/AKM SLTAKATU -9 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muuos koskee Plaanin (.) kaupunginosan korelin 19 onia. Asemakaavan muuoksella muodosuu Plaanin (.) kaupunginosan korelin 19 oni. KÄSTTELYPÄVÄMÄÄRÄ: Vireilleulo: Tekninen lauakuna 1.01.011 Tekninen lauakuna: Kaavaluonnos 1.01.011 Kaavaehdous 1.01.01 kaavaehdous.0.01 Kaupunginhallius 1.1.01 Kaupunginvaluuso.1.01 Lainvoima 1..01 Heinolan kaupunki - Tekninen oimi - Maankäyöosaso 0..01 (.11.01)
1 PERUS- JA TUNNSTETEDOT 1.1 Tunniseiedo /Akm Silakau -9 asemakaavan muuos Asemakaavan muuos koskee Plaanin (.) kaupunginosan korelin 19 onia. Asemakaavan muuoksella muodosuu Plaanin (.) kaupunginosan korelin 19 oni. Asemakaavan muuoksen laaija: Suunnielija rene Översi, Heinolan kaupunki 1. Kaava-alueen sijaini Suunnielualue sijaisee Plaaninmäellä kaupungin keskusan koillispuolella läpiajokadun (Silakau) vrella. 1. Kaavan nimi ja koius Kaavalla on koius muuaa eollisuusrakennusen korelialue asuin- ja liikerakennusen korelialueeksi. Kaava-alueen koko on 0 m². Voimassa oleva kaava mahdollisaa vain yhden asunnon. Kerrosala pysyy ennallaan eli rakennusoikeus on 0 kerrosalaneliömeriä. Uusi asukasmäärä ullee olemaan 0-0. 1. Lueelo selosuksen liieasiakirjoisa Liie 1: Osallisumis- ja vioinisuunnielma Liie : Tilasolomake Liie : Ehdouksen palaue ja vasinee Liie : Asemakaavaka (1:000) merkinöineen ja määräyksineen sekä kaavaan sisälyvä rakenamisapaohjee 1. Lueelo muisa kaavaa koskevisa asiakirjoisa, ausaselviyksisä ja lähdemaeriaalisa Heinolan rakenneun kuluuriympärisön selviys KUKUSE, Hämeen ympärisökeskuksen monise 9 / 00 Kaavaan liiyvä maanomisajan ja kaupungin välinen maankäyösopimus Pohjavesialueiden geologisen rakeneen selviys Heinolassa, GTK, 01 Asianumero 1/.0.0/01 selosus /Akm
TVSTELMÄ 1. Kaavaprosessin vaiheia Asemakaavan muuoksen vireilleulosa ilmoieiin ä-häme lehdessä.1.011. Osallisumis- ja vioinisuunnielma oli nähävillä Heinolan kaupungin eknisen oimen maankäyöosason kaavoiusyksikön ilmoiusaululla ja Kirkonkylän Kyläpirillä sekä kaupungin inernesivulla.1.011 alkaen ehdouksen nähäville uloon asi. Tekninen lauakuna käsieli kaavaluonnosa 1.1.011. Kaavaluonnos oli nähävillä em. paikoissa.1.-9..011. Tekninen lauakuna käsieli kaavaehdousa 1.1.01. Kaavaehdouksesa pyydeiin lausunno. Kaavaehdous oli nähävillä em. paikoissa ja Kyläpirillä..-1..01. Kaupunginvaluuso hyväksyi asemakaavan muuoksen.1.01. 1. Asemakaavamuuoksen sisälö Kaavaan on osoieu yksi AL-oni. 1. Asemakaavan oeuaminen Kaava on yksiyisen, joka myös hoiaa oeuuksen omalla aikaaulullaan ja kusannuksellaan. Posilaaikoiden ryhmiely oeueaan posin jakelusuunnielman / kaupungin ohjeiden mukaisesi. Asianumero 1/.0.0/01 selosus /Akm
SUUNNTTELUN LÄHTÖKOHDAT.1 Selviys suunnielualueen oloisa.1.1 Alueen yleiskuvaus Alueella on rinnerakaisuna oeueu ns. puolykkönen eli kaksikerroksinen rakennusmassa, josa vain pohjoispääy on kahden kerroksen korkeudela maanpinnan yläpuolella. Kaavamuuoksella rakennukseen mahdolliseaan vielä yksi kokonainen kerros ja akapihalle auosuoja. Alue on nykyisellään siisi. Rakennuksessa oimii mm. sisususvike-, hauakivi- ja akomoyriykse..1. Luonnonympärisö Maisemakenne, maisemakuva Kaava-alueen iäpuolella on vähäisessä määrin luonnonmaisemaa. L u o n n o n o l o Alue on loiva rinne, jonka maaperä on soraa eli rakenneavuudelaan hyvä. Oleva vähäinen kasvillisuus on isueua. Eläimisöä ja luonnonvaisa aluea ei ole. P i e n i l m a s o Yleisesi oaen alue on pienilmasollisesi hyvä, mua pohjoisuulella alue lienee kylmä. Toisaala myös kylmä ilma pääsee valumaan alas. V e s i s ö j a v e s i a l o u s Suunnielualue on ollu lähes kokonaan pohjavesialuea, mua uuden selviyksen (Heinolan pohjavesialueiden vedenhankinakelpoisuuden selviäminen ja urvaaminen sekä rajauksien kenaminen ja hulevesien ympärisövaikuusen hallina) mukaan alue on poisunu luokiuksesa kokonaan 11.9.01. Piha on lähes kokonaan asfalipäällyseinen. Avoveä ei ole. Alueella ai sen lähisöllä ei hjoiea m a a - j a m e s ä a l o u a eikä siellä ole l u o n n o n s u o j e l u l l i s i a k o h e i a. Asianumero 1/.0.0/01 selosus /Akm
