Sote-uudistus, kustannusten uusjakoa ja uusia toimintakäytäntöjä

Transkriptio

1 Sote-uudistus, kustannusten uusjakoa ja uusia toimintakäytäntöjä Terveydenhuollon tarpeet, tavoitteet ja pulmat - seminaari, Valtion virastotalo, Vaasa Timo Keistinen, lääkintöneuvos

2 Julkinen velka yhteensä Mrd. Suomen valtion velka 96,98 miljardia Suomen kuntien velka 18,5 miljardia % Lähde: Tilastokeskus, ennusteet VM /MPunakallio

3 Säästäminen terveydenhuollossa? Terveydenhuollon menojen osuus kansantuotteesta vuosi 2000 osuus 7,2 % (9,5 miljardia ) vuosi 2013 osuus 9,1 % (18,5 miljardia ) LISÄYS 9 MILJARDIA SOTE- henkilöstö vuosi 2000 yhteensä työntekijää vuosi 2011 yhteensä työntekijää LISÄYS TYÖNTEKIJÄÄ

4 Koko maan väestö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Markku Pekurinen 4

5 Koko maan väestö 2013 ja Markku Pekurinen 5

6 350 Kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon menot 2013, milj Markku Pekurinen 6

7 700 Kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon menot 2013 ja 2030, milj Menojen muutos ,5 mrd % Markku Pekurinen 7

8 Timo Keistinen

9 Kaihileikkaukset vuonna 2013 (koko maa 100, yksityisten osuus %) Varsinais-Suomen shp 154 3,1 % Pohjois-Savon shp 116 0,8 % Päijät-Hämeen shp 116 2,5 % Etelä-Savon shp 116 0,8 % Länsi-Pohjan shp 113 2,2 % Ahvenanmaa 110 1,2 % Pirkanmaan shp ,3 % Itä-Savon shp 104 2,1 % Satakunnan shp 99 3,4 % Pohjois-Karjalan shp 98 2,8 % Kymenlaakson shp 97 2,1 % Pohjois-Pohjanmaan shp 94 6,0 % Etelä-Karjalan shp 94 1,2 % Etelä-Pohjanmaan shp 91 0,1 % Kainuun shp 90 1,5 % HUS 85 46,1 % Vaasan shp 85 8,8 % Kanta-Hämeen shp 81 9,2 % Lapin shp 80 1,0 % Keski-Suomen shp 77 4,5 % Keski-Pohjanmaan shp 73 1,1 % THL, Hilmo aineisto

10 Polven tähystysleikkaukset (koko maa 100, yksityisten osuus %) Kymenlaakson shp 166,4 38,8 % Kanta-Hämeen shp 141,4 28,9 % Etelä-Pohjanmaan shp 127,6 25,6 % Satakunnan shp 123,3 46,5 % Itä-Savon shp 122,2 27,4 % Varsinais-Suomen shp 114,0 43,8 % Päijät-Hämeen shp 110,5 35,6 % Kainuun shp 109,2 29,0 % Lapin shp 104,8 35,0 % Pirkanmaan shp 100,1 49,9 % Etelä-Savon shp 98,7 27,1 % Keski-Pohjanmaan shp 95,6 34,8 % Etelä-Karjalan shp 94,9 50,3 % Vaasan shp 92,8 33,2 % Pohjois-Karjalan shp 91,1 42,8 % Keski-Suomen shp 89,7 55,8 % Länsi-Pohjan shp 88,4 33,3 % HUS 85,5 62,5 % Pohjois-Pohjanmaan shp 85,4 31,5 % Pohjois-Savon shp 80,7 46,0 % Ahvenanmaa 46,0 24,2 % THL, Hilmo aineisto

11 Olkapään tähystysleikkaukset (koko maa 100, yksityisten osuus %) Itä-Savon shp 198,0 19,6 % Kymenlaakson shp 164,1 28,5 % Etelä-Pohjanmaan shp 160,8 40,9 % Etelä-Karjalan shp 158,7 32,2 % Kanta-Hämeen shp 145,1 22,5 % Kainuun shp 119,1 26,3 % Pohjois-Pohjanmaan shp 112,4 18,2 % Länsi-Pohjan shp 111,2 18,2 % Varsinais-Suomen shp 110,8 42,9 % Lapin shp 109,3 23,0 % Satakunnan shp 107,3 47,5 % Päijät-Hämeen shp 106,9 28,1 % Etelä-Savon shp 102,5 19,2 % Keski-Pohjanmaan shp 90,4 23,5 % Pohjois-Savon shp 87,5 32,7 % Keski-Suomen shp 87,2 57,0 % Pohjois-Karjalan shp 86,1 34,5 % HUS 79,6 62,0 % Pirkanmaan shp 75,3 40,8 % Vaasan shp 55,5 37,0 % Ahvenanmaa 38,9 25,0 % THL, Hilmo aineisto

12 Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma 1. VISIO: Suomi yhdessä rakennettu 2. Tilannekuva 3. Kestävä kasvu ja julkinen talous 4. Työllisyys ja kilpailukyky 5. Osaaminen ja koulutus 6. Hyvinvointi ja terveys 7. Biotalous ja puhtaat ratkaisut 8. Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen 9. Rakennepoliittiset uudistukset 10. EU- linjaus 11. Ulko-, turvallisuus ja puolustuspolitiikka 12. Sisä- ja oikeusasiat sekä maahanmuuttopoliittinen linjaus STM / ESY

