Ohjauksen ja valvonnan ajankohtaispäivä Warkaus Sali. Johtaja Sirkka Jakonen

Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvointi ja terveys sekä

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Kuntainfo : Yhteistoimintahankkeet sairaanhoidossa ja sosiaalipalveluissa. Johtajaylilääkäri Ermo Haavisto

Hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeet. Liisa Heinämäki, STM

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Sote-uudistuksen nykytilanne

Katsaus omais- ja perhehoidon edistämisestä sekä eräistä kärkihankkeista

TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä

Suun terveydenhuollon koulutuspäivä

Sote-uudistus, kustannusten uusjakoa ja uusia toimintakäytäntöjä

Sote-valmistelijat

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

StV Asia: K 14/2017 vp Hallituksen vuosikertomus 2016

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahanke Kick off -päivät Tampere

Sote-uudistus. Kuntien ja sote-tehtävien uudistuva rajapinta. Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti ( lukien)

Osatyökykyisille tie työelämään

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Hallitusohjelma ja erikoissairaanhoito. Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Mikkeli

Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti

Kuntajohdon seminaari

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma

Isyyslain koulutuskierros. Johtaja Satu Koskela Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos, STM

Sote ja yleislääkärit

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Sote-uudistus. Tilannekatsaus

Lähtökohtana. yhtäältä olla valmentaja ja tarjota tukea elämänhallintaan ja

Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä - kärkihanke. Ylijohtaja Silja Hiironniemi Kuntamarkkinat 10.9.

Esityksen pääkohdat. Sote-uudistus missä nyt mennään?

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Mitä valinnanvapauskokeiluun hakeutuminen tarkoitta? Riitta Pylvänen

Hallitusohjelma - kosketuspinnat köyhyyteen ja huono-osaisuuteen

Katsaus rahapeliyhteisöjen fuusion toimeenpanoon

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

SATAKUNNAN VALMISTAUTUMINEN HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEISIIN

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä

Sote-tuloksellisuusmittarointia

Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa

Tulevaisuuden kunta ja maakuntalain vaalija osallistumispykälien katsaus. Inga Nyholm ja Katja Palonen Demokratiaverkosto

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Palvelulupaus - alustava hahmotelma

Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen

Aluehallintouudistus

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Ajankohtaista aluehallinto- ja soteuudistuksesta

Sote- ja maakuntauudistus

Valtakunnallisen sote-uudistuksen vaihe ja eteneminen

Oma Häme kuntakierros Forssa

TYP ajankohtaisia asioita

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä Harri Jokiranta Projektinjohtaja

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Kuntien hyvinvointijohtaminen ja Sote-uudistus

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

Sote- ja maakuntauudistus. Marraskuu 2017

Osatyökykyisille tie työelämään

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa

Alueiden vahvuuksilla kestävää kasvua ja hyvinvointia. Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lappi vastaa hallitusohjelman haasteeseen. Lapin kuntapäivä

Sote-uudistus

Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI)

SOTE-valmistelu yo-sairaalan näkökulmasta Jorma Penttinen johtajaylilääkäri PS-shp:n kuntayhtymä

Hallituksen seminaari Henkilöstöjohtaja Pekka Poikolainen

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Näin kärkihanke toteutetaan!

Itsehallintoalueiden rahoitusmalli tilannekatsaus valmisteluun

Sote-uudistus hallitusohjelmassa Tarja Myllärinen

3/9/2016. Sote-uudistuksen tavoitteet. Missä menee sosiaali- ja terveydenhuolto nyt ja tulavisuudessa?

