AJANKOHTAISTA TERVEYDEN EDISTÄMISESTÄ Sini Männistö Kuntayhdyshenkilöiden verkostopäivä Tampere 27.10.2016 1
HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN VALVONTA - TAUSTAA Aluehallintovirastot toteuttivat hyvinvointikertomusten valvonnan yhteistyössä Valviran kanssa valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelman 2015-2018 painopisteiden mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksi vuoden 2015 painopistealueista Aiempina vuosina valvottu ehkäiseviä terveyspalveluja Terveydenhuoltolain 11 ja 12 ei ole aiemmin valvottu suunnitelmaperusteisesti Hyvinvointia ja terveyttä edistetty mm. ohjauksella, koulutuksilla, työpajoilla ja muulla informaatio-ohjauksella 2
HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN VALVONTA - TOTEUTUS Valvonnassa hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveydenedistämisaktiivisuuden (TEA) tiedonkeruun kuntajohdon kyselyn tuloksia keväältä 2015 Lisäksi aluehallintovirasto täydensi tuloksia omalla kunnille lähettämällään tietopyynnöllä alkusyksyn 2015 aikana. Selvityspyynnöt lähtivät kuntiin syksyllä 2015 niihin kuntiin, joissa hyvinvointikertomusta ei oltu laadittu Valvontaan otettiin yhteensä 28 kuntaa Länsi- ja Sisä-Suomen 85 kunnasta, joista 16 kunnan hyvinvointikertomustyön osalta ei ilmennyt puutteita tai puutteet olivat vain lieviä Ylitarkastaja Maarit Penttilä vastasi Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntien kuntien valvonnasta Ylitarkastaja Sini Männistö vastasi Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kuntien valvonnasta 3
HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN VALVONTA PÄÄTÖKSET JA JATKO Seuraamuksissa noudatettiin valtakunnallisesti määriteltyjä kriteerejä sen mukaan, kuinka paljon kuntien hyvinvointikertomustyössä oli lakisääteisiä puutteita Hallinnollista ohjausta saivat 12 kuntaa: Halsua, Kinnula, Kivijärvi, Kurikka, Laihia, Luhanka, Mänttä-Vilppula, Pedersöre, Petäjävesi, Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Vöyri Kaikki valvonnassa olleet kunnat ilmoittivat, että hyvinvointikertomus valmistuu vielä vuoden 2016 loppuun mennessä Aluehallintovirasto seuraa hyvinvointikertomusten valmistelun tilannetta hyvinvointikertomus tulee toimittaa aluehallintovirastoon sen valmistuttua Mikäli kunta ei saa hyvinvointikertomusta valmiiksi vielä kuluvalla valtuustokaudella, aluehallintovirasto harkitsee uuden valvonnan aloittamista asiassa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa tulee toteutua terveydenhuoltolain säädösten mukaisesti 4
KUNTIEN HYVINVOINTIKERTOMUSTYÖN TILANNE TÄNÄÄN HYVINVOINTIKERTOMUS LAADITTU JA HYVÄKSYTTY Länsi- ja Sisä-Suomi (85) 69 16 Pohjanmaa (15) 12 3 Pirkanmaa (22) 21 1 Keski-Suomi (23) 15 8 Keski-Pohjanmaa (8) 7 1 Etelä-Pohjanmaa (17) 14 3 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Valmisteilla 5
HYVINVOINTIKERTOMUSANALYYSI Valvonnalla päästään käsiksi vain lakisääteisiin asioihin Terveydenhuoltolaki ei määrittele hyvinvointikertomuksen rakennetta tai ota yksityiskohtaisesti kantaa sen sisältöihin Tuloksena keskenään kirjavia ja laadullisesti erilaisia hyvinvointikertomuksia Aluehallintovirasto keräsi kunnista hyvinvointikertomukset kesän ja syksyn 2015 aikana tarkoituksena arvioida laadittujen hyvinvointikertomusten sisällöllistä laatua Tarkempi analyysi on luettavissa aluehallintoviraston nettisivuilla www.avi.fi > julkaisut > Hyvinvointikertomukset Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Raportti on ajankohtaiskatsaus tilanteesta joulukuussa 2015 Sisältää myös kuntakohtaiset tulokset Sini Männistö, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 28.10.2016 6