.1. Rakenneu ympärisö V ä e s ö n r a k e n n e j a k e h i y s k a a v a a l u e e l l a Kaava-alueella ei asu keään, mua vieressä on pienaloalue, jossa monenikäisiä asukkaia. Y h d y s k u n a r a k e n n e Kaava-alue jakaa lähialueen kaheen osaan. Lännessä on iivis pienaloalue ja idässä urheilupuiso. Alue on aloudellinen. K a u p u n k i - / a a j a m a k u v a Alue on keskusan lievealuea, joa halliseva rakennukse ja isueu aluee. A s u m i n e n Pienaloalueella on yypillisä pienaloasumisa. Kaava-alueella ei asu keään. P a l v e l u Puolenoisa kilomerin säeellä sijaisee neljä päiväkoia. Kilomerin säeellä on alakoulu, yläkoulu, lukio ja ammaikoulu. Kaupunginalo ja erveyskeskus sijaiseva reilun puolen kilomerin eäisyydellä. Kirjasoon on kilomeri. Kirjasoauo palvelee kerran viikossa Pyhäömän kaupunginosassa Musikkahaassa. Lähin päiviäisavakauppa sijaisee 00 merin eäisyydellä. Ravinoloia, baeja ja kahviloia on useia kilomerin säeellä. T y ö p a i k a, e l i n k e i n o o i m i n a Kaava-alueella ja sen läheisyydessä on kymmeniä lähinnä palvelualojen yöpaikkoja. V i r k i s y s Noin kilomerin säeellä sijaisee leikkipuisoa ja muu puiso alkava jo kadun oisela puolela. Kadun oisella puolella on myös urheilupuiso, jossa on monipuolise urheilumahdollisuude yleisurheilusa jääkiekkoon. Lisää sisäliikunapaikkoja on jokaisella koululla (ks. ylempänä koha Palvelu). Urheilupuisosa lähee lau/polku- ja mooorikelkkeii pohjoisen ja idän mesäalueille, joissa myös rekeilyä palvelevia laavuja ja ulipaikkoja. Uimannalle ja venelaiureille on makaa reilu kilomeri. L i i k e n n e Liikenneverkko on iheä ja urvallinen vaikka Silakau on Heinolan läpiajokau. Silakadun molemmin puolin on kevyväylä, joisa oinen on eroeu viherkaisaleella. Silakau on valakunnallisa erikoiskuljeusreiiä. Tonilla on läpiajomahdollisuus. Pysäköini apahuu pääasiassa rakennuksen akapihalla ja vähäisessä määrin Silakadun puolella. Lähimmälle paikallisliikeneen pysäkille sekä oiseen suunaan linja-auoasemalle eli kaukoliikeneen pysäkille on puolisen kilomeriä. Asianumero 1/.0.0/01 selosus /Akm
R a k e n n e u k u l u u r i y m p ä r i s ö j a m u i n a i s m u i s o Lähiympärisössä ei ole vsinaisesi suojelavia koheia, mua viereisen Plaanin pienaloalueen kaavamääräys on vanhaa rakennusapaa säilyävä. Suunnielualue on mainiu KUKUSE -selviyksessä (oe alla) paikallisesi vokkaana alueena. Asianumero 1/.0.0/01 selosus /Akm
T e k n i n e n h u o l o Alueen kunnallisekniikka on valmis. Jäehuolo hoideaan kiineisökohaisesi. Viereisellä viheralueella sijaisee maso. Lähialueella ei ole e r i y i s o i m i n o j a. Lähialueella ei ole vea eriyiseen y m p ä r i s ö n s u o j e l u u n eikä siellä ole y m p ä r i s ö h ä i r i ö i ä. S o s i a a l i n e n y m p ä r i s ö Alue on urvallinen ja sosiaalinen ympärisö hyvä..1. Maanomisus Kaava-alueen omisaa yksiyinen ja lähes kaikki ympäröivä kau-, puiso- ja muu yleise aluee kaupunki (vihreä). Maanomisukseen ei ole ulossa muuoksia kaavan myöä.. Suunnieluilanne..1 Kaava-aluea koskeva suunnielma, pääökse ja selviykse Maakunakaava 11..00 LTE 1.1 Voimassa oleva asemakaava..19 LTE 1. Rakennusjärjesys 1..01 Rakennuspaikka on rekiserioni. Pohjakana on käyey Heinolan kaupungin kiineisö- ja miausyksikön ekemää vekorimuooisa pohjakaa. Muia suunnielmia ai rajoiavia ekijöiä ei ole. Asianumero 1/.0.0/01 selosus /Akm
ASEMAKAAVAN SUUNNTTELUN VAHEET.1 Asemakaavan suunnielun ve ja suunnielun käynnisäminen Aloie uli maanomisajala: Kiineisö Oy Heinolan Silakau. Kaavoiusanomuksessa hankea on peruselu sillä, eä alue on asunoaluea ja sellaiseksi muuumassa. Asumisen painoaminen on peruselua. Hanke on myös kaupunkikuvan kehiymisä ukeva. Tekninen lauakuna pääi aloiaa kaavamuuoksen 1.1.011. Nykyinen näkymä Silakadula. Rakennuksen pohjoispääy.. Osallisuminen ja yheisyö..1 Osallise Osallisia ässä kaavassa ova: yksiyise ja Heinolan kaupunki maanomisajina naapurikiineisöjen omisaja ja asukkaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympärisökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympärisökeskus (erikoiskuljeusreii) Päijä-Hämeen pelasuslaios ympärisö- ja rakennuslauakuna.. Vireilleulo Vireilleulosa ilmoieiin ä-häme lehdessä.1.011 samalla keraa kun OAS ja luonnos uliva nähäville. Asianumero 1/.0.0/01 selosus /Akm
