LAPIN SOTE-SAVOTTA SOTE-PALVELUTUOTANNON INNOVAATIOT JA UUDISTAMINEN VERKOSTOMALLINEN SOTE- OSAAMISKESKUS
LAPIN SOTE-SAVOTTA Sisällysluettelo Käytännön tarpeet, mistä hyöty tulee? Lapin liiton hallinnoimien EU-rahoitusohjelmien ehdot Yhteensovittaminen Lapin Sote-Savotassa tehtyä Mitä on edessä? Lopuksi
ENIMMÄKSEEN HALLINTOLÄHTÖISIÄ (pl. A) ESIMERKKEJÄ KÄYTÄNNÖN TARPEISTA PALVELUPROSESSIEN UUDISTAMISESSA RISKINÄ LUMPSAHTAMINEN VANHOIHIN UOMIIN EI KYETÄ AJATTELEMAAN UUDELLA TAVALLA, TODELLISTA UUDISTUMISTA EI TAPAHDU MISTÄ UUDISTUKSEN HYÖTY SILLOIN TULEE KESKITTÄMISESTÄ JA KARSIMISESTA? A. Palveluprosessien uudistaminen - keskeiset palveluprosessit / ydinprosessit - laitoshoito, vuodeosastot (erillisselvityksen tarve?) B. Tukipalvelut (ICT, talous- ja palkkahallinto yms.). Järjestäjällä vastuu strategiasta, tuotantoalueilla mahdollisuus tukipalvelutuotantoon. C. Tilaratkaisut, investointien tarve D. Henkilöstöasiat, yhdenmukaiset käytännöt, muutosvalmennus, prosessikoulutus E. Organisaatiorakenne ja johtaminen, talous, säännöt ja ohjeet 23.3.2015 LAPIN SOTE-SAVOTTA - MISTÄ ON KYSYMYS? 3
Prof. Harisalo: MISTÄ HYÖTY OIKEASTI TULEE? Päätöksenteko on syvästi henkinen prosessi. Ihmiset näkevät usein vain sen minkä haluavat nähdä ja pitävät oikeana kerran oppimaansa. He ovat haluttomia luopumaan ennakkokäsityksistään ja oppimaan uutta. Näiden asioiden parempi ymmärtäminen auttaa organisaatioita kehittämään päätöksentekoaan. Rationaalisuus teoriaa epäjatkuvuus käytäntöä - jotenkutenselviämisen-strategia pahimmillaan. Organisaatiot todennäköisemmin epäonnistuvat kuin onnistuvat uudistuksissaan. Arto Koski: Automaattivaikutusten korostaminen heikentää toteutusta: Isompiin yksiköihin vaan, niin kyllä se skaalaetu tuo hyötyjä vs. toteutuksen merkitys valmistelussa ja toimeenpanossa. Tutkimukset: Sote on kompleksisuusteorian mukainen ns. pirullinen ongelma : Ongelmia on vaikea tunnistaa, ymmärtää ja hyväksyä, ratkaisut eivät yksiselitteisesti oikeita tai vääriä, ei ole yhtä kaikkia ongelmia ratkaisevaa keinoa, ongelma ei poistu sillä, ettei sitä ratkaista. 23.3.2015 Uudistus ei ole pelkkää hallintoa ja taloutta. Näkymättömät asiat ovat ratkaisevampia. LAPIN SOTE-SAVOTTA - MISTÄ ON KYSYMYS? 4
MITÄ EU-OHJELMAT JA RAHOITUKSEN SAAMINEN EDELLYTTÄVÄT? 1) Innovaatiopohjan laajentamiseksi ja toimivuuden ja uusiutumisen varmistamiseksi kehitetään tutkimus-, osaamis- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuria. Tämän avulla tuetaan alueellisen kilpailukyvyn rakentamista ja ylläpitoa. 2) Vetovoimaisten t&k&i-ympäristöjen kehittämiseksi vahvistetaan alueen yritysten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten sekä julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä ja verkostoja. 