Metsälaki. Monimuotoisuuden turvaaminen

Samankaltaiset tiedostot
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Metsälain uudistaminen 2014

Tulkintasuosituksia metsälain 10 :n tarkoittamien erityisen tärkeiden elinympäristöjen rajaamisesta ja käsittelystä

Metsälain uudistaminen 2014

Perjantai teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö > Aitolahti > Vuores 14.

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Esityksen sisältö. Alkuperäiset dokumentit

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Metsärikokset. Metsärikos tekotapa

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1085/2013 Laki. metsälain muuttamisesta

Metsälain uudistaminen 2014

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

Arvokkaat luontokohteet

SIPOON TALMAN OSAYLEISKAAVAN

Luonnonsuojelun ohjaus

LEMIN KUNTA KUUKANNIEMEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ja luonnon monimuotoisuus

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominais piirtei den tunnistaminen pohdintoja metsälain uudistamiseen liittyen

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

LEMIN KUNTA IITIÄN TIENVARSIALUEEN OSAYLEISKAAVA IITIÄN YRITYSPUISTON ASEMAKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Metsälain muutokset 2014

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

Liite 4. Luonnonsuojelu

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Ympäristöselvitykset Kaava-apu. Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA Luonto- ja maisemaselvitys

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

Luontoselvitys Kortelammen alueelle asemakaavan

Merkkikallion tuulivoimapuisto

SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

MUISTUTUS: LEPOLAN PURON OSITTAINEN HÄVITTÄMINEN JA LUONNONTILAISUUDEN HEIKENTÄMINEN, NURMIJÄRVI Dnro ESAVI/2410/2017

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Metsien suojelu

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Luontotiedot kuvioittain

Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

METSÄLAIN 10 :N KOHTEIDEN OMINAISPIIRTEIDEN SÄILYMINEN JOENSUUN KAUPUNGIN METSÄTALOUSALUEILLA

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

7 Talousmetsien luonnonhoidon laadunarviointi

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7043 Hiidenvaaran Natura2000 -alueen laajennus, Kainuu

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

PEFC FI 2014 kriteerit maanmuokkauksessa ja ojitushankkeissa. OK-hankkeen koulutukset 25. ja Asta Sarkki, MTK

KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS

Metsien suojelu

Ojitettujen soiden ennallistaminen

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet

Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan

METSO-ohjelmaan sopivat kohteet

PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen

Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Tooppikallio, Sastamala

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Luontokohteiden tarkistus

Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa


ID 6013 Viitosenmäen ympäristön suot ja metsät, Sonkajärvi, Pohjois-Savo

Uusi metsälakiesitys on käynyt lausuntokierroksella.

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki,

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Kuva: Seppo Tuominen

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

Transkriptio:

Metsälaki Monimuotoisuuden turvaaminen

Yleistä Erityisen tärkeiksi määriteltyjen elinympäristöjen kohteet pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksisiä (10 ) Taloudellista arvoa arvioitaessa otetaan huomioon 11 eli poikkeuslupaan liittyvä vähäisen menetyksen (metsänomistajan omavastuun ) määrä. Pienialaisuudelle ei ole pinta-alarajaa. Tarkastellaan sekä kiinteistö- että elinympäristökohtaisesti Esim. kapea pienvesi voi olla kokonaisuudessaan iso, mutta yksittäiselle metsänomistajalle pieni. Muuta Pieni lampi määritelty enintään 0,5 ha:n suuruiseksi. Elinympäristöt jaettu 7 ryhmään. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 3

Uudet erityisen tärkeät elinympäristöt (10 ) Lähde-, metsäkorte- ja muurainkorvet metsälailla suojeltaviin elinympäristöihin. Letot koko maassa eli myös Lapissa metsälailla suojeltuja. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 4

Kohteiden ominaispiirteiden Kohteiden ominaispiirteet määrittely Kullekin elinympäristölle on määritelty ominaispiirteet. Lisäksi kohteet ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia, selvästi maastossa erottuvia (ympäröivästä metsäluonnosta erottuvia). 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 5