.. Osallisuminen ja vuorovaikuusmeneely Asemakaavan muuosa on käsiely kaupungin sisäisessä kaavapalaverissa, jossa oli ympärisöosason, kunnalliseknisen suunnielun ja maankäyöosason edusaja. Osallisille posieiin 19.1.011 kirje, joka sisälsi kuuluuksen, osallisumis- ja vioinisuunnielman sekä kaavaluonnoksen. Osallisumis- ja vioinisuunnielma oli julkisesi nähävillä.1.011 alkaen ja kaavaluonnos.1.-9..011 kaupunginalolla maankäyöosason kaavoiusyksikössä, Kirkonkylän Kyläpirillä ja kaupungin inernesivuilla. -Luonnoksesa ei jäey yhään huomauusa. Kaavaehdouksesa pyydeiin lausunno alkuvuodesa 01. Kaavaehdousa koskien läheeiin lähialueen maanomisajille kirje, jossa oli kuuluus ja kaavaka. Kaava oli nähävillä..-1..01. -Ehdouksesa ei jäey yhään muisuusa. Ehdouksen palaue ja vasinee LTE.. Viranomaisyheisyö Luonnoksesa ei pyydey lausunoja. Ehdousvaiheessa pyydeiin lausunno osallisila viranomaisila.. Asemakaavan avoiee Lähöavoiee Maanomisajan avoieena oli sijoiaa alueelle kaksi rakennusmassaa, joisa oinen yksikerroksinen liikehuoneisojakin mahdollisava ja oinen kolmikerroksinen pelkkään asumiseen. Rakennusoikeus oli jopa pienempi kuin voimassa olevassa kaavassa. Kaupungin aseama avoiee ässä kaavassa koskeva asuinympärisön laaua. Läpiajokadun vrella rakennusmassasa on saaava muodoseua melusuoja oleskelualueelle. Muuhun suunnieluun kaava ei vaikua. Valakunnallisissa alueidenkäyöavoieissa ei ole asioia, joka koskisiva ää kaavaa. Maakunakaavassa alueen (C) määräyksessä esiey asia ukeva kaavamuuosa. Oe maakunakaavasa LTE 1.1 Prosessin aikana synynee avoiee, avoieiden kenuminen Mioius pysyy ennallaan. Laadullise avoiee vmiseaan kaavaan sisälyvillä rakenamisapaohjeilla. Rakenamisapaohjee LTE. Asemakaavakaisun vaihoehdo ja niiden vaikuukse..1 Alusavien vaihoehojen kuvaus ja ksina Ennen kaavan laadinaa on luonnoselu useia asemapiirrosasoisia oninkäyösuunnielmia, joisa yksi on valiu kaavan pohjaksi. Kaavasuunnielussa ei ollu esillä muia vaihoehoja. Kaavan vaihoehdo ova dealjiasolla. Asianumero 1/.0.0/01 selosus /Akm 9
ASEMAKAAVAN KUVAUS.1 Kaavan rakenne.1.1 Mioius Kaava-alueen pina-ala on 0,0 hehaia. Alueen rakennusoikeus on 0 kerrosneliömeriä, joka säilyy siis ennallaan. Alueen väesö lisäänyy kaavan myöä 0-0 asukkaalla. Tilasolomake LTE.1. Palvelu Kaava ei uo vea uusille palveluille. Olemassa oleva palvelu on kuvau kohdassa.1... Ympärisön laaua koskevien avoieiden oeuuminen Kaavalla pyriään edesauamaan viihyisän asuinalueen luomisa. Kiineisöllä on suuri vaikuus kaupunkikuvaan keskusan yhenä porina. Tähän perusuu myös melko ka rakenamisapaohjee.. Aluevaukse Korelialuee Päärakennusmassa on sijoieu läpikulkukadun veen melusuojaksi. Oleskelu- ja leikkialuee ova äen suojassa melula ja pölylä. suuksilla on haluu uoda pehmeyä julkisivuun ja oisaalla näköeseiksi ja ilaa rajaaviksi elemeneiksi. Auosuojapaika on mahdollisa sijoiaa niille vaulle rakennusalalle ai kellikerrokseen. Jäeila on mahdollisa sijoiaa muiden ulkorakennusen yheyeen oleskelu- ja leikkialueeksi vaulle alueelle esim. Keskikadun veen ja sen suunaisesi. Rakennuksiin liiyvä reunaehdo: väriys, kaomuodo ja rakenamisapa on johdeu viereisen asuinalueen rakennuksisa. Koreli 19 AL- Asuin-, liike- ja oimisorakennusen korelialue. Korelialueen kerrosluku on /k ja rakennusoikeus 0 k-m². Korelialueelle on osoieu 1 oni ja rakennusalaa, joisa oinen on vau auosuojalle. Lisäksi on osoieu leikki- ja oleskelualue, isueava puurivi ja ajoneuvoliiymäkielo, jolla ei ole koieu kielää kevyväylän ja rakennuksen välisä pysäköiniä. Jos korelialueelle rakenuu liikeiloja, niin ämä pysäköinialue on peen.. Kaavan vaikuukse hmisen elinoloihin kohdisuva vaikuukse ja sosiaalise vaikuukse Lähialueen viihyisyys ullee panemaan alueen muuuessa asuinkäyöön. Turvallisuueen ja virkisykseen kaavalla ei ole vaikuusa. Alueen sosiaalinen ympärisö laajenee. Asianumero 1/.0.0/01 selosus /Akm