4) Tavoitteiden toteuttamiseksi tuetaan myös kansallisia / alueellisia tutkimuslaitoksia ja teknologiakeskuksia, osaamiskeskuksia ja tiedepuistoja ja parannetaan valmiuksia tutkimuksesta ja innovoinnista tulevien uusien ratkaisujen nopeaan ja laajamittaiseen kaupalliseen hyödyntämiseen. 9) Innovaatio- ja t&k&i- toiminnan osalta erityisesti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden haasteena on paikallisten kehittämisympäristöjen institutionaalinen kyky olla mukana kansainvälisissä verkostoissa. Tutkimus-, koulutus- ja innovaatioalan toimijoiden yhteistyökumppanuudet parantavat alueiden ja innovaatiokeskittymän osaamisen, tiedon ja kyvykkyyksien kasautumista sekä tutkimus- ja innovaatiokapasiteetin rakentamista. Toimintamalleina korostuvat pk- yritysten näkökulma tutkimus- ja innovaatioyhteistyössä ja verkottumisessa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. 23.3.2015 LAPIN SOTE-SAVOTTA - MISTÄ ON KYSYMYS? 5
MITÄ EU-OHJELMAT JA RAHOITUKSEN SAAMINEN EDELLYTTÄVÄT? 10) Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, ammatillisten oppilaitosten, yritysten ja kehittäjäyhteisöiden tutkimus- ja tuotekehitystyöhön panostetaan erityisesti hyödyntäen luovia sisältöjä ja osaamista sekä kokemuksia käyttäjä- ja käytäntölähtöisestä innovaatiotoiminnasta. 12) Uusien sovelluksien ja palveluiden kehittämiseksi panostuksia kohdistetaan kokeelliseen toimintaan, demonstraatio- ja pilotointiympäristöihin sekä niissä syntyvien tuotteiden ja palveluiden käyttöönottoon ja kaupallistamiseen. 15) Osaamisalueiden yhdistämiseen kannustetaan. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa aktivoidaan ja rohkaistaan uusiin ja haasteellisiin kysyntälähtöisiin kokeiluihin ensisijaisesti elinkeinotoiminnan, mutta myös julkisten palvelujen uudistamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi. 21) EU:n KET-strategian mukaisia alueellisia ja kansallisia kunnianhimoisia tavoitteita edistetään mahdollisimman tehokkaasti hyödyntämällä erityyppisiä rahoitusinstrumentteja synergiaedun ja kriittisen massan saavuttamiseksi sekä tarpeellisten rakennemuutosten läpiviemiseksi. 24) Hanketoiminnassa tulee voida saumattomasti kytkeä yhteen kehitys- ja koulutustoimet sekä huomioida elinikäisen oppimisen periaatteet. Oppilaitosten valmiudet ammattitaitoisen työvoiman kouluttamiseen tulee turvata huolehtimalla koulutusorganisaatioiden ajanmukaisuudesta sekä korkeakoulujen ja oppilaitosten työelämäyhteyksistä. 23.3.2015 LAPIN SOTE-SAVOTTA - MISTÄ ON KYSYMYS? 6
KENELLE RAHOITUSTA, MIHIN TARKOITUKSEEN? Rahoitettavissa hankkeissa toteutetaan pääsääntöisesti alla mainittuja toimenpiteitä: *kehitetään alueen elinkeinotoimintaa tukevaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuria hyödyntäen pilotointi-, kokeilu- ja demonstraatioympäristöjä; *luodaan ja kehitetään tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä kehittämällä t&k&i - ympäristöjä ja kehitysalustoja huomioiden alueiden osaamiskärjet; *lisätään yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, ammatillisten oppilaitosten, julkisyhteisöjen ja yritysten t&k&i-yhteistyötä, myös kansainvälisellä tasolla, erityisesti Itämeren alueella. Kohderyhmät: *pk- yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot Tuensaajat: *Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset ja -keskittymät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset 23.3.2015 LAPIN SOTE-SAVOTTA - MISTÄ ON KYSYMYS? 7
