RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS
LÄHETE 28.2.2017 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA Oheisena lähetetään tiedoksenne Rajavartiolaitoksen tilinpäätös vuodelta. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenraalimajuri Ilkka Laitinen Suunnittelu- ja talousyksikön päällikkö Everstiluutnantti Jaakko Hamunen JAKELU A + E + RVLpääll + RVLappääll + RVL YT-lautakunta + Kompassi + Netra Sisäministeri Ministerin erityisavustajat SM, kansliapäällikkö SM, osastot Eduskunnan pääsihteeri Eduskunnan kanslia (2) Eduskunnan hallintovaliokunta (29) Eduskunnan valtionvarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto (12) Eduskunnan tarkastusvaliokunta (2) Valtiontalouden tarkastusvirasto (2) Valtiokonttori (2) VM (Neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo) Palkeet
RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO 1.1.2017... 1 TOIMINTAKERTOMUS... 2 1. JOHDON KATSAUS... 2 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS, TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 4 2.1 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 4 2.1.1 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen... 5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite... 5 Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot... 5 Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa... 5 Rajavalvonta... 6 Rajojen valvonta... 7 Rajatarkastukset... 7 Rikostorjunta... 8 Panokset ja tehokkuus... 8 2.1.2 Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen... 8 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite... 8 Itärajan rajanylityspaikat... 8 Lentoasemien rajanylityspaikat... 9 Satamien rajanylityspaikat... 9 2.1.3 Merellisen turvallisuuden lisääminen... 10 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite... 10 Meripelastus... 10 Merellinen ympäristönsuojelu... 11 Panokset ja tehokkuus... 12 2.1.4 Kriisivalmius ja sotilaallinen maanpuolustus... 12 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite... 12 Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito... 12 Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus... 12 Panokset ja tehokkuus... 13 2.1.5 Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutulle alueelle... 13 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite... 13 Turvallisuuden tunne... 13 Viranomaisavun antaminen... 14 2.1.6 Sisäiset toiminnot... 14 Teknillisen toimialan yleiskatsaus... 14 Materiaalihallinto... 14 Tietohallinto... 15 Toimitilahallinto... 15 Alustoimiala... 15 Kaupallinen toimiala... 15 Viestintä... 16 Säädösvalmistelu... 16 Suunnittelu- ja taloushallinto... 16 Tutkimus- ja kehittämistoiminta... 17 2.1.7 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 18 2.1.8 Yhteisrahoitteinen toiminta... 22
2.1.9 Arvio toiminnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksista... 24 3. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 25 3.1 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN... 25 3.2 HENKILÖSTÖN TILAA JA MÄÄRÄÄ KÄSITTELEVÄT TUNNUSLUVUT... 26 3.2.1 Henkilötyövuodet... 26 3.2.2 Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma... 26 3.2.3 Ikärakenne... 27 3.2.4 Koulutusrakenne... 27 3.2.5 Lähtö- ja tulovaihtuvuus... 28 3.3 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA JA TYÖAJANKÄYTTÖÄ KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA... 29 3.3.1 Työvoimakustannukset... 29 3.3.2 Työajan käyttö... 30 3.3.3 Perhevapaiden käyttö... 30 3.3.4 Koulutukseen osallistuminen... 31 3.4 TYÖHYVINVOINTIA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT... 31 3.4.1 Työtyytyväisyys... 31 3.4.2 Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus... 32 3.4.3 Työterveyshuolto ja työturvallisuus... 32 3.4.4 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot... 32 4. TILINPÄÄTÖSANALYYSI SEKÄ MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT... 34 4.1 RAHOITUKSEN RAKENNE... 34 4.2 TALOUSARVION TOTEUTUMISEN ANALYYSI... 34 4.3 VALTUUDET... 36 4.4 TUOTTO- JA KULULASKELMAN ANALYYSI... 36 4.5 TASEEN ANALYYSI... 37 4.6 MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ... 39 Palkat (toimintamenot) - 2015... 39 Muut toimintamenot - 2015... 40 Investointimenot... 43 5. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 43 5.1 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA... 43 5.2 SISÄINEN LAILLISUUSVALVONTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA... 44 5.3 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN ARVIOINTI JA TULOKSET... 44 5.4 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 45 6. ARVIOINTIEN TULOKSET... 45 7. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ JA TAKAISINPERINNÄT... 45 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA JA SEN SISÄLTÄMÄT VALTUUKSIA KOSKEVAT TIEDOT... 46 TUOTTO- JA KULULASKELMA... 49 TASE... 50 LIITETIEDOT... 52 1. Tilinpäätöslaskelmien liitteet... 52 Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus... 52 Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot... 53 Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset... 54 Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat... 54 Liite 5 Henkilöstökulujen erittely... 55 Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset... 55 Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot... 57 Liite 8 Rahoitustuotot ja kulut... 59 Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat... 59 Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset... 59
Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat... 59 Liite 12 Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut... 60 Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat... 61 Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat... 61 Liite 15 Velan muutokset... 61 Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio... 61 Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut tiedot... 61 2 Muut liitteet... 62 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö... 62 Kustannukset... 62 Työajankäyttö... 62 2.2 Rajojen valvonta... 63 Partiointi... 63 Ilma-aluspartiointi... 64 Vartioaluspartiointi... 64 Tekninen valvonta... 65 Rajatapahtumat raja- ja merialueella... 66 Muut suoritteet raja- ja merialueella... 68 2.3 Rajatarkastukset... 70 Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä... 70 Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain... 71 Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä... 72 Havainnot ja jatkotoimenpiteet... 73 Käännytysperusteet vuonna... 73 2.4 Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet... 74 Esitutkintaan tulleet tapaukset... 74 Jatkotoimenpiteet vuonna... 75 2.5 Meriturvallisuus ja pelastustoimi... 76 Pelastus- ja avustussuoritteet... 76 2.6 Sotilaallinen maanpuolustus... 77 Koulutusvuorokaudet... 77 ALLEKIRJOITUKSET... 78
S i v u 1 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO 1.1.2017 Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen Kaakkois-Suomen rajavartiosto Eversti Ismo Kurki Pohjois-Karjalan rajavartiosto Eversti Vesa Blomqvist Suomenlahden merivartiosto Kommodori Tom Hanén Länsi-Suomen merivartiosto Kommodori Jukka Savolainen Kainuun rajavartiosto Eversti Matti Sarasmaa Vartiolentolaivue Kommodori Risto Jääskeläinen Lapin rajavartiosto Eversti Jari Tolppanen Raja- ja merivartiokoulu Eversti Pasi Tolvanen
S i v u 2 TOIMINTAKERTOMUS 1. JOHDON KATSAUS Turvallisuustilanteen ennustettavuus Euroopassa säilyi heikkona. Venäjän ja lännen vastakkainasettelu jatkui. Ukrainan kriisiin ei ole näkyvissä nopeaa ratkaisua. Jännitteet Itämeren alueella säilyivät. Laajamittaiseen laittomaan maahantuloon on liittynyt järjestäytynyttä rikollisuutta ja muita turvallisuusuhkia. Terrorististen väkivallantekojen uhka on kohonnut myös Suomessa. Loppuvuodesta 2015 itärajalla alkanut erittäin poikkeuksellinen laittoman maahantulon ilmiö jatkui helmikuun loppuun. Aiemmasta poiketen Venäjän viranomaiset eivät enää estäneet saapumista Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikoille puutteellisin maahantuloedellytyksin. Pelkästään näillä rajanylityspaikoilla turvapaikkaa haki ilmiön aikana yli 1 700 henkilöä. Turvapaikkaa hakeneiden joukossa oli sekä Venäjää kauttakulkumaana käyttäneitä että pitkään Venäjällä oleskelleita ulkomaalaisia. Turvapaikkaa hakeneet edustivat 37 eri kansallisuutta. Ilmiö loppui vasta, kun Venäjän presidentti velvoitti puuttumaan siihen. Laittoman maahantulon uhkaa Venäjältä Suomeen ei kuitenkaan voida sulkea pois. Itärajalla turvapaikan hakijat saatiin alusta alkaen hallitusti turvapaikkaprosessiin. Laittoman maahantulon järjestämiseen liittyvistä rikoksista aloitettiin esitutkinnat. Rajavartiolaitos piti tiiviin keskusteluyhteyden Venäjän rajaviranomaisiin kaikilla tasoilla. Vuoden aikana järjestettiin yli 500 tapaamista Venäjän rajaviranomaisten kanssa. EU:n ulkorajoilla laittomien rajanylittäjien määrän arvioidaan olleen noin 380 000. Määrä supistui vuoden 2015 ennätyslukemista mutta oli edelleen selvästi suurempi kuin vuonna 2014. Merkittävintä kasvu oli keskisen Välimeren reitillä. Itäisen Välimeren ja Länsi- Balkanin reittien käyttö väheni maaliskuusta lähtien Länsi-Balkanin maiden toimenpiteiden ja EU-Turkki-julkilausuman myötä. Eurooppalaisia mekanismeja on pidetty riittämättöminä hallitsemaan tilannetta. Jäsenmaat ovat vahvistaneet rajojaan ja palauttaneet valvontaa sisärajoille. Rajavartiolaitos osallistui tehostettuun ulkomaalaisvalvontaan sisärajoilla, tuki turvapaikkatutkintaa, palautuksia sekä muiden viranomaisten suunnittelua ja johtamista. Rajavartiolaitoksessa varauduttiin sisärajatarkastusten palautukseen. Havaittujen laittoman maahantulon järjestämisrikosten määrä nousi 284 tapaukseen (2015: 256 kpl). Rajanylitysliikenne väheni hieman itärajalla mutta kasvoi Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Rajanylityksiä ulkorajalla oli yhteensä 14 miljoonaa. Suomen ja Venäjän rajalla rajan ylitti vuoden aikana yhteensä 8,8 miljoonaa matkustajaa. Venäläisten matkustajien määrä kääntyi loppuvuodesta kasvuun. Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastuksista jo yli 30 prosenttia tehtiin rajatarkastusautomaateilla. Kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisin kyettiin osoittamaan apua. Meripelastustoimen kehittämisessä painopiste oli suuronnettomuuksiin varautumisessa ja meripelastuksen toimintamallien kehittämisessä. Jatkettiin suunnittelua merialueilla tapahtuvien ympäristöonnettomuuksien operatiivisen johtovastuun siirtämiseksi sisäministeriön hallinnonalalle hallitusohjelman mukaisesti. Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisiajan valmiuksia on kehitetty aktiivisesti osana Suomen puolustusjärjestelmää. Varusmiehiä ja reserviläisiä koulutettiin aiempaa enemmän. Varauduttiin hybridiuhkien tunnistamiseen ja torjuntaan. Tärkeimmät vaikuttamiskohteet EU:ssa ovat olleet yhdennetyn ulkorajavalvonnan sekä meripolitiikan toimeenpano ja sen kehittäminen. Kahden- ja monenvälisiä yhteyksiä on pidetty niin EU-jäsenvaltioihin kuin kolmansiin maihin. Rajavartiolaitos on ollut mukana useissa kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa johtaen hankkeita tai osallistuen niihin.
S i v u 3 Rajavartiolaitos osallistui vuonna Frontexin koordinoimiin operaatioihin aiempaa merkittävästi suuremmalla panoksella (noin 25 henkilötyövuotta). Operaatioihin osoitettiin kalustoa muun muassa vartiolaiva Merikarhu 3,5 kuukaudeksi, partiovene 2 kuukaudeksi ja valvontalentokone kuukaudeksi. Frontexin koordinoimaa virkamiesvaihtoa laajennettiin aiemmista vuosista Suomen itärajan rajanylityspaikoilla. Eurooppalaisen raja- ja merivartioston velvoitteiden toimeenpano aloitettiin. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti rannikkovartioyhteistyöhön ja valmistautui ottamaan vastaan Arktisen rannikkovartiostofoorumin puheenjohtajuuden keväällä 2017. Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain valmistelua jatkettiin ja asetettiin hanke rajavartiolainsäädännön muuttamiseksi hybridiuhkiin varautumiseksi. Hallituksen esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle vuonna 2017. Lisäksi aloitettiin henkilötietojen käsittelyä Rajavartiolaitoksessa koskevan lainsäädännön tarkistaminen. Merellisten ympäristöonnettomuuksien operatiivisen johtovastuun siirtämiseksi ympäristöministeriöltä sisäministeriölle tehtiin esiselvitys. Rajavartiolaitos toteutti vartio- ja ilma-aluskaluston investointiohjelmaa. Kaksi uutta AS 332 SuperPuma -meripelastushelikopteria otettiin operatiiviseen käyttöön kesäkuussa. Muiden helikoptereiden perusparannukset etenevät suunnitelmien mukaan. Kevyen venekaluston evaluointia jatkettiin. Rajavartiolaitos jatkoi vuoteen 2017 ulottuvan talouden sopeuttamisohjelmansa toimeenpanoa ja aloitti uuden vuoteen 2021 ulottuvan sopeuttamisohjelman. Ensimmäisen ohjelman tavoitteena on ollut toimeenpanna Rajavartiolaitokselle vuoteen 2012 mennessä kohdistetut säästövelvoitteet. Tässä on onnistuttu. Vuoden 2012 jälkeen kohdistetut leikkaukset pakottavat Rajavartiolaitoksen edelleen priorisoimaan tehtäviään ja aloittamaan uusien sopeuttamistoimien toimeenpanon edellisen sopeuttamisohjelman vielä ollessa kesken. Rajavartiolaitoksen tehtävien priorisointi perustuu sisäisen turvallisuuden selonteon linjauksiin ja turvallisuusympäristön muutoksen vaatimuksiin. Rajavartiolaitos keskittyy huolehtimaan itärajan perustason valvonnasta, rajanylitysliikenteen turvallisuudesta sekä meripelastuksen johtamisesta. Lisäksi sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteet hoidetaan täysimääräisesti. Rajavartiolaitos on keskeinen osa puolustusjärjestelmää. Hallitus linjasi sisäisen turvallisuuden selonteossa, että kehyskauden kuluessa itärajan valvontaan kohdistetaan 160 rajavartijan lisäys. Rajavartiolaitos hoitaa omin toimenpitein 80 rajavartijan siirron. Vuoden loppuun mennessä on siirretty jo yhteensä 50 rajavartijan työpanos rajanylityspaikoilta itärajan valvontaan. Ristiriita Rajavartiolaitoksen heikentyvän taloustilanteen sekä turvallisuusympäristön vaatimusten ja lisääntyvien velvoitteiden välillä on merkittävä. Itärajan turvallisuudesta ei voida enää tinkiä. Itärajan valvontaan on saatava lisäresurssit hallituksen sisäisen turvallisuuden selonteossa tekemän linjauksen toteuttamiseksi. Rajavartiolaitoksen velvoitteet Euroopan unionin asettamien lisävaatimusten hoitamiseksi ja Helsinki-Vantaan nopeasti kasvavan liikenteen sujuvuuden takaamiseksi lisääntyvät merkittävästi. Rajatarkastusten sujuvuus Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kriittinen tekijä Finnairin ja Finavian laajennusstrategioiden toteutumiseksi. Tilanne Euroopassa on muuttunut perusteellisesti ja sen ennustettavuus on heikentynyt. Voimapolitiikan paluu lisää arvaamattomuutta unionin lähialueilla. Turvallisuusympäristön muutos ja sen ennustettavuuden heikentyminen eivät ole tilapäisiä ja ohimeneviä ilmiöitä. Toimenpiteet Euroopan ulko- ja sisärajoilla voivat nopeastikin suunnata laittoman maahantulon virrat uudelleen Suomeen.
S i v u 4 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS, TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOK- SET JA LAADUNHALLINTA 2.1 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLI- SUUS Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on ylläpitää rajaturvallisuutta, varmistaa sujuva rajaliikenne, lisätä merellistä turvallisuutta ja osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen sekä tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille. Rajavartiolaitoksen kriisivalmius pidetään korkealla tasolla. Tehtävät hoidetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa sekä yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaikuttavuusindeksi lasketaan viidestä osa-alueesta. Kullakin osa-alueella on useita mittareita. Nämä muodostavat painotettuina kyseisen osaalueen tunnusluvun. Osa-alueiden painotetuista tunnusluvuista muodostuu kokonaisvaikuttavuuden tunnusluku. Kukin osa-alue käsitellään tarkemmin seuraavissa alaluvuissa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2014 2015 Sma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 107,9 103,2 106,9 105,0 Vaikuttavuus (ind) 98,3 96,2 97,7 98,3 Vaikuttavuus (1-5) 4,1 4,0 4,0 4,1 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 4,0 4,0 4,0 4,1 Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1-5) 4,7 4,7 4,8 4,8 Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-5) 4,5 3,9 4,3 4,0 Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1-5) 3,8 4,1 3,8 3,8 Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon 3,4 3,3 3,3 3,4 harvaan asutuille alueille (1-5) Kustannusvaikuttavuus (ind) 117,5 110,2 116,1 111,8 Kustannusvaikuttavuus, kustannukset/painotetut 1,3466 1,4357 1,3625 1,4148 suoritteet (abs) Painotetut suoritteet (1000 kpl) resurssoinnin 171 260 159 241 162 947 160 858 perusteella Kustannukset, ko vuoden hintatasossa (1000e) 250 277 256 956 247 580 254 974 Toiminnallinen tuloksellisuus Laatu ja palvelukyky (ind) 98,3 96,2 97,7 98,3 Tuottavuus ind 127,7 119,0 122,5 121,8 Taloudellisuus ind 117,4 110,1 115,7 111,5 Voimavarojen hallinta Henkilötyövuodet 2 685 2 679 2 664 2 645 Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus, kustannusvaikuttavuus, kustannukset ja painotetut suoritteet säilyivät vuoden 2015 tasolla. Vaikuttavuus nousi hieman. Rajavartiolaitos päivitti tuloksellisuuden laskentajärjestelmäänsä vuoden 2015 alusta. Tässä yhteydessä otettiin käyttöön uusia mittareita ja päivitettiin joidenkin tunnuslukujen laskentatapaa. Vuodelta 2014 esitettävät tiedot on laskettu päivitetyllä mittaristolla. Mikäli yksittäiselle mittarille tai suoritteelle ei ole laskettavissa arvoa, sen arvona on esitetty taulukoissa luku nolla tai tyhjä kohta ja sitä ei huomioida laskennassa.
S i v u 5 2.1.1 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Suomen itsenäinen ulkorajavalvonta on tehokas ja uskottava. Rajavartiolaitos on johtava rajaturvallisuusviranomainen ja luotettava yhteistyökumppani, jonka toiminta vahvistaa Suomen sisäistä turvallisuutta ja torjuu tehokkaasti rajat ylittävän laittoman maahantuloon liittyvän rikollisuuden vaikutuksia Suomeen ja Eurooppaan yhdessä muiden PTRviranomaisten kanssa. Euroopan unionin rajaturvallisuusjärjestelmä on yhdenmukainen. 2014 2015 Sma Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 4,0 4,0 4,0 4,1 Rajaturvallisuuden tunnusluku parani hiukan vuodesta 2015. Työpanosta siirrettiin rajanylityspaikoilta itärajan valvontaan ja partiointi lisääntyi. Siirrettävää teknistä valvontaa lisättiin itärajalla. Rajanylitysliikenne väheni itärajalla mutta kasvoi Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Rajojen valvonnan, rajatarkastuksien ja rikostorjunnan laadussa ja palvelukyvyssä tapahtui vain vähäisiä muutoksia. Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöiden toiminnalla ennalta estetään luvatonta maahantuloa ja siihen liittyvää ihmiskauppaa lähtöalueilla. Yhdyshenkilöiden toiminnalla tuetaan myös muiden EU-maiden toimintaa. Rajavartiolaitoksen osallistuminen kansainvälisiin rajaturvallisuusoperaatioihin ja siviilikriisinhallintaan parantaa EU:n ja Suomen rajaturvallisuutta. Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot 2014 2015 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,9 4,4 3,8 4,3 Yhdyshenkilötoiminnan vaikuttavuus (1-5) 3,5 4,5 3,5 4,4 Kokemus yhdyshenkilötoiminnan onnistumisesta (1-5) 4,3 4,3 4,0 4,2 Tuotokset Yhdyshenkilötoiminnan perusteella estetyt luvattomat 3 336 3 071 4 030 1 879 rajanylitykset (kpl) Operaatiovuorokaudet Frontex (kpl) 3 859 3 520 6 209 Operaatiovuorokaudet muut (kpl) 259 500 36 Operaatiovuorokaudet harjoitukset (kpl) 276 250 299 Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöiden työn tuloksena on estetty ennalta 1 879 maahanpääsyä Suomeen tai Suomen myöntämien viisumien avulla muihin Schengen-maihin. Lukumäärä laski vuodesta 2015. Keskeisin syy tähän oli viisumihakemusten määrän lasku. Rajavartiolaitos osallistui vuonna Frontexin koordinoimiin rajaturvallisuusoperaatioihin EU:n maa- ja meriulkorajoilla sekä lentoasemilla yhteensä noin 25 henkilötyövuoden panoksella. Osallistuminen operaatioihin lisääntyi selvästi. Yksittäisistä operaatioista merkittävin oli Egeanmerellä toimeenpantu operaatio, johon Rajavartiolaitos lähetti ulkovartiolaiva Merikarhun miehistöineen. Operaation päätavoitteena oli torjua Kreikkaan ja Euroopan unionin alueelle suuntautuvaa laitonta maahantuloa. Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa Naapurimaiden viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on ylläpitää rauhalliset rajaolot, ennalta estää tehokkaasti Suomeen suuntautuvaa laitonta maahantuloa, terrorismia ja muuta rajat ylittävää rikollisuutta, ylläpitää tilannekuvaa lähialueelta ja varmistaa sujuva rajanylitysliikenne.
