisesta aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kiinteistöstrategian mukaisiin hallinnansiirtoihin liittyvistä arvioinneista ja lausunnoista aiheutuvat menot sekä muut valtion kiinteistövarallisuuden hoidosta ja käytön tehostamisesta sekä investoinneista aiheutuvat menot. talousarvio 215 000 talousarvio 215 000 tilinpäätös 215 000 21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 4 606 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtiovarainministeriön hallinnonalalla tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää hankkeisiin, joilla tuetaan hallinnonalan tuottavuuden paranemista. Hallinnonalan virastot saavat rahoittaa määrärahalla hankkeita, joista valtiovarainministeriö on erikseen sopinut viraston kanssa. Siirto momentille 28.40.01 Patio-kehittämishankkeeseen -395 Tasomuutos 4 645 Siirto momentille 28.10.02 EU:n sähköisen tullauksen kehittämiseen -210 Yhteensä 4 040 talousarvio 4 606 000 talousarvio 566 000 tilinpäätös 1 159 000 29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 80 154 000 euroa. talousarvio 80 154 000 talousarvio 71 360 000 tilinpäätös 71 718 921 69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 400 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sijoitustuottojen siirtoon Kreikan valtiolle. S e l v i t y s o s a : Valtioneuvoston tiedonannossa 1/ vp todetun mukaisesti euroryhmä päätti 21.2. osana Kreikan valtion rahoitustukipakettia, että euroalueen jäsenvaltiot siirtävät niiden kansallisten Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

keskuspankkien eräistä Kreikan valtionvelkakirjoihin tekemistä sijoituksista saatavat tuotot Kreikan valtiolle. Suomen osuus näistä siirrettävistä tuotoista on 0,4 milj. euroa vuonna. talousarvio 400 000 II lisätalousarvio 1 900 000 10. Verotus ja tullitoimi S e l v i t y s o s a : Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija julkisen talouden rahoitustoiminnan näkökulmasta. Verohallinnon perustehtävä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle. Tullilaitos kantaa tullit, tehtäväalueelleen kuuluvat verot ja muut maksut oikein, huolehtii ulkomaankaupan sujuvuudesta sekä sisäisestä turvallisuudesta torjumalla laitonta tuontia ja vientiä sekä muuta ulkomaankauppaan ja -liikenteeseen liittyvää rikollisuutta. Lisäksi tullilaitos turvaa osaltaan Euroopan unionin ulkomaankaupan ja sisämarkkinoiden häiriöttömän toiminnan huolehtimalla kansallisista ja unionin sekä elinkeinoelämän eduista ja tietotarpeista samoin kuin kauppa-, kilpailu- ja maatalouspoliittisten velvoitteiden toimeenpanosta. Valtiovarainministeriö asettaa verohallinnolle ja tullilaitokselle seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Vaikuttavuustavoitteet Verotulojen kertymisen turvaaminen Harmaan talouden torjunta Asiakasvaikuttavuus Toimenpiteet Verotustoimenpiteet kohdennetaan veronmaksajien tilanteiden ja toiminnan edellyttämällä tavalla. Verotukseen liittyvä neuvonta annetaan kullekin asiakasryhmälle kohdennetusti. Keinoja ovat esim. sähköiset uutiskirjeet, ohjaus- ja valvontakampanjat, verohallintoaloitteinen ohjaus puhelimitse sekä verovälittäjä- ja tilitoimistoyhteistyön kehittäminen. Verohallinto panostaa veroja kerryttävään valvontaan, kuten suurten ja kansainvälisten yhtiöiden valvontaan sekä siirtohinnoittelun valvontaan. Harmaan talouden toimintaedellytyksiä ennaltaehkäistään tehokkaalla valvonnalla, yleiseen mielipiteeseen vaikuttavalla tiedottamisella ja kehittämällä verojen ilmoittamisen ja maksamisen menettelyjä. Konkreettisia keinoja ovat mm. verohallinnon ylläpitämän julkisen veronumerorekisterin ylläpito, rakennusalalla käyttöönotettava työntekijä- ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus, verovelkatietojen