Sosiaalinen konstruktio Tutkimuskohteen riippuvuus tutkimuksesta Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 8. luento Sosiaalinen konstruktio vs. sosiaalisen konstruktio. Tieteelliset faktat ovat konstruktioita, artefakteja facere, factum (valmistaa, tehdä) tieteellisiä tosiasioita ei löydetä valmiina, vaan ne ovat työn tuloksia ei ristiriitaa artefaktiuden ja todellisuuden kanssa (vrt. pöytä) väittämien faktuaalinen status on neuvottelun tulos; asema faktana voidaan myös menettää faktat (tieteellinen tieto) sosiaalisina instituutioina 1 2 Sosiaalinen konstruktio Ian Hacking: Älä anna määritelmää, vaan kysy pointtia. Konstruoitu asia ei ole välttämätön tai vääjämätön usein kriittinen näkökulma. Historismi: konstruoidulla asialla on syntyhistoria usein ironinen näkökulma. Asian synnyn taustalla olevien tahojen intressien paljastaminen. Anti-essentialismi Psykologinen essentialismi: intuitio/kansanteoria siitä, että maailmassa asiat ovat jakautuneet luokkiin (Aristoteles, Locke, Mill, Kripke, Putnam) 1800-luvulla jaottelu: luonnolliset luokat vs. nominaaliset luokat Klassifikaatio ollut keskeistä myös tieteessä: havaintotiedon yleistämisen ja siten induktion, ennustamisen ja manipulaation ehto Luonnontieteen tutkimuksen kohteena ovat luonnolliset luokat? Ovatko ihmistieteen luokittelut erilaisia? 3 4
Monipersoonahäiriö (MPD) Nykyään psykiatrisissa luokituksissa (DSM&ICD) nimellä dissosiaatiohäiriö. MPD ei kuitenkaan ole täysin sama asia kuin vakiintuneemmat lääketieteelliset diagnoosit: 1800-luvulla hysterian yhteydessä kaksoispersoonallisuutta (dédoublement de la personnalité), sitten hävisi yhdessä hysterian kanssa Ensimmäinen MPD-tapaus diagnosoitiin 1970-luvulla, 1990- luvulla jo väitteitä siitä, että joka kahdeksas amerikkalainen yliopisto-opiskelija kärsii monipersoonaisuudesta. 80-luvun saatananpalvontaväitteet, taudinkuvan muuttuminen 90- luvulla Hoito maallikkoterapeuttien käsissä, monet psykiatrit eivät tunnusta Useimmat potilaat 30-40-vuotiaita menestyneitä naisia Monipersoonahäiriö (MPD) Ilmiselvästi sekoitus todellista psykologista hätää ja sosiaalista rakentuneisuutta. Miten tämä tulisi ymmärtää? Hacking: vuorovaikuttavat luokat välinpitämättömät luokat (~ luonnolliset luokat) Ihmistieteen tutkimat luokat usein vuorovaikuttavia luokkia: kaksisuuntainen suhde tieteellisen tiedon ja luokiteltujen yksilöiden välillä. Kvarkille on yhdentekevää miksi sitä nimitetään; ihmisen luokittelulla rikolliseksi taas on tämän kannalta merkittäviä seurauksia. 5 6 silmukkavaikutus: Kun jokin uusi ihmisen toiminnan tai olemisen luonnehdinta ilmaantuu, ihmisten toiminta ja oleminen suhteutuvat siihen ja saavat mahdollisesti sellaisia ilmenemismuotoja, jotka eivät vastaa kyseistä luokittelua. Nämä on taas kuvattava, nimettävä, luokiteltava tieteellisesti uudella tavalla, mikä puolestaan avaa uusia toiminnan ja kokemuksen mahdollisuuksia. Hacking kutsuu tätä silmukkavaikutukseksi ja pitää sitä ihmistieteiden objektien pääpiirteenä. (Helen 2004, 90.) Silmukoinnin kulku: 1. Yksilö luokitellaan uudella tavalla ja tämä reagoi luokitteluun muuttamalla toimintaansa. 2. Luokan esiintymien muuttuessa muuttuu myös itse luokka 3. Muuttuneesta luokasta voidaan tutkimuksella paljastaa uutta tietoa. Konkreettiset tavat, joilla ihmiset reagoivat heistä esitettyihin tieteellisiin luokituksiin. Esim: Luokittelun hyväksyminen Luokittelun hylkääminen Luokittelun haltuunotto Syömishäiriö, autismi, ADHD, rikollinen 7 8