S i v u 6 Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa 2014 2015 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 5,0 4,2 4,3 4,2 Rajanaapuriyhteistyön vaikuttavuus (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Yhteisten riskianalyysien laatu (1-5) 3,4 3,5 3,5 Tuotokset Rajanaapuriyhteistyö (kpl) 525 447 383 474 Alkuvuoden itärajan poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta operatiivinen rajaturvallisuusyhteistyö Venäjän kanssa jatkui tiiviinä. Vuoden aikana järjestettiin yhteensä 505 rajaviranomaisten tapaamista. Vuoden aikana laadittiin yhteiset riskinanalyysit ja vaihdettiin säännöllisesti tietoja laittoman maahantulon ja rikollisuuden torjumiseksi. Lukuisista tapaamisista huolimatta niillä ei pystytty vaikuttamaan alkuvuoden poikkeukselliseen laittoman maahantulon ilmiöön. Kolmikantainen yhteistyö Suomen, Viron ja Venäjän rajaviranomaisten välillä ei toteutunut täysin suunnitellusti. Asiantuntijatason tapaamisia jouduttiin perumaan. Yhteistyömuoto saatiin kuitenkin ylläpidettyä. Rajavartiolaitos järjesti johtotason tapaamisen lokakuussa ja luovutti puheenjohtajuuden Venäjälle. Tavoitteena on varmistaa yhteistyön jatkuminen. Kolmikantainen rajaturvallisuusyhteistyö Suomen, Norjan ja Venäjän kanssa on sujunut vuosisuunnitelman mukaisesti. Lisäksi Rajavartiolaitoksen johto on tavannut eri maiden rajaviranomaisten johtoa kahdenvälisesti. Rajavalvonta Suomen rajavalvonta on järjestetty tehokkaasti. Rajavalvonnan tilannekuva mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön. Luvattomat rajanylitykset ja muu laiton toiminta paljastetaan ja luvattomat rajanylittäjät otetaan kiinni. Rajat ylittävään rikollisuuteen puututaan tehokkaasti. Kaikki Schengen alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. Schengen-alueen sisärajoilla ylläpidetään valmius rajatarkastusten palauttamiseen. Maahantulo ja maastalähtö vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan. Rajavalvonta 2014 2015 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,0 3,9 4,0 4,1 Rajatarkastusten kattavuus: Saapuva (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajatarkastusten kattavuus: Lähtevä (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajatilannekuvan laatu (1-5) 3,9 3,9 3,7 4,2 Rajatarkastusten laatu (1-5) 1,8 1,8 1,6 2,9 Rajatapahtumien estäminen (1-5) 4,0 3,9 4,4 4,4 Rajatapahtumien paljastaminen (1-5) 2,7 4,0 4,2 3,4 Rajanylityksiin liittyvä rikollisuus (1-5) 4,6 5,0 5,0 5,0 Rajanylittäjien näkemys rajaturvallisuuden tasosta (1-5) 4,4 4,4 4,1 4,5 Rajatarkastusten oikeusturva (1-5) 5,0 5,0 5,0 4,5 Rikoslakirikosten selvitystaso (1-5) 4,3 4,3 4,2 4,1 Laittoman maahantulon järjestämisten ja 3,1 2,6 2,8 3,0 ihmiskaupparikosten selvitystaso (1-5) Rikostorjunnan oikeusturva (1-5) 5,0 4,9 5,0 4,9 Rajojen valvonnan valmius ja reagointikyky (1-5) 3,5 3,4 3,3 3,3 Rajojen valvonnan kohdentuminen (1-5) 3,0 3,4 3,7
S i v u 7 Rajavalvonta Rajojen valvonta Tilanne maasto- ja meriulkorajalla saatiin turvallisuusympäristön muutoksesta huolimatta säilyttyä vakaana. Luvattomien rajanylitysten ja alueloukkausten kokonaismäärässä ei tapahtunut merkittävää muutosta. Rajojen valvonnan laatu on hiukan parantunut. Partiointia saatiin lisättyä, rajojen valvontaa kohdennettua tarkemmin ja rajatapahtumia estettyä aiempaa enemmän. Siirrettävän valvontakaluston lisäys on kasvattanut itärajan teknisen valvonnan määrää. Rajavartiolaitos sai turvapaikanhakijat itärajalla hallitusti turvapaikkaprosessiin. Rajavartiolaitos varautui rajavalvonnan palauttamiseen sisärajoille ja laittoman maahantulon tulon lisääntymiseen. Rajavartiolaitos osallistui tehostettuun ulkomaalaisvalvontaan sisärajoilla, tuki turvapaikka-tutkintaa, palautuksia sekä muiden viranomaisten suunnittelua ja johtamista. Tarkastusten määrä kasvoi johtuen tehostetun ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksista. Rajatarkastukset Rajavartiolaitos on tehnyt henkilöiden rajatarkastukset valvomillaan rajanylityspaikoilla Schengen-säännösten mukaisesti. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla henkilöiden rajanylitysmäärä väheni hieman (-1 %). Venäjän heikko taloudellinen tilanne vähensi venäläisten matkustajien rajanylityksiä kaikissa liikennemuodoissa. Suomen ja Venäjän välisten maantie- ja raideliikenteen rajanylityspaikkojen kautta kulki noin 8,8 milj. henkilöä (-5 %). Vaalimaa oli itärajan vilkkain rajanylityspaikka. Rajavartiolaitoksen tarkastusvastuulla olevassa ulkorajat ylittävässä lentoliikenteessä tarkastettiin 4,8 milj. matkustajaa (+4 %). Helsingin satamassa rajatarkastuksia tehtiin noin 363 000 matkustajalle (+11 %). 2014 2015 Sma Tuotokset Partiointi (h) 230 509 243 323 237 705 253 516 Tekninen valvonta (h) 923 919 1 615 073 1 637 000 2 114 758 Rajojenvalvonnan tarkastukset (kpl) 33 761 43 612 39 427 48 132 Rajatarkastukset (milj.hlöä) 16 14 14 14 Tullitarkastukset (hlöä) 4 831 6 083 5 510 7 955 Pääsyn epäämiset (hlöä) 1 305 861 898 733 Käännyttämispäätös (kpl) 296 217 225 288 Myönnetyt viisumit (kpl) 1 056 1 228 1 274 1 319 Vastaanotetut turvapaikkahakemukset (hlöä) 389 1 651 2 208 1 363 Rikosilmoitus (R-ilmoitus) (kpl) 1 069 1 125 1 244 1 000 Valtionrajarikos (kpl) 220 337 377 135 Väärennys (kpl) 172 237 204 214 Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa 121 251 173 285 (kpl) Muu rikos tai rikkomus (kpl) 6 211 3 487 3 885 3 849 Rikesakko (kpl) 729 610 673 830 Rangaistusvaatimusilmoitus (kpl) 3 588 3 234 3 467 3 247 Pakkokeino (kpl) 3 428 4 136 3 268 3 654 Huomautus (kpl) 722 836 849 1 152
S i v u 8 Ulkorajoilla käännytettävien henkilöiden määrä pysyi vuoden 2015 tasolla hiukan yli 1 000 henkilössä. Rajalla turvapaikkaa haki vuonna yhteensä 1 363 henkilöä (-18 %). Rikostorjunta Rajavartiolaitos ennaltaehkäisee, paljastaa ja selvittää vakavaa rajat ylittävää rikollisuutta tiiviissä yhteistyössä muiden lainvalvontaviranomaisten kanssa. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan painopiste on Schengen-ulkorajat ylittävässä liikenteessä. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnalla on ennalta estetty rajat ylittävän rikollisuuden vaikutuksia Suomeen ja Eurooppaan. Vuonna tutkintaan tulleiden laittoman maahantulon järjestämistä ja ihmiskauppaa koskevien rikosten määrä kasvoi (+10 %). Laittoman maahantulon järjestämisrikosten ja ihmiskaupparikosten selvitystaso nousi hiukan vuodesta 2015. Havaittujen rikosten kokonaismäärässä tapahtui noin 8 % kasvu vuodesta 2015. Lukumääräisesti suurimmat kasvut tapahtuivat vesiliikennerikkomuksissa, liikennerikkomuksissa ja muissa rikoksissa tai rikkomuksissa. Valtionrajarikosten osalta määrän laskun selittää muuttunut kirjaamiskäytäntö. Panokset ja tehokkuus Rajaturvallisuuden ylläpitäminen 2014 2015 Sma Kustannukset (1000e) ko vuoden hintatasossa 228 873 230 531 223 317 227 649 Henkilötyövuodet 2 455 2 404 2 403 2 362 Tuottavuus ind 129 122 125 126 Taloudellisuus ind 118 113 118 115 Rajaturvallisuuden ylläpitämisen kustannukset ja henkilötyövuosikertymä laskivat Rajavartiolaitoksen henkilöstömäärän vähetessä. Tuottavuuden ja taloudellisuuden tunnusluvut paranivat lähes suunnitellusti. Rajojen valvonnassa painotettujen suoritteiden määrää nosti tarkastusten lisääntyminen sekä siirrettävän teknisen valvonnan lisääminen. Rikostorjunnan painotettujen suoritteiden määrä kasvoi toiminnan keskittyessä vakavampien rikosten tutkintaan. Rajatarkastuksissa painotettujen suoritteiden määrää laski itärajan rajanylitysliikenteen väheneminen. 2.1.2 Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Suomen rajanylityspaikat ovat tehokkaat. Sujuva rajaliikenne edistää ihmisten kanssakäymistä ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. 2014 2015 Sma Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1-5) 4,7 4,7 4,8 4,8 Rajanylitysliikenteen sujuvuudessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Liikenteen määrän lasku itärajalla paransi entisestään jo hyvällä tasolla ollutta Rajavartiolaitoksen toimista aiheutuvaa odotusaikaa rajanylityspaikoilla. Samalla myös rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen sujuvuuteen parani. Itärajan rajanylityspaikat Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustaja kokee rajanylityksen sujuvaksi. Matkustajan odotusaika rajatarkastukseen on enintään 15 minuuttia. Rajatarkastuksissa ja rajatar-
S i v u 9 kastuksiin liittyvässä tutkinnassa sekä hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden perusja ihmisoikeuksista sekä oikeusturvasta. Itärajan rajanylityspaikat 2014 2015 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,7 4,7 4,8 4,8 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajatarkastuksen sujuvuus kokonaisaika (1-5) 5,0 5,0 5,0 Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen sujuvuuteen 4,2 4,2 4,4 4,4 (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 4,5 4,5 4,5 4,5 Tuotokset Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) 9,4 5,7 5,7 4,0 Rajatarkastusten sujuvuus kokonaisaika (min) 7,4 7,3 6,4 Rajatarkastuksia/vrk (kpl) 30 534 24 258 27 491 23 145 Rajanylitys Rajavartiolaitoksen valvomilla itärajan rajanylityspaikoilla oli vuotta 2015 sujuvampaa. Myös kyselytutkimuksella selvitetty rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen sujuvuuteen parani. Lentoasemien rajanylityspaikat Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustaja kokee rajanylityksen sujuvaksi. Matkustajan odotusaika rajatarkastukseen on enintään 10 minuuttia. Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa sekä hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden perusja ihmisoikeuksista sekä oikeusturvasta. Lentoasemien rajanylityspaikat 2014 2015 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,7 4,7 4,8 4,8 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen sujuvuuteen 4,2 4,2 4,4 4,4 (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 4,5 4,5 4,5 4,5 Tuotokset Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) 8,4 6,3 6,3 5,4 Rajatarkastuksia/vrk (kpl) 11 644 12 048 12 775 12 520 Rajanylitysten sujuvuus Rajavartiolaitoksen valvomilla lentoliikenteen rajanylityspaikoilla saatiin vielä turvattua vaikka liikenne kasvoi yli 4 %. Helsinki-Vantaan lentoasemalle lisättiin tarkastuspisteitä liikenteen keskittyessä aikaisempaa enemmän iltapäivän ruuhkatunneille. Tämä ja rajatarkastusautomaattien lisääntynyt käyttö paransivat sujuvuutta. Rajatarkastusautomaateilla hoidettiin jo yli 30 % lentoaseman rajatarkastuksista. Satamien rajanylityspaikat Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustaja kokee rajanylityksen sujuvaksi. Matkustajan odotusaika rajatarkastukseen on enintään 15 minuuttia. Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa sekä hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden perusja ihmisoikeuksista sekä oikeusturvasta.
S i v u 10 Satamien rajanylityspaikat 2014 2015 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,4 4,5 4,6 4,5 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (1-5) 4,5 4,7 4,7 4,5 Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen sujuvuuteen 4,2 4,2 4,4 4,4 (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 4,5 4,5 4,5 4,5 Tuotokset Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) 12,9 12,1 12,1 12,9 Rajatarkastuksia/vrk (kpl) 959 798 820 990 Rajanylitysten sujuvuus Rajavartiolaitoksen valvomilla satamien rajanylityspaikoilla laski hiukan vuodesta 2015. 2.1.3 Merellisen turvallisuuden lisääminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Suomen meripelastusjärjestelmä on luotettava. Rajavartiolaitoksen johtamis- ja toimintavalmius on merellisten monialaonnettomuuksien varalta välitön, rikosten ennaltaehkäisy- ja selvittämiskyky hyvä ja panos merellisen ympäristön suojelemiseksi merkittävä. Veneily ja muu vapaa-ajanvietto rannikolla ja saaristossa on turvallista. Rajavartiolaitoksella on kyky ottaa vastaan operatiivinen johtovastuu ympäristövahinkojentorjunnasta merialueella. 2014 2015 Sma Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-5) 4,5 3,9 4,3 4,0 Merellisen turvallisuuden tilanne on pysynyt vuoden 2015 tasolla. Meripelastuksen osalta toiminnan laatu ei juuri muuttunut. Merellisen ympäristön suojelussa aluspäästötapausten selvitystaso parani hiukan. Tästä syystä merellisen turvallisuuden kokonaistunnusluku nousi vuodesta 2015. Tunnusluku laskettiin vuonna 2014 pelkästään meripelastuksen osalta. Vuodesta 2015 lukien mukaan on laskettu myös merellinen ympäristönsuojelu. Tämä on aiheuttanut kokonaistunnusluvun laskun vuodesta 2014. Meripelastus Merivartiostoissa on jatkuva johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmius meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin. Kaikkiin merellä tapahtuviin hätätilanteisiin kyetään osoittamaan apua. Muiden meripelastusviranomaisten voimavarat hyödynnetään. Meripelastuksen osaaminen varmistetaan koulutuksella, katselmoinneilla ja tarkastuksilla.
S i v u 11 Meripelastus 2014 2015 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,5 4,5 4,5 4,6 Meripelastusavun saapuminen onnettomuuspaikalle (1-4,9 5,0 5,0 4,8 5) Meri- ja ympäristötilannekuvan laatu (1-5) 3,9 3,9 3,5 4,2 Tuotokset Etsinnät merialue (kpl) 40 33 62 24 Meripelastustehtävät (kpl) 1 466 1 396 1 473 1 366 Meripelastuksen sairaankuljetus (kpl) 57 43 65 42 Merialueen avustustehtävä (kpl) 220 156 200 121 Muu meripelastustoimen pelastussuorite (kpl) 268 234 240 313 Pelastettu henkilö (kpl) 3 581 3 065 4 400 3 193 Estetty onnettomuus (kpl) 9 3 12 7 Merellisen turvallisuuden haasteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Alusliikenne Suomenlahdella on säilynyt vilkkaana. Merivartiostot ylläpitivät jatkuvaa meripelastustoimen johtamisvalmiutta ja päivystivät meripelastuksen hätäradioliikennettä. Kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisin kyettiin osoittamaan apua. Meripelastustoimen kehittämisessä painopiste on ollut viime vuosina suuronnettomuuksiin varautumisessa ja meripelastuksen yhteisten toimintamallien kehittämisessä. Vuoden osalta suurimpana erillishankkeena oli Baltic Sea MIRG -projekti, jossa kehitettiin laivapaloihin liittyviä kansainvälisiä toimintamalleja. Vessel Triage -menetelmän jalkauttaminen jatkui edelleen. Lisäksi käynnistettiin ChemSAR-projekti, jossa kehitetään johtamis- ja toimintamalleja merellisiin kemikaalionnettomuuksiin. Rajavartiolaitos osallistuu Ruotsin rannikkovartioston vetämään DiveSmart Baltic -projektiin. Kaksi viimeksi mainittua projektia jatkuvat vuoteen 2019. Meripelastukseen liittyvät tehtävät pysyivät vuoden 2015 tasolla. Muutokset suoritteiden määrissä olivat pieniä. Hätätilanteissa ensimmäinen Rajavartiolaitoksen johtama meripelastusyksikkö on ollut onnettomuuspaikalla keskimäärin 28 minuutissa. Meripelastustapahtumiin johtaneista syistä 61 % on johtunut inhimillisistä tekijöistä kuten merimiestaidollinen virhe, sairaskohtaus tai tapaturma. Tekniset syyt ovat liittyneet 34 %:iin ja ympäristötekijät 5 %:iin meripelastustapahtumista. Merellinen ympäristönsuojelu Merellinen ympäristön valvonta sekä ympäristörikosten selvittäminen ja tutkinta ennalta ehkäisevät tehokkaasti merellisen ympäristön saastumista. Valmius avomerellä tapahtuvaan öljy- ja kemikaalitorjuntaan on hyvä. Merellisen ympäristön suojelu 2014 2015 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 1,6 3,7 2,0 Aluspäästötapausten selvitystaso (1-5) 1,6 3,7 2,0 Tuotokset Aluspäästötapausten määrä (kpl) 39 66 30 41 Vuoden aikana Rajavartiolaitoksen tietoon tuli 41 öljypäästöä Suomen merialueilla (2015: 66). Valtaosa havaituista päästöistä tapahtui sataman tai rannikon tuntumassa ja ne
S i v u 12 olivat määrältään pieniä. Öljypäästövalvonnan painopistealueet ovat talousvyöhyke ja aluemeri. Näillä tapahtuneet päästöt ovat viimevuosien tapaan pysyneet vähäisinä. Öljypäästömaksupäätöksiä tehtiin kaksi kappaletta. Kahdeksan tapauksen tutkinta jatkuu edelleen vuonna 2017. Panokset ja tehokkuus Merellisen turvallisuuden lisääminen 2014 2015 Sma Kustannukset (1000e) ko vuoden hintatasossa 10 682 11 995 11 389 12 529 Henkilötyövuodet 115 125 123 130 Tuottavuus ind 109 101 116 99 Taloudellisuus ind 101 93 109 91 Tuottavuus ja taloudellisuus laskivat, kun kustannukset nousivat hieman. Kustannusten nousun syynä ovat panostukset vanhentuneen kaluston uusimiseen ja lisääntynyt työpanos. 2.1.4 Kriisivalmius ja sotilaallinen maanpuolustus Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Rajavartiolaitoksella on hyvä toimintakyky yhteiskunnan turvaamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Rajavartiolaitoksella on hyvä valmius osallistua valtakunnan puolustamiseen. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin olosuhteissa. 2014 2015 Sma Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1-5) 3,8 4,1 3,8 3,8 Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen kasvoi vuoden 2015 tasosta. Varusmiesja reserviläiskoulutuksen määriä kasvatettiin. Koulutettavuus ja sijoitettavuus laskivat suunnitellusti vuodesta 2015. Tämä laski tunnuslukua. Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito Rajavartiolaitoksella on ajanmukaiset varautumis- ja puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä valmius joukkojen perustamiseen. Rajavartiolaitoksen kriisivalmius sekä kyky alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen rauhan aikana on jatkuvaa. Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito 2014 2015 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,1 4,0 4,0 4,0 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,5 3,9 3,7 3,8 Sijoitustilanne (1-5) 4,6 4,5 4,5 4,3 Materiaalivalmius (1-5) 4,1 3,7 3,8 3,8 Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisiajan valmiuksien ylläpito ja kehittäminen toteutui suunnitellusti. Rajavartiolaitoksessa varauduttiin hybridiuhkien tunnistamiseen ja torjuntaan. Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus Rajavartiolaitoksen henkilökunta, varusmiehet ja reserviläiset on koulutettu kriisiajan tehtäviin ja sijoitettu rajajoukkoihin.
S i v u 13 Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus 2014 2015 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,5 4,3 3,6 3,6 Koulutettavuus (1-5) 3,0 4,3 3,1 3,0 Sijoitettavuus (1-5) 3,8 5,0 4,0 4,0 Koulutus (1-5) 3,8 3,7 3,6 3,8 Tuotokset Koulutusvuorokaudet asevelvolliset (kpl) 84 775 100 099 87 890 109 096 Koulutusvuorokaudet henkilöstö (kpl) 4 760 2 922 4 649 Järjestetyt kertausharjoitukset (kpl) 19 12 11 Itse järjestetyt sotilaallisen maanpuolustuksen koulutustilaisuudet (kpl) 55 79 88 Koulutusvuorokausien määrä nousi vuodesta 2015. Asevelvollisten koulutusvuorokausien määrää nostivat järjestettyjen kertausharjoitusten määrän ja saapumiserien vahvuuden kasvu. Joukkotuotanto toteutui suunnitellusti. Henkilöstö voitiin sijoittaa rajajoukkoihin. Panokset ja tehokkuus Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen 2014 2015 Sma Kustannukset (1000e) ko vuoden hintatasossa 10 722 14 430 12 874 14 795 Henkilötyövuodet 115 150 139 153 Tuottavuus ind 105 144 124 157 Taloudellisuus ind 96 133 118 144 Sotilaallisen maanpuolustuksen kustannukset ja henkilötyövuodet nousivat hiukan. Syynä tähän oli lisääntynyt harjoitustoiminta. Tuottavuus ja taloudellisuus paranivat koulutusvuorokausien määrän kasvaessa. 2.1.5 Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutulle alueelle Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Rajavartiolaitos lisää päätehtäviensä ohessa ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta rajaseudulla ja saaristossa. Rajavartiolaitos toimii perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen lähellä ihmistä. Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1-5) Tavoitteen tunnusluku nousi hiukan lähinnä partioinnin kattavuuden parantumisen vuoksi. Turvallisuuden tunne 2014 2015 Sma 3,4 3,3 3,3 3,4 Rajaseudun ja saariston ihmiset ja sidosryhmät kokevat Rajavartiolaitoksen toiminnan lisäävän turvallisuutta. Rajavartiolaitos on tavoitettavissa.
S i v u 14 Turvallisuuden tunne 2014 2015 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,3 3,2 3,1 3,3 Partioinnin kattavuus maarajalla (1-5) 3,0 3,0 2,8 3,2 Partioinnin kattavuus merirajalla (1-5) 3,0 3,0 2,9 3,1 Harva-alueen asukkaiden kokemus (1-5) 3,4 3,1 3,3 3,2 Harva-alueen viranomaisten näkemys (1-5) 4,1 4,1 3,4 4,0 Harvaanasutun alueen asukkaiden turvallisuuden tunne nousi edellisestä kyselystä. Muiden viranomaisten näkemys Rajavartiolaitoksen merkityksestä harvaan asutun alueen turvallisuudelle laski hiukan. Se on kuitenkin selvästi kansalaisten näkemystä korkeammalla tasolla. Partioinnin kattavuus kasvoi maalla ja merellä. Tämä nosti kokonaistunnuslukua. Viranomaisavun antaminen Rajavartiolaitos antaa viranomaisapua hädässä olevien ihmisten auttamiseksi ja muille viranomaisille kuuluvien tehtävien hoitamiseksi. Viranomaisavun antaminen 2014 2015 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,9 3,8 4,5 3,8 Rajavartiolaitoksen antama viranomaisapu (1-5) 3,9 3,8 4,5 3,8 Tuotokset Yhteistoimintapartiot (h) 1 811 1 537 1 645 1 264 Turvallisuuspalvelut harva-alueilla (poliisi- ja virkaaputehtävät) 638 651 781 668 (kpl) Etsinnät maa-alue (kpl) 398 334 345 353 Pelastustehtävät maa-alue (kpl) 493 377 375 482 Sairaankuljetus, muu kuin meripelastus (kpl) 556 511 642 526 Avustustehtävä maa-alue (kpl) 43 34 113 25 Muu pelastussuorite maa-alue (kpl) 334 248 304 245 Rajavartiolaitoksen antaman viranomaisavun määrä pysyi vuoden 2015 tasolla. Tehtävämäärät ovat kasvaneet hiukan mutta yhteistoimintapartiot vähentyneet viranomaisten keskittyessä ydintehtäviinsä. 2.1.6 Sisäiset toiminnot Teknillisen toimialan yleiskatsaus Tulostavoitteiden mukaiset hankkeet kyettiin pääosin toteuttamaan. Kehityshankkeisiin osallistuminen edellytti aiempaa voimakkaampaa priorisointia. Materiaalihallinto Materiaalihallinnon painopiste oli operatiivisen liikkuvuuden turvaamisessa sekä asevelvollisten koulutuksen tukemisessa. Lisäksi kehitettiin Rajavartiolaitoksen materiaalista varautumista. Hankinnat toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Materiaalihallintoa kehitettiin tarkastamalla kaikki materiaalikirjanpidon varasto- ja irtaimistonimikkeet (noin 9 300 nimikettä) ja laatimalla niistä uusi koodisto. Virkavaatetuksen uudistamisessa aloitettiin maastopartiointiin soveltuvan sadepuvun kehittäminen. Tarkastustoiminnassa ei havaittu merkittäviä poikkeamia.
