SATAKUNNAN VALMISTAUTUMINEN HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEISIIN

Transkriptio

1 (5) SATAKUNNAN VALMISTAUTUMINEN HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEISIIN 1. STM ja hallituksen kärkihankkeet Hallituksen visiona on, että vuonna 2025 Suomi on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä ja yhteiskunnassa vallitsee keskinäinen luottamus. Hallitusohjelman viisi strategista tavoitetta ovat - työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen - osaamisen ja koulutuksen uudistaminen - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen vauhdittaminen - toimintatapojen uudistaminen digitalisaation hyödyntämisen, kokeilujen ja normien purkamisen kautta. Lisäksi on kolme hallinnollista reformia: sote-uudistus, kuntien tehtävien karsinta ja aluehallinnon uudistus. Sote-uudistus on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla. Tavoitteiden toteuttamista ohjaavat ministerityöryhmät. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä on hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmän puheenjohtaja. Reformeista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta johtaa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula. Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Sipilän hallituksen kärkihankkeista viisi on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Hallituksen sote-kärkihankkeet ovat Palvelut asiakaslähtöisiksi / ministerit Mäntylä ja Rehula Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta / ministeri Rehula Toteutetaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma / ministeri Rehula Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa / ministeri Rehula Osatyökykyisille väyliä työhön / ministeri Mäntylä STM valmistelee parhaillaan valtakunnallisia ohjaavia toimenpiteitä, joita kärkihankkeissa tullaan viemään eteenpäin. Eri ministeriölähteistä on todettu, että valtakunnallista toiminnan ohjausta tullaan sote-uudistuksen yhteydessä lisäämään. Kärkihankkeisiin osoitetaan rahoitusta aikaisintaan keväällä Vielä ei ole ratkaistu mekanismia, jolla rahoitus jaetaan. Kuitenkin sen verran tiedetään, että rahoitusta myönnetään hakumenettelyn ja arvioinnin kautta kunnille ja kuntayhtymille laajojen toimenpiteiden, ei yksittäisten interventioiden toteutukseen ns. käynnistymisavustuksina. Kärkihankkeiden rahoituksella tuetaan sote-uudistuksen toimeenpanoa, johon ei tällä tietoa ole tulossa muuta valtionavustusta. Lisätietoja hallituksen kärkihankkeista löytyy mm. STM:n internet-sivuilta: Lisätietoja sote-alueuudistuksesta löytyy mm. osoitteesta:

2 (5) 2. SATSHP:n esitys kuntakierroksen 01/2016 keskustelun pohjaksi Satakunnan sairaanhoitopiirin johto sekä hanketoiminnan päällikkö ja tietohallintoylilääkäri keskustelivat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kärkihankkeista ja mahdollisesta niiden rahoituksen hakemisesta Satakuntaan. Kärkihankkeiden osalta sairaanhoitopiirin johto totesi, että hankkeen tai hankkeiden valmistelussa on huomioitava vähintään seuraavat seikat: - Kehittämisen kohteen on oltava käytännönläheinen. - Kehittämistä on tehtävä kaikkien toimijoiden kanssa yhteistyössä (peruspalvelut, erikoissairaanhoito, mahdolliset muut toimijat). - Asiakas/potilas on kaiken keskiössä: Hän on hoitonsa/palvelunsa omistaja. - Potilaan valinnanvapaus huomioidaan kehittämistyössä. - Sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnallinen integraatio ohjaa kehittämistä. - Kärkihankkeissa syntyy uusia malleja toimia. o Esimerkiksi sairaanhoidossa siirrytään lähete-keskeisyydestä konsultaatioon. - Digitalisaatio, erityisesti monikanavaiset