MITEN YHTEENSOVITETAAN KONKRETIA, TODELLINEN UUDISTAMINEN JA RAHOITUSKELPOISUUS? HAASTENA MITEN YHTEENSOVITETAAN Käytännön tarpeet Resurssit (rahoitus, työvoima, osaaminen) konkreettisiin toimenpiteisiin (kiire! - otona ei ehditä, eikä kyetä luomaan uutta) Varmistetaan, että tapahtuu todellinen toiminnan uudistaminen eikä pelkästään vanhojen hallintojen yhteen liittäminen, jossa hyöty tulee keskittämisestä ja karsimisesta. EU-Rahoituskelpoisuus Lapin liiton hallinnoimissa ohjelmissa Normaalit hallinnon toimenpiteet eivät ole rahoituskelpoisia EU-ohjelmien vaikeaselkoisuus; kieli vaikea hahmottaa, paljon ammattisanastoa, teoreettisuus, abstraktisuus EU-byrokratia Lapin Sote-Savotalle 1,5 ME:n väärti Miten nämä yhteensovitetaan? Kysymys: tuleeko kaikkien ymmärtää yhteensovittamisen ongelma, keiden tulee, keiden ei tarvitse? 23.3.2015 LAPIN SOTE-SAVOTTA - MISTÄ ON KYSYMYS? 8
LAPIN SOTE-SAVOTTA / SOTE-PALVELUTUOTANNON INNOVAATIOT JA UUDISTAMINEN KOORDINAATIO - OHJAUSMALLI - FOORUMIT Poliittinen ohjausryhmä: Peruskuntien poliittinen johto 3/kunta Innovaatioiden hyödyntäminen Lapin innovaatiot ja integraatio Mkj+ Lapin liiton hallitus Koordinaatiotyöryhmä: kuntajohtajat, shp ja Kolpene johtajat MOR Maakunnallinen operatiivinen ohjausryhmä Länsi-Pohjan innovaatiot ja integraatio Yhteistyö-/sparraus-ryhmät: saamelaiset, henkilöstö, järjestöt, yritykset, Avi, Ely, tutkimus, koulutus, Ervaalue Ydinprosessi Ydinprosessi Ydinprosessi Ydinprosessi Ydinprosessi 23.3.2015 LAPIN SOTE-SAVOTTA - MISTÄ ON KYSYMYS? 9
LAPIN SOTE-SAVOTTA SOTE-PALVELUTUOTANNON INNOVAATIOT JA UUDISTAMINEN VERKOSTOMALLINEN SOTE-OSAAMISKESKUS Tavoitteena on tehdä toimintamalleiltaan ja tavoiltaan sellainen verkostomallinen osaamiskeskittymä, joka erottuu innovatiivisten ja parhaiden käytäntöjen ennakkoluulottomana hyödyntäjänä ja tuottajana. Päätavoitteet keskittyvät - Sosiaali- ja terveysalan uudistamisessa tarvittavan tiedon kokoamiseen ja levittämiseen, - Sote-toimijoille uudistamista koskevien ratkaisumallien (osaamisen kehittämisen ja ylläpitämisen, prosesseja koskevien ratkaisujen) tuottamiseen perusteluineen, - T&k-tiedon tuottamistarpeiden kanavoimiseen tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioille ja - Maakunnan pk-yritysten innovaatioiden kehittämiseen liittyvän yhteistyön ylläpitämiseen. 23.3.2015 LAPIN SOTE-SAVOTTA - MISTÄ ON KYSYMYS? 10