S i v u 15 Tietohallinto Tietohallintoa on kehitetty huomioiden Rajavartiolaitoksen strategia ja johdon linjaukset. Kaikki tietohallinnon hankkeet perustuvat kokonaisarkkitehtuurilähtöisesti toiminnan vaatimuksiin. Uudet hankkeet on toteutettu projekti- ja hankehallintamallilla. Kokonaisarkkitehtuurityötä jatkettiin laatimalla tietoarkkitehtuurin nykytilankuvauksia osana sisäministeriön arkkitehtuurityötä. Rajavartiolaitos osallistui turvallisuusviranomaisten yhteisten tietojärjestelmähankkeiden toimeenpanoon. Suurin osa Rajavartiolaitoksen perustietoteknisistä palveluista hankittiin Valtorilta. Rajavartiolaitoksen toimipisteet on liitetty turvallisuusverkkoon. Rajojen valvonnassa käytettävää teknistä valvontajärjestelmää ylläpidettiin ja kehitettiin. Itärajalle hankittiin siirrettävää valvontalaitteistoa. Merialueen tutkakalustoa uusittiin. Rajatarkastuksissa käytettävän tekniikan osalta Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti EU:n Älykkäät rajat -hankkeen valmisteluun. Toimitilahallinto Onttolan alueen peruskorjaus- ja kehittämishankkeen suunnittelu aloitettiin. Senaattikiinteistöt on varautunut vuosien 2017-2018 investointikehyksessään hankkeen rahoitukseen. Immolan alueen kehittämissuunnitelma päivitettiin joulukuussa. Kehittämishanke aloitetaan 2017 ruokalan perusparannuksella. Senaatti-kiinteistöt on varautunut vuosien 2017-2019 investointikehyksessään hankkeen rahoitukseen. Rajavartiolaitoksen pääkaupunkiseudun toimitilat valmistuivat ja muutto toimitiloihin toteutui toukokuussa. Hanke oli osa Rajavartiolaitoksen talouden sopeuttamisohjelmaa ja hillitsee vuokramenojen kasvua. Alustoimiala Vartiolentolaivueen uusi tukikohta Helsinki-Vantaalle valmistuu helmikuussa 2017. Ulkovartiolaiva Turvan eri ominaisuudet ja suorituskyvyt olivat vuoden aikana täysimääräisesti käytössä. Aluksen järjestelmien säätöjä on jatkettu ja sitä on täydennetty erilaisilla varustehankinnoilla. NV-15E kovapohjaisen kumiveneen evaluoinnin perusteella tehtiin päätökset uuden NVsarjan ominaisuuksista. Päätettiin venesarjan hankinnasta merivartioasemien käyttöön ja aloitettiin kilpailutus. Merivene MIV-15E veneen hankinnasta päätettiin ja sopimus evaluointiveneen hankinnasta tehtiin keväällä. Aluksen suunniteltu toimitus on loppuvuodesta 2017. Vartiolaiva Merikarhun Frontex-operaatiossa tarvitsema tuki ja ylläpito järjestettiin Välimerelle. Aluksen siirtomatkoilla ja operoinnissa vaihtelevissa ja vaativissa tehtävissä Välimerellä ei esiintynyt merkittäviä teknisiä ongelmia. Muun aluskaluston huoltotoimenpiteet toteutettiin suunnitellusti minimoiden keskeytyspäivien määrä. Kaupallinen toimiala EU:n julkisia hankintoja koskevien direktiivien (2014/23-25/EU) välitön oikeusvaikutus huomioitiin keväällä noudattamalla siirtymäkauden sääntelyä. Rajavartiolaitos osallistui turvallisuusviranomaisten hankintaverkoston toimintaan. Verkoston tarkoituksena on tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakaminen sekä yhteishankinnat.
S i v u 16 Viestintä Viestinnän painopiste oli Rajavartiolaitoksen toimenpiteissä laittoman maahantulon hallitsemiseksi. Julkisuudessa oli esillä erityisesti Venäjältä Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoille tulleet turvapaikanhakijat ja huhtikuussa voimaan tulleet tilapäiset liikennerajoitukset. Rajavartiolaitoksen tiedotuksessa korostui sisäisen turvallisuuden selonteossa mainitut sopeuttamistoimenpiteet. Itärajan rajanylityspaikkojen mahdolliset aukioloaikojen rajoitukset huomioitiin mediassa laajasti. Myös syksyn aikana tapahtuneet ilma-alusten alueloukkausepäilyt ja Rajavartiolaitoksen osallistuminen Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin operaatioihin saivat vuoden aikana paljon julkisuutta. Säädösvalmistelu Rajavartiolaitoksen säädösvalmistelussa huomioidaan sisäministeriön yhteiset ja omat säädösvalmistelun laadun parantamista koskevat tulostavoitteet. Rajavartiolaitoksella on kattava tiedonkeräysjärjestelmä sitä koskevien säädösten toimivuudesta ja muutostarpeista. Sisäministeriö asetti huhtikuussa hankkeen hybridiuhkiin varautumista koskevien rajavartiolainsäädännön muutosten valmistelemiseksi. Tarkoituksena on kehittää Rajavartiolaitoksen normaaliolojen toimivaltuuksia siten, että Rajavartiolaitos voi varautua ja vastata nopeasti Suomen turvallisuusympäristössä ilmeneviin uhkiin. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syksyllä 2017 ja muutokset tulisivat voimaan vuonna 2018. Hanke Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain valmistelemiseksi jatkui vuonna. Uuteen lakiin on tarkoitus siirtää nykyisin rajavartiolaissa olevat Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaa koskevat säännökset. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa alkuvuonna 2017 ja laki tulisi voimaan vuonna 2018. Sisäministeriö ja ympäristöministeriö saivat huhtikuussa valmiiksi selvityksen hallitusohjelman mukaisesta merialueilla tapahtuvien ympäristöonnettomuuksien torjunnan operatiivisen johtovastuun siirtämisestä sisäministeriölle. Selvitystyön perusteella on tarkoitus laatia hallituksen esitys siirron toteuttamisen edellyttämistä säädösmuutoksista. Sisäministeriö asetti lokakuussa hankkeen henkilötietojen käsittelyä Rajavartiolaitoksessa koskevan lainsäädännön tarkistamiseksi. Hankkeessa valmistellaan uudistuneen EU:n tietosuojalainsäädännön edellyttämät muutokset sekä arvioidaan lainsäädännön muut muutostarpeet. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syysistuntokaudella 2017 ja muutokset tulisivat voimaan keväällä 2018. Vuoden aikana annettiin myös asetus rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta sekä sisäministeriön asetus Rajavartiolaitoksen suoritteiden maksuista. Rajavartiolaitos on jatkanut aktiivista ja ennakoivaa vaikuttamista Euroopan unionin säädösvalmisteluun. Asetus Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta tuli voimaan 6.10.. Suomi sai asetukseen kaikki keskeiset neuvottelutavoitteena olleet asiat. Komissio antoi huhtikuussa uusitun ehdotuksen Älykkäät rajat -asetuspaketista ja marraskuussa ehdotuksen Euroopan matkustajatieto- ja lupajärjestelmästä (ETIAS). Suunnittelu- ja taloushallinto Rajavartiolaitos jatkoi talouden sopeuttamisohjelman toimeenpanoa. Ohjelman tavoitteena on toimeenpanna säästövelvoitteet ja hallita kustannusten nousun vaikutukset. Vuoteen 2017 asti ulottuvan ohjelman toteutus on edennyt pääosin suunnitellussa aikataulussa ja
S i v u 17 sen tavoitteet tullaan saavuttamaan. Sopeuttamisohjelma ei sisällä vuosien 2014 kehyspäätösten leikkauksia. Rajavartiolaitoksen toiminnan ja talouden seurantajärjestelmällä on tuotettu säädösten, määräysten sekä Rajavartiolaitoksen johtamisen edellyttämät tarpeelliset ja ajantasaiset tiedot. Rajavartiolaitos osallistui kirjanpito- ja tilinpäätöstehtävien Palkeisiin siirron suunnitteluun. Laskujen käsittelyn automaatioasetetta nostettiin edelleen. Rajavartiolaitoksen laskuista 25,5 % tuli valmiiksi tiliöitynä ja laskuista maksettiin automaattisesti 4,3 % hyväksyttyyn sopimukseen ja laskutussuunnitelmaan perustuen. Talousarvion ulkopuolista rahoitusta on hyödynnetty aktiivisesti. Rajavartiolaitoksella on vuoden aikana ollut käynnissä 35 ulkopuolisella rahoituksella tuettua hanketta. Niihin on myönnetty rahoitusta yhdeksästä eri rahoituslähteestä. Sisäisen turvallisuuden rahaston 20 hankkeeseen on myönnetty vuosien 2015 ja aikana lähes 10 miljoonaa euroa. Rahoitus jakautuu vuosille 2015 2020. Hankkeet ovat pääosin rajojen valvontaan ja rajatarkastuksiin liittyviä järjestelmä- ja kalustohankintoja. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston noin 2,3 miljoonan euron rahoitus kohdistuu neljään merellisen koulutuksen, tietojenvaihdon ja kalastuksenvalvonnan hankkeeseen. Rahoitusta on saatu myös Interreg Baltic Sea -rahastosta, FP7-tutkimuksen puiteohjelmasta, Horisontti 2020 -ohjelmasta ja Suomen Akatemiasta. Lisäksi Rajavartiolaitos on johtanut vuoden aikana ulkoasiainministeriön IBA-rahoituksella kolmea hanketta. Rajavartiolaitoksessa jatkettiin 2014 käyttöön otetun riskienhallinnan toimintamallin jalkauttamista. Vuonna tehty riskien arviointi kattoi kaikki strategiset päämäärät. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Rajavartiolaitos osallistui Euroopan unionin rahoittamiin tutkimusprojekteihin konsortioiden jäsenenä. Rajatarkastusten automatisointia tutkivassa ja kehittävässä FastPasstutkimusprojektissa (2013 2017) siirryttiin demonstraatiovaiheeseen. Rajavartiolaitos vastasi vaiheen arvioimisesta rajaviranomaisten näkökulmasta. Rajavartijan työn inhimillisiä tekijöitä tarkastelevassa BODEGA-projektissa (2015 2018) Rajavartiolaitos vastasi kirjallisuuskatsauksesta sekä osallistui skenaarioiden mallintamisen ja kenttätutkimuksiin. Rajavartiolaitos osallistui kumppanina Early Warning for Increased Situational Awareness (EWISA) -projektiin, jossa kehitetään ja testataan älykästä videoanalyysijärjestelmää maarajojen valvonnassa. Rajavartiolaitos on vastannut projektin teknisen vaatimusmäärittelyn ja markkinakartoituksen laatimisesta. EWISA-projekti jatkuu vuoteen 2018. Rajavartiolaitos johti 2015 eurooppalaisten rannikkovartiostotoimijoiden koulutusyhteistyötä kehittävän European Coast Guard Functions Academy Network ECGFA NET -projektin. Projektin tuloksena perustettiin rannikkovalvontatoimintoihin liittyvien oppilaitosten koulutusverkosto, avattiin eurooppalaisen rannikkovartiostotoimintojen koulutusportaali sekä laadittiin perusteet tutkintojen yhteisille erityispiirteille ja vähimmäisosaamistavoitteille. Projektin jatkohanke käynnistyi lokakuussa. Jatkohanke tukee perustettua koulutusverkostoa, edistää koulutustarjonnan tavoittavuutta eri maiden ja viranomaisten välillä, pilotoi koulutusvaihto-ohjelman ja jatkaa koulutuksen harmonisointia. Rajavartiolaitos johti Baltic Sea MIRG (Maritime Incident Response Group) -projektin (12/2014 12/). MIRG viittaa erikoiskoulutettuun ryhmään, joka toimii vaativissa merellisissä onnettomuus- ja pelastustehtävissä. Projektissa kehitettiin kansainväliset johtamisja toimintamallit merellisiin onnettomuus- ja laivapalotilanteisiin Itämeren alueella sekä tuettiin MIRG-palveluiden yhtenäistämistä Euroopassa. Projekti oli EU:n Itämeri-strategian toimintasuunnitelman lippulaivaprojekti. Rajavartiolaitoksen ja Venäjän rajavartiopalvelun välisessä koulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen alatyöryhmässä viimeisteltiin rikostorjuntayhteistyötä tarkastellut tutkimushanke. Toimintaympäristötutkimuksen toinen vaihe käynnistettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston johtaman tutkimuskonsortion kanssa. Rajavartiolaitos on mukana laajassa Suomen
S i v u 18 Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa tutkimushankkeessa, jonka aiheena on globaalin turvallisuuden monikerroksiset rajat (GLASE). Hankkeessa tutkitaan globaalin turvallisuusympäristön muutoksia ja sen vaikutuksia eurooppalaiseen rajaturvallisuuteen. Erityisenä painopisteenä on Suomen ulkoraja ja Venäjä. Hankkeessa analysoidaan ja ennakoidaan erilaisia rajoihin liittyviä riskejä ja niiden heijastumista arkipäivän geopolitiikkaan. Rajojen hallintajärjestelmien tutkimuksessa paneudutaan erityisesti Suomen ja Venäjän rajan hallinnan erityispiirteisiin Euroopan unionin kontekstissa. Hankkeessa kehitetään rajoihin liittyvien turvallisuusuhkien uusia tutkimus- ja ennakointimenetelmiä. Raja- ja merivartiokoulun julkaisusarjassa julkaistiin yksi julkaisu. Vuonna palkittiin aloitepalkinnolla kolme Rajavartiolaitoksen virkamiestä. 2.1.7 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Valtiokonttorin määräyksen (VK/1078/00.01./2014, 20.11.2014) mukaan kustannusvastaavuuslaskelmien eri osa-alueiden esittämisvelvollisuuden raja on miljoona euroa. Tästä syystä kustannusvastaavuuslaskelmat esitetään vain julkisoikeudellisten suoritteiden (sairaankuljetukset ja viisumit) sekä yhteisrahoitteisen toiminnan osalta. Alusten ja ilma-alusten sairaankuljetusten sekä viisumien kustannusvastaavuuslaskelmat on tehty erillisinä. Ne esitetään jäljempänä myös yhteenvetona ilman edellisten vuosien vertailua. Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelmaa (vuokraus) ei esitetä toimintakertomuksessa. Liiketaloudellisten suoritteiden tuotot olivat 874 590 euroa. Sairaankuljetukset, ilma-alukset MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Sairaankuljetustoiminta (ilma-alus) Tuotot/kustannukset Tavoite 2015 2014 Maksullisen toiminnan tuotot: Maksullisen toiminnan myyntituotot 1 300 000 1 590 458 1 939 768 1 345 186 Muut toiminnan tuotot 0 0 0 0 Tuotot yhteensä: 1 300 000 1 590 458 1 939 768 1 345 186 Kokonaiskustannukset: Erilliskustannukset: Aineet ja tarvikkeet 0 0 0 0 Henkilöstökustannukset 600 000 650 010 587 225 655 498 Vuokrat 0 0 0 0 Palveluiden ostot 0 0 0 0 Muut erilliskustannukset 300 000 386 435 405 572 265 311 Erilliskustannukset yhteensä: 900 000 1 036 445 992 797 920 809 Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset 200 000 891 343 863 733 791 896 Poistot 200 000 259 355 177 350 204 737 Korot 0 6 767 10 497 15 841 Muut yhteiskustannukset 0 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä: 400 000 1 157 464 1 051 580 1 012 473 Kokonaiskustannukset yhteensä: 1 300 000 2 193 909 2 044 377 1 933 282 Kustannusvastaavuus (tuotot-kust) 0-603 451-104 609-588 096 Kustannusvastaavuus % 100 % 72 % 95 % 70 % (monta % tuotot kattavat kustannuksista)
S i v u 19 Rajavartiolaitoksen 1990-luvun lopulta asti käyttämää kustannusvastaavuuslaskennan mallia on päivitetty tämän tilinpäätöksen yhteydessä. Perussyy päivitykseen on yhteiskustannusten parempi huomioiminen. Uudistettu laskentamalli vastaa paremmin maksullisen toiminnan hinnoittelulaskelmissa käytettyä tapaa huomioida tukitoimintojen kustannukset yleiskustannuslisäprosentin avulla. Myös vuodet 2014 ja 2015 on esitetty uudistetun mallin mukaisella tavalla. Kustannukset kohdennetaan konetyyppikohtaisesti sairaankuljetuksiin käytettyjen lentotuntien perusteella. Yhteiskustannusten tukitoimintojen kustannuksina huomioidaan yleiskustannuslisäprosentin (86 %) mukainen osuus. Kulut on eritelty palkkoihin ja muihin toimintamenoihin. Muuta kululajikohtaista erittelyä ei ole saatavilla. Poistoina ja korkoina on huomioitu vartiolentolaivueen ilma-aluskalustoon liittyvät poistot ja korot. Niistä on otettu laskelmaan sama suhteellinen osuus kuin erilliskustannusten kohdentamisessa. Vuonna sairaankuljetusten lukumäärä eri ilma-aluksilla oli yhteensä 158 tuntia (2015: 153 tuntia). Sairaankuljetusten hinnoittelu oli sisäministeriön asetuksen Rajavartiolaitoksen suoritteista 998/2013 mukaista 1.1. 31.4.. Sisäministeriön uuden vastaavan suoriteasetuksen voimantulon jälkeen hinnat on määrätty Rajavartiolaitoksen RVLPAK D.33 pysyväisasiakirjassa. Kansaneläkelaitoksen maksamissa sairaankuljetuksissa siirryttiin soveltamaan 1.9. alkaen sosiaali- ja terveysministeriön asetusta 756/. Helikoptereilla tehdyn potilaskuljetuksen korvausperusteena on enintään 1 262 euroa tunnilta ja sen jälkeen 315,50 euroa jokaiselta alkavalta neljännestunnilta. Aikaisemmin sairaankuljetusten korvaushinnat ovat olleet Rajavartiolaitoksen omakustannushintojen mukaisia. Poistojen kasvu johtuu kahden uuden Super Puma -helikopterin aktivoimisesta taseeseen kesällä. Ilma-alusten varaosa- ja varalaitevaraston arvo kasvoi 3,3 milj. euroa. Kasvu selittyy kahden uuden Super Puma -koneen varaosien hankinnoilla. Kulutusmenoina käsiteltävät toimintamenot laskivat -3,7 % (2 milj. euroa).
S i v u 20 Sairaankuljetukset, alukset MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Sairaankuljetustoiminta (alus) Tuotot/kustannukset Tavoite 2015 Maksullisen toiminnan tuotot: Maksullisen toiminnan myyntituotot 286 305 387 720 Muut toiminnan tuotot 0 0 Tuotot yhteensä: 286 305 387 720 Kokonaiskustannukset: Erilliskustannukset: Aineet ja tarvikkeet 6 960 6 718 Henkilöstökustannukset 45 172 43 388 Vuokrat 0 154 Palveluiden ostot 22 168 23 228 Muut erilliskustannukset 12 23 Muut aluskustannukset 49 585 28 332 Erilliskustannukset yhteensä: 123 897 101 843 Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset 106 552 90 640 Poistot 133 020 158 272 Korot 5 166 15 259 Muut yhteiskustannukset 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä: 244 738 264 172 Kokonaiskustannukset yhteensä: 368 635 366 015 Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) -82 331 21 705 Kustannusvastaavuus % 78 % 106 % (monta % tuotot kattavat kustannuksista) Alusten sairaankuljetusten osalta kustannusvastaavuuslaskelma esitetään nyt ensimmäisen kerran tilinpäätösasiakirjassa. Vertailutieto on esitettävissä vain vuodelta 2015. Aluksilla tehtyjä sairaankuljetuksia oli 367,25 tuntia (2015: 352,75 tuntia). Alustoimintojen kustannusten kohdentamisessa kustannusvastaavuuslaskelmaan on käytetty sairaankuljetuksiin käytettyjen tuntien suhteellista osuutta kunkin aluskalustoluokan ajotunneista. Näiden alusten tunneista yhteensä 2,1 % kohdistui sairaankuljetuksiin. Henkilöstökulut on laskettu sairaankuljetustuntien, keskimääräisen tuntihinnan ja kaluston kuljettamiseen tarvittavan miehistön lukumäärän mukaan. Yleiskustannuslisä on 86 %. Poistoina ja korkoina on käsitelty merivartiostojen aluskalustoon liittyvät poistot ja korot. Niistä on otettu laskelmaan sama suhteellinen osuus kuin erilliskustannusten kohdentamisessa. Tavoitetta ei alusten osalta ole erikseen esitetty, koska kaikkien sairaankuljetusten yhteensä arvioidut tulot 1,3 milj. euroa on esitetty ilma-alusten sairaankuljetusten kustannusvastaavuuslaskelmassa. Aluksilla tehtävien sairaankuljetusten hinnat muuttuivat 1.5. alkaen. Partioveneiden, rannikkovartioveneiden ja ilmatyynyalusten omakustannushinnat laskivat 37 44 %. Vuoden 2015 aikana näiden alusten poistoaika muutettiin seitsemästä vuodesta viiteentoista vuoteen.
S i v u 21 Viisumit ja muut luvat MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Viisumit, muut luvat ja päätökset Tuotot/kustannukset Tavoite 2015 2014 Maksullisen toiminnan tuotot: Maksullisen toiminnan myyntituotot 78 706 72 139 65 228 Muut toiminnan tuotot 0 0 0 Tuotot yhteensä: 75 000 78 706 72 139 65 228 Kokonaiskustannukset: Erilliskustannukset: Aineet ja tarvikkeet 0 0 0 Henkilöstökustannukset 41 901 36 691 27 368 Vuokrat 0 0 0 Palveluiden ostot 0 4 1 Muut erilliskustannukset 0 0 0 Erilliskustannukset yhteensä: 35 000 41 901 36 695 27 368 Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset 38 130 35 961 25 726 Poistot 16 855 16 080 11 523 Korot 411 1 157 859 Muut yhteiskustannukset 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä: 40 000 55 397 53 198 38 108 Kokonaiskustannukset yhteensä: 75 000 97 298 89 893 65 477 Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) 0-18 592-17 754-248 Kustannusvastaavuus % 100 % 81 % 80 % 100 % (monta % tuotot kattavat kustannuksista) Viisumit sekä muut luvat ja päätökset ovat julkisoikeudellisia suoritteita, joiden hinnan määrää Euroopan unioni. Viisumien, lupien ja päätösten tulot löytyvät kirjanpidosta, mutta vastaavia kuluja ei erikseen seurata. Erilliskuluihin on laskettu kohdennettu työaika. Viisumin kirjoittamiseen ja muuhun hallinnointiin on arvioitu kuluvan 45 minuuttia. Toimenpiteet käsittävät viisumin kirjoituksen, hakijan valokuvaamisen, merkitsemisen rajavartiotoiminnan tietojärjestelmään ja ulkoministeriön VIISU-järjestelmään, viisumitulojen tilityksen sekä kassojen tarkistamisen. Viisumeja myönnettiin yhteensä 1 319 kpl (1 319*0,75=989 tuntia). Henkilöstökuluiksi on laskettu Rajavartiolaitoksen palkkamenoista viisumien myöntämiseen kuluvan ajan suhteellinen osuus (0,09 %) rajatarkastustoiminnon kokonaistyöajasta. Yhteiskustannusten tukitoimintojen kustannukset on laskettu yleiskustannuslisäprosentin avulla. Poistot ja korot on kohdennettu samassa suhteessa kuin palkkakulut.