julkistaminen luomalla verohallinnon ylläpitämä rekisteri sekä viranomaistiedon käytettävyyttä lisäävät velvoitteidenhoitoselvitykset. Myös viranomaisyhteistyötä kehitetään edelleen. Henkilöasiakkaiden tarvetta veroasiointiin vähennetään hankkimalla mahdollisimman suuri osa verotukseen tarvittavista tiedoista heidän puolestaan. Asiointitarvetta vähennetään edelleen mm. joustavia sähköisiä palveluita ja menettelytapoja kehittämällä. Tietoja toimittavien tahojen kustannuksia ja hallinnollista taakkaa kevennetään kehittämällä yhtenäisiä sähköisiä palveluja ja ratkaisuja, joiden avulla tiedot välittyvät verohallinnon järjestelmiin automaattisesti ja mahdollisimman reaaliaikaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

Vaikuttavuustavoitteet Kansallisen verotuksen ja EU:n tulliverotuksen toimittaminen lainmukaisesti, tehokkaasti ja yhdenmukaisesti Ulkomaankaupan sujuvuus ja tasapuolisten kilpailuolosuhteiden ylläpito ulkomaankauppaa käyville toimijoille Tuonnin tuoteturvallisuusvalvonnan toteuttaminen EU:n harmonoidun ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja tehokkaasti Toimenpiteet Fiskaalisella tehtäväalueella käytettävien tietojärjestelmien kehittäminen. Verotusprosessien ja niitä tukevien tarkastusprosessien kehittäminen osallistumalla lainsäädännön valmisteluun ja huolehtimalla henkilöstön erityisosaamisesta. Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön sekä sähköisen asioinnin, riskienhallinnan ja tullilaitoksen omien toimintamallien kehittäminen. Tullin toimintaedellytyksiä rajat ylittävän ja muun tullirikollisuuden estämiseksi parannetaan. Valvonta ja rikostorjunta tehdään PTR- ja muussa yhteistyössä. Toimintaprosessien ja viranomaisyhteistyön kehittäminen ja koordinointi yhteistyössä Tullin riskienhallinnan ohjausryhmän kanssa. 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 424 094 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin 2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen 3) verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin. S e l v i t y s o s a : Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuusindeksi 1) 104,3 102,4 101,2 Taloudellisuusindeksi 1) 97,8 97,6 100,6 Harmaan talouden tarkastuksiin kohdistettavan työajan osuus verotarkastuksen kokonaistyöajasta, % 30,0 30,0 30,0 Siirtohinnoitteluvalvontaan kohdistettava työaika, htv 37 37 Tuotokset ja laadunhallinta Ennakkoperinnän vastaavuus, % 13,4 12,0 12,0 Suurimpien yritysten tarkastuskattavuus, % 15,0 15,0 Jäämäperinnän kertymä, % 54 58 58 Tapauskohtaisen perinnän kertymä, % 40 40 42 Henkilö- ja yritysverotus Sähköisten kausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (ALV), % 76 75 77 Sähköisten kausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (TA), % 70 75 77 Sähköisesti ilmoitettujen yhteystietomuutosten osuus kaikista yhteystietojen muutosilmoituksista 54 36 60 Yritysten sähköisten veroilmoitusten antajien määrä asiakasmäärästä, % 26 20 30 Verokortti verkossa -asiakkaiden osuus verokorttimuutosta hakeneista, % 37 40 42 Veroilmoitus verkossa -asiakkaiden osuus palauttajien kokonaismäärästä, % 33 35 35 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

