POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA

Transkriptio

1 PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P5115/ POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA Kirjoittajat Timo Murtonen Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT

2 Suorittajaorganisaatio ja osoite VTT Prosessit, PL VTT Tilaaja HDEnergia Projektin vastuuhenkilö Nils-Olof Nylund Projektin asiakirjanumero (VTT) PRO3/P5115/04 Tilaajan yhdyshenkilö Tilaajan tilaus- tai viitenumero Hankkeen nimi, lyhytnimi ja suoritetunnus Raportin numero ja sivumäärä Päiväys PRO3/P5115/ HDEVOITELU / C3SU liitt. 2 s. Projektiraportin nimi ja kirjoittajat POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA Timo Murtonen Tiivistelmä Polttoaineenkulutusmittaukset ovat osa VTT Prosesseissa läpivietävää projektia Raskaan kaluston energiankäytön tehostaminen ajoneuvo- ja käyttöteknisin ratkaisuin. Mittauksissa tutkittiin Fortumin eri dieselpolttoainelaatujen vaikutusta polttoaineenkulutukseen. Mukana tutkimuksessa oli neljä eri vuodenajoille tarkoitettua polttoainetta, joiden samepiste ja suodatettavuus vaihtelivat. Mittaukset suoritettiin VTT:n moottorilaboratoriossa moottoridynamometriin asennetulla Volvon linja-automoottorilla marraskuussa Tulokset osoittavat, että eri vuodenajoille tarkoitetuilla polttoainelaaduilla on vaikutusta polttoaineenkulutukseen. Jakelu: HDEnergia Neste Markkinointi Oy: Kari Jaanila, Aapo Niemi Fortum Oil & Gas Oy: Markku Honkanen Julkisuus Julkinen Projektin vastuuhenkilö Tarkastus- ja hyväksymisallekirjoitukset Nils-Olof Nylund Matti Kytö Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Valtion teknilliseltä tutkimuskeskukselta saadun kirjallisen luvan perusteella

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO KOEMOOTTORI JA MITTALAITTEET MITTAUSMENETELMÄ JA POLTTOAINEET TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET...7

4 1 (7) JOHDANTO Polttoaineenkulutusmittaukset ovat osa VTT Prosesseissa läpivietävää projektia Raskaan kaluston energiankäytön tehostaminen ajoneuvo- ja käyttöteknisin ratkaisuin. Mittauksissa tutkittiin Fortumin eri dieselpolttoainelaatujen vaikutusta polttoaineenkulutukseen. Mukana tutkimuksessa oli neljä eri vuodenajoille tarkoitettua polttoainetta, joiden samepiste ja suodatettavuus vaihtelivat. Mittaukset suoritettiin VTT:n moottorilaboratoriossa moottoridynamometriin asennetulla Volvon linjaautomoottorilla marraskuussa KOEMOOTTORI JA MITTALAITTEET Moottorina mittauksissa käytettiin Volvon DH10A 285 moottoria, joka on tarkoitettu linja-autokäyttöön. Moottorin tärkeimmät tekniset tiedot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Koemoottorin tekniset tiedot. {PRIVATE }Valmistaja ja malli VOLVO DH10A-285 Sylintereiden lukumäärä ja sijoittelu 6, rivimoottori Iskutilavuus 9.6 dm 3 Ruiskutuspumppu sähköisesti ohjattu mekaaninen rivipumppu Suurin teho 210 kw / /min Suurin vääntömomentti 1200 Nm / /min Puristussuhde 20:1 Muuta suoraruiskutus, turboahdettu ja välijäähdytetty Päästötaso Euro 2 Päämittalaitteet on esitelty taulukossa 2. Dynamometrinä käytettiin Zöllnerin valmistamaa hydraulista dynamometria, jota ohjattiin AVL:n Puma Test Assistant järjestelmällä. Samaa järjestelmää käytettiin myös moottorin ohjaamiseen. Kaasumaiset pakokaasupäästöt mitattiin laimentamattomasta pakokaasusta BOO Instrument AB:n analysaattorijärjestelmällä, jonka sisältämät analysaattorit on esitelty Taulukossa 3.