S i v u 22 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus Julkisoikeudelliset suoritteet, kustannusvastaavuuslaskemien yhteenveto Toimiala: Rajavartiolaitos Tavoite euma euma euma euma Yhteensä Ilma-alus Alus Viisumi,luvat Tuotot/kustannukset TUOTOT - Maksullisen toiminnan myyntituotot 1 375 000 1 955 469 1 590 458 286 305 78 706 - Muut toiminnan tuotot 0 0 0 0 Tuotot yhteensä 1 375 000 1 955 469 1 590 458 286 305 78 706 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 6 960 0 6 960 0 - henkilöstökustannukset 737 083 650 010 45 172 41 901 - vuokrat 0 0 0 0 - palvelujen ostot 22 168 0 22 168 0 - muut erilliskustannukset 935 000 436 032 386 435 49 597 0 Erilliskustannukset yhteensä 935 000 1 202 243 1 036 445 123 897 41 901 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 1 036 025 891 343 106 552 38 130 - poistot 409 230 259 355 133 020 16 855 korot 12 343 6 766 5 166 411 - muut yhteiskustannukset 440 000 0 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 440 000 1 457 599 1 157 464 244 738 55 397 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 375 000 2 659 842 2 193 909 368 635 97 298 KUSTANNUSVASTAAVUUS tuotot - kustannukset -704 374-603 451-82 331-18 592 kustannusvastaavuus % 100 % 74 % 72 % 78 % 81 % 2.1.8 Yhteisrahoitteinen toiminta Yhteisrahoitteista toimintaa seurataan projektit ja hankkeet -tililuokassa. Hankekoodille kirjataan sekä tulot että erilliskulut. Arvonlisäverot on kirjattu projektille ja tukikelpoisesta palaumasta on vastaava osuus tuloutettu sekalaisiin tuloihin momentille 12.39.10. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmien tuotoissa on Rajavartiolaitokselle saadut rahoitusosuudet eri hankkeisiin. Kuluissa on näitä hankkeita vastaavat menot. Kuluissa ovat mukana myös käyttöomaisuushankinnat. Suurin osa Rajavartiolaitoksen ulkopuolisesta rahoituksesta kohdistuu Rajavartiolaitoksen omaisuuden hankintaan. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston hankkeiden osalta tehty maksuperusteella. Kuluja vastaavia tuloja ei ole viety siirtosaamisiksi, koska hankkeiden rahoitusta ei ole vahvistettu tai rahoitus vahvistetaan lopullisesti vasta hankkeen päättymisen jälkeen. Muiden hankkeiden osalta tulot on kirjattu suoriteperusteella. Sisäisen turvallisuuden rahaston hankkeiden tuotoista merkittävimmät ovat olleet operatiivinen tuki vartiolaiva Merikarhuun ja Turvaan (2,8 milj. euroa), yhdyshenkilötoiminta Abujassa ja New Delhissä (0,34 milj. euroa) sekä Rasti-järjestelmä (0,45 milj. euroa). Yhteisrahoitteisissa hankkeissa on lisäksi mukana FastPass-hanke, jossa kehitetään luotettavampaa teknologiaa matkustajan tunnistamiseksi lentoasemilla ja muilla rajanylityspaikoilla. Yhteisrahoitteisiin hankkeisiin kuuluvat myös ulkoministeriön rahoittamat hankkeet arktisen merellisen turvallisuuden kehittämiseen, onnettomuusalusten riskiarvio, itäliikenteen kehitykseen vaikuttavat tekijät ja laivapalotoimintamallin kehittäminen (kirjausoikeus momentille 24.90.68 Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö).
S i v u 23 Teknologian tutkimuskeskus VTT koordinoi eurooppalaista rajavalvontaa edistävää BO- DEGA-hanketta, jonka pääpaino on inhimillisten tekijöiden huomioimisessa niin viranomaisten kuin matkustajienkin näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena on tehostaa ja yhtenäistää erilaisia automaattisia rajatarkastusjärjestelmiä eettisistä lähtökohdista. Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa tutkimushankkeessa (GLASE) tutkitaan globaaliln turvallisuuden monikerroksisia rajoja. Euroopan komission rahoittamia hankkeita ovat lisäksi Romanian poliisin johtama EWISAhanke, jonka tavoitteena on lisätä videovalvonnan älykkyyttä ja käytettävyyttä osana valvonta- ja tilannekuvajärjestelmiä. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamaan puiteohjelmaan kuuluvassa ECGFA NET -hankkeessa on luotu verkosto rannikkovartiostotoimintoihin liittyvien oppilaitosten välille. Hanke oli Rajavartiolaitoksen johtama. Rajavartiolaitos osallistuu komission rahoittamaan FP7-2013-puiteohjelmaan kuuluvaan EUCISE2020-projektiin, jossa ensisijaisena tavoitteena on kehittää ja toteuttaa testiympäristö aiemmissa hankkeissa ja EU:n strategisissa asiakirjoissa ehdotettujen merellisen toimintaympäristön tietojen vaihdon parantamiseksi. Rajavartiolaitos osallistuu Turun yliopiston johtamaan ja EU:n Itämeren alueen Interregrahoitusohjelmasta rahoitettavaan ChemSAR-projektiin, jossa parannetaan Itämeren alueen maiden meripelastuksenkykyä vastata merellä tapahtuviin vaarallisten ja haitallisten aineiden onnettomuuksiin. DiveSMART Baltic -projekti kehittää viranomaisten pelastussukeltajien koordinaatiota Itämeren alueella ja parantaa valmiuksia tehokkaampaan yhteistyöhön onnettomuuksissa Itämerellä. Projektia koordinoi Ruotsin rannikkovartiosto ja Rajavartiolaitos on yksi projektin kumppaneista. Projekti on EU:n Itämeren alueen strategian (EUSBSR) lippulaivahanke (Policy Area SAFE). Projektin kahdeksan kumppania ovat merellisen turvallisuuden viranomais- ja asiantuntijaorganisaatioita. Frontex-operaatioita ei ole käsitelty yhteisrahoitteisina hankkeina, koska kyse on EU:n ja Suomen välisestä yhteistoiminnasta ja Rajavartiolaitos saa korvauksen panoksestaan yhteisiin operaatioihin.
S i v u 24 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Tuotot/kustannukset Tavoite 2015 2014 TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 3 800 000 5 471 645 4 337 940 8 087 338 - EU:lta saatu rahoitus 400 000 291 778 896 859 638 036 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 0 0 265 803 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 372 580 2 807 782 10 335 768 Tuotot yhteensä 4 200 000 6 136 003 8 042 581 19 326 945 KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 119 711 1 463 985 309 617 - henkilöstökustannukset 604 396 1 085 529 408 799 - vuokrat 5 063 5 242 32 645 - palvelujen ostot 1 070 479 1 392 745 562 939 - muut erilliskustannukset 5 478 658 27 070 740 34 047 472 Erilliskustannukset yhteensä 10 000 000 8 278 307 31 018 242 35 361 473 Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 413 915 1 550 912 1 768 074 - poistot 187 283 201 000 192 045 korot 4 569 14 466 14 324 - muut yhteiskustannukset 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 700 000 605 767 1 766 378 1 974 442 Kokonaiskustannukset yhteensä 10 700 000 8 884 074 32 784 620 37 335 915 KUSTANNUSVASTAAVUUS tuotot - kustannukset -6 500 000-2 748 071-24 742 039-18 008 970 kustannusvastaavuus % 39 % 69 % 25 % 52 % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa on huomioitu tukitoimintojen kustannuksina 5 % yleiskustannuslisä sekä poistoina ja korkoina 1 % Rajavartiolaitoksen vuosittaisista poistoista ja koroista. Muina erilliskuluina on ilmoitettu arvonlisäveromenot ja tiliryhmän 12 kulut. Tavoitteena on esitetty Rajavartiolaitoksen tulo- ja menosäännössä esitetty arvio rahastojen ja ulkopuolisen rahoituksen palaumista. 2.1.9 Arvio toiminnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksista Henkilöstöstrategian ja -suunnitelman mukaisesti vuonna jatkettiin toimia naisten osuuden lisäämiseksi rajavartiomiehissä. Joulukuussa rajavartijan peruskurssilta valmistui 14 naista (28 % kurssilaisista). Vuonna 2017 alkavalle peruskurssille hyväksyttiin 11 naista (17 % kurssilaisista). Rekrytoinnissa käytettiin positiivista erityiskohtelua antamalla naishakijoille lisäpiste vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta sekä käyttämällä matalampia vaatimusrajoja 12 minuutin juoksutestissä. Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistui elokuussa yksi naisupseeri Rajavartiolaitokseen.
S i v u 25 3. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3.1 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN Rajavartiolaitoksen henkilöstöstrategian 2022 mukaisesti Rajavartiolaitoksessa on luotettava, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Henkilökunta pysyy ja jaksaa työskennellä Rajavartiolaitoksen palveluksessa ja on tyytyväinen työhönsä. Henkilöstön työympäristö on työturvallinen. Itärajan valvonnan vahventamista jatkettiin siirtämällä vuonna 2015 siirretyn 25 henkilön työpanoksen lisäksi 25 henkilön työpanos rajatarkastuksista rajojen valvontaan. Hajautetun työn ja etätyön käyttömahdollisuus vakiinnutettiin pysyväksi toimintamalliksi koko Rajavartiolaitoksessa kaikissa hajautettuna tehtäväksi soveltuvissa tehtävissä. Etätyöpäätöksiä on tehty kahtena edellisvuotena yhteensä noin 80 henkilölle ja hajautetun työn päätöksiä yhdeksälle henkilölle. Rajavartiolaitoksessa perustettiin vuoden aikana Rajavartiolaitoksesta eläköityneistä henkilöistä pooli (evp-pooli). Poolin tarkoituksena on mahdollistaa toimivaltaisten rajavartiomiehen tehtäviin kykenevän lisähenkilöstön nopea käyttöönotto rajaturvallisuustilanteen niin edellyttäessä. Rajavartiolaitoksessa oli töissä vuoden lopussa yhteensä 2 746 henkilöä. Vähennystä vuoteen 2015 verrattuna oli 29 henkilöä. Rajavartiolaitoksen palvelukseen valmistui Maanpuolustuskorkeakoulusta 22 sotatieteiden kandidaattia ja rajavartijan peruskurssilta 60 rajavartijaa.
S i v u 26 3.2 HENKILÖSTÖN TILAA JA MÄÄRÄÄ KÄSITTELEVÄT TUNNUSLUVUT SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Toimiala:_Rajavartiolaitos 2014 Työterveyshuollon kustannusten nousu johtuu itärajan vahvistamiseen liittyvistä toimenpiteistä kuten evp-poolin terveystarkastuksista ja operatiivisen henkilöstön ylimääräisistä rokotuksista. Näiltä osin kustannukset olivat yli 142 000. 3.2.1 Henkilötyövuodet Rajavartiolaitoksen henkilöstö (pl. työllisyysvaroin palkatut) tuotti 2 645 henkilötyövuotta (2015: 2 679). 3.2.2 Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma % osuus 2015 % osuus % osuus % vert.ed. vuoteen 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ, RAKENNE JA KULUT henkilötyövuodet (sis. harj ja työllisyysrahoin palkatu 2 691 2 684 2 650-1,3 henkilöstömäärä 2 761 2 775 2 746-1,0 naiset 359 13,0 376 13,5 382 13,9 1,6 miehet 2 402 87,0 2 399 86,5 2 364 86,1-1,5 vakinaiset 2 715 98,3 2 725 98,2 2 701 98,4-0,9 naiset 332 12,0 349 12,6 356 13,0 2,0 miehet 2 383 86,3 2 376 85,6 2 345 85,4-1,3 määräaikaiset 52 1,9 48 1,7 42 1,5-12,5 naiset 31 1,1 27 1,0 17 0,6-37,0 miehet 21 0,8 21 0,8 25 0,9 19,0 kokoaikaiset 2 727 98,8 2 732 98,5 2 693 98,1-1,4 naiset 344 12,5 360 13,0 363 13,2 0,8 miehet 2 383 86,3 2 372 85,5 2 330 84,9-1,8 osa-aikaiset 40 1,4 43 1,5 53 1,9 23,3 naiset 19 0,7 16 0,6 19 0,7 18,8 miehet 21 0,8 27 1,0 34 1,2 25,9 keski-ikä 40,0 39,4 39,6 0,5 naiset 44,3 42,8 42,5-0,7 miehet 39,4 38,9 39,1 0,5 tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta% 76,9 76,9 75,9-1,3 kokonaistyövoimakustannukset /vuosi 171 045 208 170 953 412 170 397 836-0,3 tehdyn työajan palkat, % osuus palkkasummasta 102 743 548 80,0 102 994 931 79,9 103 216 200 76,0 0,2 välilliset työvoimakustannukset 68 301 660 67 958 481 63 881 420-6,0 ja niiden % osuus tehdyn työajan palkoista 66,5 61,6 61,9 0,5 2. TYÖHYVINVOINTI työtyytyväisyysindeksi 3,46 3,46 3,64 5,2 lähtövaihtuvuus % 0,2 0,8 0,6-25,0 tulovaihtuvuus % 4,2 4,3 3,5-18,6 kenttäkelpoisuus 4,4 4,4 4,4 0,0 fyysinen kunto (1-5) 4,3 4,3 4,3 0,0 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen % henkilöstöstä 0,07 0,13 0,09 sairauspoissaolot työpäivää/htv 9,9 9,2 9,1-1,1 työterveyshuolto /htv 386 447 511 14,3 työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen /htv 75 103 126 22,3 työtapaturmat 1 0,6 0,6 0,0 3. OSAAMINEN koulutustasoindeksi 4,2 3,9 4,1 5,1 naiset 4,30 4,00 4,09 2,3 miehet 4,10 3,80 4,33 13,9 koulutus ja kehittäminen /htv 2 683 2 597 2 602 0 koulutuspanostus työpäivää/htv 6,6 5,3 4,8-9,4 henkilöstön arvo 1 589 447 893 1 843 303 175 1 968 724 629 16,0 Vuoden lopussa Rajavartiolaitoksen palveluksessa oli 2 746 virkamiestä, joista miehiä 2 364 (86 %) ja naisia 382 (14 %).
S i v u 27 Vakituisesta henkilöstöstä sotilasviranhaltijoita on noin 86 %. Naisten osuus sotilasviranhaltijoista on noin 5 %. Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on noin 68 %. Henkilöstörakenne 389 323 244 34 Upseerit Opistoupseerit Erikoisupseeerit Raja- ja merivartijat Siviilivirkamiehet 1757 3.2.3 Ikärakenne Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä (39,6 vuotta) pysyi lähes samana vuoteen 2015 verrattuna (39,4 vuotta). Keski-ikä on varsin matala johtuen henkilöstörakenteen painottumisesta sotilashenkilöstöön. Sotilaiden eläkejärjestelmästä johtuen miesten keski-ikä (39,1 vuotta) on naisten keski-ikää (42,5 vuotta) matalampi. Suurin henkilöstöryhmä iän perusteella oli 35-44-vuotiaat (33 %). 1 200 1 000 Henkilöstön ikärakenne 923 1 011 800 600 671 764 649 753 mies nainen 400 yhteensä 200 0 82 103 93 88 104 115 21 39 76 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-3.2.4 Koulutusrakenne Koulutustasoindeksin tiedot on kerätty Tilastokeskuksen luokituksen mukaan, joka perustuu Unescon laatimaan kansainväliseen koulutusluokitukseen (Unesco International Standard Classification of Education, ISCED). ISCED-luokitus on laadittu tilastollisia tarkoituksia var-
S i v u 28 ten ja se vaikuttaa ainoastaan koulutuksen tilastointiin liittyviin asioihin. Koulutustasoindeksi on esitetty taulukossa kohdassa 3.2. 1 800 Henkilöstön koulutusaste 1 600 198 1 400 1 200 1 000 800 1 512 600 Nainen 400 200 0 2 2 60 53 41 1 16 306 235 181 3 90 Mies Koulutusastejakauma on edellisvuosien kaltainen. Raja- ja merivartijoiden suuri osuus henkilöstöstä (64 %) nostaa myös keskiasteen koulutuksen saaneiden määrän suureksi. 3.2.5 Lähtö- ja tulovaihtuvuus Henkilöstön kokonaispoistuma oli 4,7 % (125 henkilöä) alla olevan taulukon erittelyn mukaisesti. Edelliseen vuoteen nähden kokonaispoistuma pieneni (2015: 137 henkilöä). Lähtövaihtuvuus toisen työantajan palvelukseen oli 0,6 %.
S i v u 29 Lähtövaihtuvuus 160 140 120 100 80 60 2014 2015 40 20 0 A. Uusi työnantaja B. Eläke C. Kuollut D. Luonnollinen poistuma (A+B+C) E. Muu poistuma F. Poistuma yhteensä (D+E) 3.3 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA JA TYÖAJANKÄYTTÖÄ KUVAAVIA TUNNUSLU- KUJA 3.3.1 Työvoimakustannukset Rajavartiolaitoksen työvoimakustannukset olivat noin 170 miljoonaa euroa, joka on henkilötyövuotta kohti laskettuna noin 64 300 euroa. TYÖVOIMAKUSTANNUSERÄ 2014 2015 jakauma Vert. edell. vuoteen I. Palkkasumma 128 406 637,20 128 920 870,00 129 499 795,94 76,0 % 0,4 % II. Tehdyn työajan palkat 102 743 548,60 102 994 931,10 103 216 200,20 60,6 % 0,2 % A. Välilliset palkat 25 663 088,60 25 925 938,90 26 283 595,70 15,4 % 1,4 % B. Sosiaaliturva 39 311 875,36 37 558 494,30 37 597 823,93 22,1 % 0,1 % C. Muut välilliset kustannukset 3 326 696,09 4 474 047,90 3 300 216,05 1,9 % -35,6 % III. Välilliset työvoimakustannukset 68 301 660,05 67 958 481,20 67 181 635,68 39,4 % -1,1 % IV. Työvoimakustannukset yhteensä 171 045 208,65 170 953 412,30 170 397 835,88 100,0 % -0,3 % Työvoimakustannukset/HTV 63 704 63 694 64 301 Työvoimakustannuserien selitykset: I. Palkkasumma: Henkilöstön palkkaukseen käytetty työajan palkat ja välilliset palkat. II. Tehdyn työajan palkat: Ydintoimintoihin, ohjaustoimintoihin ja tukitoimintoihin käytetty työaika. A. Välilliset palkat: Lomaraha, vuosiloma-ajan palkat, lapsen syntymä ja hoito, sairausajan palkat, eri virkavapaudet, koulutusajan palkat, ammattiyhdistystoiminta, yhteistoiminta, työsuojelun yhteistoiminta ja virkistystoiminta. B. Sosiaaliturvamenot: Sotu-, eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut.
S i v u 30 C. Muut välilliset kustannukset: Virka- ja suojapuvut, työsuojelu, terveyden- ja sairaudenhoito, työpaikkaruokailu, virkistys- ja sosiaalitoiminta sekä koulutukseen liittyvät kustannukset kuten esimerkiksi opetusmateriaali, päivärahat, matkakustannukset ja muu koulutuksessa käytettävä materiaali. III. Välilliset työvoimakustannukset yhteensä: Välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset. 3.3.2 Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan (ydintoimintoihin, ohjaustoimintoihin ja tukitoimintoihin kohdistunut työaika) osuus säännöllisestä vuosityöajasta laski hieman edellisvuodesta. Ei tehdyn vuosityöajan (vuosilomat, sairaudet, tapaturmat ja muut palkalliset vapaapäivät) osuus säännöllisestä vuosityöajasta nousi edellisen vuoden tasosta. 3.3.3 Perhevapaiden käyttö Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti henkilöstökertomuksessa seurataan perhevapaiden käyttöä sukupuolen mukaisesti. Rajavartiolaitoksen henkilöstö on käyttänyt lakisääteisiä tai muita perhevapaita seuraavasti: Perhevapaiden käyttö (työpäivää) 2014 2015 mies nainen yhteensä Vuosimuutos % 2014 2015 Vuosimuutos % 2014 2015 Vuosimuutos % Erityisäitiysloma 0 0 0 0 315 253 309 22,1 315 253 309 22,1 Äitiys/vanhempainloma 324 948 1 371 44,6 1 349 2 193 1 101-49,8 1 673 3 141 2 472-21,3 Isyysvapaa 4 173 7 837 4 867-37,9 0 0 0 0,0 4 173 7 837 4 867-37,9 Hoitovapaa 2 313 1 265 1 529 20,9 2 093 1 338 703-47,5 4 406 2 603 2 232-14,3 Osittainen hoitovapaa 5 758 6 382 1 632-74,4 1 037 2 436 438-82,0 6 795 8 818 2 070-76,5 Lapsen vaikea sairaus 36 78 78 0,0 0 0 0 0,0 36 78 78 0,0 Pakottavat perhesyyt 24 74 310 318,9 1 6 7 16,7 25 80 317 296,3 Tilapäinen hoitovapaa 1 662 1 766 1 815 2,8 168 205 252 22,9 1 830 1 971 2 067 4,9 Kaikki yhteensä 14 290 18 350 11 602-36,8 4 963 6 431 2 810-56,3 19 253 24 781 14 412-41,8 Miehet käyttivät perhevapaapäiviä eniten osittaiseen hoitovapaaseen ja isyyslomaan. Naisilla vastaavasti kertyi eniten perhevapaita osittaisesta hoitovapaasta ja äitiys- /vanhempainlomasta.