LAPIN SOTE-SAVOTTA SOTE-PALVELUTUOTANNON INNOVAATIOT JA UUDISTAMINEN VERKOSTOMALLINEN SOTE-OSAAMISKESKUS Tämä edellyttää verkostomallista osaamiskeskittymää, jossa A.) muodostuvat uusille perustettaville organisaatioille toimintamallit ja menetelmät sote-palveluprosessien uudistamiseksi ja kehittämiseksi siten, että niissä - pystytään sisään rakentamaan aina parhaimmat käytännöt ja uusimpien innovatiivisten asioiden (nyt sähköiset palvelut, asukaskuuleminen, asiakaslähtöinen prosessien uudistaminen, omahoito, laadun ja tehokkuuden mittarointi, sopimusoikeuden ja valtatutkimuksen innovaatiot jne.) huomioon ottaminen jo heti uusien toimintojen suunnittelusta lähtien, - pystytään valjastamaan koulutus- ja tutkimusresurssit aikaisempaa tehokkaammin hyödyntämään työ- ja elinkeinoelämän tarpeita ja vastavuoroisesti tarjoamaan koulutusja tutkimusorganisaatioille aiempaa paremmat mahdollisuudet suunnitella, mitoittaa ja resursoida koulutuksensa ja tutkimuksensa tiivistyvän yhteistyön kautta kysyntälähtöisesti, B.) kasvaa ja kehittyy toimintatavoiltaan tiiviisti mukana ja kytköksissä jo nykyisessä lappilaisten erityisolosuhteiden huomioon ottavan sote-uudistuksen uusien soteorganisaatioiden suunnittelu- ja toimeenpanovaiheessa. 23.3.2015 LAPIN SOTE-SAVOTTA - MISTÄ ON KYSYMYS? 11
LAPIN SOTE-SAVOTTA SOTE-PALVELUTUOTANNON INNOVAATIOT JA UUDISTAMINEN VERKOSTOMALLINEN SOTE-OSAAMISKESKUS Kunnilta ja kuntayhtymiltä on pyydetty ja saatu kannanotot Lapin Sote-Savotta hankkeen sisällöstä ja rahoitusosuuksista sekä esitykset edustajista eri ohjaus- ja työryhmiin. Lapin Sote-Savotta hankehakemusta ja suunnitelmaa on täydennetty samalla, kun mahdollisimman monia hankkeen osapuolia kunta-sektorilta, valtion viranomaisista, tutkimus- ja koulutusorganisaatioista, järjestöistä ja yrityksistä on informoitu ja kuultu eri palavereissa, kokouksissa, seminaareissa ja myöskin puhelimitse, sähköpostiviesteillä ja aineistotoimituksilla. Tutkimuksen ja koulutuksen edustajien kanssa on eri neuvotteluissa haettu yhteistyömahdollisuuksia Sote-Savotta-hankkeessa käytännön toimijoiden kanssa toteutettavaksi. Vaikuttaminen Sote-järjestämislakiesityksen sisältöön ja käsittelyyn on ollut jatkuvaa. Lainvalmistelun eri vaiheissa on valmisteltu Lapin liiton lausunnot, joka on toimitettu tiedoksi myös kunnille. Lapin ja Länsipohjan sote-tuotannon valmistelua on tuettu yhteistyötä tehden. Lisäksi on osallistuttu hallituksen lakiesityksen mukaisen Pohjois-Suomen sote-alueen valmisteluun, mikä jatkuu ainakin ICT, tukipalvelu-, kehittämis- ja yhteensovittamis & mittarointi-teemojen parissa. Kuntajohdon, kuntien ja kuntataloustyöryhmän sekä muita maakunnan toimijoita on informoitu lainvalmistelusta, taloudellisten laskelmien vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. 23.3.2015 LAPIN SOTE-SAVOTTA - MISTÄ ON KYSYMYS? 12