Ympärisöön kohdisuva vaikuukse Kaava-alue ei ole enää pohjavesialuea. Päällyseyn alueen ve pienenee ja käyökoiuksen muuos poisaa riskioiminaa. Hulevede ova valunee Keskikadula kiineisön piha-alueelle. Asia ei ole kaavallinen. Maaperä on soraa. Kaava ei vaikua pienilmasollisiin ekijöihin, koska oeuus ulee olemaan enisenkalainen. Melunorjunaan kaava vaikuaa voimakkaasi, koska rakennusmassa on määräy Silakadun veen juuri äsä syysä. Rakennuksella on posiiivinen vaikuus myös pihan leikki- ja ulkoilualueen ilmanlaauun. Kaava-alueella ei ole luonnonympärisöä. Alue- ja yhdyskunakeneeseen kohdisuva vaikuukse Alueen väesö lisäänynee 0 0 asukkaalla. Väesön rakeneeseen kaavalla ei ole juuri merkiysä. Palveluihin kaavalla ei ole vaikuusa. Kaava mahdollisaa alueen eheyymisen ja yhdyskunakeneen iivisymisen ja asuinalueen rauhoiumisen kun oiminno painouva asumiseen. Taloudellisuueen kaavalla on pieni merkiys. Olemassa oleva rakennus ulee ainakin osiain purkaa. Rakennusmassalla on mahdollisuus vähenää enisesään läpiajokadun melua ja luoda rauhallinen oleskelualue sen aakse. Rakenamisapaohjeilla on anneu ämän oeuamiseen ohjeia. Tekniseen huoloon kaavalla ei ole vaikuusa, koska oiminaa on ollu ennenkin ja rakennusoikeus on melko vähäinen. Keskikadula vede ohjauuva kiineisölle. Liikeneellise vaikuukse Liikeneeseen ulee hyvin paikallinen vaikuus. Silakau oimii valakunnallisena erikoiskuljeusreiinä, mua se ei vaikua alueen suunnieluun, koska vapaa-alue ( m x m) oeuuu jo ajoradalla. Pysäköini apahunee äysin kiineisön rajojen sisäpuolella, joen sillä ei ole vaikuusa ympärisöön. Kaavalla ei ole koieu kielää kevyväylän ja rakennuksen välisä pysäköiniä vaikka ajoneuvoliiymän sijoiaminen on kielleyä. Tonilla on säilyey huololiikenneä ja muuakin onin sisäisen liikeneen sujuvoiamisa ven läpiajomahdollisuus. Kuluurise vaikuukse Tähän voisi laskea viereisen alueen kuluurihisoriallisen vojen kohoamisen kaava-alueen ulkoisen ilmeen panuessa. Kaupunkikuva ulee panemaan. Taloudellise vaikuukse Kunnan aloueen voi alueen rakenuminen vaikuaa posiiivisesi jos sinne saadaan uusia asukkaia ja yriyksiä. Kaavan oeuuminen ehosaa olemassa olevan kunnallisekniikan käyöä. Työpaikkoihin rakenamisajalla on merkiysä, mua ei valmiina juurikaan. Yhdyskunaeknise kusannukse eivä lisäänny kaavan myöä. Talonrakennuskusannukse ova ollee koko ajan nousussa, mua voiva myös pienenyä jos ulee lama-aika. Asianumero 1/.0.0/01 selosus /Akm 11
. Ympärisön häiriöekijä Suurin ja ainu vsinainen häiriöekijä on läpiajokau, jossa on melko vilkas liikenne. Kaavassa ämä on huomioiu rakennusalan sijoiamisella ja rakennuksen minimipiuuden määräämisellä. Keskikadula kiineisölle valuva hulevede on ohjaavissa pysymään kaualueella.. Kaavamerkinnä ja määräykse Kaavamerkinnä ja määräykse LTE. Nimisö Kaavassa ei ole osoieu uua nimisöä. Asianumero 1/.0.0/01 selosus /Akm 1
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS.1 Toeuusa ohjaava ja havainnollisava suunnielma Kaavaan sisälyy rakenamisapaohjee, joka kenava kaavassa esieyjä suunnielmia. Posilaaikoiden ryhmiely oeueaan posin jakelusuunnielman / kaupungin ohjeiden mukaisesi.. Toeuaminen ja ajoius Maanomisaja oeuaa kaavan oman aikaaulunsa mukaisesi. Rakennusluvan saani edellyää rekiserionin laadunmuuosa, joka on jo kaavamuuosanomuksen yheydessä pyydey suorieavaksi. Rakenamisessa ulee huomioida Silakadun oimiminen valakunnallisena erikoiskuljeusreiinä. Vapaan kauilan ulee olla meriä leveä ja meriä korkea. Pihan rakenuessa ulee kaupungin hoiaa hulevesien johaminen sien, eä ne eivä valu kiineisölle.. Toeuuksen seurana Rakennuslupavaiheessa ulee vmisua yhenäisen korelin synyminen esim. rakennuslupahakemukseen liieävin valokuvin ja värimallein. Heinolassa.1.01, 0..01, (.11.01) Mko Luukkonen Kaavoiuspäällikkö 0 9 90 eunimi.sukunimi@heinola.fi rene Översi Suunnielija 0 9 1 Heinolan kaupunki Tekninen oimi / Maankäyöosaso / Kaavoiusyksikkö Rauhankau 10 HENOLA LTTEET Liie 1: Liie : Liie : Liie : Osallisumis- ja vioinisuunnielma Tilasolomake Ehdouksen palaue ja vasinee Asemakaavaka (1:000) merkinöineen ja määräyksineen sekä kaavaan sisälyvä rakenamisapaohjee Asianumero 1/.0.0/01 selosus /Akm 1
/AKM LTE 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS /AKM SLTAKATU -9 Plaanin () kaupunginosan korelissa 19 OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA (OAS).1.01 HENOLAN KAUPUNK - MAANKÄYTTÖOSASTO