S i v u 31 3.3.4 Koulutukseen osallistuminen Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti toimintakertomuksessa seurataan Rajavartiolaitoksen henkilöstön koulutukseen pääsyä. Henkilöstö osallistui tietyille kursseille alla olevan taulukon mukaisesti: Kursseille osallistuminen Kurssille osallistuneet Kurssit miehiä naisia Yleisesikuntaupseerikurssi 58 (alkanut 2015, valmistuu 2017) 2 0 Sotatieteiden maisterikurssi 5 (alkanut 2014, valmistui ) 6 0 Sotatieteiden maisterikurssi 6 (alkanut 2015, valmistuu 2017) 9 0 Sotatieteiden maisterikurssi 7 (alkanut 2015, valmistuu 2017) 8 0 Sotatieteiden kandidaattikurssi 100. KadK ja 83. MEK (valmistui ) 21 1 Sotatieteiden kandidaattikurssi 101. KadK ja 84. MEK (valmistuu 2017) 22 2 Sotatieteiden kandidaattikurssi 102. KadK ja 85. MEK (valmistuu 2018) 22 1 Rajavartiomestarikurssi 9 15 0 Rajavartijan peruskurssi 23 48 12 Yhteensä 122 16 3.4 TYÖHYVINVOINTIA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 3.4.1 Työtyytyväisyys Rajavartiolaitoksessa järjestettiin työtyytyväisyyskysely valtiovarainministeriön VMBarojärjestelmällä syksyllä. Edellinen kysely järjestettiin vuonna 2014. Vuoden kysymyspatteristo on erilainen kuin aiemmin, joten tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia edellisten vuosien kyselyihin. Työtyytyväisyysindeksi oli 3,64. Arvioitaessa omaa työhyvinvointia kouluasteikolla 4-10 vastausten keskiarvo oli 8,2. 5 Työtyytyväisyys 4 3 3,57 3,9 3,04 3,4 3,96 3,71 3,55 3,89 3,64 2 1 0
S i v u 32 3.4.2 Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Vuonna kenttäkelpoisuustestien suoritusprosentti koko Rajavartiolaitoksen osalta oli 92,7 %. Vaihtelu hallintoyksiköiden välillä oli 76-98 %. Kenttäkelpoisuusluokan keskiarvo oli 4,3. Vuonna hallintoyksiöiden keskiarvot vaihtelivat välillä 4,2-4,7. Tarkasteltaessa henkilökohtaista kuntoindeksiä (HKI) ikäryhmittäin oli heikoin keskiarvo (3,7) nuorimmassa ikäryhmässä 20-24 -vuotiaat. Vuonna paras HKI-keskiarvo (4,6) oli ikäryhmässä 40-44 -vuotiaat. Tilastollisesti tarkasteltuna fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus ovat pysyneet ennallaan verrattuna vuoteen 2015. 3.4.3 Työterveyshuolto ja työturvallisuus Turvapaikanhakijoiden määrän nousu ja lisääntyneet kansainväliset tehtävät aiheuttivat muutostarpeita työterveyshuoltoon. Euroopan tartuntatautitilannetta seurattiin työterveyshuollon ja Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuella. Lisäksi henkisen hyvinvoinnin tukemiseen tarvittiin lisää defusing- ja debriefing-toimintaa. Tämän tarpeen pohjalta aloitettiin koko laitosta koskeva psykososiaalisen tuen mallin valmistelu. Työturvallisuuden osalta vakavin tapahtuma oli Kainuun rajavartiostossa marraskuussa sattunut työtapaturma, jossa partiossa ollut rajavartija hukkui vajottuaan moottorikelkalla jäihin. Tapauksen tutkinta on vielä kesken. 3.4.4 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi 24 077 työpäivää. Henkilötyövuotta kohden poissaolopäiviä kertyi 9,1 työpäivää. Tässä luvussa ei ole huomioitu palkattomia sairauspäiviä, joita oli 855 työpäivää. Sairauspäivien määrä on jonkin verran pienentynyt samalla kun sairaustapaukset ovat lisääntyneet. Tämä selittyy erityisesti lyhyiden (1-3 pv ja 4-10 pv) sairauspoissaolojen kasvulla. Pitkien sairauslomien vähyys ennustaa edelleen vähäistä työkyvyttömyyseläköitymistä. SAIRAUSPOISSAOLOJEN KEHITYS 2014 2015 muutos Sairauspäiviä 24 800 24 582 24 077-2,1 % Sairaustapauksia 5 925 6 516 6 607 1,4 % Sairauspäiviä/ htv 9,9 9,2 9,1-1,1 %
Sairauspoissaolojaksot, kpl S i v u 33 1800 Sairauspoissaolojen jakaantuminen 2014-1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1 pv 2 pv 3 pv 4-10 pv 11-45 pv 46-65 pv 66-130 pv yli 130 pv 2014 2015 Tapaturmasta aiheutuvia sairauspäiviä kertyi 1 706 työpäivää. Sairauspäivien lukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta 8,9 %. Tapaturmien aiheuttamia sairaustapauksia oli kuitenkin vähemmän kuin 2015, mutta niistä aiheutuvat poissaolot olivat pidempiä. Tämän johdosta tapaturmista johtuvia sairauspäiviä henkilötyövuotta kohti oli saman verran kuin 2015. TAPATURMAPOISSAOLOJEN KEHITYS 2014 2015 muutos Sairauspäiviä 1 693 1 566 1 706 8,9 % Sairaustapauksia 147 178 158-11,7 % Sairauspäiviä/ htv 0,6 0,6 0,6 0 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Tapaturmapoissaolojen jakaantuminen 2014-0 1 pv 2 pv 3 pv 4-10 pv 11-45 pv 46-65 pv 66-130 pv yli 130 pv 2014 2015
S i v u 34 4. TILINPÄÄTÖSANALYYSI SEKÄ MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT 4.1 RAHOITUKSEN RAKENNE Rajavartiolaitoksen toiminnan rahoitus tulee lähes täysimääräisesti talousarviosta. Toimintamenomomentti on nettobudjetoitu. Tulot kattavat vain noin 5,4 % Rajavartiolaitoksen menoista. Valtioneuvoston kanslian määrärahasta momentilta 4.15.23.01.03 Euroopan unionin kansallisen asiantuntijoiden palkkaus maksettiin komission sisäasioiden pääosastolla työskentelevän Rajavartiolaitoksen virkamiehen palkkakuluja 7 049 euroa. Rajavartiolaitos on saanut vuoden aikana 448 841 euroa käyttöoikeutena sisäministeriön momentilta 4.15.26.01.20 tietohallinnon yhteiset menot sisäasiainhallinnon turvallisuusverkkokuluihin liittyvänä kompensaationa. Lisäksi sisäministeriö maksoi toimintamenomomentilta rahoitettavien EU:n ulkorajarahastohankkeiden maksuosuuksia 3,7 milj. euroa. Tästä 3,3 milj. euroa tuloutettiin toimintamenomomentille. Loppuosa oli arvonlisäveron osuutta, joka tuloutettiin sekalaisiin tuloihin 12.39.10. Momentilla 26.01.50.x eräät avustukset on maksettu 215 000 euroa meripelastusseuroille osallistumisesta meripelastustoimintaan. Momentilta 26.01.66. kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet on maksettu 28 926 euroa COSPAS-SARSAT (maailmanlaajuisia tietoliikennesatelliittien välityskapasiteetteja käyttävä meripelastusorganisaatio) jäsenmaksuosuuksia. Ulkoministeriön Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö -momentilta 24.90.68. myönnettiin Rajavartiolaitokselle yhteensä 300 000 euron määrärahaa arktisen merellisen turvallisuuden kehittämisen ensimmäiseen vaiheeseen. Siirtomäärärahamomenteilta 4.14.24.90.68. ja 4.15.24.90.68. jatkuivat onnettomuusaluksien riskiarvion jatkohanke (Vessel Triage II), laivapalotoimintamallien kehittäminen itämerellä (MIRG) sekä itäliikenteen kehitykseen vaikuttavien tekijöiden hankkeet, joiden kuluja maksettiin yhteensä 434 423 euroa. Valtiovarainministeriö myönsi 135 979 euroa koulutuskorvausta ammatillisen osaamisen ja kehittämisen tukeen momentilta 28.60.12. Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta työllistettävien palkkauksiin 32.30.51.07 tarkoitetutulta momentilta maksettiin yhdentoista työllisyysvaroin palkatun henkilön kuluja yhteensä 139 310 euroa. Henkilöt oli palkattu Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköihin kiinteistönhoito-, varasto- ja ravitsemispalvelutehtäviin. 4.2 TALOUSARVION TOTEUTUMISEN ANALYYSI Siirrettyjä määrärahoja on peruutettu 6,7 milj. euroa. Nämä erät on raportoitu liitteessä 4. Muihin sekalaisiin tuloihin momentille 12.39.10. (0,7 milj. euroa) on tuloutettu yhteistoiminnan- ja yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeiden arvonlisäverojen osuuksia. Yhteenveto momentin 26.20. talous- ja lisätalousarvioista (talousarvion tilijaottelun tarkkuus) Momentit TAE/LTAE Euroa Selite Toimintamenot TAE yhteensä 233 410 000 Rajavartiolaitoksen toimintamenot 2. LTAE -182 000 Väliaikainen VaEL tarkastus 2. LTAE 867 000 Valtion vuokrajärjestelmän tarkistus 2. LTAE 432 000 Helikoptereilla tehtävien sairaankuljetusten korvausperiaatteiden muutos 26.20.01 234 527 000 Yhteensä
S i v u 35 Momentit TAE/LTAE Euroa Selite Investointimenot 26.20.70.1 TAE 14 710 000 Ilma-alusten hankinta, Super Puma modifikaatio ja huolto 26.20.70.4 TAE 1 250 000 Dornier-navigointijärjestelmä TAE Yhteensä 15 960 000 Ilma- ja vartioalusten hankinta 26.20.70.1 3. LTAE - 5 629 000 Helikopterihankkeen EU-rahoituksen tarkentuminen 26.20.70.6 3. LTAE 665 000 Dornier-hankkeen uudelleen budjetointi 26.20.70. 10 996 000 Yhteensä Vuoden talousarviossa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin momentille 26.20.01. myönnettiin nettomäärärahaa 233,4 milj. euroa. Vuoden toisessa lisätalousarvioissa toimintamenoissa huomioitiin momentin vähennyksenä 182 000 euroa valtion työnantajan eläkemaksujen väliaikaisesta alentamisesta. Lisäyksinä huomioitiin 867 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta ja 432 000 euroa helikopterilla suoritettavien sairaankuljetusten korvausperiaatteiden muuttamisesta 1.9. lukien. Tuloja arvioitiin talousarviossa kertyvän noin 7,5 milj. euroa. Nettoutettavia tuloja kertyi noin 13,5 milj. euroa (2015: 10,1 milj. euroa). Toimintamenomomentin tuloutuksista yhteistoiminnan tuottoja on 4,7 milj. euroa (2015: 3,3 milj. euroa). Nämä ovat pääosin EU:lta saatuja Frontex-operaatioiden ja matkakustannusten korvauksien yhteistoiminnan tuottoja (3,6 milj. euroa) sekä yhteistyöviranomaisilta (poliisi, tulli, ulkoasiainministeriö) laskutettuja tietojärjestelmien ylläpitomaksuja ja kehittämismenoja (0,9 milj. euroa). Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista (4,8 milj. euroa) merkittävimmät erät ovat EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston rahoitusosuudet. Lisäksi valtioneuvoston kanslia rahoitti Rajavartiolaitoksen esikunnan turvallisuusjärjestelmiä 434 000 eurolla, josta arvonlisäveron osuus tuloutettiin sekalaisiin tuloihin momentille 12.39.10. Rajavartiolaitoksen tavanomaisista tuloista suurimmat erät olivat vuokrat ja käyttökorvaukset (0,9 milj. euroa) sekä sairaankuljetustulot (1,8 milj. euroa). Muut tuotot koostuvat pääosin huutokauppatuloista (0,2 milj. euroa), muonitustuloista (0,25 milj. euroa) ja viisumituloista (0,08 milj. euroa). Toimintamenoja siirtyi vuodelle yhteensä 27,3 milj. euroa (2015: 26,9 milj. euroa). Siirtyvistä toimintamenojen määrärahoista oli sidottu lähinnä pitkäkestoisiin tieto- ja valvontajärjestelmähankkeisiin, kiinteistöhankkeisiin sekä alus- ja ilma-alushankkeisiin yhteensä noin 13 milj. euroa (2015: 14,1 milj. euroa). Siirtyvän erän suuruus on 11 % bruttotoimintamenoista (2015: 11,1 %, 2014: 12,3 %). Vuoden talousarviossa ilma- ja vartioalushankintoihin momentille myönnettiin yhteensä 15,9 milj. euroa. Tästä 14,7 milj. euroa oli helikopterihankintaan ja AS332 Super Puma meripelastushelikoptereiden modifikaatioon ja G-huoltoon sekä 1,25 milj. euroa Dorniervalvontalentokoneen navigointijärjestelmän uudistamiseen. Määrärahaa 26.20.70.1 ilma-alusten hankinta käytettiin Super Puma -helikopterin pakollisiin laajoihin G-huoltoihin ja modifikaatioon 0,6 milj. euroa ja Dornierin navigointijärjestelmän uudistamiseen 1,25 milj. euroa. Vuoden kolmannessa lisätalousarviossa ilma-alusten hankinta -momentilta vähennettiin helikopterihankintaan saatua EU-rahoituksen osuutta 5,6 milj. euroa. Siirtomääräraha 4.15.26.20.70.1 ilma-alusten hankinta on Super Puma -helikoptereiden hankintaan. Ilma-alusten hankinta-siirtomäärärahaa käytettiin kahden uuden helikopterin hankintamenojen maksamiseen 7,93 milj. euroa ja loppuosa 5,98 milj. euroa peruutettiin
S i v u 36 saadun EU-rahoituksen vuoksi. Helikopterit on otettu operatiiviseen käyttöön kesällä. Hanke jatkuu vuodelle 2017 lentäjien koulutuksen osalta. Siirtomääräraha 4.15.26.20.70.2 viranomaisveneen hankinta on tarkoitettu merellisen konseptiveneen hankintaan. Konseptiveneen kuluja maksettiin 1,3 milj. euroa. Konseptiveneen arvioitu valmistuminen on marraskuussa 2017. Siirtomääräraha 4.15.26.20.70.4 on vartiolaiva Turvan lisävarustamiseen. Varustaminen jatkuu vuodelle 2017. Määrärahaa käytettiin noin 0,3 milj. euroa. Siirtomääräraha 4.15.26.20.70.5 on kahden AB/B412-helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistamiseen. Hankkeen kuluja maksettiin tilikauden aikana 2,1 milj. euroa Hankkeesta aiheutuu menoja vuoteen 2017 saakka. Siirtomääräraha 4.14.26.20.70.6 on kahden Dornier-valvontalentokoneen valvontajärjestelmän toisen vaiheen uusimiseen. Valvontalentokoneen tutkakaluston toimitus on viivästynyt edelleen Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä. Jäljellä ollut määräraha 665 000 euroa budjetoitiin uudestaan vuoden kolmannessa lisätalousarviossa. 4.3 VALTUUDET Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot ja käytetyt valtuudet. Valtuus euma Arvio Valtuus Ta-menot Ta-menot Kaikki yht Ulkopuolinen Yhteensä Valtuus nro Valtuus nimi määrä - 2017- rahoitus 1200005 AB/B 412 helikoptereiden uusiminen 62 000 000 45 721 919 23 286 45 745 205 11 615 564 57 360 769 1300009 SuperPuma AS322 modifikaatio ja G-huollot 33 710 000 12 963 038 21 243 318 34 206 356 0 34 206 356 YHTEENSÄ 95 710 000 58 684 957 21 266 604 79 951 561 11 615 564 91 567 125 Vuoden 2011 talousarviossa Rajavartiolaitokselle myönnettiin 62 milj. euron tilausvaltuus AB/B412-helikoptereiden uusimiseen. Valtuus uusittiin vuoden 2012 talousarviossa ja hankintasopimus (57,3 milj. euroa) tehtiin 19.12.2012. Korvaavat kaksi per Puma -helikopteria tulivat operatiiviseen käyttöön kesällä. Hankkeeseen saatiin myös EU:n ulkorajarahaston rahoitusta yhteensä 11,6 milj. euroa, joka vähensi investointimomentin käyttöä. Ilma-alusten investointimomentilta peruutettiin 5 986 218 euroa siirtyvää määrärahaa ja vuoden kolmannessa talousarviossa investointimomentilta vähennettiin määrärahaa 5 629 000 euroa. Näillä toimenpiteillä hankkeen rahoituksesta on palautettu valtiolle EU- rahoituksen osuus (11,6 milj. euroa). Hanke jatkuu vielä keväälle 2017 lentäjien koulutuksen osalta. Vuoden 2012 toisessa lisätalousarviossa Rajavartiolaitokselle myönnettiin tilausvaltuus kolmen AS332 Super Puma -meripelastushelikopterin modifikaatioon ja G-huoltoon. Valtuus uusittiin vuoden 2013 talousarviossa ja hankintasopimus allekirjoitettiin 20.6.2013. Hanke ajoittuu vuosille 2012 2020 ja hankkeen kokonaiskustannusarvio on 34,2 milj. euroa. Hanke etenee suunnitellusti. Ensimmäinen kone luovutetaan Rajavartiolaitokselle 2017. Toinen ja kolmas kone valmistuvat vuosina 2019 ja 2020. 4.4 TUOTTO- JA KULULASKELMAN ANALYYSI Tuotto- ja kululaskelman merkittävin muutos edelliseen vuoteen oli tulojen kertymän kasvu 3,3 milj. eurolla (+29,5 %). Yhteistoiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kasvoivat 3,7 milj. euroa (+54,3 %). Näihin eriin kirjataan tuotot EU-hankkeista, Frontex-operaatioista, EU:n ulkorajarahasto-osuuksista ja tuotot yhteistyöviranomaisilta. Erityisesti EU-hankkeissa tuottojen vuosittainen vaihtelu on suurta. Tilikauden aikana EU-hankkeiden rahoitusosuuksia saatiin 1,1 milj. euroa edellistä vuotta enemmän. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kasvu oli 2,4 milj. euroa. Maksullisen toiminnan tuotot laskivat 21,7 % johtuen ilma-alusten sairaankuljetustulojen laskusta. Kansaneläkelaitoksen maksama korvaus helikopterilla suo-
S i v u 37 ritettavista sairaankuljetuksista muuttui 1.9.2017 alkaen. Syynä tähän oli sosiaali- ja terveysministeriön asetusmuutos (756/). Vuokrat ja käyttökorvaukset pysyivät ennallaan. Toiminnan kulut laskivat 0,8 %. Aineiden ja tarvikkeiden ostot kasvoivat 18,5 % (2,5 milj. euroa). Merkittävimmät muutokset olivat elintarvikkeissa, virka- ja suojavaatetuksessa sekä muissa aineissa ja tarvikkeissa. Tavanomaista suurempi vaihto-omaisuuden muutos johtuu vartiolentolaivueen ilma-alusten varaosa- ja varalaitevaraston muutoksesta. Henkilöstökulut pysyivät pääosin ennallaan. Virkasuhteisten varsinaiset palkat laskivat 0,3 milj. euroa mutta virkasuhteisten työaika- ja suoriteperusteiset lisät, ylityökorvaukset ja varallaolokorvaukset kasvoivat edellisestä vuodesta. Tämä johtui siitä, että tilikaudella maksettiin lisiä yksi kolmiviikkoisjakso enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Rajavartiolaitoksen palkat kirjataan kirjanpitoon maksuperusteella. Vuokrat laskivat 9,4 % (2 milj. euroa). Lasku johtui pääosin Senaatti-kiinteistöjen vuokramallin muutoksesta. Palveluiden ostot lisääntyivät 6,2 % (1,7 milj. euroa). Suurin vaikuttava tekijä tässä ryhmässä oli rakentamispalveluiden sekä rakennusten korjaus- ja kunnossapitopalveluiden kustannusten nousu. Muut kulut (7,9 milj. euroa) pysyivät ennallaan. Kotimaan päivärahat sisältävät myös partiomatkojen päivärahoja 1,87 milj. euroa. Muissa kuluissa on myös Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilötoiminnan ulkomaan kulut ja paikalliskorotukset. Valmistus omaan käyttöön -tilin kautta on aktivoitu taseeseen joko valmiiksi tai keskeneräisiin hankkeisiin muun muassa Räikkölän valvontalinjan perusparannus Kaakkois- Suomen rajavartiostossa, Meriinahon ja Haapovaaran kelkkavarastot sekä Ruhovaaran valvontalinjan perusparannus Pohjois-Karjalan rajavartiostossa. Rahoituskuluista 4 847 euroa on viivästyneenä maksettuihin palkkasaataviin liittyviä korkoja ja 1 749 euroa korkoja tai viivästysmaksuja viivästyneistä laskujen maksatuksista. Viivästyssakkoja on maksettu, mikäli laskua ei ole pystytty tarkastamaan ajoissa puuttuvan vastaanoton vuoksi tai sitä ei ole hyväksytty ajoissa. Satunnaisiin tuottoihin (408 038 euroa) on kirjattu suurimpana eränä helikopteri- ja partioajoneuvohankintoihin liittyviä viivästyssakkokompensaatioita sekä saatuja oikeudenkäyntikuluja. Satunnaisiin kuluihin on kirjattu maksetut vahingonkorvaukset sekä muut maksetut korvaukset (21 548 euroa). Rajavartiolaitos on maksanut Rajavartiolaitoksen virkatehtävissä tapahtuneista omaisuusvaurioista vahingonkorvauksia ulkopuolisille tahoille 9 739 euroa sekä muina korvauksina työtuomioistuimen päätöksen mukaisen korvauksen 11 809 euroa. Käyttötalouden kuluissa on maksetut avustukset suoritetuista meripelastustehtävistä meripelastusseuroille sekä kansainvälisen järjestön jäsenmaksuosuudet. 4.5 TASEEN ANALYYSI Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuuden tasearvo (251,8 milj. euroa) nousi edellisestä vuodesta 2,3 %. Aineellisista hyödykkeistä kuljetusvälineet muodostavat merkittävimmän osuuden (204,08 milj. euroa). Tähän erään aktivoitiin suurimpina erinä tilikauden aikana 90 autoa ja moottorikelkkaa (2,5 milj. euroa) sekä kaksi uutta Super Puma -helikopteria (52,8 milj. euroa). Kiinteistötaseen (maa-alueet, rakennukset, rakennelmat) arvo vuoden lopussa oli 12,9 milj. euroa (2015: 12,7 milj. euroa). Kiinteistötaseeseen aktivoitiin tilikauden aikana rakennelmia noin 1,2 milj. euron arvosta. Merkittävin rakennelma oli Porvoon kelluva merivartioasema. Muut valmistuneet rakennelmat olivat Haapovaaran ja Meriinahon kelkkavarasto sekä Viiangin partiotukikohta. Kiinteistötaseesta poistettiin Närsäkkälän kiinteistöön kuuluva partiomaja ja varasto sekä Ryösiön partiomaja Pohjois-Karjalan rajavartiostossa. Aineettoman ja aineellisen käyttöomaisuuden ennakkomaksuissa, keskeneräisissä hankinnoissa sekä keskeneräisissä rakennuksissa ja rakenteissa (yhteensä 23,1 milj. euroa) on
S i v u 38 muun muassa: keskeneräiseen helikopterihankintaan liittyvä osuus (1 milj. euroa) ja Super Puma modifikaatio (12 milj. euroa) kevyen aluskaluston konseptivene (1,3 milj. euroa) pääkaupunkiseudun toimitiloihin liittyvät valvontajärjestelmät (2 milj. euroa) AB/B412-helikopterin modifikaatio (2,2 milj. euroa) Dornierin navigointijärjestelmän uudistaminen (1,3 milj. euroa) helikoptereihin liittyviä kamerajärjestelmiä (0,5 milj. euroa) Helsinki-Vantaan polttoaineen jakelupiste (0,5 milj. euroa) Turvan täydennyshankinnat (0,2 milj. euroa) Räikkölän valvontalinjan perusparannus (0,2 milj. euroa) muita keskeneräisiä rakennushankkeita (0,26 milj. euroa) ja muita maa- ja merirajan valvontajärjestelmien hankkeita (1,4 milj. euroa). Myyntisaamiset (0,4 milj. euroa) sisältää suurimmilta osin sairaankuljetuslaskutuksia Kansaneläkelaitokselta ja polttoaineveron palautussaatavia tullilta. Muut siirtosaamiset (0,3 milj. euroa) sisältävät etukäteen maksettuja ja vuodelle 2017 kuuluvia eriä. Muissa lyhytaikaisissa saamisissa (1,5 milj. euroa) on muut kuin maksullisen palvelutoiminnan saatavat. Merkittävimpänä eränä tässä on saatavat Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexilta (0,8 milj. euroa) ja valtioneuvoston kanslialta (0,4 milj. euroa). Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat (0,7 milj. euroa) sisältävät ulkovartiolaiva Turvan takuuaikaisen vakuuden ja korjausvakuuden sekä kevyen aluskaluston hankinnan takuuajan vakuuden. Saaduissa ennakkomaksuissa (0,7 milj. euroa) on Euroopan komission ja Teknologian tutkimuskeskuksen rahoittamien hankkeiden ennakkorahoitusta. Siirtovelkojen (21,5 milj. euroa) kautta on kirjattu suurimpana eränä lomapalkkavelka. Taseessa seurattava talousarvion ulkopuolinen rahoitus (0,1 milj. euroa) sisältää Euroopan unionin komission maksamasta ECGFA NET -hankkeen ennakosta hankekumppaneiden osuuden. Osuutta ei ole välitetty kumppaneille, koska tarvittavia pankkitilitietoja ei ole saatu.
