SUOT, TURVETUOTANTO JA SOIDENSUOJELU POHJANMAALLA 2011
Kaulalamminneva, Kuortane / Lapua
Keski-Pohjanmaan suojelusoita Perhossa
Kauhajoen Nummijärvi oli 1970 -luvulla Suupohjan helmi, kirkasvetinen ja hiekkapohjainen 5000 ha järvi
Vapo aloitti 1970-luvulla turpeenoton järven lähellä noin 400 ha alalta. Vedet valuivat lähes suoraan järveen. Vesioikeus kielsi turpeennoston alueilta 1990. Ympäristölupaa haetaan taas parhaillaan.
Nummijoen valuma-alueella on runsaasti turpeenottoa, kuvassa noin 1000 ha. Myös Säkkijärven tila on heikentynyt. Vesiensuojelu ei vieläkään ole vaaditulla hyvällä tasolla jokaisella kohteella.
Pohjoisessa on Ylimysjärven Natura-alue (lintuvesi) ja etelässä Kampinkeitaan Natura-alue (soidensuojelualue)
Karineva, Kurikka Tyypillinen näky turvesuolta, jota valmistellaan tuotantoon. Suo on kuivattu (90% vettä), pinta raivattu ja kuivatusojia tehty. Luonnontilaisuus on täydellisesti menetetty.
Pohjanmaan piirin alueen suot: (tiedot Kansallinen suostrategia 2010) -Kokonaisala -Ojitettua -Ojittamatonta (sis.suojelualueet) -Turvetuotantoa 2010 715000 ha 550000 ha 140000 ha 27000 ha (4%) Turvetuottajien mukaan maamme suopinta-alasta on turvetuotannossa 0,7% Piirin alueella turvetuotantoa on 4% suoalasta! Paikallisesti turvetuotantoa saattaa olla suoalasta jopa 15%! Esimerkkinä Jalasjärvi 15% 14% Ojitettu Ojittamaton Turvesuot 71%
Soiden tila Etelä-Pohjanmaalla, Keski- Pohjanmaalla ja Rannikko-Pohjanmaalla Soiden tila Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Rannikko-Pohjanmaalla -E-P:n turvetuotantotilanne 10 -kertainen maan keskitasoon! -Ojittamattomat alat sisältävät myös kaikki suojelusuot (20-50% sinisestä palkista) 450000 400000 350000 6% Turpeenottoalue ha Ojitettu ha Ojittamaton ha -Tuleva turvetuotanto syö erityisesti OJITTAMATONTA alaa suhteessa eniten (jopa 50%) 300000 250000 0% 78% Ojittamaton ha % Ojitettu ha % Turpeen ottoalue ha % Yht. ha 200000 2% Etelä- Pohjanmaa 62741,6 16,8 310676, 2 83, 2 22649,5 6,1 373434,6 150000 76% Keski- Pohjanmaa 49279,5 26,3 138225, 3 73, 7 3746,3 2 187531,1 72% Rannikko- Pohjanmaa 58727,9 23,6 190225, 9 76, 4 502,7 0,2 248977,4 100000 Yht. ha 170749 21,1 639127, 4 78, 9 26898,5 3,7 809897,5 50000 16% 26% 24% 0 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Rannikko-Pohjanmaa Tietolähde: Ojitustilanneaineisto SOJT09b1, Toukokuu 2010
Pohjanmaan piirin alueen suot: -Maakunnan turvepotentiaali on yliomavarainen -Turvetta viedään noin 60% muihin maakuntiin -Paikallisia kunnallisia lämpölaitoksia useita -Isoja Lämpö- ja sähkövoimalaitoksia -Pietarsaari -Seinäjoki -Kokkola -Ilmajoki -Suunnitteilla: -Vaasa (kaasutusturbiini) -Kristiinankaupunki (kaasutusturbiini) -Kristiinankaupunki (öljykattilan muutos) -Suunnitteilla olevat laitokset tulisivat kuluttamaan noin 7000 ha suota 20 v aikana!