LAPIN SOTE-SAVOTTA SOTE-PALVELUTUOTANNON INNOVAATIOT JA UUDISTAMINEN VERKOSTOMALLINEN SOTE-OSAAMISKESKUS MOR:n ensimmäisen kokouksen päätösten mukaisesti on valmistelussa/toteutettu mm. seuraavia asioita: - Osaajapankki, rekisterisäädösten vuoksi toteutus suunniteltua kevyempänä kyselynä kunnille, kuntayhtymille, TK sektorille ym. kaikille osallisille. - Viestintäsuunnitelman mukaisesti osallisille pyyntö nimetä tiedotuksesta vastaava yhteyshenkilö. - Yhteinen sähköinen työalusta ja yhteiset nettisivut ovat työn alla. - Hankepäivä järjestettiin sote ja hyvo-hankkeiden avainhenkilöille ja rahoittajien edustajille 16.3. - Rekrytointi prosessivastaavien tehtäviin on käynnissä erityisesti 1) henkilöstö ja 2) hallinto & talous ydinprosesseihin. - Ostopalveluiden valmistelu prosessiasiantuntijuuden ja erilaisten analyysien ( numeron-murskaus ) hankintaan. - Avainhenkilöiden (2x20 hlö) koulutus/perehdytys erilaisten prosessityövälineiden käyttöön, omaan valmistelutyöhömme kytkien. Tähän mittarointi ja vaikuttavuuden arviointi kytkettävä. - Muutosvalmennus useille kymmenille väliesimiehille/esimiehille valmistelussa. TUKI ALUEILLE KÄYTÄNNÖSSÄ - Vaikuttaminen lakiesityksen sisältöön ja käsittelyyn on jatkuvaa (mm. 23.1. ja 3.3. Sote valiokunnan kuulemiset). 23.3.2015 LAPIN SOTE-SAVOTTA - MISTÄ ON KYSYMYS? 13
LAPIN SOTE-SAVOTTA SOTE-PALVELUTUOTANNON INNOVAATIOT JA UUDISTAMINEN VERKOSTOMALLINEN SOTE-OSAAMISKESKUS TEHTY LÄNSIPOHJAN TUOTANTOALUEELLA 23.3.2015 LAPIN SOTE-SAVOTTA - MISTÄ ON KYSYMYS? 14
LAPIN SOTE-SAVOTTA SOTE-PALVELUTUOTANNON INNOVAATIOT JA UUDISTAMINEN VERKOSTOMALLINEN SOTE-OSAAMISKESKUS TEHTY LAPIN TUOTANTOALUEELLA Keskeiset asiakasprosessit ohjausryhmän päätös 20.1.2015: 1. Perheiden palvelut 2. Vammaisten palvelut 3. Aikuisten psykososiaaliset palvelut 4.Sairauksien ehkäisy ja hoito 5. Ikäihmisten palvelut 6. Päivystykset, ensihoito ja kriisityö 7.Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus* Erona Länsi-Pohjan tuotantoalueen prosesseihin: Päivystykset oma prosessi, koska siihen liittyy merkittävästi sovittavaa ja linjattavaa. Eksoten tavoin aikuisten mielenterveys, päihde ja sosiaalipalvelut yhteisessä prosessissa. Muut prosessit: Palvelutarpeiden arvioinnin sekä terveyden ja hyvinvoinnin vaatima kunta-sote-yhteistyö ( => kunta-sote - työryhmä ) Saamenkielisten palveluiden suunnittelu yhteistyössä sote- alueen valmistelun kanssa ( => saamenkieliset palvelut työryhmä ) Osaamisen kehittäminen ja henkilöstötarpeiden ennakointi (=> henkilöstö ja osaaminen -työryhmä sekä tuotantoalueen osaamisen kehittämisen rakenteet hanke) Tiedonhallinta (=> alueellinen tietostrategiatyöryhmä sekä Pohjois-Suomen ICT yhteistyö) Potilas- ja asiakasturvallisuus ja laadunhallinta (=> yhteistyöverkostot) Palvelutuotannon tukipalvelut (=> tarvittaessa selvityshenkilöt) Kehittämisyhteistyö (=> Lapin sos, pth ja esh-kehittäjien yhteistyöverkosto, tiedontuotannon yhteistyö) 23.3.2015 LAPIN SOTE-SAVOTTA - MISTÄ ON KYSYMYS? 15