asioinnin muodot, huomioidaan kehittämisessä. Sähköisiä ja mobiileja palveluja kehitetään. - Tietojärjestelmiä pyritään yhtenäistämään. - Terveyden edistäminen on keskeinen osa kehittämistä, mikä erityisesti vaatii yhteistyön varmistamista kuntiin jäävien palveluiden kanssa. - Kehitetään lähipalveluita. Keskusteluissa johtajaylilääkäri nosti kehittämisen keskiöön moton Potilas prosessien omistajaksi, joka tarkoittaa asiakkaan/ potilaan aiempaa aktiivisempaa osallistumista oman asiansa hoitoon. Tavoitteena on rakentaa prosessit siten, että asiakkaan/ potilaan kanssa tehdään kumppanuussopimus, joka lähtee jo ennaltaehkäisevistä tavoitteista. Asiakasta/ potilasta ohjataan ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Ammattilaisten osalta tämä edellyttää luottamusta asiakkaaseen/ potilaaseen toimijana. Satakunnan sairaanhoitopiirin näkemyksen mukaan sote-alueen kehittämisessä olisi hyvä lähteä liikkeelle erityisesti hoito- ja toimintaprosessien kehittämisestä (kärkihanke Palvelut asiakaslähtöisiksi ja sen toimenpide 1: Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit asiakas keskiöön ). Ehdotuksen mukaan kehittämistyö voitaisiin aloittaa mallintamalla jokin prosessi uudella tavalla yhdessä kuntatoimijoiden kanssa. Olemassa olevat hyvät käytännöt (mm. Hyvisportaali, Innokylän toimintamallit) ja ministeriön linjaukset huomioidaan kehittämisessä. Hallituksen kärkihankkeiden toteutuksesta Satakunnassa on sovittava yhdessä kuntien kanssa. Sairaanhoitopiiri esittää kunnille, että sote-uudistusta tukeviin kärkihankkeisiin varautuminen aloitetaan heti, jotta Satakunta on valmiina sote-uudistuksen toiminnalliseen toteuttamiseen ja rahoituksen hakuun.

3 (5) 3. Yhteenveto kuntakierroksen 01/2016 kärkihankkeita koskevista keskusteluista SATSHP:n edustajat (johtajaylilääkäri Ermo Haavisto, hallintoylihoitaja Paula Asikainen, hallintoylilääkäri Ari Salmela ja hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi) kävivät ajalla viisi kuntaneuvottelua, jossa Satakunnan alueen sote-johto oli lähes kattavasti edustettuna. Neuvotteluissa keskusteltiin laajasti siitä, mitä alueella on jo tehty kärkihankkeiden teemojen suhteen, ja millaisia tarpeita on tuleville hankkeille. Neuvotteluiden muistiot löytyvät sairaanhoitopiirin internet-sivuilta viimeistään Oheen on kirjattu kunkin kärkihankkeen alle teemoja, jotka nousivat neuvotteluissa esille: 1. Palvelut asiakaslähtöisiksi Kärkihankkeen tavoitteena on yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Hallituksen linjauksen mukaan toimintamallit uudistetaan ja eri organisaatioiden tietojen yhteiskäyttö tehdään mahdolliseksi. Asiakkaan omatoimisuutta ja valinnanvapautta tuetaan ja sähköiset palvelut otetaan käyttöön. Kustannusten kasvua voidaan hillitä. Henkilöstö voi keskittyä työtehtäviin, jotka hyödyttävät eniten asiakkaiden hyvinvointia. Satakunnan alueella juuri tämän kärkihankkeen teemat (palvelu- ja hoitoprosessien, sähköisten palveluiden ja asiakkaan osallisuuden kehittäminen) nousivat keskeisesti esille. Todettiin, että potilaan ydinprosessit on tunnistettava, ja niitä on kehitettävä siten, että asiakas/potilas on oman asiansa omistaja. Prosessien pullonkaulat on tunnistettava, ja kehitettävä prosesseja yhdessä. On tunnistettava avainasiakkaat (paljon palveluita käyttävät), ja kehitettävä heidän palveluitansa uudella tavalla. