Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Valtiovarainhallinto Suomen kansantalouteen ja sitä myötä julkiseen talouteen syntynyt vakava tilanne korostaa valtiovarainhallinnon strategista vastuuta tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta. Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet. Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen. Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina: talouspolitiikan valmistelu hallintopolitiikan valmistelu ja hallinnonalan ohjaus. Talouspolitiikan valmistelu Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa. Taloustutkimus ja talouden ennustaminen Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka. Julkinen toiminta ja talous Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja uuden hallituksen toimintalinjan valmistelu. Valtion- ja yleisemmin julkistaloudelle asetettavien tavoitteiden lisäksi keskeinen tehtävä on hallituksen meno- ja kehyssääntöjen valmistelu. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan hallitusohjelman mukaisesti. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen. EU:n budjetti Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun ja rahoituskehysten uudistamiseen nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille. Rahoitusmarkkinoiden säätely Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suo- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1

2 men tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut. Verotus ja tullitoimi Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia. Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tullilaitos turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan. Valtion varainhallinta Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi. Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi. Tilastotoimi Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa. Hallintopolitiikan valmistelu Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman asettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja. Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen Valtiovarainministeriö jatkaa kuntauudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntalain kokonaisuudistus toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Peruspalveluohjelman taloudellisia ohjauskeinoja tehostetaan siten, että ohjelma on tehokas poikkihallinnollinen kunnallisten palvelujen ja niiden rahoituksen kokonaisuuden ohjausväline poliittisessa päätöksenteossa. Valtion aluehallinnossa seurataan aluehallintouudistuksen toteutumista eduskunnan edellyttämällä tavalla. Keskusja aluehallinnon toimintoja kootaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja aluehallintovirastoihin hallinnon kehittämisen ministeriryhmän linjauksen mukaisesti. Valtion paikallishallintoa uudistetaan osana hallinto- ja palvelurakenteiden uudistamista. Valtion paikallishallinnon asiakaspalvelut tarjotaan pääasiassa yhteispalveluna. Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin. Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni. Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja. Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä. Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan. Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset. Valtiokonttorin henkilöasiakkaita koskevien eläkeasioiden käsittely ja palvelu siirtyi Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) hoidettavaksi 1.1. alkaen. Talousarviovuonna jatkuu siirron jälkeinen toimintojen tarkastelu ja sopeutta- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2

3 minen. Lisäksi 1.1. siirretään valtion eläkeasioiden hoitoon liittyvät työnantaja-asiakkaisiin kohdistuvat tehtävät sekä valtion eläkkeisiin liittyvät aktuaari- ja tilastotoimen tehtävät Kevan hoidettavaksi. Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) toteutus ja käyttöönotto. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi. Valtion IT-palvelukeskus kehittää ja tuottaa valtionhallinnolle suunnattuja yhteisiä ICT-palveluja valtiovarainministeriön ohjauksessa. Yhteisille ICT-palveluille vaatimuksia asettavat julkisuuslaki ja sen perusteella annettu valtionhallinnon tietoturvallisuusasetus, laki viranomaisten tietojärjestelmien ja verkkojen tietoturvallisuuden arvioinnista, laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta, valmiuslaki sekä muu keskeinen kansallinen lainsäädäntö. Valtiovarainministeriö ohjaa hallitusohjelman mukaista yhteisten ICT-palvelujen kokoamista ja organisointia. Julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten toimintojen (ICT) ohjaamisesta ja kehittämisestä. Valtiovarainministeriö ohjaa julkisen hallinnon viranomaisten tietohallintoa vuonna laaditun JulkICT-strategian mukaisesti. Ohjauksen tavoitteena on yhteentoimiva, kustannustehokas, asiakaslähtöinen ja tietoturvallinen julkisen hallinnon tiedonhallinta. Valtiovarainministeriö huolehtii julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelusta ja kuvaamisesta; julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin edellyttämien yhteentoimivuuden kuvausten ja määritysten laatimisesta ja ylläpidosta sekä julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisten palvelujen ja muiden tietohallintoon liittyvien yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisten toimenpiteiden ohjauksesta. Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista. Valtiovarainministeriö ohjaa ja yhteensovittaa myös julkishallinnon ja erityisesti valtionhallinnon tietoturvallisuuden kehittämistä. Lisäksi valtiovarainministeriö vastaa turvallisuusverkkotoiminnan yleishallinnollisesta ja strategisesta ohjauksesta sekä julkisen hallinnon sähköisen asioinnin yleisestä ohjauksesta. Hallinnonalan ohjaus Hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen Hallinnonalan ohjaus on ministeriön ydintoimintaa, jossa painottuvat strategisesti tärkeät kysymykset, kuten hallinnonalan keskeiset substanssiasiat sekä valtiokonsernin strategiset, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden sekä laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet. Aluehallintoviraston strategisen ohjauksen sisältöä ja muotoja yhtenäistetään. Hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa analysoidaan ydintoimintaa ja niihin pohjautuvia uudistamistoimia. Tavoitteena on hallinnollisen taakan vähentäminen sekä inhimillisten voimavarojen kokonaisuuden hyvä hallinta ja johtaminen. Toimintaympäristö Suomessa taloudellisen aktiviteetin ennustetaan piristyvän ja bruttokansantuotteen kasvuksi muodostuu 1,5 %. Kasvu on edelleen pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Työttömyysaste laskee 7,9 prosenttiin. Ennustettu talouskasvu ei riitä kääntämään valtiontaloutta selvästi vahvistuvalle uralle. Hallituksen toimet kohentavat valtion rahoitusasemaa, mutta rahoitusasema säilyy alijäämäisenä kehyskaudella. Valtionvelan kasvu kuitenkin pysähtyy suhteessa kokonaistuotantoon. Kuntien talous pysyy alijäämäisenä kehyskaudella. Työeläkelaitosten ylijäämä pienenee, kun eläkemenot kasvavat. Kauden lopulla työeläkelaitosten ylijäämä on noin 2½ prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Muiden sosiaaliturvarahastojen talous pysyy lähellä tasapainoa. Yksityisen kulutuksen määrän kasvu jää 1,1 prosenttiin. Julkisen talouden rahoitusaseman vahvistamiseksi toteutettavat vero- ja menoperustemuutokset hidastavat kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvua. Ansiotulojen verotus kiristyy valtion ansiotuloveroasteikon muutosten ja kunnallisveroasteen nousun myötä. Välillisen verotuksen kuten arvonlisäveron kiristäminen heijastuu puolestaan kuluttajahintoihin. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu jää siten myös ensi vuonna vähäiseksi. Kuluttajahintojen arvioitiin valtiovarainministeriön maaliskuun ennusteessa nousevan 2,6 %. Inflaatio pysyy edellisen vuoden tasolla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3