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari Antti Kuopila Erityisasiantuntija

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

JUHTA:n kokous Sote- ja aluehallintouudistus

Askeleet sote-muutokseen

Sote- ja maakuntauudistuk sen tilanne. Sinikka Salo, HLT, EHL Sote-muutosjohtaja, STM

EVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa

EPSOTE. Kauhavan kaupunginvaltuusto, iltakoulu

Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

Hallitusohjelman maininnat

Sote-uudistus, kustannusten uusjakoa ja uusia toimintakäytäntöjä

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Transkriptio:

Ohjauksen ja valvonnan ajankohtaispäivä 28.10.2015 Warkaus Sali Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Hallitusohjelman Strateginen painopistealue HYVINVOINTI JA TERVEYS

Strateginen painopistealue Hyvinvointi ja terveys Kymmenen vuoden tavoite: Suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat. Uudistuksen myötä yhteisillä varoilla saadaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia. Hallituskauden tavoitteet: Terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet. Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen palvelulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän. Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet. Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä. Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi. Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamalla.

Kärkihankkeet Kärkihanke 1: Palvelut asiakaslähtöisiksi Kärkihanke 2: Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Kärkihanke 3: Toteutetaan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa sekä vahvistetaan kaikenikäisen omaishoitoa Kärkihanke 5: Osatyökykyisille tie työelämään

Kärkihanke 1: Palvelut asiakaslähtöisiksi Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhdistetään asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Toimintamallit uudistetaan ja eri organisaatioiden tietojen yhteiskäyttö tehdään mahdolliseksi. Asiakkaan omatoimisuutta tuetaan ja sähköiset palvelut otetaan käyttöön. Kustannusten kasvua voidaan hillitä. Henkilöstö voi keskittyä työtehtäviin, jotka hyödyttävät eniten asiakkaiden hyvinvointia.

Kärkihanke 1: Palvelut asiakaslähtöisiksi TAVOITE: Asiakaslähtöiset, omatoimisuutta tukevat toimintaprosessit sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tarkoituksenmukainen sosiaaliturva. KUVAUS: Toteutetaan kansalliset tietosisältöjen ja rajapintojen määritykset ja tietojärjestelmäpalvelut sekä lainsäädäntömuutokset. 9/16 9/16 12/17 12/17 6/18 12/18 Kokemusasiantuntijuuden ja asiakkaiden osallistumisen toimintamallit määritelty HE:Asiakastietolain ja terveydenhuoltolain muutokset Selvitys asumisperusteisesta sosiaaliturvasta Tietojärjestelmä -ratkaisut toteutuksessa Kokeilut: omahoito, palveluseteli (9/2016-12/2017), perustulo (1/2017-12/2018) Kokeilujen arviointi Palvelulupaus on määritelty Kokeilujen edellyttämät HE:t annettu Sosiaaliturvalainsäädännön uudistaminen PÄÄTOIMENPITEET: 1. Kokemusasiantuntijuuden ja asiakkaiden osallistumisen toimintamallin määrittely ja ihmisten oman vastuunoton lisäämisen mahdollistaminen. 2. Lainsäädännön uudistaminen: tietojen yhteiskäyttö, hoitoon pääsy, kokonaissuunnitelma, 2016. Sos. turvalainsäädäntö 2018 3. Tietojärjestelmäratkaisut: sähköinen omahoito, palveluhakemisto, palveluseteli 4. Palvelusetelin ja omahoidon kokeilut, perustulokokeilu

Kärkihanke 2: Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Eri toimijoiden yhteistyöllä lisätään ihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta. Arkiympäristöjä uudistetaan siten, että kaikki saavat lähiympäristössään ja työpaikoilla paremmat mahdollisuudet terveellisiin elämäntapoihin. Ihmiset otetaan mukaan ratkaisujen löytämiseen. Järjestöt ovat julkisen sektorin tärkeä kumppani muutoksen tekemisessä. Ministeriöt rakentavat pysyvät tavat tehdä poikkihallinnollista työtä. Terveelliset elämäntavat arkipäiväistyvät. Säästöjä syntyy työnantajille ja koko yhteiskunnalle.

