Espoon liikenneverkkovisio Petri Suominen Soukan palvelutalo 16.4.2015
SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA 16.4.2015 2
Tavoitteet Ohjaa liikenneverkon strategista suunnittelua ja palvelee maankäytön kehityskuvaa noin vuoteen 2050 saakka Osoittaa maankäyttöhankkeiden kytkentöjä liikennejärjestelmän kehittämistarpeeseen ja päinvastoin Valtuustosopimuksen 2013-2016 sujuvoittamisteema 25.8.2015 3
Havaintoja liikkumisesta ja sen muutoksista Työssäkäynti Espooseen on kasvanut 21%, eli noin 10000 matkalla vuosina 2004-2011 Pääkaupunkiseudulla tehdään arkisin noin 870000 Espooseen liittyvää matkaa, joista 600000 Espoon sisällä Joukkoliikenteen osuus on selvästi keskimääräistä alhaisempi Espoon keskuksen ja eteläisten kaupunkikeskusten välisillä matkoilla Raideliikenteen varrella asuvat käyttävät selvästi muualla asuvia enemmän joukkoliikennettä Ratavyöhykkeillä myös kävellään ja pyöräillään hieman yleisemmin kuin muilla alueilla Pyöräilyn osuus kaupungin sisäisistä matkoista on noin 10% 16.4.2015 4
Espoolaisten liikkumismuutoksia 1988-2012 Liikkumisen kasvu 2000-luvulla on kanavoitunut lähes täysin sisäiseen liikkumiseen, joka on kasvanut kolmanneksella Joukkoliikenteen osuus on hieman pienentynyt sisäisillä matkoilla, vaikka joukkoliikenteen osuus on kaiken kaikkiaan kasvanut hieman Espoossa Helsingin kantakaupunkiin suuntautuvien matkojen määrä on pysynyt likipitäen 1980-luvun tasolla, mutta joukkoliikenteen osuus on kasvanut tuntuvasti viime vuosina 16.4.2015 5
Matkojen suuntautumisesta 16.4.2015 6
Vapaus autonkäytön pakosta Työpaikat haluavat joukkoliikenteen solmukohtiin Jokainen tekemättä jäänyt henkilöautomatka parantaa jäljelle jääneiden automatkojen sujuvuutta Infrainvestointien lisäksi tieliikenteen sujuvuutta voidaan parantaa mm. älyliikenteen, joukkoliikenteen ja liityntäpysäköinnin kehittämisen sekä liikenteen hinnoittelun avulla 25.8.2015 7
PIKARAITIOJÄRJESTELMIEN ARVIOINTI 25.8.2015 8
Perusjärjestelmä vaiheittain n. 250 M 16.4.2015 9
Pikaraitiojärjestelmän ominaisuuksia Linjat liittävät Rantaradan ja Länsimetron pikaraitein yhteen ja selkeyttävät Espoon sisäisiä joukkoliikenneyhteyksiä Pikaraitiojärjestelmä sopii hyvin myös pientalovaltaiseen maankäyttöön Linjat palvelevat sisäisiä joukkoliikennetarpeita ja liityntäliikennettä rantaradalle ja metroon 16.4.2015 10
Pikaraitiojärjestelmän tunnuslukuja Lisää joukkoliikenteen käyttöä 10-15000 matkaa arkivuorokaudessa; näistä 5-9000 Espoon sisäisessä liikenteessä Joukkoliikenteen hoitokustannukset kasvavat 13-20 M /v, lipputulot kasvavat 3-5 M /v Järjestelmä synnyttää vuosittain n. 13-30 M yhteiskuntataloudelliset hyödyt Perusjärjestelmän matkustajaennusteet riittävät perustelemaan jopa viiden minuutin vuorovälin ruuhka-aikaan 16.4.2015 11
Linjaston laajennusvaihtoehdot n. 150 M 16.4.2015 12
Pikaraitiolinjojen vertailua Linjaston laajennukset tuovat lisäyhteyksiä kaupunkikeskusten välille Linjojen taloudellinen mielekkyys edellyttää kuitenkin voimassa olevaa yleiskaavaa voimakkaampaa maankäytön lisäystä 16.4.2015 13