Sähköisten pankkitilin muutosilmoitusten tekijöiden osuus ilmoittajien kokonaismäärästä 32 35 35 Yhteisöverotus Sähköisten kausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (ALV), % 85 84 85 Sähköisten kausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (TA), % 78 84 85 Yhteisöjen sähköisten veroilmoitusten antajien osuus asiakasmäärästä (TA), % 32 32 40 Sähköisten vuosi-ilmoitusten antajien (TA) osuus asiakasmäärästä, % 81 81 82 Sähköisten verotiliotteen osuus asiakasmäärästä, % 48 70 75 1) Indeksiluvut on laskettu parivuosimenetelmällä, jolloin edellisen vuoden vertailuluku on 100,0. Tuottavuusindeksi = tuotosindeksi/työpanosindeksi. Taloudellisuusindeksi = kustannusindeksi/tuotosindeksi. Arvonlisäveron ulkomaalaispalauttamisessa ja arvonlisäveron EU-sisäkaupan ilmoitusmenettelyssä sähköisesti annettujen ilmoitusten osuudet ovat lainsäädännöstä johtuen lähes 100 %. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Veronmaksaja- ja veronsaaja-asiakkaiden tyytyväisyyttä verohallinnon palveluihin seurataan säännöllisesti tehtävällä asiakastyytyväisyystutkimuksella. Toimenpiteet Toiminnan kehittäminen Verotustietojen kerääminen ja käsittely tapahtuu sähköisessä muodossa. Sähköinen käsittely mahdollistaa mm. valtakunnalliset tehokkaat toimintaprosessit, valtakunnalliset työjonot ja valtakunnallisesti tasapuolisen työnjaon. Verohallinnon toiminnan turvaaminen ja tietojärjestelmien nykyistä laajempi hyödyntäminen edellyttää verohallinnon tietojärjestelmien perusteellista uudistamista. Ensisijaisena vaihtoehtona on nähty verohallinnon valtiovarainministeriölle esittämä ns. valmisohjelmistoratkaisu. Valtakunnallisen organisaation kehittäminen yhdistettynä tehokkaisiin ja toimintavarmoihin IT-ratkaisuihin mahdollistaa henkilöstöresurssien ja osaamisen optimaalisen käytön. Ekologisen vastuun mukaisesti verohallinto asettaa ympäristöä kuormittaville tekijöille mitattavat vähentämistavoitteet. Verohallinnossa hyödynnetään valtionhallinnon yhteisiä konsernipalveluja. Talous- ja henkilöstöhallinnossa otetaan käyttöön valtionhallinnon yhteiset Kieku-sovellukset. Henkisten voimavarojen kehittäminen Henkilömäärä, htv 5 231 5 131 Harmaan talouden henkilötyövuositarve 36 92 Muu harmaan talouden torjunta 41 YLE-veron käyttöönotosta aiheutuvat tehtävät 0 0 Henkilöstömäärä yhteensä, htv 5 299 5 267 5 264 Työtyytyväisyysindeksi (VM-Baro) 3,42 3,44 3,46 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista valtiolle aiheutuvat menot 2014 2015 2016 lukien Kakolan vuokrasopimusvaltuus Vuonna tehdyt sitoumukset - 800 800 800/vuosi Vuoden sitoumukset - - - - Menot yhteensä - 800 800 800/vuosi Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet Johtamisen kehittäminen Työurien pidentäminen Henkilöstön kehittäminen Toimenpiteet Hyvä johtaminen edellyttää yhteistä näkemystä esimiestyön sisällöstä, ja sen vaatimasta henkilöstöjohtamisen osaamisesta. Johtamista kehitetään henkilökohtaisella arvioinnilla sekä suunnitelmallisella ja oikein kohdennetulla esimiesvalmennuksella. Verohallinto parantaa suunnitelmallisesti henkilöstön työkykyä. Tavoitteena on, että keskimääräinen vanhuuseläkeikä nousee nykyisestä ja on vähintään 62,2 vuotta. Tavoitteena on myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän aleneminen ja eläkeiän nousu. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää osallistavaa ja kannustavaa toimintakulttuuria. Myös työn ja vapaa-ajan joustavalla yhdistämisellä ja ennaltaehkäisevällä työterveyshuollolla on suuri merkitys työssä jaksamiseen ja työhyvinvoinnin kehitykseen. Verohallinto tarjoaa myös nuorille harjoittelupaikkoja. Henkilöstön kehittämisen tavoitteena on varmistaa verohallinnon strategian toteuttamiseen tarvittava osaaminen. Osaamisen kehittämisen perusteena ovat toiminnan muutokset ja niihin perustuva henkilöstösuunnittelu. Osaamisen hankkimisen keinoja ovat mm. kouluttautuminen, työnkierto, muut opiskelumahdollisuudet sekä suunnitelmallinen uusrekrytointi. Uusrekrytointi on välttämätöntä toiminnan turvaamisen takia. Toiminnan menot ja tulot varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 395 041 407 729 428 594 Bruttotulot 5 776 3 740 4 500 Nettomenot 389 265 403 989 424 094 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 