5 2 (7) Taulukko 2. Mittauksissa käytetyt päämittalaitteet. {PRIVATE }Mittalaite Valmistaja / malli Huom. moottoridynamometri Zöllner PS hydraulinen, teho 660 kw ohjaus ja tiedonkeruu AVL Puma Test Assistant 5 kaasumaiset päästöt BOO Instrument polttoaineenkulutus AVL 733S Fuel Balance Taulukko 3. BOO analysaattorijärjestelmän analysaattorit Komponentti Valmistaja Malli Toimintaperiaate CO Maihak Unor 610 NDIR CO2 Maihak Unor 610 NDIR NOx Ecophysics 700 ELHT HCLD HC J.U.M. Engineering JUM109A HFID Polttoaineenkulutus mitattiin AVL:n 733S polttoainevaa alla. Polttoaineenlämpötila stabiloitiin järjestelmässä käyttämällä lämmönvaihtimia polttoaineen lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen. Tällä estettiin polttoaineen lämpötilan vaihtelun vaikutus mittaustuloksiin. Kuvassa 1 on esitetty polttoainejärjestelmän kaaviokuva. moottori paluulinja jäähdytin + termostaatti polttoainelinja moottorille vaa an täyttölinja Polttoainevaaka (polttoaineen lämpötila + 30 o C lämmitin + termostaatti Polttoainesäiliö Kuva 1. Polttoainejärjestelmän kaaviokuva.

6 3 (7) 2 MITTAUSMENETELMÄ JA POLTTOAINEET Polttoaineenkulutusta mitattiin neljässä eri kuormituspisteessä. Pyörintänopeus kaikissa pisteissä oli /min ja moottorin kuormitusasteet olivat 90, 70, 50 ja 25 % (Taulukko 4). Näiden kuormituspisteiden lisäksi mitattiin jokaisella polttoaineella moottorin rajamomenttikäyrä. Taulukko 4. Mittauspisteet. Mittauspiste Pyörintänopeus, 1/min Momentti, Nm Teho, kw Ennen mittausten aloittamista moottorin lämmityskäyttö ja stabilointi suoritettiin määrätyllä tavalla. Jokaisessa kuormituspisteessä suoritettiin vähintään kuusi mittausta tulosten luotettavuuden varmistamiseksi. Yksittäisen mittauksen pituus vaihteli välillä sekuntia moottorin kuormitusasteesta riippuen. Puma järjestelmään tallennettiin kunkin mittauksen keskiarvotulos. Taulukossa 5 on esitetty mitattujen polttoaineiden pääominaisuudet. Taulukko 5. Polttoaineiden pääominaisuudet Polttoaine DIC -29/-34 DIC -15/-25 DIC -5/-15 DIC 0/-10 Kalorimetrinen lämpöarvo (MJ/kg) Tehollinen lämpöarvo (MJ/kg) Kalorimetrinen lämpöarvo (MJ/l) Tehollinen lämpöarvo (MJ/l) Samepiste ( o C) Tiheys (kg/m3) Kinemaattinen viskositeetti +40 o C TULOKSET Kuvassa 2 on esitetty polttoaineilla mitatut tehokuvaajat. DIC 0/-10 laadulla saavutettiin noin 5 % korkeampi teho läpi pyörintänopeusalueen verrattuna laatuun DIC 29/-34. Liitteestä 1 löytyvät tarkat momentti- ja teholukemat kullekin polttoaineelle.