Kärkihanke 2: Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta TAVOITE: Lisätään terveitä elämäntapoja, kuten liikuntaa, ja vahvistetaan mielenterveyttä jokaisen suomalaisen arjessa sekä loivennetaan hyvinvointija terveyseroja. KUVAUS: Aktiivinen elämäntapa arkipäiväistetään yhdessä ihmisten ja järjestöjen kanssa. Terveelliset elämäntavat tehdään helpoiksi ja houkutteleviksi. 1/16 9/16 1/17 2/17 1/18 Päätös rakennusterveysohjelmasta PÄÄTOIMENPITEET: Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä 2025 ja Työterveys 2025- linjaukset 1. Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä 2025 - ja Työterveys 2025 linjaukset 2. Kärkihankkeen mukaiset kokeilut, juurruttaminen ja levittäminen 3. Toimijoiden yhteistyö uudelle tasolle paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti, mukaan lukien uuden työn ja yrittäjyyden luominen Kärkihankkeen mukaiset kokeilut ja juurruttami nen käynnistyvät Ministeriöiden välisen poikkihallinnollisen yhteistyön malli valmis Vaikuttavat mallit käyttöön laajalti

Kärkihanke 3: Toteutetaan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Lapsi- ja perhepalvelut uudistetaan valtakunnallisella muutosohjelmalla. Tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Lapsen etu ja vanhemmuuden tuki ovat ensisijaisia. Peruspalveluja vahvistetaan ja siirretään painopistettä ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen. Näin voidaan vähentää lasten huostaanottoja ja laitoshoitoa ja hillitä kustannusten nousua.

Kärkihanke 3: Toteutetaan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma TAVOITE: Nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut. KUVAUS: Koko lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän uudistaminen 12/15 12/16 1/17 12/17 Päätös muutosohjelmasta Alueelliset osaamisja tukikeskukset luotu Lapsi- ja perhevaikutusten arviointimalli valmis Matalan kynnyksen perhekeskukset toiminnassa PÄÄTOIMENPITEET: 1. Uuden palvelukokonaisuuden mallintaminen 2. Luodaan uudistusta ohjaava ja toimeenpaneva koordinaatiorakenne 3. Vahvistetaan muutostyötä kuntakokeiluilla ja uusien palvelukokonaisuuksien käynnistämiseen kohdennetuilla käynnistymisavustuksilla.

Kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa sekä vahvistetaan kaikenikäisen omaishoitoa Ikäihmisten kotihoitoa ja kaiken ikäisten omaishoitoa vahvistetaan. Iäkkäille ovat ensisijaisia kotiin annettavat, toimintakykyä ylläpitävät palvelut. Kotona voi asua myös palvelukorttelissa tai muistikylässä. Omais- ja perhehoitajien hyvinvointia tuetaan, jotta hoitotehtävän houkuttelevuus paranee ja omaishoidon ja työssäkäynnin yhteen sovittaminen helpottuu. Iäkkäiden ja heidän perheidensä elämänlaatu säilyy ja kalliin laitoshoidon tarve vähenee.

Kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa sekä vahvistetaan kaikenikäisen omaishoitoa TAVOITE: Iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannuksia alentavat palvelut KUVAUS: Iäkkäiden palvelujärjestelmä uudistetaan. Omais- ja perhehoitajien hyvinvointia lisäävä toimintamalli juurrutetaan. 11/15 12/16 12/17 6/18 12/18 Valtioneuvosto vahvistaa linjaukset Koordinaatiorakenne luotu Kuntakokeilut toteutettu Seurannat ja arvioinnit tehty Uudet toimintamallit käytössä Kokonaisuus toimii PÄÄTOIMENPITEET: 1. Palvelukokonaisuuden ja toimintamallien määrittelyt 2. Uudistusta ohjaavan ja toimeenpanevan koordinaatiorakenteen luominen 3. Mallinnus ja kokeilut

Kärkihanke 5: Osatyökykyisille tie työelämään Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Osatyökykyisten työllistymistä tukeva palvelujärjestelmä muutetaan tehokkaaksi ja tulokselliseksi. Osatyökykyisten työllistymistä helpotetaan laajentamalla työkykykoordinaattorien toiminta koko maahan. Vammaisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia lisätään. Kannustinloukkuja puretaan ja parannetaan pienten- ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia palkata osatyökykyisiä. Työllisten määrä kasvaa, työkyvyttömyysmenot vähenevät, työttömyyden ja työstä poissaolojen kustannukset laskevat.