S i v u 39 4.6 MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ Rajavartiolaitoksen kassamenot (netto) Palkat (toimintamenot) - 2015 Saldo 2015 Muutos % Muutos TOIMINNAN KULUT 166 274 019,41 165 113 480,41 0,7 % 1 160 539,00 Henkilöstökulut 166 080 806,81 164 864 211,86 0,7 % 1 216 594,95 41000100 Virkasuhteisten varsinaiset palkat 98 824 170,92 99 053 670,81-0,2 % -229 499,89 41000200 Virkasuhteisten työaika- ja suoriteperusteiset lisät 15 135 496,03 14 575 498,52 3,8 % 559 997,51 41000300 Virkasuhteisten ylityökorvaukset 976 126,31 940 219,15 3,8 % 35 907,16 41000350 Virkasuhteisten varallaolokorvaukset 5 040 880,61 4 747 069,83 6,2 % 293 810,78 41000400 Virkasuhteisten lomarahat 5 511 511,46 5 578 378,19-1,2 % -66 866,73 41000401 Virkasuhteisten lomarahavapaat (palkanlaskenta) 242 880,81 227 941,81 6,6 % 14 939,00 41000500 Virkasuhteisten lomakorvaukset 290 811,79 378 747,38-23,2 % -87 935,59 41000600 Virkasuhteisten sairausaikalisä 567 321,04 531 992,06 6,6 % 35 328,98 41000700 Virkasuhteisten vuosilomalisä 2 459 988,63 2 343 655,46 5,0 % 116 333,17 41000800 Virkasuhteisten matkapäiväkorvaukset 27 270,00 28 490,00-4,3 % -1 220,00 41000900 Virkasuhteisten muut korvaukset ja lisät 415 873,00 388 445,00 7,1 % 27 428,00 41020000 Sairausvakuutus- yms. lakien mukaiset palautukset -1 375 408,08-1 442 578,52-4,7 % 67 170,44 41030100 Virkasuhteisten palkkiot 305 608,79 330 956,37-7,7 % -25 347,58 41100000 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 2 744 766,10 2 676 261,23 2,6 % 68 504,87 41120000 Eläkemaksut 33 777 171,30 33 275 902,49 1,5 % 501 268,81 41130000 Sairausvakuutus- yms. lakien mukaiset -29 158,77-27 420,12 6,3 % -1 738,65 sosiaaliturvamaksujen palautukset 41140000 Tapaturmamaksut 1 165 473,25 1 256 985,62-7,3 % -91 512,37 41190000 Muut työnantajan sosiaalivakuutusmaksut 23,62-3,42-790,6 % 27,04 Muut kulut 193 212,60 249 268,55-22,5 % -56 055,95 45100301 Ulkomaan paikalliskorotus puoliso- ja lapsikorotukset 177 095,10 203 121,05-12,8 % -26 025,95 45100302 Ulkomaan olosuhdekorvaus puoliso-ja lapsikorotukset 16 117,50 46 147,50-65,1 % -30 030,00 Kaikki yhteensä 166 274 019,41 165 113 480,41 0,7 % 1 160 539,00
S i v u 40 Palkkamenot ovat 71 % Rajavartiolaitoksen toimintamenoista. Palkkamenojen kasvu pysyi maltillisena. Työaika- ja suoriteperusteisten lisien, ylityökorvausten ja varallaolokorvausten kasvu johtuu siitä, että vuonna maksussa oli yksi työjakso enemmän kuin vuonna 2015. Rajavartiolaitoksen toteutuneet henkilötyövuodet olivat 2 645 ja laskivat edellisestä vuodesta 34 henkilötyövuotta. Muut kustannusten korvaukset ovat yhdyshenkilöille maksettuja olosuhde- ja paikalliskorvauslisiä. Virkasuhteisten lomarahavapaat -tilin debet saldo johtuu Kieku-järjestelmään tehdystä ratkaisusta, jossa lomarahan vapaaksi vaihtaminen vähentää tilin 41000400 (virkasuhteisten lomarahat) saldoa ja tilille 41000401 (virkasuhteisten lomarahavapaat) kirjautuu lomarahavapaan osuus virkamiehen poissaoloajan palkasta. Muut korvaukset ja lisät sisältävät 416 160 euroa sotilaallisten harjoitusten vuoksi maksettuja harjoituspäivärahoja. Pääosa kuluista syntyy asevelvollisten koulutuksesta. Kustannusten nousu liittyy lisääntyneeseen kertausharjoitustoimintaan. Muut toimintamenot - 2015 Saldo 2015 Muutos % Muutos YDINTOIMINNOT YHTEENSÄ 39 681 471,25 36 872 050,97 7,6 % 2 809 420,28 Rajaturvallisuus ja meripelastustoimi yhteensä 0,00 21 926,24-100,0 % -21 926,24 Sotilaallinen maanpuolustus ja kriisinhallinta yhteensä 174 075,29 139 642,48 24,7 % 34 432,81 2010615x Ydintoiminnan muu koulutus yhteensä (pl 2010615220, 2 086 877,64 2 301 822,14-9,3 % -214 944,50 2010615230) 9999644000, 2010644x Ydintoimintojen tietojärj yhteensä 8 157 796,72 5 774 975,43 41,3 % 2 382 821,29 9999644000 Ydintoimintojen tietojärjestelmät 448 078,51 142 804,93 213,8 % 305 273,58 2010644010 Maarajavalvontatekniikka, RV-järj. ylläpito 1 213 958,26 1 477 646,23-17,8 % -263 687,97 2010644020 Rajatarkastustek, RT-järj. ylläpito 885 219,14 642 649,14 37,7 % 242 570,00 2010644030 ULKONET ylläpito ja huolto 308 591,47 583 978,13-47,2 % -275 386,66 2010644040 RTT Rajavartiotoiminnan tj ylläpito 1 848 081,87 1 081 044,97 71,0 % 767 036,90 2010644050 Merirajatekniikka, merell. järj. ylläpito 1 814 012,58 1 590 399,41 14,1 % 223 613,17 2010644060 Rikostorjuntajärjestelmät ylläpito 149 055,23 58 024,89 156,9 % 91 030,34 2010644070 Sotilaall.maanpuolustusjärj. ylläpito 89 700,50 54 077,69 65,9 % 35 622,81 2010644080 Ilma-alusten valvontajärjestelmät 1 401 099,16 144 350,04 870,6 % 1 256 749,12 20106436x Ydintoiminnan radioverkkopalvelut yhteensä 1 226 303,71 1 321 617,44-7,2 % -95 313,73 2010693x Ydintoimintojen kuljetus-, alus- ja ilma-alustoiminta yhteensä 17 729 283,83 19 261 554,49-8,0 % -1 532 270,66 20106931x Kuljetusvälinetoiminta yhteensä 4 858 079,12 4 752 919,41 2,2 % 105 159,71 20106932x Ilma-alustoiminta yhteensä 6 473 911,55 6 638 727,24-2,5 % -164 815,69 20106933x Alustoiminta yhteensä 6 397 293,16 7 869 907,84-18,7 % -1 472 614,68 2010600020, 2010600210, 2010698x Ydintoimintaa tukevat muut 10 307 134,06 8 050 512,75 28,0 % 2 256 621,31 toiminnot yhteensä 2010600020 Partiomatkojen päivärahat 1 871 901,00 1 756 035,00 6,6 % 115 866,00 2010600210 Osallistuminen EU-/KV-hankkeisiin 1 900 525,13 2 202 292,96-13,7 % -301 767,83 2010698100 Muonitustoiminta 1 815 735,88 1 383 417,11 31,3 % 432 318,77 2010698200 Varasto ja vaatetuspalvelut 1 377 757,51 1 211 963,25 13,7 % 165 794,26 2010698300 Koiratoiminta 516 563,25 510 042,40 1,3 % 6 520,85 2010698400 Voimankäyt/suojaväl,huolto 776 283,90 299 513,85 159,2 % 476 770,05 2010698500 Sukellustoiminta 141 285,80 154 343,22-8,5 % -13 057,42 2010698600 Valmiusjoukkuetoiminta 653 764,42 532 904,96 22,7 % 120 859,46 2010698700 Ydintoimintaa tukevat muut toiminnot 1 253 317,17 0,00 0,0 % 1 253 317,17
S i v u 41 TUKITOIMINNOT YHTEENSÄ 42 238 533,54 41 765 065,18 1,1 % 473 468,36 999600x, 2010600010 Johtaminen yhteensä 1 679 090,33 1 506 676,57 11,4 % 172 413,76 9999600000 Yleishallinto ja johtaminen 21 893,97 26 660,74-17,9 % -4 766,77 2010600010 Matkustaminen 1 379 703,47 1 212 538,02 13,8 % 167 165,45 9999600200 Edustaminen 277 492,89 267 477,81 3,7 % 10 015,08 9999624000 Suunnittelun, ohjauksen ja seurannan tuki 13 500,00 13 855,00-2,6 % -355,00 999961x, 201061x Henkilöstöhallinto yhteensä (pl 2010615x) 3 116 074,87 3 125 380,49-0,3 % -9 305,62 9999611000 Henkilöstön kehittäminen 2 000,00 0,00 0,0 % 2 000,00 9999612000 Palkan- ja palkkionlaskenta 923,70 463 689,94-99,8 % -462 766,24 9999613000 Palvelussuhteen hallinta 5 801,69 171 395,02-96,6 % -165 593,33 2010613010 Siirrot/valmistelutoim (poistettu toiminto ) 0,00 188 958,46-100,0 % -188 958,46 9999613100 Rekrytointi ja yleisperehdyttäminen 37 641,10 50 653,80-25,7 % -13 012,70 9999614000 Työterveyshuolto 2 050 327,35 1 835 898,85 11,7 % 214 428,50 9999614100 Työsuojelu 362,00 656,91-44,9 % -294,91 9999614200 Työhyvinvointi ja virkistystoiminta 333 767,61 275 388,21 21,2 % 58 379,40 2010614400 Valmentautuminen-urheilu (poistettu toiminto ) 0,00 786,83-100,0 % -786,83 2010614500 Kenttäkelpoisuus (poistettu toiminto ) 0,00 1 716,74-100,0 % -1 716,74 9999616000 Muut henkilöstöhallinnon tehtävät 667 023,36 113 520,73 487,6 % 553 502,63 9999616200 Yhteistoiminta 18 228,06 22 715,00-19,8 % -4 486,94 9999615x, 2010615x Koulutus yhteensä (hallinto + tutkimustoiminta) 222 170,33 281 543,66-21,1 % -59 373,33 999962x, 9999694000 Taloushallinto yhteensä (pl 9999624000) 289 478,53 286 582,91 1,0 % 2 895,62 9999695000 Matkustus 0,00 9 399,29-100,0 % -9 399,29 9999630000, 9999696000 Sisäinen tarkastus, riskienhallinta ja 625 294,85 154 939,14 303,6 % 470 355,71 turvallisuus yhteensä 999964x, 201064x Tietohallinto yhteensä (pl 9999644000, 2010644x) 9 660 146,29 8 249 871,03 17,1 % 1 410 275,26 9999641000 IT-hallinto ja arkkitehtuurit, hankehallinta ja 26 000,00 56 030,00-53,6 % -30 030,00 kumppanihallinta 2010642000 Tietoverkkopalvelut 447 061,74 1 516 009,46-70,5 % -1 068 947,72 9999643000 Perustietotekniikka ja käyttäjätuki 5 491 671,29 160 242,77 3327,1 % 5 331 428,52 2010643300 Puhe- ja viestintäpalvelut 931 371,17 1 020 207,55-8,7 % -88 836,38 2010643400 Työasemapalvelut 1 423 603,43 3 960 961,08-64,1 % -2 537 357,65 2010643500 Käyttöpalvelut (poistettu toiminto ) 0,00 81 651,15-100,0 % -81 651,15 9999645000 Tukitoimintojen tietojärjestelmät 159 088,42 30 146,40 427,7 % 128 942,02 2010645010 Raportointijärj. ylläpito 118 901,01 191 643,80-38,0 % -72 742,79 2010645020 Henkilöstöhall. tietojärj ylläpito 420 297,36 417 320,04 0,7 % 2 977,32 2010645030 Toimistojärj. ylläpito 85 810,00 173 416,65-50,5 % -87 606,65 2010645040 Materiaalihall. tietojärj. ylläpito 98 209,59 142 997,01-31,3 % -44 787,42 2010645060 Taloushallinnon tietojärj. ylläpito 385 162,63 380 063,82 1,3 % 5 098,81 9999646000 Muu tietohallinto 72 969,65 119 181,30-38,8 % -46 211,65 9999650000 Tietopalvelu 104 582,95 586 075,23-82,2 % -481 492,28 999966x, 201066x Viestintä yhteensä 220 681,26 201 817,99 9,3 % 18 863,27 9999691000, 2010691x Kiinteistöhallinto yhteensä 25 088 992,93 25 585 858,24-1,9 % -496 865,31 9999691000 Kiinteistöhallinto 160 308,23 135 609,29 18,2 % 24 698,94 2010691100 Palvelussuhdeasunnot 667 662,47 1 090 570,72-38,8 % -422 908,25 2010691200 Muu kiint. hoito ja kunnossapito 18 268 544,78 19 231 331,40-5,0 % -962 786,62 2010691210 Käyttö- ja huoltotoiminta 83 521,44 43 387,02 92,5 % 40 134,42 2010691220 Ulkoalueiden hoito 168 837,34 156 006,69 8,2 % 12 830,65 2010691230 Siivous 1 071 353,92 1 016 154,40 5,4 % 55 199,52 2010691240 Vuosikorjaustoiminta 947 828,98 345 722,38 174,2 % 602 106,60 2010691250 Kunnossapitotoiminta 951 017,58 736 232,61 29,2 % 214 784,97 2010691300 Uudisrakentaminen 2 769 918,19 2 830 843,73-2,2 % -60 925,54 9999692000 Toimistopalvelut 637 876,66 723 329,15-11,8 % -85 452,49 9999698000, 9999680000, 9999697000 Muut tukitoiminnot yhteensä 580 644,54 1 039 736,48-44,2 % -459 091,94 AVOIN TOIMINTO, 9999900100 kohdentamaton työ -14 045 630,82-10 745 752,62 30,7 % -3 299 878,20 KAIKKI YHTEENSÄ 67 874 373,97 67 891 363,53 0,0 % -16 989,56 Muut toimintamenot ovat 29 % Rajavartiolaitoksen toimintamenoista. Aiemmin tukitoiminnoissa olleita kustannuksia on siirretty Valtiokonttorin linjauksen mukaisesti ydintoimintoihin.
S i v u 42 Ydintoimintojen tietojärjestelmien kulujen muutos (+41,3 %) johtuu vuosittaisista hankintoihin liittyvistä vaihteluista. Vuonna on tehty rajavartiotoiminnan tietojärjestelmiin liittyvää kehitystyötä. Vuoden alusta kaikki Hallinnon tietotekniikkakeskukselle ja Valtion tietotekniikkakeskukselle maksetut palvelumaksut on kirjattu toiminnolle 9999643000 perustietotekniikka ja käyttäjätuki. Vuonna 2015 kyseiset maksut kirjattiin alatoiminnoille 2010643000 2010643500 puhe- ja viestintäpalvelut, tietoverkkopalvelut ja työasemapalvelut. Rajavartiolaitoksen kassamenoissa ydintoimintojen tietojärjestelmien kokonaiskulujen lasku johtuu osaltaan siitä, että 448 481 euroa on maksettu sisäministeriön momentilta 4.15.26.01.20 turvallisuusverkkokulujen kompensaationa. Kuljetusvälinetoiminta ja -huolto toimintojen 20106931xx kulujen muutos oli vähäinen (-2,2 %). Vuonna hankittiin yhteensä 90 kuljetusvälinettä (2015: 78). Alustoiminta ja -huolto toiminnon 2010693300 kulut laskivat 18,7 %. Tämä johtui pääosin kuljetusvälineiden korjaus- ja kunnossapitopalveluiden kulujen laskusta. Muonitustoiminnan kulut kasvoivat 31,3 %. Syynä tähän oli elintarvikeostot. Taistelumuonien hankinnan osuus elintarvikkeista on 0,76 milj. euroa. Ydintoimintaa tukevat muut toiminnot 2010698700 -toiminto (1,3 milj. euroa) otettiin käyttöön vuoden alussa. Toiminnolle kirjataan muun muassa operatiivisesta toiminnasta aiheutuvat tulkkauskulut, meripelastusseuroille maksettavat korvaukset, toiminnasta aiheutuvat vahingonkorvaukset ja erilaiset pienet rajojen valvontaan ja rajatarkastuksiin liittyvät menot. Ilma-alusten valvontajärjestelmien kulujen kasvu (+1,3 milj. euroa) johtuu helikoptereiden valvontakyvyn parantamisesta ja niihin liittyvistä kamerahankinnoista. Toimintamenoista Rajavartiolaitoksen edustuskuluihin kului 277 493 euroa. Henkilöstöhallinnon toimintojen kulut ovat pysyneet samana. Vuoden aikana valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen palvelumaksut on kirjattu kokonaisuudessaan muut henkilöstöhallinnon tehtävät -toiminnolle eikä niitä ole eritelty vuoden 2015 tapaan palkanlaskentaan ja muille henkilöstöhallinnon toiminnoille. Työterveyshuollon kulut kasvoivat 11,7 %. Työpaikkaruokailun tukemisen kulut (160 206 euroa) ovat suurin yksittäinen kuluerä työhyvinvointi- ja virkistystoiminta -toiminnolla. Tietopalveluiden (9999650000) kulujen lasku johtuu tulkkaus- ja käännöspalveluiden kirjaustavan muutoksesta. Tulkkaus- ja käännöskulut on kirjattu vuoden alusta Rajavartiolaitoksessa toiminnolle 2010698700 ydintoimintaa tukevat muut toiminnot. Kulut syntyvät lähes kokonaisuudessaan kansainvälisestä rikostorjuntaan ja turvapaikanhakuprosessiin liittyvistä tulkkauskuluista. Tulkkaus- ja käännöskulut olivat yhteensä 346 881 euroa (2015: 360 336 euroa). Tämän lisäksi tulkkauskuluja on maksettu työkorvauksina palkanlaskentajärjestelmän kautta yhteensä 39 279 euroa. Kiinteistöhallinnon toimintojen kulut laskivat yhteensä -1,9 %. Suurin syy laskuun on Senaatti-kiinteistöjen vuokriin tehdyt alennukset omakustannusperiaatteen toteuttamiseksi. Vuosikorjaustoiminta sisältää Immolan esikunta-alueen kehittämisen sekä ampumaradan ympäristövaatimusten mukaiset korjaus- ja puhdistustyöt. Uudisrakentamisen kulut sisältävät muun muassa Porvoon kelluvan merivartioaseman rakentamisen, vartiolentolaivueen korjaamotoimintojen yhdistämisen sekä pääkaupunkiseudun toimitilaratkaisun turvallisuusjärjestelyiden ja kalustamisen kuluja. Turvallisuus ja riskienhallintatoiminnolla suurin osa on kiinteistöturvallisuuteen liittyviä kuluja. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentille kirjatut tulot on kirjattu avoimelle toiminnolle. Tulojen yksityiskohtainen seuranta tehdään liikekirjanpidon tilin ja suoritteen avulla.
S i v u 43 Muut toimintamenot toiminnoittain Rajavartiolaitoksen työajasta 70 % on kirjattu operatiivisille ydintoiminnoille. Rajavartiolaitoksen tuloksellisuuden seurannassa tukitoimintojen kustannukset vyörytetään ydintoiminnoille kirjatun työajan suhteessa. Investointimenot Talousarviotili 2015 Muutos % Muutos 262070x 13 473 020,76 14 116 641,20-4,6 % -643 620,44 Investointimenojen lasku aiheutui pääosin helikopterihankintaan liittyvien maksuerien vähentymisestä vuodesta 2015. 5. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA 5.1 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA Rajavartiolaitoksessa sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa Rajavartiolaitoksen päällikkö. Rajavartiolaitoksen päällikkö on määrännyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleiset periaatteet ja vastuut Rajavartiolaitoksen pysyväisasiakirjassa RVLPAK A.21. Rajavartiolaitoksen sisäinen valvonnan järjestelyt pohjautuvat COSO-viitekehykseen ja riskienhallinnan toteutus ISO 31000:2009 standardiin. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kytketty osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa. Riskienhallintaa tehdään Rajavartiolaitoksessa kaikilla tasoilla. Strateginen riskien arviointi tehdään arvioimalla riskejä Rajavartiolaitoksen strategisten päämäärien ja toimintaedellytysten suhteen. Strateginen riskien arviointi kattaa koko Rajavartiolaitoksen toiminnan ja ra-
S i v u 44 kenteet. Toiminnan ja talouden suunnittelun yhteydessä tehdään myös kehityshankkeiden riskiarvioinnit ja suunnitellaan sisäisen valvonnan toimenpiteet. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköt toimeenpanevat Rajavartiolaitoksen esikunnan määrittämät valvontatoimet, valvovat niiden toimeenpanoa ja raportoivat niistä. Hallintoyksiköt vastaavat oman toiminnan riskien arvioinnista, hallinta- ja valvontatoimien suunnittelusta, toimeenpanosta ja seurannasta. Riskienhallinnassa hyödynnetään sisäministeriön linjauksen mukaisesti sähköistä Granite ERSM -riskienhallintajärjestelmää. 5.2 SISÄINEN LAILLISUUSVALVONTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA Laillisuusvalvonta on vakiintunut osa Rajavartiolaitoksen toimintaa ja se on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Toimintatapoja on ohjattu ja tarvittaessa muutettu ylimpien laillisuusvalvojien sekä Rajavartiolaitoksen oman laillisuusvalvonnan havaintojen perusteella. Rajavartiolaitoksen sisäisestä laillisuusvalvonnasta laaditaan vuosittain oma raporttinsa. Rajavartiolaitoksen laillisuusvalvonnassa on otettu huomioon sisäministeriön asettaman laillisuusvalvonnan kehittämistyöryhmän työ. 5.3 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN ARVIOINTI JA TULOKSET Rajavartiolaitoksen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan vahvuuksina ovat erityisesti sotilaallinen koulutus ja johtamisjärjestelmä. Johtajina ja asiantuntijoina toimivan päällystön koulutukseen kuluu olennaisena elementtinä uhkien ja riskien arviointi osana jatkuvaa tilanteenarviointia, niiden perusteella laaditut toimintasuunnitelmat ja tinkimätön pyrkiminen tavoitteisiin. Säännöllinen tehtäväkierto ennaltaehkäisee väärinkäytöksiä. Sotilasjohtamisen periaatteen mukaan johtamisesta valtaosa on valvontaa. Sisäinen tarkastustoiminta taas on vakiintunut osa Rajavartiolaitoksen toimintaa. Esikuntien tehtäviksi on myös säädetty alayksiköihin kohdistuvia valvonta- ja tarkastustehtäviä. Rajavartiolaitoksen esikunta valvoo Rajavartiolaitoksen tehtävien asianmukaista suorittamista ja tarkastaa alaistensa hallintoyksiköiden toimintaa. Hallintoyksikön esikunta valvoo hallintoyksikön yksiköiden toimintaa. Vuoden aikana strateginen riskienarviointi tehtiin tai päivitettiin kaikkien strategisten päämäärien osalta. Rajavartiolaitoksen strategisia päämääriä uhkaavien riskien käsittelyssä ja seurannassa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin painopistealueisiin ja niiden mukaisiin riskeihin: 1) Riittävät voimavarat ja toiminnan kehittäminen 2) Koordinoitu kriisiviestintä 3) Ajantasaiset normit ja sopimukset 4) Rajavartiolaitoksen tehtävissä vaadittava osaaminen ja osaamislähtöinen koulutus Rajavartiolaitoksen strategisia päämääriä koskevien riskien riskitasot ilmenevät lukumäärittäin seuraavasta riskikartasta.