Monipersoonahäiriö (MPD) Monipersoonahäiriö ja sitä muistuttavat ilmiöt (transsi, kaksoispersoonallisuus) ovat samantyyppisen ongelman manifestoitumia erilaisissa olosuhteissa. Erilaisia ilmenemismuotoja liittyessään eri yhteiskunnallisen tilanteen ja tieteellisen tiedon konstellaatioihin: Edellyttää käsitystä muistin kautta rakentuvasta persoonallisuudesta Keskeistä luokiteltujen identiteetille Vuorovaikuttava luokka tarvitsee ekologisen lokeron. MPD kiinnittyy amerikkalaisen yhteiskunnan kipupisteisiin: mm. naisten asema, huoli ydinperheen tulevaisuudesta, uskonnollinen fundamentalismi. Ilmiön ambivalenssi: lasten hyväksikäyttö uusi vapauttava identiteettikäsitys Johtopäätöksiä Ihmistieteen luokitukset ovat sidoksissa tiettyyn kulttuuriseen tilanteeseen. Ihmistieteellisen tiedon performatiivisuus: tieteelliset luokittelut voivat luoda uusia olemisen tapoja ja ilmiöitä. Myös luokittelun kohteet ovat silmukkavaikutuksen takia historiassa muuttuvia Toisaalta ei kuitenkaan tule päätellä, että kohteet olisivat radikaalissa mielessä sosiaalisesti konstruoituja tai jotenkin vähemmän todellisia. Ilmiön ymmärtäminen edellyttää sen käsitteellistämistä kausaalisen takaisinkytkentänä. 9 10 Esimerkki performatiivisuudesta: Donald MacKenzie: An Engine, Not a Camera (2006) Markowitz: Tehokkaan osakesalkun teoria Sharpe: Capital Assett Pricing Model (CAPM) Osakkeiden hinnat heijastavat odotettua tuottoa ja riskiä. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi Rationaalisilla toimijoilla markkinasalkku Kaupalliset sovellukset 70-luvun alussa. Ensimmäinen indeksirahasto 1971. Lainsäätäjät vakuuttuivat tehokkaiden markkinoiden oletuksesta isojen rahastojen hoitajat eivät voineet poiketa paljon markkinasalkusta Itsensä toteuttava ennuste Esimerkki performatiivisuudesta: Black and Scholes (ja Robert C. Merton) johdannaisten arvostus kaava. nojaa tehokkaiden markkinoiden oletukseen Poisti johdannaisilta vedonlyömisen leiman. Käytettiin argumenttina johdannaismarkkinoiden kehittämisessä (Chicago). B&S:n käyttäminen mahdollisti arbitraasimahdollisuuksien havaitsemisen Arbitraasin myötä johdannaismarkkinat muuttuivat tehokkaammiksi B&S teoria teki oletuksistaan totta. 11 12
Esimerkki historiallisuudesta: 1987 pörssiromahdus volatiliteettivinouma ( hymy ), joka on ristiriidassa B&S:n kanssa. Syynä laajamittainen salkkuvakuuttaminen? Teorian kontraperformatiivisuus (ts. teki oletuksensa epätosiksi) Rakenteellinen performatiivisuus It is, therefore, a just political maxim, that every man must be supposed a knave; though, at the same time, it appears somewhat strange, that a maxim should be true in politics which is false in fact. (Hume 1741) Ts. Instituutioita suunniteltaessa tulee olettaa, että ihmiset ajavat kompetentisti omaa etuaan, ja suunnitella kannustinjärjestelmät tämän oletuksen nojalla. 13 14 Rakenteellinen performatiivisuus Ihmiset rationaalisia oman edun tavoittelijoita kollektiivisen toiminnan ongelmat. Vapaamatkustaminen, vapaamatkustaminen suhteessa rankaisemiseen jne. Tarve kannustinjärjestelmiin Kokeissa on kuitenkin todettu, että ihmiset eivät ole rationaalisia egoisteja, vaan omaavat sisäistä motivaatiota yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Sisäisten motivaatioiden vahvuus vaihtelee yksilöstä toiseen. 15 Motivaatioiden syrjäyttäminen Frey & Jegen (1999): 1) Ulkoiset intervetiot syrjäyttävät sisäistä motivaatiota, jos yksilöt kokevat olevansa niiden kontrolloimia (itsemääräämisen ja itsetunnon kokemus heikkenee). 2) Ulkoiset interventiot lisäävät sisäistä motivaatiota, jos yksilöt kokevat ne päätöksiä tukevina (kokemus itsemääräämisestä vahvistuu). Ulkoiset kannustimet muuttavat tapaa, jolla toimijat jäsentävät valintatilanteensa. 16
Rakenteellinen performatiivisuus Oletus rationaalisista egoisteista saattaa johtaa sellaisten sosiaalisten instituutioiden rakentamiseen, jotka syrjäyttävät kansalaishyveitä (Ostrom 2000). Ihmisten luokittely rationaalisiksi egoisteiksi saattaa tehdä itsestään toden rakenteellisten muutosten kautta. 17