JOUKKOLIIKENNEVISIO 16.4.2015 14
Raideliikenneverkon periaate Seudullisena runkona raskas raideliikenne (metro, junat), jota pikaraitiojärjestelmä ja runkobussit täydentävät Länsimetro jatkeineen, kaupunkirata Espooseen ja rautatie Histaan Pikaraitiotiet lisäävät kapasiteettia ja parantavat joukkoliikenteen koettua kokonaislaatua Vuosikymmeniä kestävä hanke etenee vaiheittain; ensimmäisenä Raide-Jokeri 16.4.2015 15
Bussijärjestelmän periaate Laajentaa joukkoliikenteen palvelualuetta täydentämällä raideliikenneverkkoa Bussiliikenteen runkolinjat voivat toimia pikaraitioteiden esiasteina (vrt. Jokeri) Matkustajalle tärkeimmät palvelutasotekijät ovat saavutettavuus (vuorovälit, liikennöintiaika, kävelyetäisyys) ja matkaketjujen toimivuus Linjastoa selkeytetään ja vaihtopaikkoja kehitetään 16.4.2015 16
Joukkoliikenteen verkkovisio 16.4.2015 17
Solmupisteiden ennustetut käyttäjämäärät 16.4.2015 18
PYÖRÄILYN TAVOITEVERKKO 16.4.2015 19
Verkkohierarkia Laatureitit Erotettu autoliikenteestä; jalankulku ja pyöräily eroteltu Yhdistävät kaupunkikeskuksia, suuria työpaikkakeskittymiä ja kampuksia Palvelevat pitkän matkan nopeaa pyöräilyä Seutureitit Tihentävät laatuverkkoa; muistuttavat laatureittejä Pääreitit Yhdistävät asuinalueita seutu- tai laatureitteihin Tiheässä alueilla, joilla on paljon asutusta 16.4.2015 20
Pyöräilyn tavoiteverkko 16.4.2015 21
Laatureittien vaikuttavuus Parantavat pyöräilyn kilpailukykyä ja houkuttelevuutta Erityisesti työmatkapyöräily ja pyörällä tehtyjen työmatkojen pituudet lisääntyvät Laatureitit ovat lisänneet Euroopassa pyöräilyn määrää merkittävästi Kööpenhaminassa työmatkapyöräilijöiden määrä lisääntyi 30% Amsterdamissa 8% pyöräilevistä vaihtoi tutkitulla reitillä autosta pyörään 16.4.2015 22
AUTOLIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN 16.4.2015 23
Tie- ja katuverkon kehittäminen Päätie- ja katuverkon merkittävimpiä sujuvuusongelmia ennustetaan esiintyvän Turunväylällä, Länsiväylällä, Vihdintiellä, Turuntiellä, Espoonväylällä ja Kauklahdenväylällä Näiden parantaminen on esitetty HLJ2011:ssä Säteittäisväylien parantamisesta kiireellisin on Turunväylä Kehä II:n ja Tuomarilan liittymän välillä Kehä II:n toteuttamistavalla (tie/katu) on vain vähän liikenteellistä vaikutusta Kiireellisyyttä voidaan lykätä noin 30 M parannustoimenpiteillä muuhun tie- ja katuverkkoon Useiden katuliittymien toimivuus heikkenee joka tapauksessa mm. Turuntietä on parannettava Kalajärven kehittäminen edellyttää paikallisen katuverkon kehittämistä 16.4.2015 24
Liikenneverkon kehittämisohjelma Käynnissä oleva jatkotyö, jossa visiota konkretisoidaan hankkeiksi Ottaa kantaa muun muassa kysymyksiin yksittäisten hankkeiden kustannuksista, kannattavuudesta, hyödyistä ja ajoituksesta Kehittämisohjelmassa otetaan myös huomioon, millainen investointinopeus on realistinen 25.8.2015 25