S i v u 45 Rajavartiolaitoksen tulossuunnitelman ja Rajavartiolaitoksen esikunnan työsuunnitelman valmistelun yhteydessä arvioitiin kehityshankkeiden ja toimenpiteiden riskit ja suunniteltiin riskienhallintatoimenpiteet. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäällikkökokouksessa on säännöllisesti arvioitu ajankohtaisia riskejä ja suunniteltu niiden hallintatoimenpiteitä. Rajavartiolaitoksen esikunnan tarkastussuunnitelma on toteutunut. Hallintoyksiköt toteuttivat omat sisäisen valvonnan toimenpiteensä ja raportoivat niistä. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on Rajavartiolaitoksessa järjestetty systemaattisesti ja kattavasti. Rajavartiolaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta perustuvat yleisesti hyväksyttyihin viitekehyksiin. Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan määräykset ovat ajantasaiset. Sotilaallisesti järjestetty organisaatio tukee Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamista, vastuiden selkeää jakamista sekä tulosvastuuta. Sisäisen valvonnan riskiperusteisuutta tulisi painottaa nykyistä enemmän Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköissä. Ennaltaehkäisevien ja ohjaavien toimien mieltäminen osaksi sisäistä valvontaa tekisi ne näkyvämmäksi osaksi sisäistä valvontaa. 5.4 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA Sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttää talousarvioasetuksen 69 :n vaatimukset. Keskeisimmät kehittämiskohteet ovat ennaltaehkäisevien ja ohjaavien toimenpiteiden näkyväksi teko osana sisäistä valvontaa. 6. ARVIOINTIEN TULOKSET Rajavartiolaitoksessa ei toteutettu vuonna sen organisaation tai toiminnan ulkoista tuloksellisuuden ja toiminnan vaikuttavuuden kokonaisarviointia. 7. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ JA TAKAISINPERIN- NÄT Toimintavuoden aikana ei ole ilmennyt Rajavartiolaitoksen omaisuuteen tai varoihin kohdistuvia väärinkäytöksiä. Palkan kautta on peritty takaisin yhteensä 32 719 euroa. Määrällisesti eniten takaisinperintöjä ovat aiheuttaneet takautuvasti voimaan tulleet palkanmuutokset sekä järjestelmä- ja tallennusvirheet. Maksuvapautusta on haettu viidessä tapauksessa. Maksuvapautus on myönnetty kolmessa tapauksessa kokonaan tai osittain (yhteensä 1 363 euroa). Lisäksi voi olla määrältään pieniä takaisinperintöjä, joista ei ole tehty erillistä takaisinperintäasiakirjaa, vaan asia on hoidettu palkanmuutoksen yhteydessä. Matkalaskujen osalta takaisinperinnät liittyvät pääsääntöisesti liikaa saatuihin päivärahoihin tai ennakoihin.
S i v u 46 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA JA SEN SISÄLTÄMÄT VALTUUKSIA KOSKEVAT TIEDOT Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2015 Talousarvio (TA + LTA:t) Tilinpäätös Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio eutuma % 11. Verot ja veronluontoiset tulot 4 182 770,22 6 577 996 6 577 995,65 0,00 100 11.04.01. Arvonlisävero 4 182 770,22 6 577 996 6 577 995,65 0,00 100 12. Sekalaiset tulot 18 821 076,08 7 377 740 7 377 739,67 0,00 100 12.39.04. Siirrettyjen määrärahojen peruutukset 18 077 000,00 6 700 575 6 700 575,45 0,00 100 12.39.10. Muut sekalaiset tulot 744 076,08 677 164 677 164,22 0,00 100 Tuloarviotilit yhteensä 23 003 846,30 13 955 735 13 955 735,32 0,00 100
S i v u 47 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Talousarvion määrärahojen käyttö siirto vuonna seuraavalle vuodelle Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 23. Valtioneuvoston kanslia 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 7 048,86 7 048,86 7 048,86 0,00 23.01.03. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 7 048,86 7 048,86 7 048,86 0,00 (siirtomääräraha 2 v) 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 120 000,00 300 000 23 539,45 276 460,55 300 000,00 434 423,11 734 423,11 338 903,15 346 497,11 24.90.68. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö 120 000,00 300 000 23 539,45 276 460,55 300 000,00 434 423,11 734 423,11 338 903,15 346 497,11 (siirtomääräraha 3v) 26. Sisäministeriön hallinnonala 278 946 973,56 265 959 797 229 445 427,49 36 498 294,64 265 943 722,13 16 074,38 51 400 976,34 296 923 976,34 248 110 255,14 42 162 168,60 26.01.20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) 0,00 0 0,00 0,00 0,00 488 841,00 488 841,00 488 841,00 0,00 26.01.29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot 16 567 758,40 20 176 797 20 176 796,51 20 176 796,51 0,00 (arviomääräraha) 26.01.50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) 248 000,00 215 000 215 000,00 215 000,00 0,00 26.01.50.1. Suomen meripelastusseura (EK) 0,00 204 000 204 000,00 204 000,00 0,00 26.01.50.2. Ålands Sjöräddssällskap (EK) 0,00 11 000 11 000,00 11 000,00 0,00 26.01.66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet 31 215,16 45 000 28 925,62 28 925,62 16 074,38 ulkomaille (arviomääräraha) 26.20.01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 231 713 000,00 234 527 000 207 213 530,75 27 313 469,25 234 527 000,00-26 934 862,63 261 461 862,63 234 148 393,38 27 313 469,25 26.20.70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 5 v) 30 387 000,00 10 996 000 1 811 174,61 9 184 825,39 10 996 000,00-23 977 272,71 34 973 272,71 13 473 020,76 14 848 699,35 26.20.70.1. Ilma-alusten hankinta (KPY) 20 287 000,00 10 331 000 1 811 174,61 8 519 825,39 10 331 000,00-13 925 495,08 24 256 495,08 9 750 452,09 8 519 825,39 26.20.70.2. Viranomaisveneen hankinta (KPY) 2 500 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00-2 488 100,00 2 488 100,00 1 288 320,00 1 199 780,00 26.20.70.4. Ulkovartiolaivan hankinta (KPY) 3 000 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00-2 892 528,68 2 892 528,68 281 452,08 2 611 076,60 26.20.70.5. Kahden AB/B 412 helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistaminen (KPY) 4 600 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00-4 005 813,95 4 005 813,95 2 152 796,59 1 853 017,36 26.20.70.6. Dornier-valvontajärjestelmän uusiminen (KPY) 0,00 665 000 0,00 665 000,00 665 000,00-665 335,00 1 330 335,00 0,00 665 000,00 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 0,00 135 979 135 979,00 0,00 135 979,00 0,00 0,00 135 979,00 135 979,00 0,00 28.60.12. Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 0,00 135 979 135 979,00 0,00 135 979,00 0,00 0,00 135 979,00 135 979,00 0,00 32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 148 284,25 139 310 139 310,37 0,00 139 310,37 0,00 0,00 139 310,37 139 310,37 0,00 32.30.51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 148 284,25 139 310 139 310,37 0,00 139 310,37 0,00 0,00 139 310,37 139 310,37 0,00 Määrärahatilit yhteensä Tilinpäätös 2015 Talousarvio (TA + LTA:t) 32.30.51.07. Palkkatuettu työ, valtionhallinto (KPY) 148 284,25 139 310 139 310,37 0,00 139 310,37 0,00 0,00 139 310,37 139 310,37 0,00 Tilinpäätös Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös 279 215 257,81 266 535 086 229 744 256,31 36 774 755,19 266 519 011,50 16 074,38 51 842 448,31 297 940 737,68 248 731 496,52 42 508 665,71
S i v u 48 Rajavartiolaitoksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Valtuudet ja niiden käyttö (1 000 ) 1) Momentti (numero ja nimi), johon valtuus liittyy 2) 26.20.70 Ilma- ja vartioalusten hankinta Aikaisempien vuosien valtuuksien käyttö 3) Uudet valtuudet Uusitut valtuudet Vuoden valtuudet Valtuudet yhteensä Käytetty Käyttämättä Uusittavissa n+1 TA:ssa Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenot ja määrärahatarve (1 000 ) Talousarviomenot n Määrärahatarve n+1 Määrärahatarve n+2 Määrärahatarve n+3 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä 87 045 0 0 87 045 87 045 8 665 0 8 500 8 239 0 7 547 5 481 21 267 Aikaisempien vuosien valtuudet 87 045 0 0 87 045 87 045 8 665 0 8 500 8 239 0 7 547 5 481 21 267 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vuonna käytettävissä olleet valtuudet 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 87 045 0 0 87 045 87 045 8 665 0 8 500 8 239 0 7 547 5 481 21 267 Aikaisempien vuosien valtuudet, josta 87 045 0 0 87 045 87 045 8 665 0 8 500 8 239 0 7 547 5 481 21 267 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vuonna käytettävissä olleet valtuudet, josta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1) Valtuuden ja sen käytön määräksi merkitään tehdyn tilauksen sopimushinta tai sitoumuksen määrä silloin, kun valtuus on rajattu alun perin muulla tavalla, mutta valtuuden käytön johdosta annetaan euromääräinen sitoumus. Korkotuetun lainakannan enimmäismääränä määritellyt korkotukivaltuudet ja muut vastaavat valtuudet eritellään lisäksi omilla riveillään. 2) Myös pääluokan tai luvun päätösosassa myönnetyt valtuudet sisällytetään taulukkoon. Tällöin luvun tai momentin numerotunnukseksi merkitään "00.". 3) Esitetään yhteismäärä niistä aikaisempina varainhoitovuosina käytetyistä valtuuksista, joista varainhoitovuotena on aiheutunut menoja tai joista aiheutuu menoja tulevina varainhoitovuosina. 4) Korkotukilainojen lainakannan enimmäismääränä tai valtionapuun oikeuttavien kustannusten enimmäismääränä tai muulla vastaavalla tavalla myönnettyjen valtuuksien määrä. Erittely esitetään vain, jos momentti (ja yhteensä) sisältää tällä tavoin määriteltyjä valtuuksia.
S i v u 49 TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.- 31.12. 1.1.2015-31.12.2015 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 1 956 081,28 2 498 049,84 Vuokrat ja käyttökorvaukset 874 589,84 867 421,20 Muut toiminnan tuotot 11 630 575,81 14 461 246,93 7 800 278,49 11 165 749,53 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 16 212 928,60 13 677 526,49 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -3 453 320,51 588 366,79 Henkilöstökulut 167 616 137,97 166 175 872,99 Vuokrat 19 213 022,54 21 210 396,84 Palvelujen ostot 28 772 160,27 27 094 628,78 Muut kulut 7 912 618,28 7 900 557,81 Valmistus omaan käyttöön (-) -409 635,63-29 193,79 Poistot 18 728 250,16 20 100 030,70 Sisäiset kulut 335 486,09 254 927 647,77 231 871,90 256 950 058,51 JÄÄMÄ I -240 466 400,84-245 784 308,98 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 2 576,13 1 570,09 Rahoituskulut -6 596,15-4 020,02-3 081,36-1 511,27 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 408 038,27 813 679,40 Satunnaiset kulut -21 548,09 386 490,18-71 164,33 742 515,07 JÄÄMÄ II -240 083 930,68-245 043 305,18 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Kulut Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille 215 000,00 248 000,00 Muut siirtotalouden kulut ulkomaille 28 925,62 243 925,62 31 215,16 279 215,16 JÄÄMÄ III -240 327 856,30-245 322 520,34 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 6 577 995,65 4 182 770,22 Suoritetut arvonlisäverot -20 235 954,86-13 657 959,21-16 635 359,94-12 452 589,72 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -253 985 815,51-257 775 110,06
S i v u 50 TASE VASTAAVAA 31.12. 31.12.2015 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 808 945,99 385 925,46 Muut pitkävaikutteiset menot 4 253 928,66 2 470 752,18 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 370 243,70 6 433 118,35 387 414,84 3 244 092,48 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet 98 216,00 98 216,00 Rakennusmaa- ja vesialueet 470 623,46 470 623,46 Rakennukset 6 507 678,46 7 027 704,29 Rakennelmat 5 866 256,81 5 115 640,36 Koneet ja laitteet 210 052 157,01 165 966 200,53 Kalusteet 514 716,59 250 801,95 Muut aineelliset hyödykkeet 47 704,28 50 344,62 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 21 792 036,79 245 349 389,40 63 887 109,70 242 866 640,91 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 100,91 100,91 100,91 100,91 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET 251 782 608,66 246 110 834,30 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet 10 712 983,75 10 712 983,75 7 259 663,24 7 259 663,24 PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset 4 750,00 4 750,00 1 800,00 1 800,00 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 401 388,96 938 794,56 Siirtosaamiset 277 047,13 396 750,52 Muut lyhytaikaiset saamiset 1 525 339,64 666 669,96 Ennakkomaksut 138 816,76 2 342 592,49 72 365,85 2 074 580,89 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 1 174,20 1 224,20 Kirjanpitoyksikön tulotilit 25,00 0,00 Kirjanpitoyksikön menotilit 330,30 1 529,50 0,00 1 224,20 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 13 061 855,74 9 337 268,33 VASTAAVAA YHTEENSÄ 264 844 464,40 255 448 102,63
S i v u 51 VASTATTAVAA 31.12. 31.12.2015 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 308 130 527,40 308 130 527,40 Edellisten tilikausien pääoman muutos -95 536 440,64-97 591 509,15 Pääoman siirrot 265 009 779,51 259 830 178,57 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -253 985 815,51 223 618 050,76-257 775 110,06 212 594 086,76 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 223 618 050,76 212 594 086,76 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat 655 430,40 6 504 441,50 Saadut ennakot 699 706,66 777 221,24 Ostovelat 10 961 011,79 7 560 927,23 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset 3 481 072,58 3 322 415,11 Edelleen tilitettävät erät 3 857 269,92 3 418 610,30 Siirtovelat 21 462 602,47 21 053 238,44 Muut lyhytaikaiset velat 109 319,82 41 226 413,64 217 162,05 42 854 015,87 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 41 226 413,64 42 854 015,87 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 264 844 464,40 255 448 102,63
S i v u 52 LIITETIEDOT 1. Tilinpäätöslaskelmien liitteet Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus 1) Budjetointia koskevat muutokset ja muutosten vaikutukset Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu pääosin samoin periaattein kuin vuonna 2015. Eräät avustukset talousarviotili 26.01.50 alajaoteltiin lisätalousarviosta aihetuvan muutoksen vuoksi. 2) Valuuttakurssi, jolla ulkomaanrahamääräiset velat ja saamiset sekä muut sitoumukset on muutettu Suomen rahaksi Ulkomaanrahamääräiset velat on viety kirjanpitoon tapahtuman syntymispäivän mukaiseen valuuttakurssiin euroiksi muutettuna. Rajavartiolaitos liittyi Valtiokonttorin keskitettyjen valuuttatilien käyttäjäksi toukokuussa. Keskitettyyn järjestelmään kuuluvien valuuttojen maksut maksetaan Valtiokonttorin pankkitileiltä ja näihin valuuttoihin liittyvät kurssierot kirjautuvat Valtiokonttorille. Muiden valuuttojen osalta ulkomaanmääräiset velat eivät ole olennaisia eikä niitä ole muutettu tilinpäätöspäivän mukaiseen kurssiin. 3) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja niiden muutokset Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu noudattaen talousarviolakia ja -asetusta sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräyksiä ja ohjeita. Tilipäätöksessä käytetyt arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät ovat talousarvioasetuksen 66 a :n mukaisia. Tavanomaista suurempi vaihto-omaisuuden muutos (3,4 milj.) johtuu vartiolentolaivueen ilma-alusten varaosa- ja varalaitevaraston muutoksesta. Varastoon on tehty helikopterihankintaan ja Super Puman G-huoltoon liittyviä hankintoja. Asevelvollisten päivärahojen suuri ero edelliseen vuoteen johtuu Puolustusvoimien kanssa sovitusta kulujen siirtoaikataulun muutoksesta. Vuosi 2015 sisältää kuudentoista kuukauden päivärahakulut. Vuosi sisältää vain tilikaudelle kuuluvat asevelvollisten päivärahat. 4) Aikaisempiin vuosiin kohdistuneet tuotot ja kulut, talousarviotulot ja -menot sekä virheiden korjaukset Rajavartiolaitos maksoi sopimusravintoloitsijalle vuosien 2014 ja 2015 tuetun lounasruokailun laskuja yhteensä 7 387 euroa. Sopimustoimittaja ei ollut laskuttanut ruokailusta lainkaan sopimuksen alusta (5/2013) alkaen. Syynä tähän oli verkkolaskutuksen ongelmat. Keskeneräisen käyttöomaisuushankintojen osalta edelliselle tilivuodelle kuuluvia kuluja on korjattu projekti-tililuokan osalta. 5) Selvitys tiedoista, jotka eivät ole vertailukelpoisia edelliseen vuoteen Ei ilmoitettavaa. 6) Selvitys tilinpäätöksen jälkeisistä olennaisimmista tapahtumista siltä osin kuin niitä ei ilmoiteta toimintakertomuksessa Ei ilmoitettavaa.
S i v u 53 Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2015 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen käyttö siirto vuonna seuraavalle vuodelle Tilinpäätös Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 26.20.01. Bruttomenot 241 856 040,03 242 027 000 220 561 737,01 247 875 206,26 247 632 578,64 Rajavartiolaitoksen Bruttotulot 10 143 040,03 7 500 000 13 348 206,26 13 348 206,26 13 484 185,26 toimintamenot Nettomenot 231 713 000,00 234 527 000 207 213 530,75 27 313 469,25 234 527 000,00 26 934 862,63 261 461 862,63 234 148 393,38 27 313 469,25
S i v u 54 Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain. Peruutettu Tilijaottelu Yhteensä 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 49 022,85 Vuosi 2014 49 022,85 24.90.68. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö 49 022,85 26. Sisäministeriön hallinnonala 6 651 552,60 Vuosi 2014 665 335,00 26.20.70.6. Dornier-valvontajärjestelmän uusiminen (KPY) 665 335,00 Vuosi 2015 5 986 217,60 26.20.70.1. Ilma-alusten hankinta (KPY) 5 986 217,60 Pääluokat yhteensä 6 700 575,45 Vuosi 2014 714 357,85 Vuosi 2015 5 986 217,60 Momentin 4.14.24.90.68 Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö siirretty määräraha peruttiin käyttämättä jääneen määrärahan osalta. Momentin 4.14.26.20.70.6 Dornier-valvontajärjestelmän uusiminen siirretyn määrärahan peruutus johtui hankkeen viivästymisestä ja määrärahojen uudelleen budjetoinnista vuodelle. Momentin 4.15.26.20.70.1 Ilma-alusten hankinta siirretyn määrärahan peruutus tehtiin hankkeeseen saadun EU-rahoituksen vuoksi.