1 SUUNNTTELUALUE Suunnielualue sijaisee kaupungin läpiajokadun vrella ns. Shellin mäellä. Kaupungin keskusaan on makaa linnunieä vajaa kilomeri. Suunnielualueen pina-ala on noin 00 neliömeriä. Asemakaavan muuos koskee Plaanin (.) kaupunginosan korelin 19 kaakkoisosaa. -suunnielu- ja vaikuusalue KANSKUVA SUUNNTTELUN TAVOTTEET Asemakaavan muuoksen avoieena on muuaa eollisuusaluea asuin- ja liikerakennusen korelialueeksi. Samalla kiseaan lähialueen maankäyöä. Mikäli kaupungin maapoliiinen ohjelma edellyää, laadiaan maankäyösopimus kaupungin ja niiden maanomisajien kesken, joka saava kaavalla lisää rakennusoikeua. SUUNNTTELUN LÄHTÖKOHDAT.1 Kaavoiuspääös Vsinainen kaavoiuspääös ehdään ämän asiakirjan käsielyn yheydessä. Kaava on ollu kaavoiuskasauksessa vireillä olevana jo vuonna 00.. Maanomisus Muuosalueen omisaa Kiineisö Oy Heinolan Silakau.. Kaavailanne Päijä-Hämeen maakunakaavassa suunnielualue on keskusaoiminojen aluea (c), kehiämisen kohdealuea (kk) ja pohjavesialuea (pv). -Oe maakunakaavasa LTE 1.1 Alueella ei ole yleiskaavaa. Voimassa olevassa asemakaavassa (vahviseu..19) muuosalue on eollisuusrakennusen korelialuea (TT). -Oe voimassa olevasa asemakaavasa LTE 1.. Rakennusjärjesys Heinolan kaupungin rakennusjärjesys on ullu voimaan 1.1.00.. Selviykse viaessa lisäselviyksiä VAKUTUSALUE Asemakaavan muuoksen vaikuusalue ulouu lounaassa ja pohjoisessa yhden onirivin ja luoeessa pin onirivin päähän. ä-kaakossa vaikuusalueeseen lukeuuu Silakau ja puisoa. -suunnielu- ja vaikuusalue KANSKUVA Asianumero 1/.0.0/01 OAS /Akm
OSALLSET Osallisia ova ne joiden asumiseen, yönekoon ai muihin oloihin kaava saaaa huomaavasi vaikuaa sekä viranomaise ja yheisö, joiden oimialaa suunnielussa käsiellään. Osallisia ässä kaavamuuoksessa ova: Kiineisö Oy Heinolan Silakau maanomisajana naapurikiineisöjen omisaja, asukkaa ja yriäjä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympärisökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympärisökeskus Päijä-Hämeen pelasuslaios Heinolan kaupungin ympärisö- ja rakennuslauakuna VRANOMASYHTESTYÖ Asemakaavasa pideään virkamiesyöryhmän aloiuskokous, jossa on rakennusvalvonnan, ympärisöoimison, kunnalliseknisen suunnielun ja maankäyöosason edusajia. Osallisumis- ja vioinisuunnielma läheeään iedoksi Hämeen ELYkeskukseen. Kaavaluonnoksesa ja kaavaehdouksesa pyydeään peen mukaan lausunno kohdassa lueelluila asianosaisila viranomaisila. Tviaessa järjeseään viranomaisneuvoeluja. SELVTETTÄVÄT VAKUTUKSET Kaavan vaikuuksia vioidaan kaavaselosuksessa asianunija-vioinina seuraavien vaikuusen osala: hmisen elinoloihin kohdisuva vaikuukse ja sosiaalise vaikuukse (erveys, urvallisuus ja viihyisyys) Ympärisöön kohdisuva vaikuukse (pina- ja pohjavede, maaperä, vesisö, luonnon monimuooisuus, kasvillisuus, eläimisö, ilma, melu) Alue- ja yhdyskunakeneeseen kohdisuva vaikuukse (väesön määrä, ikärakenne, palvelu, aajamakeneen leviäminen) Liikeneellise vaikuukse (liikenneurvallisuus, julkinen liikenne, kevy liikenne, liiymä ja pysäköini) Kuluuri ja muu vaikuukse (maisema- ja kaupunkikuva) Taloudellise vaikuukse (yhdyskunaeknise sekä eiden- ja alonrakennuskusannukse) Asianumero 1/.0.0/01 OAS /Akm
OSALLSTUMNEN JA KAAVOTUKSEN KULKU Kaavamuuoksen käsielyn aikana saadu huomauukse ja muisuukse huomioidaan ja kasoaan, aiheuavako ne mahdollisesi muuoksia ja kennuksia kaavaan. Kaavoiuksen kulku, alusava aikaaulu ja osallisen osallisumismahdollisuude: Vaihe Ajankoha Osallisuminen* ekninen lauakuna: OAS ja luonnos nähävilläolo: OAS ehdoukseen asi* kaavaluonnos 1 pv* ekninen lauakuna: kaavaehdous 011 ammikuu ammikuu 01 ammikuu Mielipieen esiäminen** Huomauuksen esiäminen nähävilläolo: kaavaehdous 0 pv* helmikuu Muisuuksen esiäminen hyväksymispääös: kaupunginvaluuso maaliskuu Valiusmahdollisuus kaavan hyväksymispääöksesä hallino-oikeudelle *Mielipiee, huomauukse ja muisuukse ulee oimiaa eknisen oimen maankäyöosasolle kunakin nähävänäoloaikana. Kirjallisen palaueen ueksi on saaavilla kaavaoe piirrosa ven. Kaavaa koskeva virallise kuuluukse julkaisaan kaupungin ilmoiusaululla ja ä- Häme -lehdessä. Asiakirja (OAS, kaavaluonnos ja kaavaehdous) ova nähävillä kuuluuksissa ilmoieuina aikoina seuraavissa paikoissa: - Kaupunginalo, eknisen oimen maankäyöosason kaavoiusyksikkö, Rauhankau,. kerros - Kirkonkylän Kyläpiri, Vanhaie - www.heinola.fi/fin/ajankohaisa **Ennen kaavaehdouksen aseamisa julkisesi nähäville on osallisella mahdollisuus pyyää neuvoelua OAS:n riiävyydesä Hämeen elinkeino-, liikenneja ympärisökeskuksela. 9 YHTEYSTEDOT Heinolan kaupunki / Tekninen oimi / Maankäyöosaso / Kaavoiusyksikkö Rauhankau, 10 HENOLA Lisäieoja anaa: rene Översi, suunnielija, (0) 9 Hri Kuivalainen, kaupunginkkiehi, (0) 9 0 eunimi.sukunimi@heinola.fi Heinola.1.011,.1.01 Hri Kuivalainen kaupunginkkiehi rene Översi suunnielija KANS LTE 1.1 LTE 1. Suunnielu- ja vaikuusalue Oe maakunakaavasa Oe voimassa olevasa asemakaavasa Asianumero 1/.0.0/01 OAS /Akm