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä neuvotteluissa nousi esille yli 65 vuotiaille suunnattujen sähköisten palveluiden kehittäminen siten, että kehittämiseen osallistetaan myös asiakkaat, 3. sektori tai oppilaitokset mukaan. Tällä hetkellä mm. sähköisiä omahoitopalveluja käytetään alueella suhteellisen vähän, mutta niitä voidaan lisätä mm. terveystarkastuksissa, seulonnoissa, kroonisten sairauksien omaseurannassa ja hoidontarpeen arvioinnissa. Sähköiset omahoitopalvelut vaativat rinnalleen käynteihin perustuvaa hoitoa, mutta uusien, yhtenäisten palveluprosessien rakentamisessa niiden tuomat mahdollisuudet on otettava keskeisesti huomioon. Omahoitopalvelujen lisäksi sähköisiä palveluita ja digitalisaatiota voi hyödyntää myös ammattilaisen ja asiakkaan/potilaan välisessä sekä ammattilaisten keskinäisessä konsultoinnissa. Etälääkäritoimintaa on erityisesti geriatrian toteutettu useassa kunnassa, mm. Keski-Satakunnan alueella, Huittisissa ja Säkylässä, ja kokemukset ovat olleet hyvät. Myös sairaanhoitopiiri hakee toimintamallia, jossa asiakkaan/potilaan asiaa pohditaan moniammatillisessa tiimissä. Konsultaatiota on kehitettävä, joko jalkauttamalla erikoislääkärit terveyskeskuksiin tai luomalla konsultaatiota tukeva virtuaaliympäristö. Tekniikkaa on jo olemassa, mutta nyt on luotava toimintamallit. Sähköisten palveluiden ja konsultaation lisäksi moniammatillinen palvelutarpeen arviointi ja yhteistyö nousivat keskeisesti esille. Todettiin, että toinen toistensa työn tunteminen ja arvostaminen on edellytys yhtenäisten palvelu- ja hoitoprosessien kehittämiselle. Neuvotteluissa todettiin, että kehitettävien toimintamallien tulee olla sellaisia, että niitä voidaan hyödyntää eri kohderyhmien palvelu- ja hoitoprosessien kehittämisessä (esim. etäkonsultaation hyödyntäminen niin lasten kuin ikääntyneiden prosesseissa). Asiakkaan ääneen täytyy kuulua jo palveluiden kehittämisessä. Asiakkaan rooli on nostettava keskeiseksi itse prosessissa (asiakas prosessinsa omistajaksi). Lisäksi todettiin, että tiedon on kuljettava sujuvasti eri toimijoiden välillä, eikä lainsäädäntö tai tekniset ratkaisut saa muodostua haittaavaksi tekijäksi (mm. yhtenäinen potilastietojärjestelmä sote-alueella).

4 (5) 2. Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Kärkihankkeen tavoitteena on lisätä terveitä elämäntapoja, kuten liikuntaa, ja vahvistaa mielenterveyttä jokaisen suomalaisen arjessa sekä loiventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Tavoitteena on uudistaa arkiympäristöjä siten, että kaikki saavat lähiympäristössään ja työpaikoilla paremmat mahdollisuudet terveellisiin elämäntapoihin. Ihmiset otetaan mukaan ratkaisujen löytämiseen. Järjestöt ovat julkisen sektorin tärkeä kumppani muutoksen tekemisessä. Ministeriöt rakentavat pysyvät tavat tehdä poikkihallinnollista työtä. Terveelliset elämäntavat arkipäiväistyvät. Säästöjä syntyy työnantajille ja koko yhteiskunnalle. Kuntakierroksen neuvotteluissa tämä kärkihanke jäi vähäiselle keskustelulle. Kuitenkin yleisesti todettiin, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteutumiseksi on varmistettava, että yhteistyö peruskunnille jäävien palveluiden kanssa säilyy. Lisäksi todettiin, että sähköiset omahoitopalvelut osaltaan edistävät kansalaisten terveytensä tuntemusta. 3. Toteutetaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma Kärkihankkeen valmistelun tueksi on julkaistu lapsi- ja perhepalveluiden valtakunnallinen muutosohjelmaluonnos (LAPE), jonka tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Lapsen etu ja vanhemmuuden tuki ovat ensisijaisia. Peruspalveluja vahvistetaan ja siirretään painopistettä ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen. Näin voidaan vähentää lasten huostaanottoja ja laitoshoitoa ja hillitä kustannusten nousua. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman linjauksista on tarkoitus tulla sote-alueita velvoittavia. Jokaisessa neuvottelussa keskusteltiin mm. perhekeskusten valmistelun tilanteesta. Millään kunnalla/ kuntayhtymällä ei ole valmista lape-muutosohjelman mukaista perhekeskusta toiminnassa, mutta siihen suuntaan on monilta osin jo edetty. Erityisesti Huittisten ja Säkylän neuvottelussa tuotiin esille, että perhekeskusten ja siihen liittyen alueellisten osaamiskeskusten valmistelu on keskeinen kärkihanke, jota tulee valmistella. Neuvotteluissa sairaanhoitopiirin edustajat ehdottivat, että alueen hyvien käytäntöjen pohjalta valmistellaan maakunnan yhteistä perhekeskus- ja alueellisten osaamiskeskusten rakennetta ja toimintamallia. 4. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa Kärkihankkeen tavoitteena on luoda iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannuksia alentavat palvelut. Iäkkäille ovat ensisijaisia kotiin annettavat, toimintakykyä ylläpitävät palvelut. Kotona voi asua myös palvelukorttelissa tai muistikylässä. Omais- ja perhehoitajien hyvinvointia tuetaan, jotta hoitotehtävän houkuttelevuus paranee ja omaishoidon ja työssäkäynnin yhteen sovittaminen helpottuu. Iäkkäiden ja heidän perheidensä elämänlaatu säilyy ja kalliin laitoshoidon tarve vähenee. Ikääntyneiden palveluiden osalta todettiin, että joka puolella on tehty toimia omaishoidon tukemiseksi ja kotiin annettavien palveluiden kehittämiseksi. Laitoshoitoa on pystytty tehokkaasti purkamaan. Ikäihmisten osalta käytiin paljon keskustelua erityisesti sähköisten palveluiden ja etäkonsultaation hyödyntämisestä. Tällaiset palvelu- ja hoitoprosessin kehittämiseen liittyvät toimet on helposti kytkettävissä myös koti- ja omaishoidon kärkihankkeen tematiikkaan.

5 (5) 5. Osatyökykyisille väyliä työhön Kärkihankkeen tavoitteena on, että osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Osatyökykyisten työllistymistä tukeva palvelujärjestelmä muutetaan tehokkaaksi ja tulokselliseksi. Osatyökykyisten työllistymistä helpotetaan laajentamalla työkykykoordinaattorien toiminta koko maahan. Vammaisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia lisätään. Kannustinloukkuja puretaan ja parannetaan pienten- ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia palkata osatyökykyisiä. Työllisten määrä kasvaa, työkyvyttömyysmenot vähenevät, työttömyyden ja työstä poissaolojen kustannukset laskevat. Neuvotteluissa ei juuri paneuduttu tämän hankkeen teemaan, vaan painopiste oli ennemminkin prosessien kehittämisessä. Välillisesti asiakkaan osallisuuden parantaminen, hänen tunnistamisensa prosessin omistajaksi ja toimintamallien kehittäminen tukee myös osatyökykyisten kuntoutuksen kehittämistä. 4. Lopuksi Sairaanhoitopiiri ehdottaa seuraavia jatkotoimia kärkihankkeiden valmistelun suhteen: - Keskustelua jatketaan viimeistään kumppanuusneuvotteluissa maaliskuussa 2016, minkä jälkeen sovitaan kunkin kärkihankkeen osalta valmisteluryhmistä. Tarvittaessa voidaan sopia myös muista, tätä aiemmin käytävistä neuvotteluista esimerkiksi kärkihankkeiden teemoittain. - Kärkihankkeiden teemojen ympärille valmistellaan neuvotteluissa esille tulleiden asioiden pohjalta alustavat Satakunnan yhteiset kärkihankeaihiot, jotka vastaavat alueen tarpeisiin ja ministeriön velvoitteisiin. Tavoitteena on muodostaa tarvelähtöisiä, alueellista sote-ratkaisua tukevia toiminnallisia hankkeita. - Kun ministeriö avaa kunkin kärkihankkeen osalta rahoitushaun, tehdään kärkihankkeiden lopulliset hakemukset. - Kärkihankkeiden tavoitteita aletaan viedä yhteisesti eteenpäin myös omana toimintana siten, että valmistelua varten kootut ryhmät koordinoivat alueellista yhteistyötä ja sopimista. Porissa Mari Niemi Hanketoiminnan päällikkö