TAVOITE: Lisätään merkittävästi osatyökykyisten työssä pysymistä ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Kärkihanke 5: Osatyökykyisille tie työelämään KUVAUS: Muutetaan osatyökykyisten asema työmarkkinoilla. Tehostetaan palvelujärjestelmän toimintaa osatyökykyisten työllistymistä tukevaksi, toteutetaan ammattilaisten osaamisen nostaminen laajalla koulutusinterventiolla, rakennetaan toimintamallit hoitoon ja kuntoutukseen ohjaukseen, lisätään vammaisten yrittäjyyttä sekä parannetaan työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittamista. 10/15 2/16 12/17 6/18 12/18 Päätös muutosohjelmasta. Uudistuslinjaukset valmiit PÄÄTOIMENPITEET: Koulutukset ja kuntapilotit käynnistyvät Toimet vammaisten yrittäjyyden lisäämiseksi Toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi valmis 1. Tehostetaan osatyökykyisten työllistymistä tukevan palvelujärjestelmän toimintaa koulutusintervention, työkykykoordinaattorimallin, kuntapilottien ja muiden työllistymistä tukevien uudistusten avulla 2. Lisätään vammaisten yrittäjyyttä ja tehostetaan pk-yritysten mahdollisuuksia palkata osatyökykyisiä 3. Tuotetaan käytännön tietoa kannustinloukuista niiden purkamiseksi Hallituksen esitykset lainsäädännön muuttamiseksi valmiit

Hallitusohjelman Reformit

Rakennepoliittiset uudistukset : reformit Hallitus vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä seuraavilla rakenteellisilla uudistuksilla. Tehtävillä ratkaisuilla on tavoitteena vähintään 4 miljardin euron taloudelliset vaikutukset. Ennen lakiesitysten antamista ja toimeenpanoa uudistuksilla tavoitellut kestävyysvajevaikutukset arvioidaan. Eläkeuudistus Reformi 1: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Reformi 2: Kuntien kustannusten karsiminen Reformi 3: Aluehallinnon uudistus Reformi 4: Tulevaisuuden kunta Reformi 5: Keskushallinnon uudistus

TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. Reformi 1: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta. 10/15 12/15 4/16 10/16 7/17 17-18 1/19 Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkaisusta Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennusinvestointien koordinaatio sta ja vaalien periaatteista Järjestämislaki lausuntokierrokselle HE eduskuntaan Sotejärjestämislaki Vaalit ja muutoshallinto Järjestämis -vastuu sotealueille PÄÄTOIMENPITEET: 1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet 2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen 3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja 4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessä.

Reformi 2: Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen TAVOITE: Vähentää kuntien kustannuksia 1 miljardilla eurolla KUVAUS: Vähennetään kuntien kustannuksia karsimalla lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita. Kehitetään palveluprosesseja ja edistetään kokeilukulttuuria. 9/15 12/15 3/16 Prosessi tavoitteineen ja aikatauluineen on jatkuva, esitykset voimaan tapauskohtaisesti 2016 alkaen Esitykset kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 2016-2017 2016- Toimenpideohjelma Säästöarvioiden kokonaiskuva ja valmistuneet säästöarviot PÄÄTOIMENPITEET: 1. Kuntien tehtäviä karsitaan sekä velvoitteita vähennetään ja joustavoitetaan velvoitetyypeittäin. 2. Luodaan edellytyksiä ottaa käyttöön olennaisesti tuloksekkaammat ja joustavammat toimintokohtaiset ja sektorirajat ylittävät palveluprosessit. 3. Luodaan valtioneuvostotasoiset sääntelypolitiikan periaatteet ja uudistetaan kuntien tehtävien ohjaus ja valvontamalli. Hallituksen esitykset säädösten muuttamiseksi Säädösten voimaantulo