C Heinolan keskusaoiminojen alue (punainen alue) Keskusa-alue sijaisee kuluuriympärisön ai maiseman vaalimisen kannala ärkeällä alueella. Alueelle sijoiuu myös osia kansallisesa kaupunkipuisosa. Merkinnällä osoieaan palveluilaan kunaasoisen palvelu-, hallino- ja muiden oiminojen sekä asumisen alueia niihin liiyvine liikennealueineen ja puisoineen. Merkinnän osoiamalle alueelle voidaan sijoiaa vähiäiskaupan suuryksiköiä. Oe suunnielumääräyksisä: Yksiyiskohaisemmassa suunnielussa ja kehiämisessä ulee alueelle sijoiaa oiminoja niin, eä keskusa säilyvä elävinä, oimivina, kuluurihisorialaan korkeaasoisina, eseeöminä ja urvallisina. Oeia oeuamiskuvauksesa: Keskusa-aluee erouva aajamakeneessa suurella rakennusehokkuudellaan. Keskusa ova iiviiä aajaman omaleimaisuua korosavia asuno- ja yöpaikkaalueia. Alueilla on asuinkerrosaloja, liikerakennuksia ja julkisia rakennuksia sekä aukioia ja oreja Keskusaoiminojen alueilla kohaava kaikki liikennemuodo ja aluee ova kaikkina vuorokauden aikoina aajaman vilkkaimpia alueia. Keskeisen merkiyksen vuoksi eriyisä huomioa kiinnieään keskusa-alueilla kuluurihisorialliseen perinöön, rakenamisen ja vapaa-ajan laauun, ympärisöhäiriöiden minimoiniin sekä liikeneen sujuvuueen, eriyisesi paikoiusjärjeselyihin sekä joukkoliikeneen ja kevyen liikeneen edellyyksiin. kk Heinolan Tähiniemen Hevossaen kehiämisen kohdealue (vaaleanpunainen viiva) Aluea kehieään hyviin raide-, ie- ja vesiliikeneen mahdollisuuksiin ukeuuvana elinkeinoelämän, makailun, kuluuri- ja maisema-vojen ja asumisen alueena. Oe suunnielumääräyksisä: Kansallinen kaupunkipuiso ja maisema- ja kuluurivo aseava eriyise vaaimukse suunnielun ja oeuamisen laadulle. pv Jyränkö, Veljeskylä, Heinola kk, pohjavesialue (vaaleansininen pisekakoviiva) LTE 1.1 OTE MAAKUNTAKAAVASTA
SUUNNTTELUALUEEN JA LÄHALUEEN ASEMAKAAVAMERKNTÖJÄ JA -MÄÄRÄYKSÄ AO TT- LH Erillispienalojen korelialue. (AO-1 -määräys sisälää mm. rakennusen säilyämiseen liiyviä kohia) Teollisuusrakennusen korelialue. Alueelle saa rakenaa eollisa uoanoa ja korjaamooiminaa palvelevia iloja ja niihin liiyviä oimiso-, näyely- ja sosiaaliiloja sekä yhden asunnon kiineisön hoidon kannala välämäönä henkilökunaa ven. Toneille on vaava yksi auopaikka kuakin kerrosalan 0 m² kohi. Huoloaseman korelialue. (LH-1 -määräys sisälää mm. auopaikkavelvoieen) m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 1 Rakennusoikeus kerrosalaneliömereinä. V Roomalainen numero osoiaa rakennusen, rakennuksen ai sen osan suurimman salliun kerrosluvun. 1/k V Muroluku roomalaisen numeron edessä osoiaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasa saa kellikerroksessa käyää kerrosalaan laskeavaksi ilaksi. V u1/ Muroluku roomalaisen numeron jäljessä osoiaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasa saa ullakon asolla käyää kerrosalaan laskeavaksi ilaksi. Rakennusala. Rakennusala, jolle saa sijoiaa alousrakennuksen. sueava alueen osa. Kaualueen rajan osa, jonka kohdala ei saa järjesää ajoneuvoliiymää. LTE 1. OTE VOMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA
1 1 11 9 1 1 1 1 1 1 1 9 1 1 1 9 11 9 1 1 1 9 19 0 1 1 1 1: 1: 1: 1: 1: 1 1 19 1
Asemakaavan seuranalomake Asemakaavan perusiedo ja yheenveo Kuna 111 Heinola Täyämispvm 0.0.01 Kaavan nimi /Akm, Silakau -9 Hyväksymispvm.01.01 Ehdouspvm 0.01.01 Hyväksyjä V-kunnanvaluuso Vireilleulosa ilm. pvm.01.011 Hyväksymispykälä Kunnan kaavaunnus 111-/Akm Generoiu kaavaunnus 111V11A Kaava-alueen pina-ala [ha] 0,0 Uusi asemakaavan pina-ala [ha] Maanalaisen ilojen pina-ala [ha] Asemakaavan muuoksen pina-ala [ha] 0,0 Rana-asemakaava Ranaviivan piuus [km] Rakennuspaika [lkm] Omanaise Ei-omanaise Lomakennuspaika [lkm] Omanaise Ei-omanaise Aluevaukse Pina-ala [ha] Pina-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pina-alan muu. [ha +/-] Kerrosalan muu. [km² +/-] Yheensä 0,0 0,0 0 0,0 0,0000 0 A yheensä 0,0 0,0 0 0,0 0,0 0 P yheensä Y yheensä C yheensä K yheensä T yheensä 0,0000 0-0,0-0 V yheensä R yheensä L yheensä E yheensä S yheensä M yheensä W yheensä Maanalaise ila Pina-ala [ha] Pina-ala [%] Kerrosala [km²] Pina-alan muu. [ha +/-] Kerrosalan muu. [k-m² +/-] Yheensä Suojellu rakennukse Suojelujen rakennusen muuos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yheensä