LAPIN SOTE-SAVOTTA SOTE-PALVELUTUOTANNON INNOVAATIOT JA UUDISTAMINEN VERKOSTOMALLINEN SOTE-OSAAMISKESKUS TEHTY LAPIN TUOTANTOALUEELLA 23.3.2015 LAPIN SOTE-SAVOTTA - MISTÄ ON KYSYMYS? 16
MITÄ ON EDESSÄ? Uudistuksen MITTAKAAVA valtava. Koskee Lapissa tuhansia työntekijöitä, koko väestöä, lähes kaikkia organisaatioita. MUUTOS kuntakentälle historiallisen suuri. RAHA & VALTA milloin muutokset menneet mennyt kivuitta ja sovussa? EPÄVARMUUS, SIIRTYMÄONGELMAT, TIEDON KULKEMINEN Monia asioita, joita kukaan ei vielä tiedä, koska ovat osapuolten välisen sopimisen varassa KAINUUN MALLI, EKSOTE, KUNTALIITOKSET OVATKO ONNISTUNEET HYVIN? - RIIPPUU KENELTÄ KYSYTÄÄN MITEN JA KUKA MÄÄRITTELEE ONNISTUMISEN? EU-HANKEBYROKRATIA JATKUU TUNNEKUOHUT, RISTI- RIIDAT, EDUNVALVONTA 23.3.2015 LAPIN SOTE-SAVOTTA - MISTÄ ON KYSYMYS? 17
EKSOTEN KOKEMUKSIA: MITÄ ON EDESSÄ? Aluksi integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä on kooste erilaisista ja keskenään kilpailevista hyötytavoitteista. Tehokkuuden ja yhteistyön näkökulmasta monissa toiminnoissa kapasiteettia on liikaa ja monien henkilöstöryhmien uusi rooli on epäselvä; Vaikka strateginen suunta on määritelty, aina osa henkilökuntaa on halutonta tekemään riittävän nopeita ja syvällisiä uudistuksia. Monien ihmisten etuja ja tunteita joudutaan loukkaamaan. TUNNEKUOHUT, RISTI- RIIDAT, EDUNVALVONTA Kun tehtävät siirretään, palvelut muuttuvat kunnille pelkästään euroiksi. Säästöt halutaan heti ja alkaa alibudjetointi. Kun henkilöstö siirtyy pois kunnilta, suhtautuminen henkilöstöön muuttuu. Kuntien mielestä henkilöstöä voidaan heti vähentää. Epäilyt kuntien maksuosuuksien määräytymisperusteen oikeellisuudesta alkavat. 23.3.2015 LAPIN SOTE-SAVOTTA - MISTÄ ON KYSYMYS? 18
MITÄ ON EDESSÄ? 23.3.2015 LAPIN SOTE-SAVOTTA - MISTÄ ON KYSYMYS? 19
Sote-tuotantoalueiden valmistelun tilanne maakunnittain Arvio 13.3.2015 HUOM. Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain. Lapin maakunnassa on kaksi erillistä valmistelualuetta. Tuotanto käynnissä Valmisteluryhmät nimetty, valmistelu liikkeellä Valmisteluryhmät nimetty, valmistelu ei ole käynnistynyt Valmistelutyöryhmiä ei ole asetettu Maakunnat ja väkiluku (31.12.2013) 1. Uusimaa 1 585 473 as. 2. Varsinais-Suomi 470 880 as. 4. Satakunta 224 556 as. 5. Kanta-Häme 175 481 as. 6. Pirkanmaa 500 166 as. 7. Päijät-Häme 202 424 as. 8. Kymenlaakso 180 845 as. 9. Etelä-Karjala 132 252 as. 10. Etelä-Savo 152 518 as. 11. Pohjois-Savo 248 430 as. 12. Pohjois-Karjala 165 445 as. 13. Keski-Suomi 275 320 as. 14. Etelä-Pohjanmaa 193 977 as. 15. Pohjanmaa 180 384 as. 16. Keski-Pohjanmaa 68 677 as. 17. Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as. 18. Kainuu 79 975 as. 19. Lappi 182 514 as. josta Länsi-Pohja 62 400 as. 23.3.2015 LAPIN SOTE-SAVOTTA - MISTÄ ON KYSYMYS? 20
KETÄ VARTEN UUDISTUSTA TEHDÄÄN? RAHOITUSMALLI MENEE UUSIKSI KUNTIEN JA KANSALAISTEN VUOKSI 23.3.2015 LAPIN SOTE-SAVOTTA - MISTÄ ON KYSYMYS? 21