Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Samankaltaiset tiedostot
Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy

Joukkoliikenteen kilpailuttamiskriteerit ponnistavat tutkimuksesta ja hankintalainsäädännöstä

Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana

MAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot

TransEco -tutkimusohjelma

Liikenneverotus. Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma

HSL:n ympäristöbonusjärjestelmä ja kilpailutuskriteerit

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta Pekka Hjon

Ympäristöystävällisen. kaupunkiliikenteen. kehittäminen Helsingissä, linja-autot Petri Saari HKL

POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen

Korkealaatuinen biopolttoaine: Ohituskaista vähähiilisyyteen

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta

Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimaratkaisut vuoteen 2030: Bio, sähkö vai molemmat?

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI

TransEco-tutkimusohjelma

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS

Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo HDENIQ. TransEco tutkijaseminaari Kimmo Erkkilä, VTT

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN Erikoiskuljetusseminaari Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy

Tiemerkintäpäivät 2018

1(5) Luonnos Hallituksen esitys eduskunnalle nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta

Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa. Motiva Oy 1

Liikenteen ilmanlaatua heikentävien päästöjen kehittyminen

NEXBTL:n käyttö varavoimanlähteenä. Polttomoottori- ja turboteknologian seminaari Jukka Nuottimäki

Linja-autoliikenteen uudet teknologiat ja polttoaineet. Liikenteen cleantech-hankinnat Veikko Karvonen, tutkija VTT

RASKAAN AUTOKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖT

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS,YMPÄRISTÖOMINAI SUUDET JA UUSI TEKNIIKKA RASTU Vuosiraportti 2007

PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014

PUUTAVARA-AUTOJEN POLTTOAINEEN KULUTUS

LIIKENTEEN VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET

Liikenneverotus Leo Parkkonen Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Pohjois-Savon liikenneseminaari Liikkumisen ja liikenteen tulevaisuus. Jukka Haavikko

Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari Motiva Oy 1

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta (HE 25/2017 vp)

Kohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä

Lausunto 1 (6)

Euro VI bussien ja Euro 6 dieselhenkilöautojen todellisen ajon NO x päästöt

Liikenteen päästöarviot ja päästökertoimet LIPASTO-uudistus. Ilmanlaadun tutkimusseminaari HSY Kari Mäkelä, VTT

KANNUSTIMET JA RAJOITUKSET Mahdollisuudet vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämiseen

RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU

TUTKIMUSSELOSTUS PRO3/P3018/ BUSSIKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖJEN EVALUOINTI: YHTEENVETORAPORTTI Nils-Olof Nylund & Kimmo Erkkilä

Arvioita ajoneuvoliikenteen päästökehityksestä: Taustaa HLJ 2015 työhön

Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa?

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

BUSSIKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖJEN EVALUOINTI : TIIVISTELMÄ

TransEco tutkimusohjelma

Energiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia

Gasum Jussi Vainikka 1

RASTU Uusimpien raskaiden ajoneuvojen todellinen suorituskyky. Liikenteen ympäristöhaasteet seminaari Kimmo Erkkilä

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

MOPOT, MOOTTORIPYÖRÄT JA MOPOAUTOT TILAKUVA JA KEINOJA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISEEN

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät Tampere. Jussi Sireeni.

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA

Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA

Vetykäsitellyn kasviöljyn käyttö dieselmoottorissa

M2T0241 BUSSIKALUSTON EVALUOINTI

Sähköinen liikenne Ratkaisuja Energia- ja Ilmastostrategian haasteisiin

BUSSIKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖJEN EVALUOINTI: VUOSIRAPORTTI 2006

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Liikennepolttonesteiden standardisointi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

RASTU RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS, YMPÄRISTÖOMINAISUUDET JA UUSI TEKNIIKKA. Interaction Kimmo Erkkilä & Nils-Olof Nylund

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen biopolttoaineet

General Picture IEA Report. Teknologiateollisuus 1. World CO 2 emissions from fuel combustion by sector in 2014

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ypst/

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Tekniset tiedot Mallivuosi Caddy

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja

Poltto- ja voiteluainetekniset. vähentämiseksi. Liikenteen ympäristöhaasteet - Ilmasto ja ilman laatu Ari Juva, Neste Oil

Päästövähennyspotentiaali, kustannustehokkuus ja pölyntorjunnan strategia

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla

Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Kestävät Hankinnat Öljytuotteiden Hankintayhtiössä. Timo Huhtisaari

ALIISA. Yleistä. Vuosittaisen päivityksen rahoittaa Tilastokeskus.