24 150 siirtynyt seuraavalle vuodelle 33 569 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -1 727 Tasomuutos -15 066 Palkkausten tarkistukset 10 782 Verohallinnon valmisohjelmisto ja ohjelmistouudistus (siirto momentilta 28.70.20) 25 400 Poikkihallinnollinen tietolähdeintegraatio (siirto momentilta 28.70.20) 500 Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) -109 Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 32.40.03) -75 YLE-veron käyttöönotto 400 Yhteensä 20 105 Määrärahan mitoituksessa on huomioitu: 1) alle omakustannusarvon hinnoitelluista ennakkopäätöksistä ja julkisoikeudellisista suoritteista aiheutuvien menojen kattaminen 2) Ahvenanmaan ajoneuvoverotuksen kustannukset vuonna 3) tulot yhteistoiminnasta muiden viranomaisten kanssa 4) tietojärjestelmien kokonaisuudistus. talousarvio 424 094 000 II lisätalousarvio 6 631 000 talousarvio 403 989 000 tilinpäätös 398 683 000 02. Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 163 442 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon: 1) huumekoiratoimintaan saatavat lahjoitukset 2) EU:lta saatavat tulot pois lukien EU:lle kannettavista kolmansien maiden tulleista saatava kantopalkkio 3) mahdolliset tulot viranomaisyhteistyöstä 4) tullilaitoksen käsikirjojen ja muiden vastaavien tuotteiden myynnistä saatavat julkaisupalkkiot 5) tullialan ammattitutkinnon valmistavasta koulutuksesta saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toiminnallinen tehokkuus (indeksi 100 = vuosi ) Työn tuottavuus 1) 100 102,9 106,0 Taloudellisuus 2) 100 98,9 96,4 Toimitilamenot euroa/htv 6 164 6 268 6 268 Toimitilaneliömetrit/htv 36 36 Maksullisen toiminnan kannattavuus, % julkisoikeudelliset suoritteet (kate/tuotot) 3) -21,7-21,7-20,0 liiketaloudelliset suoritteet (kate/tulot) 7,7 7,0 7,0 Toiminnallinen tuloksellisuus Tulliselvitys Asiakkaiden odotusaika fyysisissä palvelupisteissä (minuuttia) 15 15 15 Neuvontapalveluiden odotusaika enintään 3 minuuttia (%) 90 90 Asiakastyytyväisyys tulliselvityksessä 4) 3,6 4,0 Sähköisten ilmoitusten %-osuus 5) Saapuminen ja poistuminen 70 90 90 Tuonti 85 90 92 Vienti tavanomainen vienti 58 75 81 tax free vienti 0 55 55 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

Verotus Asiakastyytyväisyys Valmisteverotuksessa 3,8 3,8 Autoverotuksessa 3,2 3,8 Oikaisujen ja tuomioistuimen muuttamien jälkikanto- sekä peruutus- ja palautuspäätösten osuus (%) Tulliverotuksessa (tullit + alv) 2,2 2,2 2,2 Autoverotuksessa 3,3 3 2,8 Muutettujen valmisteverotuspäätösten osuus kaikista ensiveropäätöksistä (%) 4,0 3,5 Tullirikostorjunta Tullin paljastamat rikokset (kpl) 7 453 6 020 6 357 Tullin paljastamien rikosten selvittämistaso (%) 83,7 89,7 89,0 Tullin takaisin saama rikoshyöty (milj. ) 1,9 2,1 2,5 Tullirikostorjunnan vaikuttavuus (milj. ) 130,7 44,0 46,0 Tuoteturvallisuusvalvonta Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan tarkastetut erät (kpl) 6 100 6 000 6 000 Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan osuvuus (%) 23 23 23 Harmaan talouden torjunta Riskianalyysi (laaditut RIF ja AM-viestit, kpl) 100 100 Toimenpiteisiin johtaneet AM-viestit % 25 25 Yritystarkastukset (kpl) 156 155 160 Varastotarkastukset (kpl) 100 105 Toimenpiteisiin johtaneet (%) 25 25 Paljastetut veropetosrikokset (kpl) 551 560 560 Talousrikosten osalta takaisin saatu rikoshyöty (milj. ) 1,85 2,0 2,3 Torjutut veromenetykset Yritystarkastuksista seuraavat jälkikannot (milj. ) 5,1 (arvio) 11,0 11,5 Harmaan talouden ilmiöiden määrä Riskienhallinnan laatimat ilmiöselvitykset 2 3 HTSY velvoitteidenhoitoselvitykset 380 (arvio) 400 450 1) Suurempi parempi 2) Pienempi parempi 3) Arvoa vuodelle muutettu verrattuna valtiovarainministeriön ja Tullin väliseen tulossopimukseen hintatuettujen suoritteiden osuuden kasvusta johtuen. 