4 Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu. Valtion velanottotarve pysyy 6 7 mrd. eurossa vuosittain. Kun myös kunnat velkaantuvat edelleen, julkisyhteisöjen velka kasvaa 51,8 prosenttiin kokonaistuotannosta vuonna eli lähes 50 mrd. euroa suuremmaksi kuin ennen taantumaa vuonna Julkisen talouden kestävyysvaje on kasvanut taantuman seurauksena nopeasti. Rahoitusaseman jyrkkä heikkeneminen rapauttaa varautumista väestön ikääntymisen tuomiin menopaineisiin ja lisää siten julkisen talouden kestävyyttä vahvistavien toimien tarpeellisuutta. Sukupuolten välinen tasa-arvo Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joilla ei ole välittömiä sukupuolivaikutuksia. Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa. Vaikuttavuustavoitteet Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet: 1) Taloudellisesti kestävä hyvinvointi Talous- ja hallintopolitiikan tavoitteena on taloudellisesti kestävä hyvinvointi. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi tulee turvata kilpailukyky ja vakaus avoimilla ja globaaleilla markkinoilla, parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä kannustaa työntekoon, innovatiivisuuteen ja yrittämiseen. Valtiovarainministeriö voi vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen lainsäädännöllä, valtionhallinnon ohjauksella, kehittämällä julkisen sektorin hallinto- ja palvelurakenteita sekä edistämällä teknologian hyödyntämistä. 2) Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut Hallintopolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, joiden kehittämisessä Suomi on edelläkävijä. Julkisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät työnjaot selkiytetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Palvelujen tuottamisessa otetaan huomioon sekä asiakas- että tuottavuusnäkökulma. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi syvennetään konserniohjausta sekä kehitetään toimintatapoja ja julkisia palveluja, tietohallinnon yhteen toimivuutta ja konserniratkaisuja, hallinto- ja palvelurakenteita ja uusia innovatiivisia ratkaisuja. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma Talousarviovuonna toteutettavat vaikuttavuus- ja tuloksellisuustoimet täsmentyvät hankkeen valtioneuvostokäsittelyn myötä. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talousarvio esitys Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) hankesopimusvaltuus 16,5 - Hallinnonalan määrärahat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4

5 TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 LTA V 1000 Yhteensä Hallinto Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion IT-palvelukeskukselle yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotoista aiheutuvat kulut (siirtomääräraha 3 v) Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen (siirtomääräraha 2 v) Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha) Suomen Erillisverkot Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v) Verotus ja tullitoimi Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) Palvelut valtioyhteisölle Valtiokonttorin toimintamenot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5