Reformi 3: Tulevaisuuden kunta TAVOITE: Määrittää kuntien roolia ja tehtäviä sekä suhdetta itsehallintoalueisiin. Uudistaa peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmä. KUVAUS: Arvioidaan kuntien asemaa, kuntademokratian toimivuutta ja tehtävien muutosta itsehallintoalueiden perustamisen jälkeen. Erityisenä painopisteenä on kunnan yleiseen toimialaan kuuluvat elinvoimatehtävät. Uudistetaan peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmää vastaamaan muuttunutta tilannetta. 4/16 12/16 12/2017 1/2019 Pohjaselvit ys kuntien aseman muuttumis esta sekä sääntelypolitiikasta Parlamenta a-risen ryhmän alustavat linjaukset Lainsäädän tömuutosten valmistelu Lainsäädänt ö voimaan PÄÄTOIMENPITEET: 1. Määritellään parlamentaarisena työnä kunnan rooli ja tehtävät sote-uudistuksen ja itsehallintoalueiden myötä 2. Määritellään kunnan asema suhteessa uuteen itsehallintotasoon 3. Uudistetaan peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmä

Reformi 4: Aluehallinnon uudistaminen TAVOITE: Valtion aluehallinto ja maakuntahallinto yhteen sovitetaan ja yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). KUVAUS: Hallitus tekee valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta erillisen päätöksen kun perusratkaisu sote-uudistuksesta on tehty. Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. 1/16 4/16 12/16 5/17 1/19 Hallituksen linjaus aluehallinnon uudistuksen perusteista Selvitysvaihe valmis HE-luonnos ja ehdotukset valmiina HE aluehallinnon uudistamisesta Lainsäädäntö voimaan PÄÄTOIMENPITEET: 1. Valmistellaan aluehallinnon uudistus ja päätetään siitä. Uudistuksen kohteena organisointimallit sekä tehtävänjako itsehallintoalueiden, valtion keskus- ja aluehallinnon sekä kuntien välillä.

Reformi 5: Keskushallinnon uudistaminen TAVOITE: Keskushallinto, jonka rakenne, ohjaus ja johtamisjärjestelmät ovat selkeät, jolla on kyky muutokseen ja riskienhallintaan ja jonka palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja ensisijaisesti sähköisiä. Kokonaisuuden hallinta hallinnolliset sektorirajat ylittäen. KUVAUS: Uudistetaan keskushallinto 1/16 4/16 12/16 5/17 1/19 Hallituksen linjaus-päätös keskus- ja aluehallinnon uudistamisesta Selvitysvaihe valmis HE-luonnos ja ehdotukset valmiina HE Keskushallinnon uudistamisesta Lainsäädäntö voimaan PÄÄTOIMENPITEET: 1. Valmistellaan keskushallinnon uudistus ja päätetään siitä. Uudistuksen kohteena organisointimallit sekä tehtävänjako itsehallintoalueiden, valtion keskus- ja aluehallinnon sekä kuntien välillä.

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja sote-uudistus

Reformi 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Kuntaa suuremmat itsehallintoalueet Alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot Alueita on yhteensä enintään 19 Hallituksen päätös alueista marraskuun alkupuolella Sote-alueet tuottavat alueensa palvelut itse tai voivat käyttää palvelujen tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia Hallitus vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä rakenteellisilla uudistuksilla tavoitteena vähintään 4 miljardin euron taloudelliset vaikutukset sote-uudistuksen osuus 3 mrd.