S i v u 55 Liite 5 Henkilöstökulujen erittely 2015 Henkilöstökulut 129 801 702,89 129 031 738,44 Palkat ja palkkiot 129 588 286,59 129 180 396,52 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos 213 416,30-148 658,08 Henkilösivukulut 37 814 435,08 37 144 134,55 Eläkekulut 33 827 798,45 33 349 511,78 Muut henkilösivukulut 3 986 636,63 3 794 622,77 Yhteensä 167 616 137,97 166 175 872,99 Johdon palkat ja palkkiot, josta 2 042 132,30 2 097 257,44 - tulosperusteiset erät Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 3 840,00 3 260,00 Johto 3 120,00 2 780,00 Muu henkilöstö 720,00 480,00 Palkat ja palkkiot sisältävät palkkioita 1 308 130 euroa (2015: 1 554 258 euroa). Palkkiot sisältävät asevelvollisten ja kadettien päivärahoja 872 334 euroa (2015: 1 126 144 euroa). Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuuslaji ja -tili (Kieku-tili) Kieku käyttöomaisuusluokka 112 Aineettomat oikeudet 11200 Ostetut atk-ohjelmistot (11200000) 1120010 ostetut atk-ohjelmistot 5 v 11230 Liittymismaksut (11230000) 1123010 liittymismaksut 10 v 11290 Muut aineettomat oikeudet (11290000) 1129010 muut aineettomat oikeudet 5 v 114 Muut pitkävaikutteiset menot 11400 Itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat 1140010 itsevalm. ja teetetyt atk-ohjelmat 5 v (11400000) 1140020 itsevalm. ja teetetyt atk-ohjelmat 10 v 11490 Muut pitkävaikutteiset menot (11490000) 1149010 muut pitkävaikutteiset menot 10 v 119 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 11900 Ennakkomaksut aineettomasta käyttöomaisuudesta (11900000) 11910 Keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat (11910000) käyttöomaisuushankinnat, ei poistoja 1191010 keskeneräiset aineettomat 120 Maa- ja vesialueet 12000 Metsäalueet (12000000) 1200010 metsäalueet, ei poistoja 12090 Muut maa- ja vesialueet (12090000) 1209010 muut maa- ja vesialueet, ei poistoja 121 Rakennusmaa- ja vesialueet 12100 Maa-alueet (12100000) 1210010 maa-alueet, ei poistoja 12190 Muut rakennusmaa- ja vesialueet 1219010 muut rakennusmaa- ja vesialueet, (12190000) ei poistoja 122 Rakennukset 12200 Asuinrakennukset (12200000) 1220010 asuinrakennukset 40 v 12210 Toimistorakennukset (12210000) 1221010 toimistorakennukset 40 v 12220 Teollisuusrakennukset (12220000) 1222010 teollisuusrakennukset 30 v 12230 Varastorakennukset (12230000) 1223010 varastorakennukset 20 v 12290 Muut rakennukset (12290000) 1229010 muut rakennukset 30 v 123 Rakennelmat 12300 Rakennelmat (12300000) 1230010 rakennelmat 15 v 125 126 Koneet ja laitteet
S i v u 56 12500 Autot ja muut maakuljetusvälineet (12500000) 12510 Laivat ja muut vesikuljetusvälineet (12510000) 12520 Lentokoneet ja muut ilmakuljetusvälineet (12520000) 12530 Raskaat työkoneet (12530000) 12540 Kevyet työkoneet (12540000) 12550 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet (12550000) 12560 Toimistokoneet ja laitteet (12560000) 12570 Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet (12570000) 12580 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet (12580000) 12590 Laboratoriolaitteet ja kalusteet (12590000) 12600 Muut tutkimuslaitteet (12600000) 12690 Muut koneet ja laitteet (12690000) 127 Kalusteet 12700 Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet (12700000) 12790 Muut kalusteet (12790000) 128 Muut aineelliset hyödykkeet 12800 Taide-esineet (12890000) 12890 Muut aineelliset hyödykkeet (12890000) 130 Käyttöomaisuusarvopaperit 13010 Muut osakkeet (13010000) 13030 Muut osuudet (13030000) 1250010 autot ja muut maakuljetusväl. 5 v 1250020 autot ja muut maakuljetusväl. 10 v 1251010 laivat ja muut vesikuljetusväl. 7 v 1251020 laivat ja muut vesikuljetusväl. 30 v (ulkovartio- ja raskaat ja kevyet rannikkolaivat) 1251030 laivat ja muut vesikuljetusväl. 15 v (partioveneet, rannikkovartioveneet, ilmatyynyalukset) 1252010 lentokoneet ja muut ilmakuljetusväl. 7 v (ilma-alusten varamoottorit ja vaihteistot) 1252020 lentokoneet ja muut ilmakuljetusvälineet 25 v 1253010 raskaat työkoneet 7 v 1254010 kevyet työkoneet 7 v 1255010 atk-laitteet ja niiden oheislaitteet 3 v 1256010 toimistokoneet ja -laitteet 5 v 1257010 puhelinkeskukset ja viestintälait. 5 v 1258010 audiovisuaaliset koneet ja lait. 5 v 1259010 laboratoriolaitteet ja kalusteet 5 v 1260010 muut tutkimuslaitteet 5 v 1269010 muut koneet ja laitteet 5 v 1270010 asuinhuoneisto- ja toimistokal. 5 v 1279010 muut kalusteet 5 v 1280010 taide-esineet, ei poistoja 1289010 muut aineelliset hyödykkeet 5 v 1301010 muut osakkeet, ei poistoja 1303010 muut osuudet, ei poistoja
S i v u 57 Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Aineettomat hyödykkeet Yhteensä 112 Aineettomat 114 Muut 119 Ennakkomaksut oikeudet pitkävaikutteiset ja keskeneräiset menot hankinnat Hankintameno 1.1. 547 258,19 3 302 174,16 387 414,84 4 236 847,19 Lisäykset 525 000,00 2 475 450,55 1 624 934,62 4 625 385,17 Vähennykset 0,00 0,00-642 105,76-642 105,76 Hankintameno 31.12. 1 072 258,19 5 777 624,71 1 370 243,70 8 220 126,60 Kertyneet poistot 1.1. -161 332,73-831 421,98 0,00-992 754,71 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -101 979,47-692 274,07 0,00-794 253,54 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12. -263 312,20-1 523 696,05 0,00-1 787 008,25 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 808 945,99 4 253 928,66 1 370 243,70 6 433 118,35
S i v u 58 Aineelliset hyödykkeet Yhteensä 120 Maa- ja vesialueet 121 Rakennusmaaja vesialueet 122 Rakennukset 123 Rakennelmat 125-126 Koneet ja laitteet 127 Kalusteet Hankintameno 1.1. 98 216,00 470 623,46 12 445 227,32 7 782 598,61 264 293 624,86 552 081,81 285 642 372,06 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 1 241 952,33 61 036 805,78 415 106,44 62 693 864,55 Vähennykset 0,00 0,00-60 993,01 0,00-366 774,04 0,00-427 767,05 Hankintameno 31.12. 98 216,00 470 623,46 12 384 234,31 9 024 550,94 324 963 656,60 967 188,25 347 908 469,56 Kertyneet poistot 1.1. 0,00 0,00-5 417 523,03-2 666 958,25-98 327 424,33-301 279,86-106 713 185,47 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 60 993,01 0,00 184 727,51 0,00 245 720,52 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00-491 238,51-491 335,88-16 712 733,43-151 191,80-17 846 499,62 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00-28 787,32 0,00-56 069,34 0,00-84 856,66 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12. 0,00 0,00-5 876 555,85-3 158 294,13-114 911 499,59-452 471,66-124 398 821,23 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 98 216,00 470 623,46 6 507 678,46 5 866 256,81 210 052 157,01 514 716,59 223 509 648,33 Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä 128 129 130 Muut aineelliset Ennakkomaksut Käyttöomaisuusarvopaperit hyödykkeet ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. 61 920,64 63 887 109,70 100,91 63 949 131,25 Lisäykset 0,00 15 694 567,05 0,00 15 694 567,05 Vähennykset 0,00-57 789 639,96 0,00-57 789 639,96 Hankintameno 31.12. 61 920,64 21 792 036,79 100,91 21 854 058,34 Kertyneet poistot 1.1. -11 576,02 0,00 0,00-11 576,02 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -2 640,34 0,00 0,00-2 640,34 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12. -14 216,36 0,00 0,00-14 216,36 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 47 704,28 21 792 036,79 100,91 21 839 841,98
S i v u 59 Liite 8 Rahoitustuotot ja kulut Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Kappale määrä Markkinaarvo 31.12. Kirjanpitoarvo Omistusosuus % Myyntioikeuksien alaraja % Saadut osingot Markkinaarvo Kirjanpitoarvo Julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet 100,91 0,00 100,91 Suvisaariston vesiosuuskunta 1 0,00 100,91 0,0 0,00 0,00 0,00 100,91 Osakkeet ja osuudet yhteensä 100,91 0,00 100,91 Muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset Rajavartiolaitoksella ei ole oman pääoman ehtoisia sijoituksia. 31.12.2015 Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja.
S i v u 60 Liite 12 Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut Valtiontakaukset ja -takuut Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset Talousarviomenot Määrärahatarve Määrärahatarve Määrärahatarve 2017 2018 2019 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä 14 187 298,37 15 176 746,43 8 147 588,83 8 149 644,48 36 374 150,87 67 848 130,61 Muulla kuin valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt sopimukset ja Talousarviomenot Määrärahatarve Määrärahatarve Määrärahatarve Määrärahatarvtarve Määräraha- 2017 2018 2019 myöhemmin yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut sopimukset ja sitoumukset yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut monivuotiset vastuut yhteensä 14 187 298,37 15 176 746,43 8 147 588,83 8 149 644,48 36 374 150,87 67 848 130,61
S i v u 61 Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 15 Velan muutokset Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut tiedot Muihin satunnaisiin tuottoihin (0,4 milj. euroa) on kirjattu suurimpana eränä helikopteri- ja partioajoneuvohankintoihin liittyviä viivästyssakkokompensaatioita sekä saatuja oikeudenkäyntikuluja. Rajavartiolaitos on maksanut Rajavartiolaitoksen virkatehtävissä tapahtuneista omaisuusvaurioista vahingonkorvauksia ulkopuolisille tahoille 9 739 euroa ja muina korvauksina työtuomioistuimen päätöksen mukaisen korvauksen (11 809 euroa). Sotilaskotiliitto lahjoitti tilivuoden aikana 9 330 euroa Rajavartiolaitoksen varusmiesten ja reserviläisten viihtyvyyden tukemiseen. Lahjoitusehtojen vuoksi varat on käsitelty tilillä 26220000 taseessa seurattava talousarvion ulkopuolinen rahoitus. Lisäksi tilillä on Maanpuolustuksen kannatussäätiön antama apuraha rajavartiomiesten opintoja varten 1 800 euroa sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta rahoitettavan hankkeen ECGFA NET II - hankekumppaneiden osuudet ennakkomaksusta 106 351 euroa. Broman Group lahjoitti Rajavartiolaitoksen vuosipäivänä 10 000 euroa Pohjois-Karjalan rajavartioston henkilökunnan viihtyvyyden tukemiseen. Lahjoitus tuloutettiin Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentille ja arvonlisäveron osuus muut sekalaiset tulot momentille. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin 26.20.01. päätösosassa on laajennettu käyttötarkoitus seuraavasti: 1. Rajavartiolain 578/2005 81 nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon. Palvelussuhdeasunnoista perityt vuokrat ja muut tuotot olivat yhteensä 449 526 euroa. Vuokraustoiminnan kustannusvastaavuus oli 67 %. 2. Merivartiomuseon toiminnan tukemiseen. Kotkan kaupungin Kymenlaakson museolle maksettiin 27 106 euroa museon luettelointi- ja kuvaustyökustannuksista. 3. Viranomaisveneen konseptiveneen hankintamenoihin. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentilta maksettiin konseptiveneen hankintamenoja 58 765 euroa. Lisäksi Rajavartiolaitoksen investointimomentin 26.20.70. päätösosassa on laajennettu käyttötarkoitus: Momentille voidaan myös tulouttaa sopimuksista aiheutuvia sopimussakkoja tai muita vastaavia korvauksia. Investointimomentille on tuloutettu helikopterihankinnan puutteista johtuvia hyvityksiä yhteensä 350 888 euroa. Tilivuoden aikana tileistä on poistettu yksi Rajavartiolaitoksen rahoitustuottosaatava 775 euroa.
tuntia Kyseisen vuoden hintatasossa (milj. ) (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) S i v u 62 2 Muut liitteet 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö Kustannukset 300 250 200 150 100 50 0 2012 2013 2014 2015 Sotilaallinen maanpuolustus Kansainvälinen toiminta Meri- ja pelastustoimi Rikostorjunta Rajatarkastus Rajojen valvonta Työajankäyttö 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2012 2013 2014 2015 Sotilaallinen maanpuolustus Kansainvälinen toiminta Meri- ja pelastustoimi Rikostorjunta Rajatarkastus Rajojen valvonta
partiotuntia partiotuntia S i v u 63 2.2 Rajojen valvonta Partiointi 300 000 Kokonaismäärä 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 2012 2013 2014 2015 YHTEENSÄ 249 663 238 015 230 469 243 278 253 463 Yhteistoimintapartiot 0 1 845 1 811 1 537 1 264 Ulkomaalaisvalvonta 4 202 3 480 3 458 0 0 Vene, kiitoreki ja ilmatyynyalus 18 252 20 744 22 238 22 696 21 872 Vartiolaiva (vast) 19 104 17 933 19 320 20 172 20 208 Lentokone 592 705 383 548 812 Helikopteri 1 165 1 504 1 034 866 762 Jalka-, mtp-, kelkka-, auto (vast) koira 0 76 366 70 951 75 444 79 939 88 289 Jalka-, mtp-, kelkka-, auto (vast.) 129 982 120 854 106 782 117 520 120 257 300 000 250 000 200 000 Hallintoyksiköittäin 150 000 100 000 50 000 0 2012 2013 2014 2015 YHTEENSÄ 249 663 238 015 230 469 243 278 253 463 LSMV 35 466 35 745 37 279 37 916 36 524 SLMV 24 592 23 141 23 197 25 497 33 474 LR 45 399 39 853 36 509 46 821 42 664 KR 43 318 43 729 42 552 41 911 43 655 P-KR 49 024 45 457 39 939 38 582 42 968 K-SR 51 864 50 089 50 995 52 551 54 178
partiotuntia tuntia S i v u 64 Ilma-aluspartiointi 2 500 Hallintoyksiköittäin valvonta-ajan jakauma 2 000 1 500 1 000 500 0 2012 2013 2014 2015 YHTEENSÄ 1 770 2 241 1 417 1 420 1 574 LSMV 502 550 302 325 384 SLMV 376 406 157 206 214 LR 218 409 229 276 290 KR 332 440 320 240 392 P-KR 156 192 215 210 124 K-SR 173 213 194 156 171 Vartioaluspartiointi 25 000 Hallintoyksiköittäin 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2012 2013 2014 2015 YHTEENSÄ 19 104 17 933 19 320 20 172 20 208 LSMV 10 870 9 747 10 004 10 091 10 967 SLMV 8 234 8 186 9 316 10 081 9 241
valvontatuntia valvontatuntia S i v u 65 Tekninen valvonta 2 500 000 Kokonaismäärä 1) 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2012 2013 2014 2015 YHTEENSÄ 909 615 925 597 923 919 1 615 073 2 114 758 Muu tekninen valvonta 38 926 40 630 42 825 26 249 33 184 Siirrettävä valvontajärjestelmä 0 0 0 664 274 1 132 084 Kiinteä vedenalainen valvonta 1 583 1 413 1 550 1 640 1 581 Kiinteä valvontajärjestelmä 351 706 355 400 341 270 341 012 354 567 Tutkavalvonta 248 434 242 872 253 808 277 353 279 545 Optinen valvonta 268 966 285 282 284 466 304 546 313 797 1) Tilastoitaviin kohteisiin on lisätty siirrettävät valvontajärjestelmät vuoden 2015 alusta lähtien. 2 500 000 Hallintoyksiköittäin 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2012 2013 2014 2015 YHTEENSÄ 909 615 925 597 923 919 1 615 073 2 114 758 LSMV 219 911 231 279 235 285 233 074 245 441 SLMV 337 119 337 664 346 406 383 699 381 690 LR 27 689 34 384 34 998 196 286 185 207 KR 125 204 126 944 120 248 322 010 532 362 P-KR 120 964 116 680 108 156 290 687 379 175 K-SR 78 728 78 646 78 826 189 316 390 883
kappaletta kappaletta S i v u 66 Rajatapahtumat raja- ja merialueella 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Luvattomat rajanylitykset (hlö, ilma-alus, alus) 2012 2013 2014 2015 YHTEENSÄ 28 31 42 31 25 3. kolmannes 6 15 5 5 10 2. kolmannes 18 13 27 19 13 1. kolmannes 4 3 10 7 2 45 40 35 30 Hallintoyksiköittäin 25 20 15 10 5 0 2012 2013 2014 2015 YHTEENSÄ 28 31 42 31 25 LSMV 0 1 1 1 0 SLMV 7 14 20 5 6 LR 2 3 3 5 3 KR 5 0 6 2 3 P-KR 4 4 3 5 4 K-SR 10 9 9 13 9
kappaletta kappaletta S i v u 67 250 Rajajärjestyssopimuksen rikkomukset (hlöt, kotieläimet, muut) 200 150 100 50 0 2012 2013 2014 2015 YHTEENSÄ 203 174 114 138 123 3. kolmannes 68 99 52 75 68 2. kolmannes 62 40 37 36 1. kolmannes 73 35 24 26 19 250 Hallintoyksiköittäin 200 150 100 50 0 2012 2013 2014 2015 YHTEENSÄ 203 174 114 138 123 LSMV 0 0 0 0 0 SLMV 2 0 0 0 0 LR 24 16 7 6 8 KR 20 26 29 33 25 P-KR 89 84 55 77 68 K-SR 68 48 23 22 22
kappaletta kappaletta S i v u 68 Muut suoritteet raja- ja merialueella 50 000 45 000 40 000 35 000 Tarkastukset 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2012 2013 2014 2015 YHTEENSÄ 28 141 31 803 33 760 43 608 48 130 3. kolmannes 6 763 8 437 8 709 18 285 12 682 2. kolmannes 12 677 14 479 17 621 16 131 22 910 1. kolmannes 8 701 8 887 7 430 9 192 12 539 Hallintoyksiköittäin 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2012 2013 2014 2015 YHTEENSÄ 28 141 31 803 33 760 43 608 48 130 LSMV 10 344 12 108 13 679 20 288 15 327 SLMV 9 208 12 644 13 878 15 332 26 470 LR 5 104 3 949 2 833 4 821 2 696 KR 1 515 1 364 1 336 1 362 1 740 P-KR 1 165 754 824 818 846 K-SR 805 984 1 210 987 1 051
kappaletta S i v u 69 50 000 Lajeittain (1 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 2012 2013 2014 2015 YHTEENSÄ 28 141 31 803 33 760 43 608 48 130 Muu tarkastus 700 1 460 Ulkomaalaisvalvontaan liitt tark 5 240 8 242 10 427 18 242 21 429 Öljynäytteenottotarkastus 32 29 50 28 47 Ympäristösuojelusäännöksiin liitt tark Luonnonsuojelusäännöksiin liitt tark Maastoliikennesäännöksiin liitt tark 0 25 11 13 6 10 20 24 12 16 13 3 618 3 257 1 438 2 340 1 992 Tieliikennesäännöksiin liitt tark 4 062 3 429 2 683 4 380 3 716 Tullitarkastus 11 21 48 11 395 Vesiliikennesäännöksiin liitt tark 9 528 10 616 12 267 11 289 11 914 Kalastussäännöksiin liitt tark 2 405 2 968 3 005 3 364 3 327 Metsästyssäännöksiin liitt tark 2 404 2 663 3 125 2 571 3 254 Rajavyöhykesäännöksiin liitt tark 796 543 692 661 574 1) Tilastoitaviin kohteisiin on lisätty muu tarkastus vuoden 2015 alusta lähtien.
henkilöä henkilöä S i v u 70 2.3 Rajatarkastukset Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä 14 000 000 12 000 000 10 000 000 Itärajan liikenne 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 2012 2013 2014 2015 YHTEENSÄ 11 998 808 12 932 194 11 364 441 9 201 612 8 770 861 Viisumivapaat 2 721 132 2 814 294 2 913 336 3 079 359 3 022 339 Viisumivelvolliset 9 277 676 10 117 900 8 451 105 6 122 253 5 748 522 5 000 000 Lentoliikenne 4 800 000 4 600 000 4 400 000 4 200 000 4 000 000 3 800 000 3 600 000 Rajanylityspaikka lentoliikenteessä 2012 2013 2014 2015 4 050 970 4 353 278 4 452 172 4 608 765 4 789 877
S i v u 71 Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISELLÄ RAJALLA 2013 2014 2015 Raja-Jooseppi 133 256 113 668 76 861 67 931 Salla 253 686 215 921 156 369 134 483 Kuusamo 44 217 56 982 72 270 75 126 Vartius 507 088 459 671 414 969 420 572 Inari 2 412 3 240 4 356 6 292 Niirala 1 621 081 1 608 847 1 541 678 1 449 165 Parikkala 10 555 15 278 20 655 20 793 Imatra 2 507 708 2 344 169 1 603 342 1 410 955 Nuijamaa 3 677 849 2 958 557 2 369 688 2 282 509 Vainikkala 584 102 503 350 429 927 455 961 Vaalimaa 3 590 240 3 084 758 2 511 497 2 447 074 YHTEENSÄ 12 932 194 11 364 441 9 201 612 8 770 861 LENTOASEMAT 2013 2014 2015 Enontekiö 19 114 19 565 20 843 22 790 Helsinki-Malmi 6 13 25 Helsinki-Vantaa 4 136 925 4 223 574 4 375 872 4 562 818 Ivalo 17 456 17 117 21 680 30 086 Joensuu 6 123 6 688 7 698 3 647 Jyväskylä 89 79 75 Kajaani 2 740 2 396 1 623 711 Kemi-Tornio 793 361 397 Kittilä 51 999 50 746 54 050 63 979 Kokkola-Pietarsaari 740 3 536 3 855 2 930 Kruunupyy 27 Kuopio 166 178 736 Kuusamo 6 800 6 469 7 427 8 103 Lappeenranta 1 874 1 839 1 491 452 Maarianhamina 237 118 380 43 Mikkeli 47 28 6 Oulu 30 063 38 333 33 900 19 619 Pori 2 675 2 582 2 198 804 Rovaniemi 43 087 44 947 47 191 62 057 Savonlinna 19 29 75 Seinäjoen lentoasema 82 114 Tampere-Pirkkala 2 834 1 847 77 Turku 4 867 4 248 5 992 1 827 Vaasa 27 752 26 859 21 948 8 506 YHTEENSÄ 4 353 278 4 452 172 4 608 765 4 789 877 SATAMAT 2013 2014 2015 Helsinki 451 128 351 307 292 548 362 571 Kotka 28 395 623 677 Turku 102 488 12 688 813 Naantali 0 305 137 73 Maarianhamina 351 11 117 21 Pori 98 320 461 421 Rauma 42 267 305 327 Kalajoki 251 217 54 149 Kokkola 30 230 370 273 Tornio 134 179 202 271 Saimaan Kanava (Nuijamaa) 2 385 8 364 2 665 6 791 Lappeenranta 21 444 19 035 16 329 10 367 Huvialusliikenne 3 517 3 777 2 773 2 811 Muu 1 665 3 381 2 428 2 746 YHTEENSÄ 481 175 388 276 331 700 388 311
S i v u 72 Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA RUOTSIN SEKÄ SUOMEN JA NORJAN VÄLISELLÄ RAJALLA 2013 2014 2015 Karigasniemi 722 920 668 169 676 156 666 014 Kilpisjärvi 537 801 463 814 502 449 494 911 Kivilompolo 392 052 321 897 336 212 331 168 Nuorgami 696 304 624 173 617 077 3 367 822 Näätämö 507 777 462 475 474 149 467 035 Utsjoki 167 090 143 551 143 773 141 616 Aavasaksa 1 947 793 1 828 048 1 821 346 1 794 024 Karesuvanto 619 106 557 415 544 056 535 895 Kolari 736 803 716 810 712 786 702 094 Muonio 175 919 174 641 175 189 172 561 Pello 978 942 955 330 987 082 972 275 Tornio 7 953 406 13 088 115 12 399 662 12 478 939 YHTEENSÄ 15 435 913 20 004 438 19 389 937 22 124 354 LENTOASEMAT 2013 2014 2015 Enontekiö 16 Helsinki-Vantaa 8 545 663 7 877 046 8 196 383 9 943 708 Ivalo 11 292 7 672 8 506 3 861 Kemi-Tornio 355 915 795 2 518 Kittilä 28 621 27 675 32 605 11 423 Kokkola-Pietarsaari 10 075 15 547 13 560 13 826 Kruunupyy 5 999 Kuusamo 5 136 2 004 Maarianhamina 14 839 13 399 21 847 16 421 Oulu 100 854 92 057 58 784 59 174 Pori 7 298 10 522 8 393 5 298 Rovaniemi 20 374 23 632 27 090 12 635 Turku 223 140 184 366 204 039 224 730 Vaasa 106 854 110 842 92 772 106 865 YHTEENSÄ 9 080 500 8 365 677 8 664 774 10 400 475 SATAMAT 2013 2014 2015 Eckerö 909 357 793 261 957 302 970 791 Hanko 293 Helsinki 10 258 200 9 837 614 10 365 669 11 195 261 Långnäs 6 650 8 917 Maarianhamina 2 505 263 2 112 169 2 508 737 2 484 582 Turku 2 916 312 2 329 002 2 712 349 2 722 148 Vaasa 152 358 161 116 167 583 182 834 Kemi 3 049 YHTEENSÄ 16 741 490 15 233 455 16 721 339 17 564 533