6 TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 LTA V 1000 Yhteensä 1000 (siirtomääräraha 2 v) 02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Senaatti-kiinteistöt Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion alue- ja paikallishallinto Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) Eläkkeet ja korvaukset Eläkkeet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6

7 TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 LTA V 1000 Yhteensä 1000 (arviomääräraha) 16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) Muut eläkemenot (arviomääräraha) Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) Ennakkotuloista maksettavat korkomenot (arviomääräraha) Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) Valtion henkilöstöjärjestelyistä aiheutuvat palkkamenot (arviomääräraha) Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) Valtionhallinnon kehittäminen Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7

8 TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 LTA V 1000 Yhteensä Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) Kuntien tukeminen Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) Kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v) Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen Energiaverotuki (arviomääräraha) EU ja kansainväliset järjestöt Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8

9 TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 LTA V 1000 Yhteensä Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) Suomen osuus Euroopan investointipankin peruspääoman korottamisesta (siirtomääräraha 3 v) Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha) Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot Pankkiveron tuoton käyttö (siirtomääräraha 3 v) Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Hallinto Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta valtiontalouden hyvästä hoidosta kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä julkisen hallinnon vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta. Hallinnonalansa tulosohjaajana valtiovarainministeriö vastaa hallinnonalansa toiminnan tuloksellisuudesta sekä siitä, että konserniohjauksen linjaukset toimeenpannaan omalla hallinnonalalla. Valtiovarainministeriön strategisena tavoitteena on julkisen talouden vakauttaminen kestävän talouskasvun turvaaminen sekä julkisten palvelujen ja hallinnon vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden varmistaminen. Valtiovarainministeriön vaikuttavuustavoitteet ovat seuraavat: luoda ennustettavuutta ja puitteita taloudelliseen, poliittiseen ja muuhun päätöksentekoon ohjata valtion varoja ja osaltaan varmistaa valtion toiminnan rahoitus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9

10 kehittää julkisen toiminnan ja talouden ohjauksen laadukkaita ja oikeudenmukaisia prosesseja ja ohjausvälineitä edistää tehokasta ja asiakaslähtöistä palvelujen tuottamista viranomaisissa uudistamalla valtion hallintoa ja sen rakenteita sekä kehittämällä yhteisiä konsernipalveluja kehittää ja toimeenpanna valtion henkilöstöpolitiikkaa parantaa valtion ja kuntien tietohallinnon toimivuutta ja yhteistyötä ohjata ja kehittää valtiovarainministeriön hallinnonalan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Vaikuttavuustavoitteiden kohteena ovat poliittiset päätöksentekijät, valtionhallinto, kunnat, kuntayhtymät ja muu julkishallinto, EU ja muut kansainväliset tahot, työmarkkinaosapuolet sekä välillisesti myös yritykset, yhteisöt ja kansalaiset. Valtiovarainministeriö toimii siten, että valtiontalouden ja -hallinnon kokonaisuuden edut ja tavoitteet valtion yhteisissä palveluissa ja toiminnoissa tunnistetaan ja edistetään niiden ottamista huomioon eri hallinnonaloilla, niiden virastoissa, laitoksissa ja rahastoissa. Valtiovarainministeriö luo ja toimeenpanee toimialueellaan yhteisiä pelisääntöjä sekä järjestää ja ohjaa hallinnonalan virastoja, Senaatti-kiinteistöjä ja Hansel Oy:tä järjestämään toimialallaan valtioyhteisölle yhteisiä, sisäisiä palveluja sekä työ- ja toimintaprosesseja siten, että niiden avulla hallinnonala voi saavuttaa ja tuottaa taloudellista ja toiminnallista hyötyä ja hyvää toiminnan laatua. I lisätalousarvioesitys HE 52/ vp (23.5.) Luvun perusteluja täydennetään siten, että valtioneuvosto voi antaa vastavakuutta vaatimatta sekä valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin omavelkaisen enintään 150 milj. euron valtiontakauksen Hansel Oy:lle valtion yhteishankintana vuosille 2017 hankittavan sähkön hintasuojauksen toteuttamiseen tarvittavan pankkitakauksen vastavakuudeksi. Valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 22 a :n ja valtion yhteishankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (765/2006) nojalla annetun valtiovarainministeriön päätöksen (766/2006) mukaisesti valtion sähkönhankinta toteutetaan yhteishankintana, jonka Hansel Oy kilpailuttaa vuosille Pankkitakaus tarvitaan sähkönhankinnan hintasuojauksen toteuttamiseen pohjoismaisessa Nasdaq OMX Stockholm Ab:ssa. Vastaavanlainen järjestely on ollut aikaisemmin voimassa, kun Hansel Oy on kilpailuttanut valtion sähkönhankintaa (EV 340/2010 vp). Eduskunnan kirjelmä EK 21/ vp (19.6.) Luvun perusteluja täydennetään siten, että valtioneuvosto voi antaa vastavakuutta vaatimatta sekä valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin omavelkaisen enintään 150 milj. euron valtiontakauksen Hansel Oy:lle valtion yhteishankintana vuosille 2017 hankittavan sähkön hintasuojauksen toteuttamiseen tarvittavan pankkitakauksen vastavakuudeksi. IV lisätalousarvioesitys HE 165/ vp (24.10.) Valtioneuvosto voi myöntää vastavakuutta vaatimatta ja valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin Eurenco Vihtavuori Oy:lle enintään 25 milj. euron suuruisen valtiontakuun sellaisten ennen vuotta 1998 syntyneiden kiinteistön hallintaan perustuvien julkisoikeudellisten ympäristövastuiden varalta, jotka 1. kohdistuvat nimenomaisesti Eurenco Vihtavuori Oy:öön, ja 2. perustuvat Eurenco Vihtavuori Oy:n omistamilla Laukaan kunnan Vihtavuoressa sijaitsevilla teollisen toimintakokonaisuuden muodostavilla kiinteistöillä ennen vuotta 1998 harjoitettuun räjähdysaineiden, ruudin ja vastaavien tuotteiden tuotantoon, ja 3. perustuvat valvovan ympäristöviranomaisen tai tuomioistuimen lainvoimaiseen päätökseen kiinteistönhaltijan ympäristön kunnostusvelvollisuudesta. Takuu on voimassa niin kauan kuin Eurenco Vihtavuori Oy harjoittaa ruudin valmistusta tai pitää yllä edellytyksiä huoltovarmuuden kannalta tärkeiden sotilaallisten ruutien valmistukseen alueella, kuitenkin enintään 20 vuoden ajan takuupäätöksen tekemisestä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10