Kohteiden ominaispiirteiden määrittely Kohteiden ominaispiirteet (10 ) 1) Lähteiden, purojen (max. 100 km 2 ) ja pysyvän vedenjuoksuuoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt. Ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto. Kohde katsotaan luonnontilaisen kaltaiseksi, vaikka veden laatu huonontunut tai virtaussuhteet muuttuneet ihmisen toiminnan seurauksena. (VNA 14 ) Ihmisen aikaisemman toiminnan synnyttämät pienvedet eivät lakikohteita. (VNA 14 ) Noro: pysyvä, ajoittain kuiva uoma. Noroksi ei katsota esim. vanhaa, turvemaan vesitalouden säätelyn kannalta merkityksetöntä ojaa. (lain perustelut) 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 6

Kohteiden ominaispiirteiden määrittely Kohteiden ominaispiirteet (10, jatk.) 2) Suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous. Vesitaloutta pidetään luonnontilaisen kaltaisena, jos ojituksen vesitaloudelliset vaikutukset poistuneet täysin. (VNA 14 ) a) Lehto- ja ruohokorvet. Ominaispiirteitä ovat rehevä ja vaatelias kasvillisuus, erirakenteinen puusto ja pensaskasvillisuus. Saniaislehto-, ruoholehto-, lettolehto-, lähdeletto-, saniais-, ruoho- ja heinäkorvet. Uusi: lähdekorvet. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 7

Kohteiden ominaispiirteiden määrittely Kohteiden ominaispiirteet (10, jatk.) 2) Suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous. b) Uusi: yhtenäiset metsäkorte- ja muurainkorvet. Ominaispiirteitä ovat erirakenteinen puusto ja yhtenäisen metsäkorte- tai muurainkasvillisuuden vallitsevuus. c) Letot. Ominaispiirteitä ovat maaperän runsasravinteisuus, puuston vähäinen määrä ja vaatelias kasvillisuus. d) Vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot. e) Luhdat. Ominaispiirteenä on erirakenteinen lehtipuusto tai pensaskasvillisuus sekä pintavesien pysyvä vaikutus. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 8

Kohteiden ominaispiirteiden määrittely Kohteiden ominaispiirteet (10, jatk.) 3) Rehevät lehtolaikut. Ominaispiirteitä ovat lehtomulta, vaatelias kasvillisuus sekä luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puusto ja pensaskasvillisuus. 4) Kangasmetsäsaarekkeet (ei pinta-alaa, ei puustovaadetta), jotka sijaitsevat ojittamattomilla soilla tai soilla, joissa luontainen vesitalous on pääosin säilynyt muuttumattomana. 5) Kallioperässä olevat tai kivennäismaahan uurtuneet, jyrkkärinteiset, pääosiltaan vähintään 10 m syvät rotkot ja kurut. Ominaispiirteenä on luonteenomainen muusta ympäristöstä poikkeava kasvillisuus. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 9

Kohteiden ominaispiirteiden määrittely Kohteiden ominaispiirteet (10, jatk.) 6) Pääosiltaan vähintään 10 m korkeat jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät. 7) Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot. Ominaispiirre on harvahko puusto. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 10

Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely Elinympäristöjen käsittelyn yleiset piirteet Sallittuja (10 a ) Voidaan tehdä varovaisia hoito- ja käyttötoimenpiteitä, joissa elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan. Toimenpiteissä on säilytettävä elinympäristölle erityinen vesitalous puuston rakenne (eri-ikäisyys esim) vanhat ylispuut kuolleet ja lahot puut. Lisäksi otettava huomioon kasvillisuus, maaston vaihtelevaisuus ja maaperä. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 11

Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely Elinympäristöjen käsittelyn yleiset piirteet Ominaispiirteitä säilyttäviä toimenpiteitä: varovaiset, poimintaluonteiset hakkuut (ei kaikissa kohteissa!) yksittäisten kuokkalaikkujen tekeminen luontaisten puulajien viljely. Ominaispiirteitä vahvistavia toimenpiteitä: suunnitelmalliset luonnonhoitotoimet (paahderinteet, lehdot) luonnontilan ennallistamistoimet. Metsäkuljetus ja puron ylitys sallittua erityistä varovaisuutta noudattaen, mikäli ei vaaranna ominaispiirteiden säilymistä. Poimintahakkuussa säilytettävä puuston ikärakenne (rakenne ja kerroksellisuus), vanhat ylispuut sekä kuolleet ja lahot puut. Ei raivausta; pensaskerros säilyy elinvoimaisena. (VNA 15 ) 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 12

Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely Elinympäristöjen käsittelyn yleiset piirteet Kiellettyjä (10 a ) uudistushakkuut metsätien teko ominaiskasvillisuutta vahingoittava maanmuokkaus ojitus purojen ja norojen perkaus kemialliset torjunta-aineet. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 13

Lähdekorvet Kuuluvat ruohokorpien ryhmään. Yhtenäiset lähdekorvet lukeutuvat osittain jo nykyisen metsälain 10 :n kohteisiin, koska ne sijaitsevat lähteiden välittömässä läheisyydessä. On luokiteltu luontotyyppinä vaarantuneeksi, Etelä-Suomessa erittäin uhanalaiseksi (Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2005-2007). Lain perusteluissa: Ominaista usein kostea ja viileä pienilmasto sekä kuusi- tai lehtipuuvaltainen iältään ja rakenteeltaan vaihteleva puusto. Lisäksi vesistöjen varsilla esiintyessään kohteisiin liittyy tavallisesti luhtaisuutta eli tulvavaikutteisuutta. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 14

Lähdekorvet Lisätietoa: Mätäs-välipintaisia, pohjavesien vaikutuspiirissä esiintyviä korpityyppejä. Eroavat muista ruohokorvista lähteisyyttä suosivien lajien esiintymisen perusteella. Lähteisyyden vaikutus näkyy erityisesti pohjakerroksessa. Kasvilajisto monimuotoista Puusto kuusivaltaista, koivua esiintyy yleisesti sekapuuna, myös tervaleppää ja harmaaleppää tavataan. Esiintyvät usein pohjavesivaikutteisilla rinteillä ja rinteiden juurilla. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 15

Lähdekorvet Lähdekorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 16

Lähdekorvet Lähdelehtokorpi, Orivesi Kuva: Hannu Nousiainen, Metla 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 17

Metsäkortekorvet Kuuluvat aitokorpien ryhmään. Luokiteltu luontotyyppinä koko maassa erittäin uhanalaiseksi, ja eritoten Etelä-Suomessa. (Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2005-2007) Lain perusteluissa: Metsäkorte- ja muurainkorvet, joiden ominaispiirteitä ovat erirakenteinen puusto ja yhtenäisen metsäkorte- tai muurainkasvillisuuden vallitsevuus korpityypin mukaisesti. Lisäksi metsäkortekorvissa esiintyy yleisesti reheviä paikkoja suosivia ruoho- ja saralajeja. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 18

Metsäkortekorvet Lisätietoa: Keskimäärin hieman vaateliaampia ja ohutturpeisempia kuin muut aitokorvet. Lievästi luhtaisilla ja /tai lähteisillä kasvupaikoilla on mosaiikkikasvustoisuutta. Mätäspinnan ohella pienialaista väli- ja rimpipintaisuutta. Puusto järeää ja enimmäkseen kuusivaltaista, sekapuuna yleisesti koivua, myös mäntyä ja harmaaleppää voi esiintyä. Pensaskerroksessa mm. paatsamaa, pihlajaa ja pajuja Kenttäkerroksen valtalaji metsäkorte 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 19