OHJAUSKIRJE TULOSSA Moni kunta vältti valvonnan rimaa hipoen useimmilla kunnilla joitakin lakisääteisiä puutteita, mutta valvonnan kynnys ei kuitenkaan ylittynyt Aluehallintovirasto on valmistelemassa kuntiin lähetettävää ohjauskirjettä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä lähetys loppuvuodesta 2016 aikana 7
PERUSPALVELUJEN ARVIOINTI Peruspalvelujen alueelliset arviointiraportit julkaistiin kesäkuussa 2016 osoitteessa www.patio.fi Arviointikohteina esi- ja perusopetuksen, toisen asteen opetuksen, kulttuuripalvelujen, liikunnan, nuorisotyön, kirjastopalvelujen, opiskeluhuollon sekä pelastustoimen alueellinen saatavuus STM:n hallinnonalalta arviointikohteena nuorten mielenterveys (ahdistuneisuus) ja opiskeluhuoltopalvelujen saatavuus Kirjoittajat Juha Mieskolainen ja Sini Männistö Nuorten mielenterveyden ja opiskeluhuoltopalvelujen arviointikysymykset: Millainen on nuorten mielenterveys ja miten he käyttävät opiskeluhuoltopalveluja ja kokevat niiden saavutettavuuden? Millainen on opiskeluhuollon palvelujen henkilöstön mitoitus? Vastasiko se valtakunnallisia suosituksia? Lisäksi valtakunnallisessa arvioinnissa tarkasteltiin opiskeluhuoltopalvelujen koettua riittävyyttä henkilöstön näkökulmasta. tutkimusotanta kokonsa vuoksi liian pieni arvioitavaksi alueellisissa raporteissa 8
PERUSPALVELUJEN ARVIOINNIN JOHTOPÄÄTÖKSET LSSAVIN ALUEELLA Noin 20 25 prosentilla nuorista on todettu jokin mielenterveyden häiriö. Länsi- ja Sisä-Suomessa koulu- ja opiskeluikäisistä nuorista noin 12 prosentilla on ahdistuneisuusoireilua. Tytöillä oireet ovat huomattavasti yleisimpiä kuin pojilla Opiskeluhuollossa on pystytty tunnistamaan ahdistuneiden nuorten suurempaa tuen tarvetta ja tarjottu tarvittaessa useita käyntejä eri ammattilaisilla. Tavallisimmin ahdistuneet nuoret kävivät terveydenhoitajan vastaanotolla Tytöt käyttivät kaikkia opiskeluhuoltopalveluja kaikilla kouluasteilla poikia useammin. Opiskeluhuoltopalveluihin pääsy koettiin useimmiten melko helpoksi tai erittäin helpoksi kaikilla kouluasteilla ja kaikissa maakunnissa. Helpoimmaksi koettiin kuraattoripalveluihin pääsy, kun taas lääkärin vastaanotolle pääsy koettiin hankalimmaksi. Lääkärille pääsy koettiin hieman useammin vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi lukioissa Keski- Pohjanmaalla, jossa lääkäripalvelujen henkilöstömitoitus oli muita maakuntia heikompi Seuranta-aikana lukuvuodesta 2007 2008 eteenpäin opiskeluhuollon palvelut ovat olleet entistä paremmin käytettävissä. Terveydenhoitajapalvelut ovat parhaiten saatavilla kaikissa kouluasteissa. Muissa opiskeluhuollon palveluissa on suuriakin vaihteluja maakunnittain. Koko Länsi- ja Sisä-Suomen alueella kouluterveydenhoitajan palvelujen henkilöstömitoitus vastaa hyvin valtakunnallisia suosituksia, mutta lääkäripalvelujen osalta jäädään selvästi valtakunnallisten suositusten alapuolelle. Lääkäripalvelujen henkilöstömitoitussuositus täyttyi keskimäärin vain Pirkanmaan lukioissa ja Etelä-Pohjanmaan ammatillisissa oppilaitoksissa. Kaikkien opiskeluhuoltopalvelujen ammattihenkilöiden