11 Valtiovarainministeriö valtuutetaan antamaan tarkempia määräyksiä valtiontakuun soveltamisesta sekä tekemään tarvittavat sopimukset Eurenco Vihtavuori Oy:n kanssa. Valtiontakuun tavoitteena on varmistaa huoltovarmuuden ja maanpuolustuksen kannalta tärkeän ruudintuotannon jatkuminen Suomessa. Vanhoihin pilaantumisiin edelleen sovellettavassa muutoin kumotussa lainsäädännössä, tärkeimpänä vuoden 1978 jätehuoltolaki, ei ole säädetty nykylainsäädännön tapaan aiheuttajan vastuun ensisijaisuudesta, vaan aiheuttajan ja kiinteistön haltijan vastuu on rinnakkaista. Takuu selkeyttää vastuusuhteita Vihtavuoren ruutitehtaan alueella: sillä varmistetaan, ettei uusi toiminnanharjoittaja joudu vastaamaan Vihtavuoren tehdasalueen aiempien toimijoiden aiheuttamasta historiallisesta pilaantumisesta. Alueen ympäristöriskit on kartoitettu. Ennalta arvioiden ympäristöriskien hallinnan mahdollisesti edellyttämät kunnostustoimet voidaan jakaa pitkälle, jopa useiden vuosikymmenien, aikavälille. Kunnostustarvetta arvioidaan seuraavan kerran vuonna 2016 laitoksen ympäristöluvan tarkistamisen yhteydessä. Valtiontakuulla mahdollistetaan Eurenco Vihtavuori Oy:n siirtyminen uuteen omistukseen, joka turvaa yhtiön harjoittaman teollisen ruudintuotannon jatkamisen Suomessa. Valtiontakuusta ei perittäisi maksua. Eduskunnan kirjelmä EK 26/ vp (27.11.) Valtioneuvosto voi myöntää vastavakuutta vaatimatta ja valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin Eurenco Vihtavuori Oy:lle enintään 25 milj. euron suuruisen valtiontakuun sellaisten ennen vuotta 1998 syntyneiden kiinteistön hallintaan perustuvien julkisoikeudellisten ympäristövastuiden varalta, jotka 1. kohdistuvat nimenomaisesti Eurenco Vihtavuori Oy:öön, ja 2. perustuvat Eurenco Vihtavuori Oy:n omistamilla Laukaan kunnan Vihtavuoressa sijaitsevilla teollisen toimintakokonaisuuden muodostavilla kiinteistöillä ennen vuotta 1998 harjoitettuun räjähdysaineiden, ruudin ja vastaavien tuotteiden tuotantoon, ja 3. perustuvat valvovan ympäristöviranomaisen tai tuomioistuimen lainvoimaiseen päätökseen kiinteistönhaltijan ympäristön kunnostusvelvollisuudesta. Takuu on voimassa niin kauan kuin Eurenco Vihtavuori Oy harjoittaa ruudin valmistusta tai pitää yllä edellytyksiä huoltovarmuuden kannalta tärkeiden sotilaallisten ruutien valmistukseen alueella, kuitenkin enintään 20 vuoden ajan takuupäätöksen tekemisestä. Valtiovarainministeriö valtuutetaan antamaan tarkempia määräyksiä valtiontakuun soveltamisesta sekä tekemään tarvittavat sopimukset Eurenco Vihtavuori Oy:n kanssa. 01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille 2) EU-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon 1) siirtyvän omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta valtiovarainministeriöllesaatavat tulot 2) Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan (JHTT-lautakunnan)tulot. Valtiovarainministeriö asettaa talousarvioesityksen valmisteluun liittyen toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11