13 Strateginen tavoite: Hyvinvointi ja terveys 10 vuoden tavoite: Suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat. Uudistuksen myötä yhteisillä varoilla saadaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia. STM / ESY

14 Strateginen tavoite: Hyvinvointi ja terveys Hallituskauden tavoitteet: Terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet. Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen palvelulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän. Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet. Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä. Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi. Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamalla. STM / ESY

15 Kärkihankkeita, joilla on sote-yhteyksiä Työllisyys: Kilpailukykyä vahvistetaan elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla Osaaminen: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä Hyvinvointi ja terveys: Palvelut asiakaslähtöisiksi: palvelulupaus, kustannukset ja laatu Edistetään terveyttä ja hyvinvointia ja vähennetään eriarvoisuutta: vastuu itsestä Toteutetaan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma: matalan kynnyksen palvelut Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan omaishoitoa Digitalisaatio, kokeilut ja normien purku: Digitalisoidaan julkiset palvelut, priorisoidaan tuottavuushyöty Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö: esineiden internet, innovatiivisten julkisten hankintojen osuus 5%, TKIrahoitusta kohdennetaan edistämään digitaalisia palveluita Sujuvoitetaan säädöksiä, otetaan käyttöön kokeilukulttuuri

16 STM / ESY

17 Hallitusohjelma mukaiset erikoissairaanhoidon säästöt Erikoissairaanhoidon kustannuserojen pienentäminen kannustusjärjestelmällä M 50M 100M 150M 200M Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen (keskittäminen) M 75M 100M 110M 150M

18 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa eriarvoisuuden vähentäminen henkilöstövoimavarojen kohdentaminen yhdenvertaisesti Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen palvelukokonaisuus mahdollistetaan palvelujen toteutus uusilla tavoilla, muun muassa lähipalvelut Toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne kustannuskehityksen tasapainottaminen palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu

19 Keinot uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi Mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alle ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena selkeä ja tehokas hallinto Vahva kansallinen ohjaus Asiakkaiden ja henkilöstön osallistaminen

20 Rakennepoliittiset uudistukset Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä. Tällä on merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita on yhteensä enintään 19. Alueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Kansanvaltaisuuden turvaamiseksi SOTE-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot. Hallitus uudistaa sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille. Lisäksi mm. sote -tietojärjestelmien yhtenäistäminen STM / ESY

21 Sote- ratkaisun eteneminen STM / ESY

22 Selvityshenkilöiden raportti Itsehallintoalueilla tulee olla riittävä väestöpohja, sote-infrastruktuuri ja taloudellinen kantokyky siten, että ne pystyvät järjestämään alueensa asukkaille kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Alueiden pitää myös olla luonteva foorumi kansalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Samaa aluejakoa olisi perusteltua soveltaa mahdollisimman laajalti aluehallinnon tehtävissä ja valtion aluehallinnon jaotusten perustana. Edellä mainituilla kriteereillä itsehallintoalueiden perustelluksi määräksi tulisi noin Alueista tarvitaan poliittinen ratkaisu riittävän ajoissa.

23 Selvityshenkilöiden raportti Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta. Tämän vuoksi valtion rahoitusvastuu on ensisijainen vaihtoehto. Valtion rahoitusmallissa on selvitettävä miten: - nykyisten verolähteiden - erillinen sote-vero - päätettävä rahoituksen alueille kohdentamisesta

24 Selvityshenkilöiden raportti Itsehallintoalueiden muodostamisessa tulee ottaa huomioon eri hallinnollisten tasojen toiminnallinen yhteensopivuus, eri toimijoiden oikea työnjako sekä aluejakoratkaisun ajallinen kestävyys. Aluejakoratkaisun ajallinen kestävyys tarkoittaa sitä, että noin vuoden ajanjaksolla näköpiirissä oleva väestökehitys ja sen vaikutukset julkiseen talouteen ja alueisiin otetaan huomioon. Itsehallintoalueiden aluejaon tulisi soveltua mahdollisimman laajalti erilaisten alueellisten tehtävien järjestämiseen.

25 Kuinka monta Sote-aluetta vähintään 19 aluetta? 9-12 aluetta? 4-5 aluetta? Päätös tästä lokakuussa 2015

26 Lähde: Sitra

27 Lähde: Sitra

28 Lähde: Sitra

29 Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta. 10/15 12/15 4/16 10/16 7/ /19 Päätös Linjaukset alueitten ICT:n määrästä ja ohjauksest rahoitukse a, n rakennus- perusratkai investoin- -susta neista ja vaalien periaatteist PÄÄTOIMENPITEET: a 33 Järjestämislaki lausuntokierrokse l-le 1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet 2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen 3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja 4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessä. HE eduskuntaan Sotejärjestämislaki Vaalit ja muutoshallinto Järjestämis -vastuu sotealueille I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

30 Miten tästä eteenpäin kohti ratkaisuja? - Luoda yhteinen agenda - MITÄ, - Koota yhteinen tieto - MIKSI, - Päättää yhteinen toimeenpano - MITEN 34

31 Toimi heti - lopeta lykkääminen