4) Asteikolla 1 20 (Suomen keskiarvo oli 13,7). Tutkimus tehdään joka toinen vuosi. 5) Vertailuluvuissa on mukana muitakin kuin varsinaisia ilmoitusten käsittelyvaiheita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet Toimenpiteet Tullin tavoitteena on olla kilpailukykyinen työnantaja, jolla on motivoitunut, moniosaava ja ammattitaitoinen henkilöstö Tulli panostaa henkilöstön osaamisen ja esimiestyön kehittämiseen ja työhyvinvointiin toimintaympäristön ja toimintatapojen muutoksessa. Tulli uudistaa palkkausjärjestelmänsä vastaamaan toiminnan ja tehtävien muutosta ja rakenneuudistusta. Tullin rakenneuudistuksen osana varmistetaan, että johtamisjärjestelmät ovat toimivia. Esimiesten valmiuksia tuetaan tarvittavalla esimieskoulutuksella. Henkilöstön työhyvinvointia kehitetään ja työtyytyväisyyden kehitystä seurataan säännöllisesti. Henkilötyövuosien kehitys arvio Henkilötyövuodet, htv 2 251 2 224 Harmaan talouden torjunta, htv 20 20 Henkilötyövuodet yhteensä, htv 2 279 2 271 2 244 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 161 467 161 006 163 912 Bruttotulot 365 470 470 Nettomenot 161 102 160 536 163 442 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 14 297 siirtynyt seuraavalle vuodelle 12 740 Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -569 Tasomuutos -1 255 Palkkausten tarkistukset 4 876 Siirto momentilta 28.01.21 210 Harmaan talouden torjunta (siirto momentille 28.30.03) -200 Hallinnon tilatehokkuus (HO) -344 Imatran raja-aseman kehittäminen, investointikulut 207 Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) -19 Yhteensä 2 906 talousarvio 163 442 000 II lisätalousarvio 2 792 000 talousarvio 160 536 000 tilinpäätös 159 545 000 63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 3 200 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuis- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

ta syistä valtiovarainministeriön, verohallinnon ja Tullihallituksen päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron 2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Tasomuutos -2 000 Yhteensä -2 000 talousarvio 3 200 000 talousarvio 5 200 000 tilinpäätös 1 455 138 95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 17 700 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen. Korkomenot perustuvat seuraaviin säädöksiin: 1) verontilityslaki (532/1998) 2) veronkantolain 27 b ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (568/2004) 3) autoverolain 65 (1482/1994) 4) valmisteverotuslain 49 :n 1 momentti (182/2010) 5) tullilain 39 :n 2 momentti (1258/2009) 6) arvonlisäverolain 101 :n 2 momentti (1486/1994). Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : talousarvio 17 700 000 talousarvio 32 700 000 tilinpäätös 33 006 486 97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu lain 5/2009 voimaantulon jälkeen. S e l v i t y s o s a : Määräraha perustuu autoverolakiin (1482/1994). Autoveroa palautetaan se määrä, joka ajoneuvon arvossa on jäljellä vientiajankohtana. Vientipalautusta ei voida maksaa enempää kuin ajoneuvosta on maksettu autoveroa. Palautuksen edellytyksenä on myös, että ajoneuvon ensimmäisestä käyttöönotosta on kulunut enintään 10 vuotta ja että ajoneuvo on käyttökelpoinen. Tasomuutos 2 500 Yhteensä 2 500 talousarvio 3 000 000 II lisätalousarvio 1 600 000 talousarvio 500 000 tilinpäätös 326 193 Tasomuutos -15 000 Yhteensä -15 000 20. Palvelut valtioyhteisölle S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset ITpalvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, valtiovarain controller -toiminnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19