keskimääräiset työpanokset vaihtelivat maakunnittain kaikilla kouluasteilla ja osittain varsin paljon. Tämä asettaa oppilaat ja opiskelijat eriarvoiseen asemaan eri puolilla Länsi- ja Sisä-Suomea Oppilas- ja opiskelijahuoltolain velvoitteet eivät kaikilta osin toteudu kuraattori- ja psykologipalvelujen osalta useissa Länsi- ja Sisä-Suomen kunnissa Opiskeluhuoltopalvelujen käytössä ei ole suuria eroja maakuntien välillä, vaikka palvelujen tarjonnassa sekä opiskelijahuoltopalvelujen henkilöstömitoituksessa oli huomattavia maakunnittaisia eroja 9
UUSIA VÄLINEITÄ LASTEN HYVINVOINNIN SEURANTAAN TULOSSA 1. SÄÄNNÖLLISEN PIENTEN LASTEN TERVEYS, HYVINVOINTI JA PALVELUT (LTH) -TIEDONKERUUN KÄYNNISTÄMINEN Kehitetään ja pilotoidaan menetelmä alle kouluikäisten lasten säännölliseen seurantatiedonkeruuseen laajojen terveystarkastusten yhteydessä Tietoa kokoavat terveydenhoitaja/lääkäri, varhaiskasvatus sekä vanhemmat Nelivuotiailla tiedonkeruu alkaa 2018 ja neljän kuukauden ikäisillä tiedonkeruun pilotointi 2017 2. LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa ikäryhminä oli 7 29-vuotiaat, mutta vuoden 2017 tiedonkeruusta alkaen mukaan otetaan myös 6-vuotiaat Toteutus kahden vuoden välein Sini Männistö, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 28.10.2016 10
UUSIA VÄLINEITÄ LASTEN HYVINVOINNIN SEURANTAAN TULOSSA 3. KOULUTERVEYSKYSELYÄ UUDISTETAAN Jatkossa mukaan alakoulujen 4. ja 5. luokan oppilaat Toteutetaan joka toinen vuosi (seuraavan kerran 2017) Lasten ja nuorten taustatietoja kysytään aiempaa enemmän: mm. maahanmuuttajataustaisuus, toimintakykyrajoitteiset, kodin ulkopuolelle sijoitetut, erilaisissa perherakenteissa elävät jne. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvointi ja palvelukokemukset -kysely lisätään kouluterveyskyselyn lisämoduuliksi joka 4. vuosi vuodesta 2019 lähtien Seurantatietoa määrävälein lastensuojelun piirissä olevien kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvoinnista ja palvelukokemuksista Selvitetään, voitaisiinko lasten ja nuorten väkivaltakokemuksia kerätä Kouluterveyskyselyn lisämoduulina joka 6. vuosi otospohjaisesti Menettely säännöllisen seurantatiedon saamiseksi lasten ja nuorten väkivalta-, rikos- ja kiusaamiskokemuksista sekä siihen liittyvästä elämäntilanteesta (vrt. Lapsiuhritutkimus 2008 ja 2013). 11
TULEVIA TAPAHTUMIA Kunta hyvinvoinnin edistäjänä hyvinvointikertomus monialaisena työvälineenä -seminaarikierros Vaasa 16.11.2016 Kaksikielinen tilaisuus, jossa näkökulmana mukana myös hyvinvointityön ja turvallisuustyön yhteensovittaminen Tarkoituksena jakaa ajankohtaista tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä koota alueen toimijat ja toimialat yhteen pohtimaan kunnan hyvinvointityötä ja sen johtamista. Tavoitteena on tuoda esille se, mitä kunnan hyvinvointityöllä tarkoitetaan, miten turvallisuus kytkeytyy osaksi tätä työtä, mikä on hyvinvointikertomuksen merkitys ja miten se palvelee kuntaa. Tilaisuus on kaksikielinen. Tarkemmat tiedot avin nettisivuilta www.avi.fi > tapahtumat ja koulutukset > Kunta hyvinvoinnin edistäjänä 12
KIITOS MIELENKIINNOSTA! Sini Männistö Ylitarkastaja, terveydenhuolto ja terveyden edistäminen Länsi-ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Puh. 0295 018 568, sini.mannisto@avi.fi Sini Männistö, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 28.10.2016 13