12 Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toimenpiteet Tehokas ja laadukas talouspolitiikan valmistelu Julkisen talouden kestävän rahoituksen turvaaminen Hallintopolitiikan valmistelu siten, että se edistää verkostoitunutta ja tuloksellista julkista hallintoa sekä Suomen edelläkävijyyttä julkisen hallinnon ja palvelujen kehittäjänä Hallinnonalan virastoissa yhteinen toimintakulttuuri, menettelyt ja käytännöt Hallinnonalan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden edistäminen ja menokehityksen hillitseminen Hallinnonalan ohjauksen tehokkuus ja laatu VM on hyvä paikka työskennellä Talouspolitiikan valmistelun suunnittelu ja johtaminen prosessilähtöisesti. Yhteistyön tiivistäminen muiden toimijoiden kanssa. Julkisen talouden tilaa sekä rakennepolitiikan vaikutuksia analysoivien välineiden kehittäminen. Valtion ja kuntien toimintojen tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämistä edistävien ohjelmien valmistelu. Valtion ja kuntien välisten rahoitussuhteiden uudelleenjärjestely. Hallintopolitiikan valmistelun suunnittelu ja johtaminen prosessilähtöisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Valmistelussa otetaan huomioon eduskunnan kannanotot sille annettavaan selvitykseen alue- ja paikallishallinnon kehittämistarpeista sekä hyödynnetään OECD:n Suomen hallinnon kokonaisarvioinnista saatua tietoa. Hyvän hallinnon työskentelytapojen vakiinnuttaminen hallinnonalan virastojen ohjauksessa. Yhteiset menettelyt ja käytännöt suunnittelussa, tulostavoitteiden asettamisessa ja seurannassa. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman sisällyttäminen strategisiin tulosasiakirjoihin ja toiminnallisiin tulossopimuksiin. Ministeriön sisäisten ohjausvastuiden selkeyttäminen. Hallinnonalan virastojen ohjauksen yhtenäistäminen. Ohjauksen kehittäminen: johtamis- ja ohjausosaamista, näkemystä ohjattavien toimialojen kehittymisestä sekä kehitysvaihtoehdoista ja haasteista. Ohjauksen keskittyminen virastojen substanssiin, valtiokonsernin strategisiin hankkeisiin sekä vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen. AVIen strategisen ohjauksen kehittäminen. Henkilöstöryhmien osaamisen vahvistaminen. Johtamisvalmiuksien ja -koulutuksen kehittäminen. Tietoturvallisten, ajanmukaisten ja yhteisöllisten sähköisten toimintatapojen ja työvälineiden käyttäminen. Toimitilaratkaisun hyödyntäminen. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on osa valtiovarainministeriön henkilöstöpolitiikkaa sekä toimintatapojen ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Valtiovarainministeriö toimeenpanee ja seuraa laatimaansa tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen alueita suunnitelmassa ovat rekrytointi ja perehdyttäminen työssä kehittyminen ja uralla eteneminen työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen arvojen mukainen johtaminen ja toiminta moniarvoisuus ja häirinnän ehkäiseminen sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä. Valtiovarainministeriön tasa-arvotyöryhmä arvioi suunnitelman toteutumista vuosittain sekä päivittää sitä tarvittaessa. Toteutetaan yhden henkilötyövuoden ja tätä vastaavien määrärahojen siirto momentilta (Hallinnon tietotekniikkakeskuksesta) julkisen hallinnon ICT-asioiden hoitamiseen. Henkilötyövuosien kehitys arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12