Alamerkinnä Aluevaukse Pina-ala [ha] Pina-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pina-alan muu. [ha +/-] Kerrosalan muu. [km² +/-] Yheensä 0,0 0,0 0 0,0 0,0000 0 A yheensä 0,0 0,0 0 0,0 0,0 0 AL 0,0 0,0 0 0,0 0,0 0 P yheensä Y yheensä C yheensä K yheensä T yheensä 0,0000 0-0,0-0 TT 0,0000 0-0,0-0 V yheensä R yheensä L yheensä E yheensä S yheensä M yheensä W yheensä
/Akm, Silakau -9 ehdous /AKM LTE Muisuukse ja lausunno on referoiu aulukkoon vasempaan sakkeeseen. Vasinee ova oikealla. LAUSUNNOT VASTNEET Päijä-Hämeen maakunamuseo/ rakennuskuluuriyksikkö: - Ei huomaueavaa. Ei muuoksia. Päijä-Hämeen pelasuslaios: - Ei huomaueavaa. Ei muuoksia. Ympärisö- ja rakennuslauakuna: - Kaavoieava alue sijaisee db:n liikennemelualueella. Kaavamääräyksissä julkisivujen äänenerisävyydelle ulee aseaa db vähimmäisvaaimus. - Viereisen jakeluaseman vaikuusen seurannan yheydessä on myös kaavoieavalle alueelle asenneu pohjavesipuki v. 011, joka odeiin kuivaksi. Puki on mukana jakeluaseman kkailussa edelleen. Rakenaminen korelialueella ulee oeuaa niin, eä kkailupuki säilyy. - Maaperän pilaanumisriski on ollu olemassa, joen ieo maaperän ilan selviyspeesa ulee merkiä kaavaan ja pureaessa ny alueella olevia rakennuksia, ulee rakeneiden ja maaperän haiaainepioisuude viaessa selviää. Pääy- ja kaujulkisivujen äänenerisävyydelle aseeaan desibelin vähimmäisvaaimus. Asuinhuoneissa päiväohjevo on db ja yöohjevo 0 db, joen ei ole odoeavissakaan sisämelun yliäviä voja. Pohjaveden kkailupukesa on yriey oaa asenamisen jälkeen näye neljä keraa. Joka kera puki on ollu yhjä. Tkkailuvelvoiea ei jakea ja kkailupuki voidaan poisaa (Jukka nkilä 1..01). Ei muuoksia. Kaavamääräykseen kirjaaan maaperän ja rakeneiden ukimusvelvoie, joka akivoiuu rakenamiseen ryhdyäessä. Alueella olleiden/olevien oiminojen mukaan se on merkiy selviysalueeksi, mua ieoa pilaanumisesa ei ole. Jos edellyeään ukimuksia eukäeen, niin ukimus voi jäädä kuienkin puueelliseksi. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympärisökeskus ei kasonu peelliseksi anaa virallisa lausunoa, vaan lähei kommeneja sähköposise. Sulkeisiin on merkiy missä asia on huomioiu. YMPÄRSTÖ - Maaperän puhaus on syyä kisaa ennen kuin alueelle osoieaan rakenamisa. (yllä) LKENNE - Meluhaian osala olisi peellisa vioida nykyisen melualueen laajuus ja ulevaisuuden ilanne liikennemäärien kasvaessa, joa ulkoaluee eivä kärsi melusa lähiulevaisuudessakaan, eikä sisämelun ohjevo yliy. (yllä ja selosus) - Tonin isueavien alueiden osala ulee huolehia, eä isuukse eivä kuienkaan aiheua kaveia Pohjois- ja Keskikadun liiymisnäkemäalueisiin. (rakenamisapaohjee) -Auopaikkojen osala ulee vmisaa, eä kaavamääräyksen mukaise auopaika mahuva kaavassa esieyille auon säilyyspaikoille. Uudenmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan auojen pysäköiniä ei ulisi sallia asuinalon ja kevyen liikeneen väylän välisellä alueella jalankulkijoiden urvallisuuden ylläpiämiseksi. (selosus) 0..01 Jukka S Lehonen rene Översi kaupunginkkiehi suunnielija
U0 K U0 K 11 1 1 1 9 1 1 11 9 1 1 1 1 1 1 1 1 11 9 1 9 19 1 1 9 1 0 1 1 11 1 9 1 1 1 1 1 1: 1: 1: 1: 1: 1: 1: 1: 1 19 0 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 19 1 Plaani Musanporinkau Silakau Musanporinkau Pohjoiskau Plaaninkau kuja Temppeli- Silakau Tuomaankau Ainonkau Keskikau Villenkau Mikonkau Urheilukau v v a a r a a k r k k Jäähalli r r k r k r r r k a k k r r r r mlä a r k r r r r r r a k k Seurak. sali a k r k k k k k r a r r k k k r k kri pr k r r k k k r r Huoloas. k mlä k k r r k Bens.as. Ruk.huone k r r Ruk.huone a ak a k r r r r r r r a r r r r a r r r k k k r r r r Ras 11 Ras 11 Ras 11 Ras,1 1 1 111 1 11 11 11 9 11 11 1 111 1 1 9 111 1 1.....0.1. 1.1 9.1 99.0.1.1. 1..1 9. 1. 111.0 9...1. 0 0 1 9 1 1 11 1 9 9 11 1 1 1 1 1 1 9 1 9 1 9 1 1 1 00 0 1 19 0 0 1 19 1 11 09 11 1 1 1 1 1 1 1 1 1 01 1 9 11 1 1 0 1 1 1 1 1 1 1 11 001 11 01 1 0 1 9 19 1 1 1 11 10 1 1 0 1 1 1 9 1 1 1 1 11 1 1 11 1 1 1 9 9 0 1 1 1 0 0 1 1 1 1 11 1 19 1 1 9 1 1 1 1 1 09 1 11 1 1 1 1 1 1 0 1 1 1 1 9 1 0 1 19 1 VLLENKATU HALLANKALLO PLAANNPUSTO ANONKATU TEMPPEL- KUJA 1 1 1 11 1 19 VL e=0.0 e=0, e=0, 00 00 00 0 00 00 0 00 0 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 00 00 00 0 00 00 10 10 0 0 90 0 0 0 00 0 00 0 00 00 0 00 - pp/ pp pp/h pp pp pp pp/ JALKAPALLOK JALKAPALLOKENTTÄ LEKKALUE pp/ p LENTOPALLO- JA TENNSKENTÄT p PESÄPALLOKENTTÄ p LH-1 LH-1 LP- LP P VP VL VP KL-1 YK- Y-1 YK- YK- AL-1 ALK-11b AL-1 AO-1 AO-1 AO-1 AO-1 AO-1 AO-1 AO-1 AR-1 AO-1 AR-1 AR-9 AO-1 AO-1 PLAAN 19 a-1 le-1 /k 0 dba 0 0 0 0 0 0 AL-/ro
ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AL- Asuin-, liike- ja oimisorakennusen korelialue. Päärakennusalalle ulee rakenaa vähinään 0 merin miainen kakeamaon rakennusmassa. Päärakennuksessa ulee olla hjakao, jonka kalevuus on 1:1, - 1:. Ulkoseiniin ulee ehdä vähinään merin sivuaissiirymä vähinään merin välein. Porraskäyävä, mikäli niiden leveys on eninään meriä, voidaan rakenaa kiinni kadun rajaan. Kaiaiheia ei sallia. Silakadun puolelle ei sallia pvekkeia ja oleskelualueia. Melun ohjevo rakennuksen sisällä ja oleskelualueilla eivä saa yliyä. Toneille on vaava le-alueelle leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa yhenäisä aluea vähinään % onin pina-alasa. Auopaikkoja on vaava vähinään seuraavasi: -1 auosuojapaikka kuakin asunoa kohden; paika voiva sijaia sille erikseen osoieulla rakennusalalla ai päärakennuksen kellikerroksessa, -lisäksi 1 auopaikka kolmea asunoa kohden ja - auopaikkaa kuakin liikehuoneisoa kohden. Ennen rakenamiseen ryhymisä ulee rakenajan vmisaa, eä alueella ei ole pilaanuneia maia ai rakeneia. Mikäli alueela löyyy pilaanuneia maia ai rakeneia, ulee oimia viranomaisen ohjeiden mukaisesi, joa saavueaan kelpoisuus asuinrakenamiseen. m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korelin, korelinosan ja alueen raja. PLA 0 Osa-alueen raja. Kaupungin- ai kunnanosan numero. Kaupungin- ai kunnanosan nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömereinä. Roomalainen numero osoiaa rakennusen, rakennuksen ai sen osan suurimman salliun kerrosluvun. /k Muroluku roomalaisen numeron edessä osoiaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasa saa kellikerroksessa käyää kerrosalaan laskeavaksi ilaksi. Rakennusala.
a-1 Auon säilyyspaikan rakennusala, jolle voi lisäksi sijoiaa jäeilan. dba Merkinä osoiaa rakennusalan sivun, jonka puoleisen rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakeneiden äänenerisävyyden liikennemelua vasaan on olava vähinään dba. le-1 Leikki- ja oleskelualueeksi vau ohjeellinen alueen osa. Alueelle saa rakenaa yhden rakennuksen, joka voi sisälää leikkiilan, huvimajan/grillikaoksen ja jäeilan. sueava alueen osa. Säilyeävä/isueava puurivi. Kaualueen rajan osa, jonka kohdala ei saa järjesää ajoneuvoliiymää. /ro Alueella ulee noudaaa erillisiä rakenamisapaohjeia, joka sisälyvä asemakaavaan. Tällä asemakaava-alueella onijaon ulee olla erillinen.
RAKENTAMSTAPAOHJEET PLAAN KORTTELN 19 OSA Kaupunginvaluuso on hyväksyny nämä rakenamisapaohjee.1.01 asemakaavan hyväksymisen yheydessä. RAKENNUKSET Ympäröivä rakennuskana ulee huomioida yksiyiskohdissa ja miasuheissa, mua rakennuksen ulee ilmenää omaa rakenamisaikaansa. maeriaali/vaihoehdo väriys/vaihoehdo vesikao iili punainen ulkoseinä laua paneli rappaus kelainen vaalea roosa vanha vihreä sokkeli rappaus väribeoni hmaa ruskea Sokkelin ulee olla selväsi ummempi kuin seinä. Mahdollisen alousrakennuksen väriyksen ulee olla päärakennusa ummempi. Talousrakennuksissa ulee olla hjakao, jonka kalevuus on sama kuin päärakennuksessa ai pulpeikao, jonka kalevuus on 1: - 1:. Kaeen maeriaalin ja värin ulee olla sama kuin päärakennuksessa. PHA JA STUTUKSET Tonin luoeis- ja iäsivun isueaville oninosille ulee isuaa/säilyää äysikasvuisena vähinään m korkeaa puusoa/pensaikkoa. Tonin lounaissivulle ulee isuaa vähinään m korkeia puunaimia eninään merin välein. Kasvillisuuden ulee olla sellaisa, eä se ei rajoia liiymänäkemiä. Tonin rakenamaomasa alueesa saadaan päällysää viava ajo- ja kulkuie sekä auopaika. Muu osa pihasa on pideävä isueuna alueena. Tviava auopaika, joka eivä mahdu a-rakennusalalle, rakenneaan päärakennuksen kelliin. Päärakennuksen ja le-alueen väliin ei saa rakenaa läpiajeavaa ajoieä. Kevyelle liikeneelle voidaan rakenaa kapeahko kulkuie, jonka leveys on rajoieu ja jolla auollaajo on esey pensasisuuksin, mua väylä voi oimia viaessa pelasusienä. OLESKELUALUE Leikkiin ja oleskeluun koieulle alueelle ulee muodosaa myös vjoalueia rakenein ja /ai isuuksin.