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Stara pitää huolta Helsingistä

Päästötön moottoripalaminen

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Lyhyt opas kaasuauton hankintaan. Pohjois-Savon energianeuvonta

A8-0321/78

RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS, YMPÄRISTÖOMINAI- SUUDET JA UUSI TEKNIIKKA RASTU Yhteenvetoraportti

Transkriptio:

MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta osoittaa vähentävän lähipäästöjä tavanomaisiin polttoainelaatuihin verrattuna. Tämä pätee erityisesti vanhempaan raskaaseen kalustoon (Euro II, Euro III). Viimeiset Euro II -tasoiset bussit rekisteröitiin syksyllä 2001, viimeiset Euro III tasoiset bussit 2006. Autot hyväksytään pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä 16 vuotta vanhoina, tarkoittaen Euro II -bussien osalta 2017 ja Euro III bussien osalta 2022. Polttoaineiden laatuporrastusta määriteltäessä tarkastelu on järkevää tehdä taajamissa toimiville busseille, koska bussien vaikutus paikalliseen voi olla huomattava, ja suuri joukko ihmisiä altistuu bussien pakokaasuille. VTT:llä on yksi Euroopan parhaimmista tietokannoista koskien bussien päästöjä. Vuodesta 2002 lähtien VTT on mitannut yli 150 erilaista bussia. Taulukossa 1 on yhteenveto eri päästöluokkia edustavien bussien keskimääräisistä todellisista pakokaasupäästöistä ja polttoaineen kulutuksesta. Mittaukset on tehty ns. Braunschweig-bussisyklillä, joka varsin hyvin kuvaa ajoa Helsingin keskustassa. Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) Mittausten yhteydessä on myös tehty laajasti polttoainetutkimusta. Nytkin on meneillään laaja kansainväliselle energiajärjestölle tehtävä tutkimus bussien tekniikka- ja polttoainevaihtoehdoista. Kuvissa 1 (NO x ) ja 2 (hiukkaset) on esimerkki erilaisten polttoainelaatujen vaikutuksesta Euro III tasoisen bussin päästöihin. Kuvissa on mukana kaksi parafiinista dieselpolttoainetta, synteettinen maakaasusta valmistettu GTL (gas-to-liquids) ja kasviöljystä vetykäsittelyllä valmistettu HVO (hydrotreated vegetable oil). Kumpikin näistä laaduista täyttää CEN:in esistandardin (CWA 15940/2009) parafiiniselle dieselpolttoaineelle. Tämän kyseisen autoyksilön kohdalla parafiininen polttoaine alensi NO x -päästöjä noin 5 % ja hiukkaspäästöjä noin 40 %. Eri autotyypeillä parafiinisen polttoaineen on todettu alentavan NO x - päästöjä keskimäärin 10 % ja hiukkaspäästöjä 30 %.

2 (4) Euro3 bus NOx-emission in different cycles with various fuels 12 10 NOx-emission (g/km) 8 6 4 2 0 BRA UNSCHWEIG EN590 30 % HVO+70 % EN590 50 % HVO + 50 % EN590 HVO 100% GTL 100 % 7% FAME + 23% HVO + 70 % EN590 7 % FAME + 93 % EN590 30 % FAME + 70 % EN590 30% FAME + 70 % HVO FAME 100 % Jatropha * Kuva 1. Polttoaineen vaikutus Euro III tasoisen bussin NO x -päästöihin.(iea Bus 2010, julkaisematon) 0.4 Euro3 bus PM-emission in different cycles with various fuels 0.35 0.3 PM-emission (g/km) 0.25 0.2 0.15 0.1 0.05 0 BRAUNSCHWEIG EN590 30 % HVO+70 % EN590 50 % HVO + 50 % EN590 HVO 100% GTL 100 % 7% FAME + 23% HVO + 70 % EN590 7 % FAME + 93 % EN590 30 % FAME + 70 % EN590 30% FAME + 70 % HVO FAME 100 % Jatropha * Kuva 2. Polttoaineen vaikutus Euro III tasoisen bussin hiukkaspäästöihin.(iea Bus 2010, julkaisematon)