13 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 497 siirtynyt seuraavalle vuodelle 792 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Eurokriisin hoitamisesta aiheutuvat kulut 650 Kuntauudistuksen valmistelu- ja selvityskulut (HO) 300 Siirto momentilta (1 htv) 113 Vatu-hanke 50 Virkamieslautakunnan määrärahojen v. tehdystä siirrosta johtuva palautus momentilta Vuokrarahoituksen siirto momentille Hallinnon tilatehokkuus (HO) -17 Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -104 Palkkausten tarkistukset Tasomuutos -653 Yhteensä ) Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan (JHTT-lautakunnan)tulot. I lisätalousarvioesitys HE 52/ vp (23.5.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa turvallisuusverkkotoiminnan ohjauksen, ylläpidon ja jatkokehittämisen tehtäviin ja turvallisuusverkkotoiminnan tieto- ja viestintäteknisen varautumisen tehtäviin sekä vähennyksenä euroa siirtona momentille kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttamiseen. I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 21/ vp (19.6.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille 2) EU-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon 1) siirtyvän omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta valtiovarainministeriöllesaatavat tulot IV lisätalousarvioesitys HE 165/ vp (24.10.) Momentilta vähennetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13

14 Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutumäärärahojen poistamisesta. IV lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 26/ vp (27.11.) Momentilta vähennetään euroa. Momentille myönnetään euroa. Momentin määrärahaa käytetään Valtion IT-palvelukeskuksessa yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotoista virastoille aiheutuvien kulujen alentamiseen. Käyttöönotot sovitaan asiakaskohtaisesti. Määrärahaa käytetään seuraaviin kärkihankkeisiin: valtion yhteinen turvallinen tietoliikenneratkaisu (VY-verkko) valtion yhteinen viestintäratkaisu (VyVi) virkamiehen tunnistaminen (Virtu) valtion yhteinen työasemaratkaisu valtion yhteinen integraatiopalvelu (VIA). 13. Valtion IT-palvelukeskukselle yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotoista aiheutuvat kulut (siirtomääräraha 3 v) Vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteet Toimenpiteet Palveluiden laajennukset uusien palveluiden osalta onnistuvat hallinnonaloittain suunnitellun aikataulun mukaisesti kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Palveluiden käyttöönottojen myötä päällekkäinen toiminta vähenee IT-palvelutuotannossa sekä valtionhallinnon kokonaiskustannukset alenevat. Päivitetään palveluiden toteutussuunnitelmat valtiotasoisesti ja asiakaskohtaisesti huomioiden JulkICT-strategia. Sovitaan Valtion yhteisten strategisten järjestelmien (VIP V5-palvelut poislukien työasemapalvelut ja Valda) käyttöönotoista virastoissa ja laitoksissa: Virtuun uusia asiakkaita kahdeksalta hallinnonalalta, VyVin käyttöönottoja yhdeksällä hallinnonalalla ja VY-verkko on laajassa käytössä. VIA:an uusia liittymiä 55 kappaletta. Toteutetaan käyttöönottojen tehokas läpivienti. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos -466 Työasemaratkaisun viivästyminen Valdan lakkauttaminen Yhteensä talousarvio talousarvio Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään euroa. I lisätalousarvioesitys HE 52/ vp (23.5.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja palveluiden käyttöönottoihin ja alkuvaiheen kustannuksiin sekä asiakasvirastojen ja -laitosten yhteisten järjestelmien ja palveluiden kanssa päällekkäisten ratkaisujen poistamiseen. Vuoden talousarviossa myönnetystä euron kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan euroa. Momentin nimike on muutettu. Momentin perusteluja laajennetaan yhteisten tietojärjestelmien käyttöönoton lisäksi yhteisten tietojärjestelmien ja palveluiden alkuvaiheen hintatukeen sekä päällekkäisistä tietojärjestelmistä ja palveluista luopumisen kustannuksiin. Tällä hetkellä tälläisia järjestelmiä ovat muun muassa valtion yhteinen turvallinen tietoliikenneratkaisu (VY-verkko) valtion yhteinen viestintäratkaisu (VyVi) virkamiehen tunnistaminen (Virtu) valtion yhteinen päätelaite- ja käyttäjätukipalvelu Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14