Metsäkortekorvet Lisätietoa (jatk.): Erottavana piirteenä muurainkorpiin on reheviä paikkoja suosivien ruoho- ja saralajien esiintyminen, varpuja niukemmin kuin muissa aitokorpien alatyypeissä. Esiintyy keidassoiden laiteilla ja aapasoiden reunaosissa, mutta enimmäkseen metsäkortekorpia on melko pieninä pinta-aloina suojuoteissa tai laajempien soiden reunaosissa. Usein pienipiirteisenä mosaiikkina muiden aitokorpityyppien kanssa, josta eri alatyyppejä voi olla vaikea selkeästi rajata erilleen. Esiintyy koko maassa Tunturi-Lappia lukuunottamatta. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 20

Metsäkortekorvet Metsäkortekorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 21

Metsäkortekorvet Metsäkortekorpi, Riihimäki Kuva: Hannu Nousiainen, Metla 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 22

Muurainkorvet Kuuluu aitokorpien ryhmään On luokiteltu luontotyyppinä vaarantuneeksi, Etelä-Suomessa erityisesti (Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2005-2007) Lain perusteluissa: Metsäkorte- ja muurainkorvet, joiden ominaispiirteitä ovat erirakenteinen puusto ja yhtenäisen metsäkorte- tai muurainkasvillisuuden vallitsevuus korpityypin mukaisesti. Lisäksi muurainkorvissa esiintyy esimerkiksi tupasvillaa ja pallosaraa. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 23

Muurainkorvet Lisätietoa: Muurainkorvet Muurainkorvet kosteampia ja karumpia kuin mustikkakorvet. Niillä on selvää mätäs- ja välipintojen, jopa rimpipintojen, vaihtelusta johtuvaa mosaiikkikasvustoisuutta. Puusto kuusivaltaista, mäntyä kasvaa paikoin sekapuustona, myös koivua voi pohjoisempana olla sekapuuna. Pensaskerros niukka, tavallisimpia lajeja paju ja pihlaja. Kenttäkerroksessa muurain valtalajina, myös pallosaraa, tupasvillaa ja metsäkortetta tavataan säännöllisesti. Esiintyy keidassoiden laiteilla ja aapasoiden reunaosissa. Niitä on myös itsenäisinä kuvioina kangasmetsien keskellä ja suojuoteissa. Esiintyvät usein pienipiirteisenä mosaiikkina muiden aitokorpityyppien kanssa, josta eri alatyyppejä voi olla vaikea selvästi rajata erilleen. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 24

Muurainkorvet Muurainkorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 25

Muurainkorvet Muurainkorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 26

Letot, myös Pohjois-Suomessa Lain perusteluissa: Lettojen ominaispiirteitä ovat maaperän runsasravinteisuus, puuston vähäinen määrä ja vaatelias kasvillisuus. Lettojen alatyyppejä ovat luhta-, lähde-, koivu-, korpi-, räme-, välipinta- ja rimpiletot. Letoille on lisäksi ominaista monimuotoinen putkilokasvi- ja sammallajisto. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 27

Letot, myös Pohjois-Suomessa Lisätietoa: Neutraaleja tai lievästi happamia, aukeita tai niukkapuustoisia soita. Muodostavat usein mosaiikkikasvustoja tai yhdistelmätyyppejä rämeiden ja korpien kanssa Monipuolinen putkilokasvi- ja sammallajisto. Lettolajistossa voi erottaa tiettyjä alueellisia piirteitä. Lettojen lajistoon kuuluu lukuisia uhanalaisia lajeja Useita erilaisia tyyppejä (ns. avoletot, lettonevat, lettoiset räme- ja korpityypit), lettojen luokittelu perustuu ensisijassa sammaliin. Luonnostaan ollut runsaimmin kalkkiseuduilla sekä suurten reunamuodostumien ja harjujen liepeillä Lettojen määrä lisääntyy pohjoiseen päin, koska siellä runsaat lumensulamisvedet ovat osaltaan vähentäneet soiden happamoitumista huuhtomalla humushappoja pois suolta. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 28

Letot, myös Pohjois-Suomessa Kuva: Pentti Olli 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 29

Letot, myös Pohjois-Suomessa Lettokorpi, Yli-Tornio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 30

Kiitos Suomen Metsäkeskus 2013 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 31