Pohjanmaan piirin alueen suot: Ojittamattomia soita on alueella keskimäärin 2-6% maa-alasta. Tilanne on heikoin Etelä- Pohjanmaalla. Uhkana laajamittaisen turvetuotannon lisäksi pellonraivaus ja < 10 ha turvetuotanto, jolla tuhotaan ojittamaton suokokonaisuus. Ojittamaton ala suurempi Suupohjassa ja Keski-Pohjanmaalla. Suupohjassa suojelusoita, kuten Keski-Pohjanmaallakin. Etelä-Pohjanmaa on erityisesti heikoiten suojeltua soiden osalta. Rannikolla tilanne parempi, suot lisäksi matalaturpeisia ei kiinnostaneet turvealaa tähän saakka. Tilanne kyllä muuttuu...
Suomessa on vuoteen 2020 mennessä tavoitteena uutta suoalaa 58000 ha (~100%)
Pohjanmaan piirin alueen suot: 0. Luonnontilansa menettänyt suo 1. Muuttunut 2. Muutoksia havaittavissa 3. Pääosin ojittamaton 4. Lähes luonnontilainen 5. Täysin luonnontilainen Jopa luokka 5 on hyödynnettävissä yhteiskunnallisesti merkittävän hankkeen yhteydessä jonka toteuttamiseksi ei ole muualla toteutusvaihtoehtoja Luokan 5 soita vain Lapissa! Meillä kaikki luokkien 2-3 soita. JOPA >40% tulevista turvehankkeista kohdistuu ojittamattomille soille!
Pohjanmaan piirin alueen suot: Lupaprosessit ja menettelyt: Hakemus AVI muistutus päätös valitus HAO vastaselitys päätös valitus KHO vastaselitys päätös ---palautus AVI? Tällä hetkellä piirin alueella on vireillä tai lupaprosesseissa noin 100 turvelupaa, josta >50 on kokonaan tai osittain luonnon kannalta kyseenalaisia hankkeita joko luonnonsuojelullisesti tai vesitaloudellisesti. Kurjenneva ja Lintuneva, Kurikka, Hirvineva, Alajärvi, Ruokosuo, Oravasuo, Riukusuo ja Saukkosuo, Ähtäri, Kyrönneva, Mustamaanneva ja Vähänjärvenneva, Jalasjärvi, Hangasneva, Karvasuo, Valkianeva, Haapokonto ja Puskalanneva, Seinäjoki, Iso Rapaneva, Kotokeidas, Housunkeidas ja Kärkikeidas, Isojoki, Näätäneva, Parjakanneva, Vähä Koihnanneva, Mustaisneva, Hukankeidas, Sikarämäkkä ja Luhtaneva, Kauhajoki, Porrasneva,Teerineva ja Lampakanneva, Evijärvi, Isoneva, Lapua, Höyläsalonneva, Toholampi, Keltineva ja Salonneva Kauhava, Lutakkoneva ja Kiimaneva, Teuva, Klapurinneva ja Kotaneva, Laihia, Aittasenneva, Vöyri, Julkuneva, Veteli, Mutikanneva, Alajärvi, Rimminneva, Kuortane, Sarvineva, Loukkusaarenneva ja Meraneva, Perho, Ahmaneva ja Lähdeneva, Kokkola, Matosuo, Järvisalonneva ja Mustikkasuo, Soini, Selkäneva,Töysä
Soidensuojelun edistäminen ja tavoitteet: Perusongelma: Suon uusiutuminen kestää 10000 vuotta. Samalle paikalle suo palaa tuskin koskaan (metsätalous, peltoviljely). Soiden suojelu on jälleen 30 vuotta jäljessä. Juuri on saatu suojelualueet (Natura) lunastettua kun uusi turvekierros lähtee liikkeelle. Tilanne on täysin sama kuin 70-luvulla kun soiden suojeluverkostoa perustettiin ja turvetuotanto alkoi. Turveala on jälleen askeleen edellä eikä mitään uutta suojeluohjelmaa ole luvassa. Päätavoitteet: -Luonnontyyppien ja lajien säilyminen -Turvetuotannon loppuminen ojittamattomilta soilta heti. -Turvetuotannon vaiheittainen lopettaminen 2050 mennessä (muun energiantuotannon kehittämisen ohella) -Vesistöjen pilaamisen pysäyttäminen
Kaivoneva, Kauhajoki KIITOS!