15 valtion yhteinen integraatiopalvelu (VIA) julkisen hallinnon verkkotunnistamis- ja maksamispalvelu (VETUMA) kansalaisen asiointitili Valtiovarainministeriö päättää määrärahan käyttämisestä myös muihin julkisen hallinnon tai valtionhallinnon yhteisiin tietojärjestelmiin ja palveluihin. Määrärahan uudelleenbudjetointi aiheutuu perustelujen laajentamisesta ja käytön ulottamisesta tulevan valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen tarjoamien järjestelmien käyttöönotoissa. Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin tuloarviossa. I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 21/ vp (19.6.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja palveluiden käyttöönottoihin ja alkuvaiheen kustannuksiin sekä asiakasvirastojen ja -laitosten yhteisten järjestelmien ja palveluiden kanssa päällekkäisten ratkaisujen poistamiseen. Vuoden talousarviossa myönnetystä euron kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan euroa. 20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kiinteistövarallisuuteen liittyvistä omaisuus- ja omistusjärjestelyistäaiheutuviin menoihin 2) kiinteistövarallisuuden hallinnoinnista ja käytön tehostamisestaaiheutuviin menoihin. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kiinteistöstrategianmukaisiin hallinnansiirtoihin liittyvistä arvioinneista ja lausunnoistaaiheutuvat menot sekä muut valtion kiinteistövarallisuuden hoidostaja käytön tehostamisesta sekä investoinneista aiheutuvat menot. talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kiinteistövarallisuuteen liittyvistä omaisuus- ja omistusjärjestelyistäaiheutuviin menoihin 2) kiinteistövarallisuuden hallinnoinnista ja käytön tehostamisestaaiheutuviin menoihin. I lisätalousarvioesitys HE 52/ vp (23.5.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä omaisuuden hallinnointiin ja omistajaohjaukseen liittyvien menojen maksamiseen. Momentin nimike on muutettu. Lisämäärärahan tarve aiheutuu omistus- ja yritysjärjestelyjen toimenpiteistä sekä niiden valmistelusta aiheutuvista kuluista, kuten osakkeiden hallinnointi- ja valtion tarvitsemien asiantuntijapalvelujen kulut. Valtiovarainministeriön hallinnonalan omistajaohjauksessa on nykyisin Fingrid Oyj, Aalto-yliopistokiinteistöt Oy, Hansel Oy, HAUS Kehittämiskeskus Oy, Helsingin yliopistokiinteistöt Oy, Suomen yliopistokiinteistöt Oy sekä Tietokarhu Oy. I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 21/ vp (19.6.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä omaisuuden hallinnointiin ja omistajaohjaukseen liittyvien menojen maksamiseen. 21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtiovarainministeriön hallinnonalallatuottavuuden edistämiseen tähtäävien investoin- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15

16 tien, tutkimusten,selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen. Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää hankkeisiin, joilla tuetaan hallinnonalan tuottavuuden paranemista. Hallinnonalan virastot saavat rahoittaa määrärahalla hankkeita, joista valtiovarainministeriö on erikseen sopinut viraston kanssa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentille EU:n sähköisen tullauksen kehittämiseen -210 Siirto momentille Patio-kehittämishankkeeseen -395 Tasomuutos Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 166/ vp (22.11.) Momentille myönnetään euroa. Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Vähennys talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, josta euroa aiheutuu siirrosta momentille ja euroa kertaluonteisesta siirrosta momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtiovarainministeriön hallinnonalalla tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen. I lisätalousarvioesitys HE 52/ vp (23.5.) Momentilta vähennetään euroa. Vähennys on siirtoa momentille I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 21/ vp (19.6.) Momentilta vähennetään euroa. 29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään euroa. 69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sijoitustuottojen siirtoon Kreikan valtiolle. Valtioneuvoston tiedonannossa 1/ vp todetun mukaisesti euroryhmä päätti osana Kreikan valtion rahoitustukipakettia, että euroalueen jäsenvaltiot siirtävät niiden kansallisten keskuspankkien eräistä Kreikan valtionvelkakirjoihin tekemistä sijoituksista saatavat tuotot Kreikan valtiolle. Suomen osuus näistä siirrettävistä tuotoista on 0,4 milj. euroa vuonna. talousarvio II lisätalousarvio Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sijoitustuottojen siirtoon Kreikan valtiolle. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16