Rahoitus Ensivaiheessa selvitetään rahoitus valtion ja/tai kuntien kautta perustuslain reunaehdot huomioiden Toisessa vaiheessa siirrytään yksikanavaiseen rahoitusmalliin työterveyshuollon asema huomioiden Uudistukseen sisällytetään kustannusten tehokkaan hallinnan toteuttava budjettikehysjärjestelmä Selvitetään valinnanvapausmallin yksityiskohdat

SOTE-ratkaisun portaat Valinnanvapauden ja tuotannon monipuolistuminen Siirtyminen yksikanavaiseen rahoitukseen Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio ja rakenneuudistus

Sote-uudistus Sopimukset Enintään 19 aluetta Kunnat/sairaanhoitopiirit Kolmas sektori Yksityiset palveluntarjoajat Palvelut Erityiskysymykset EU Muuta Perustuslaki Omaisuus Integraatio PERUSTASO Rahoitus Digitalisaatio Henkilöstö Hallinto ICT UUDISTUKSEN VAIHEISTUS YKSIKANAVAINEN RAHOITUS SOTE-UUDISTUS ASIAKKAAN VALINNANVAPAUS, TUOTANNON MONIPUOLISTUMINEN HALLITUSOHJELMA

Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta. 10/15 12/15 4/16 10/16 7/17 17-18 1/19 Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkaisusta Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennusinvestointien koordinaatiost a ja vaalien periaatteista HE eduskuntaan Järjestämis - laki lausuntokierrokselle Sotejärjestämis-laki Vaalit ja muutoshallinto Järjestämisvastuu sote-alueille PÄÄTOIMENPITEET: 1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet 2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen 3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja 4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio soteuudistuksen yhteydessä.

Parlamentaarinen seurantaryhmä Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio Reformiministerityöryhmä Virkamiesohjausryhmä Järjestämisen edellytyksen ja aluejakoryhmä Projektiryhmä pj. Tuomas Pöysti Rahoitus ja resurssiohjausryhmä Järjestämisja voimaanpanoryhmä Itsehallintoalueryhmä Asiantuntijaryhmä Omaisuusj ärjestelyt Henkilöstö Ohjaus, rahoitus ja kehittäminen Vaikuttavuus ja kustannustieto Veroryhmä Valtionosuusryhmä Digitalisaatio, ICT ja tietohallinto

Vaikutus AVIEN toimintaan? Aluerajat? Miten valvoa integraation toteutumista? Miten integraatio lainsäädäntöön? Valvonnan painotuksen muutokset? Miten lainsäädäntöön? toimijalähtöinen (valvottavakohtainen) vuorovaikutteinen lopputuloksen kautta arvioiva konsultatiivinen Monialainen Omavalvonta Laillisuusvalvonta ja siihen liittyvä ohjaus Mikä on ohjauksen kokonaisuus? Voimavarojen yhdistäminen vaikuttava valvonta potilas- ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi Normien purkamisen vaikutukset? Haavoittuvien asiakasryhmien eduista huolehtiminen

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään hallitusohjelman mukaan erillinen päätös, jolla yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet, kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toiminnoiltaan selkeille itsehallintoalueille Linjauspäätös 1/16, selvitysvaihe 4/16, HE-luonnos 12/16 (VM kirje 16.10.2015)

Ovat uudet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueet 67 kuntaa NYKYISET AVI ALUEET

Sairaanhoitopiirit sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät/yhteistoiminta-alueet IS AVIn alue 2015 Ylä-Savon SOTE ky Nurmeksen-Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä KYSTERIperusterveydenhuollon liikelaitos Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Kuopio Varkaus Pohjois- Karjalan sairaanhoitopii ri Joensuun, Kontiolahden ja Outokummun sosiaalija terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Itä-Savon sairaanhoitopiiri Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä SOSTERI Kuntia 46

Itä-Suomen aluehallintovirasto Puh. +358 29 501 6800 Faksi +358 15 760 0150 Postiosoite PL 50 50101 Mikkeli Sähköposti etunimi.sukunimi@avi.fi Asiointiosoitteet Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 C, Joensuu kirjaamo.ita@avi.fi info.ita@avi.fi www.avi.fi/ita Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12-14, Kuopio - maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö: Puistokatu 29