3 (4) Päästöjen arvottaminen Päästöjen ulkoiset kustannukset voidaan arvottaa laskennallisesti. Huhtikuussa 2009 hyväksyttiin julkisen sektorin ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankintoja koskeva direktiivi puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä (2009/33/EY). Direktiivissä johtoajatuksena on elinkaaren laskennallisten energia- ja päästökustannusten (ulkoisten kustannusten) käyttö yhtenä valintaperusteena julkisen sektorin ajoneuvohankinnoissa. Direktiivissä on taulukoitu päästöhaittojen laskennassa käytettävät kertoimet. Taulukossa 2 on esitetty sekä direktiivissä esitetyt haitta-arvot että vertailun vuoksi myös muista lähteistä kerättyjä haitta-arvoja. Taulukko 2. Pakokaasujen haitta-arvoja /tonni. Muut arvot kaupunkiympäristölle, ajoneuvojen hankintaa koskevan direktiivin osalta ei määritelty. BeTA arvojen osalta kaupungin kokona on 500000 ja 1000000 asukasta (Nylund 2006, 2009/33/EY). Yksikkönä /tonni. CO HC NMHC NO x PM CO 2 2009/33/EY - - 1000 4400 87000 30 40 Tiehallinto 29 62-1100 122000 34 ADEME 3,5-2000 8200 126900 46 BeTa 1 M - - 2100 4200 247500 - BeTa 0,5 M - - 2100 4200 165000 - Päästökauppa - - - - - 10 30 Direktiivissä 2009/33/EY on maininta, että direktiivin taulukkoarvoja haitta-arvoille voidaan korottaa enintään tekijällä 2. Näin menetellen saadaan NO x :in haitta-arvoksi 8800 /tonni ja hiukkasille 174.000 /tonni. Korotettuja arvoja on perusteltua käyttää tarkasteltaessa vaikutuksia taajama-ilman laatuun. Laatuporrastuksen suuruuden arviointi Direktiivissä 2009/33/EY esitetyt laskentaperiaatteet soveltuvat hyvin laatuporrastuksen suuruuden arviointiin. Tarkastelu tehdään neljälle eri tapaukselle: parafiinisen dieselin käyttö Euro II tasoisissa autoissa parafiinisen dieselin käyttö Euro III tasoisissa autoissa Euro III tasoisen dieselauton korvaus EEV-tasoisella kaasuautolla EEV-tasoisen dieselauton korvaus EEV-tasoisella kaasuautolla Laskenta tehdään seuraavilla olettamuksilla (tarkastelu NO x :ille ja hiukkasille): autojen päästötasot ja polttoaineen kulutus taulukon 1 arvojen mukaan (VTT:n mittaamat keskimääräiset arvot) parafiinisella dieselillä NO x -vähennys 10 % ja hiukkasvähennys 30 % (keskimääräiset arvot eri autoluokille) diesel/kaasuvertailu suoraan taulukon 1 arvoista päästöjen haitta-arvoina direktiivin 2009/33/EY mukaiset kaksinkertaiset arvot (NO x 8800 /tonni ja hiukkaset 174.000 /tonni) päästöhyöty suhteutettu litraan polttoainetta (diesel) tai kilogrammaan polttoainetta (metaani) Laskentapohja on esitetty liitteessä 1.

4 (4) Laskennan mukaan parafiiniselle dieseleille ja metaanille saadaan seuraavat päästöhyödyt: parafiininen diesel Euro II tasoisessa bussissa: parafiininen diesel Euro III tasoisessa bussissa: Euro III tasoisen dieselauton korvaus EEV-tasoisella kaasuautolla: EEV-tasoisen dieselauton korvaus EEV-tasoisella kaasuautolla: 4,5 snt/l 3,9 snt/l 24 snt/kg 14 snt/kg Suositus polttoaineiden laatuporrastukseksi on: parafiininen diesel 5 snt/l metaani 20 snt/kg

LIITE 1 Laskentataulukko POVER Paraffiininen diesel POVER metaani NOx PM NOx+PM EEV CNG korvaa Euro 3 dieselin 2009/33/EY 0,0044 0,087 /g NOx PM NOx+PM kerroin 2 2 2009/33/EY 0,0044 0,087 /g kerroin 2 2 Euro 2 12,9 0,202 g/km päästökust. 0,11352 0,035148 0,148668 /km EEV CNG 3,1 0,007 g/km paraff. reduktio 10 30 % päästökust. 0,02728 0,001218 0,028498 /km red. päästökust. 0,102168 0,024604 0,126772 päästökust. diesel Euro 3 0,07568 0,03393 0,10961 /km päästöhyöty 0,011352 0,010544 0,021896 päästöhyöty 0,0484 0,032712 0,081112 /km pa-kulutus 48,8 l/100 km pa-kulutus 46,3 kg/100 km pa-kulutus 0,488 l/km pa-kulutus 0,463 kg/km päästöhyöty 0,023262 0,021607 0,045 /l päästöhyöty 0,16633 0,074571 0,241 /kg NOx PM NOx+PM EEV CNG korvaa EEV dieselin 2009/33/EY 0,0044 0,087 /g NOx PM NOx+PM kerroin 2 2 2009/33/EY 0,0044 0,087 /g kerroin 2 2 Euro 3 8,6 0,195 g/km päästökust. 0,07568 0,03393 0,10961 /km EEV CNG 3,1 0,007 g/km paraff. reduktio 10 30 % päästökust. 0,02728 0,001218 0,028498 /km red. päästökust. 0,068112 0,023751 0,091863 päästökust. diesel EEV 0,05192 0,010788 0,062708 /km päästöhyöty 0,007568 0,010179 0,017747 päästöhyöty 0,02464 0,00957 0,03421 /km pa-kulutus 45,5 l/100 km pa-kulutus 46,3 kg/100 km pa-kulutus 0,455 l/km pa-kulutus 0,463 kg/km päästöhyöty 0,016633 0,022371 0,039 /l päästöhyöty 0,11411 0,02371 0,138 /kg NOx PM NOx+PM 2009/33/EY 0,0044 0,087 /g kerroin 2 2 EEV 5,9 0,062 g/km päästökust. 0,05192 0,010788 0,062708 /km paraff. reduktio 10 30 % red. päästökust. 0,046728 0,007552 0,05428 päästöhyöty 0,005192 0,003236 0,008428 pa-kulutus 43,3 l/100 km pa-kulutus 0,433 l/km päästöhyöty 0,011991 0,007113 0,019 /l