17 I lisätalousarvioesitys HE 52/ vp (23.5.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Eduskunnan suuren valiokunnan hyväksymän järjestelyn mukaisesti euroryhmä päätti osana Kreikan talouden sopeutusohjelman jatkoa, että euroalueen jäsenvaltiot siirtävät niiden kansallisten keskuspankkien Kreikan valtionvelkakirjoihin osana Euroopan keskuspankkijärjestelmän arvopaperimarkkinaohjelmaa tekemistä sijoituksista saatavat tuotot Kreikan valtiolle. Suomen osuus näistä siirrettävistä tuotoista on 41,88 milj. euroa. Vastaava tulo on merkitty momentille I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 21/ vp (19.6.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. I lisätalousarvioesitys HE 52/ vp (23.5.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Suomen Erillisverkot Oy:lle tehtävään oman pääoman ehtoiseen sijoitukseen. Määräraha on tarkoitettu käytettäväksi oman pääoman ehtoiseksi sijoitukseksi Suomen Erillisverkot Oy:n tytäryhtiön Suomen Turvallisverkko Oy:n käyttöpääoman ja investointien rahoittamiseksi. Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta ja viestintämarkkinalain 2 :n muuttamisesta. I lisätalousarvio Eduskunnan kirjelmä EK 21/ vp (19.6.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Suomen Erillisverkot Oy:lle tehtävään oman pääoman ehtoiseen sijoitukseen. 89. Suomen Erillisverkot Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v) 10. Verotus ja tullitoimi Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija julkisen talouden rahoitustoiminnan näkökulmasta. Verohallinnon perustehtävä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle. Tullilaitos kantaa tullit, tehtäväalueelleen kuuluvat verot ja muut maksut oikein, huolehtii ulkomaankaupan sujuvuudesta sekä sisäisestä turvallisuudesta torjumalla laitonta tuontia ja vientiä sekä muuta ulkomaankauppaan ja -liikenteeseen liittyvää rikollisuutta. Lisäksi tullilaitos turvaa osaltaan Euroopan unionin ulkomaankaupan ja sisämarkkinoiden häiriöttömän toiminnan huolehtimalla kansallisista ja unionin sekä elinkeinoelämän eduista ja tietotarpeista samoin kuin kauppa-, kilpailu- ja maatalouspoliittisten velvoitteiden toimeenpanosta. Valtiovarainministeriö asettaa verohallinnolle ja tullilaitokselle seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17

18 Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet Verotulojen kertymisen turvaaminen Harmaan talouden torjunta Asiakasvaikuttavuus Kansallisen verotuksen ja EU:n tulliverotuksen toimittaminen lainmukaisesti, tehokkaasti ja yhdenmukaisesti Ulkomaankaupan sujuvuus ja tasapuolisten kilpailuolosuhteiden ylläpito ulkomaankauppaa käyville toimijoille Tuonnin tuoteturvallisuusvalvonnan toteuttaminen EU:n harmonoidun ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja tehokkaasti Verotustoimenpiteet kohdennetaan veronmaksajien tilanteiden ja toiminnan edellyttämällä tavalla. Verotukseen liittyvä neuvonta annetaan kullekin asiakasryhmälle kohdennetusti. Keinoja ovat esim. sähköiset uutiskirjeet, ohjaus- ja valvontakampanjat, verohallintoaloitteinen ohjaus puhelimitse sekä verovälittäjä- ja tilitoimistoyhteistyön kehittäminen. Verohallinto panostaa veroja kerryttävään valvontaan, kuten suurten ja kansainvälisten yhtiöiden valvontaan sekä siirtohinnoittelun valvontaan. Harmaan talouden toimintaedellytyksiä ennaltaehkäistään tehokkaalla valvonnalla, yleiseen mielipiteeseen vaikuttavalla tiedottamisella ja kehittämällä verojen ilmoittamisen ja maksamisen menettelyjä. Konkreettisia keinoja ovat mm. verohallinnon ylläpitämän julkisen veronumerorekisterin ylläpito, rakennusalalla käyttöönotettava työntekijä- ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus, verovelkatietojen julkistaminen luomalla verohallinnon ylläpitämä rekisteri sekä viranomaistiedon käytettävyyttä lisäävät velvoitteidenhoitoselvitykset. Myös viranomaisyhteistyötä kehitetään edelleen. Henkilöasiakkaiden tarvetta veroasiointiin vähennetään hankkimalla mahdollisimman suuri osa verotukseen tarvittavista tiedoista heidän puolestaan. Asiointitarvetta vähennetään edelleen mm. joustavia sähköisiä palveluita ja menettelytapoja kehittämällä. Tietoja toimittavien tahojen kustannuksia ja hallinnollista taakkaa kevennetään kehittämällä yhtenäisiä sähköisiä palveluja ja ratkaisuja, joiden avulla tiedot välittyvät verohallinnon järjestelmiin automaattisesti ja mahdollisimman reaaliaikaisesti. Fiskaalisella tehtäväalueella käytettävien tietojärjestelmien kehittäminen. Verotusprosessien ja niitä tukevien tarkastusprosessien kehittäminen osallistumalla lainsäädännön valmisteluun ja huolehtimalla henkilöstön erityisosaamisesta. Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön sekä sähköisen asioinnin, riskienhallinnan ja tullilaitoksen omien toimintamallien kehittäminen. Tullin toimintaedellytyksiä rajat ylittävän ja muun tullirikollisuuden estämiseksi parannetaan. Valvonta ja rikostorjunta tehdään PTR- ja muussa yhteistyössä. Toimintaprosessien ja viranomaisyhteistyön kehittäminen ja koordinointi yhteistyössä Tullin riskienhallinnan ohjausryhmän kanssa. 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin 2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen 3) verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 18