7 4 (7) Mitattu teho eri polttoainelaaduilla teho, kw pyörintänopeus, 1/min DIC -29/-34 DIC -15/-25 DIC -5/-15 DIC 0/-10 Kuva 2. Eri polttoaineilla mitattu moottoriteho. Polttoaineenkulutusta tarkasteltaessa on yhden pisteen mittaustuloksista jätetty suurin ja pienin tai muutoin selvästi poikkeavat arvot pois siten, että jokaisesta pisteessä tarkastelun kohteeksi on jäänyt neljä mittaustulosta. Näistä neljästä lukemasta on laskettu keskiarvo ja keskihajonta. Keskihajonta yhdessä kuormituspisteessä mitatuilla kulutusarvoilla oli suurimmillaan 0,9 prosenttia ja pienimmillään 0,1 prosenttia. Tarkasteltaessa polttoaineen keskimääräistä (neljän mittauspisteen keskiarvo) ominaiskulutusta (g/kwh) on ero polttoaineiden välillä suurimmillaan noin 2 % (Kuva 3). Polttoaineella DIC-15/-25 mitattu muutos kulutuksessa (verrattuna polttoaineeseen DIC 29/34) on lähellä mittaustarkkuuden rajoja. Muutoksen ominaiskulutuksessa voi aiheuttaa polttoaineiden erisuuruiset viskositeetit sekä lämpöarvot. Viskositeetin kasvaessa on mahdollista, että dynaamiseen ruiskutusennakko muuttuu aikaisemmaksi. Ennakon muuttuessa aikaisemmaksi polttoaineenkulutus pienenee ja NO x päästöt kasvavat. Mittausten aikana saadut NO x tulokset viittaisivat, että polttoaineen viskositeetti on vaikuttanut dynaamiseen ennakkoon. Muutokset NO x arvoissa olivat vähäisiä mutta kuitenkin selkeästi havaittavissa etenkin suurilla kuormitusasteilla. Jos tarkasteltavaksi yksiköksi valitaan litraa/tunti on suurin ero polttoaineiden välillä noin 3,5 % (Kuva 4). Testatuilla polttoaineilla tiheys aleni samepisteen ja suodatettavuus lämpötilan laskiessa (Taulukko 5).

8 5 (7) Polttoainelaadun vaikutus polttoaineenkulutukseen (g/kwh), vertailupolttoaineena DIC -29/-34 Vaikutus kulutukseen, % DIC -15/-25 DIC -5/-15 DIC 0/-10 Kuva 3. Polttoainelaadun vaikutus polttoaineen ominaiskulutukseen (g/kwh). Polttoainelaadun vaikutus polttoaineenkulutukseen (l/h), vertailupolttoaineena DIC -29/-34 Vaikutus kulutukseen, % DIC -15/-25 DIC -5/-15 DIC 0/-10 Kuva 4. Polttoainelaadun vaikutus polttoaineenkulutukseen, vertailuyksikkönä l/h. Kuvassa 5 on esitetty polttoaineen ominaiskulutuksen ja CO 2 päästön välinen korrelaatio. Ainoa piste, joka poikkeaa merkittävästi korrelaatiosuoralta on mittauspisteen 3 DIC 29/-34 polttoaineella saavutettu tulos. Jos tarkastellaan polttoaineenkulutusta jokaisessa mittauspisteessä erikseen, voidaan huomata, että pisteessä 3 on polttoaineella DIC 29/-34 saavutettu tulos suhteessa muihin polttoaineisiin huonompi kuin muissa mittauspisteissä (Kuva 6). Mittausolosuhteet olivat kaikilla polttoaineilla samat, joten muutos olosuhteissa ei selitä hieman poikkeavaa tulosta. Yksittäisissä kuormituspisteissä erot polttoaineiden välillä vaihtelivat 0,8 5,3 prosenttiin. Piste- ja polttoainekohtaiset arvot löytyvät liitteestä 2.

9 6 (7) Korrelaatio polttoaineenominaiskulutksenkulutuksen ja CO2 emission välillä ympyrä = DIC 0/-10 neliö = DIC -5/-15 kolmio = DIC -15/-25 nelikulmio = DIC -29/-34 piste 4 CO2 emissio, g/kwh piste pisteet 1 ja polttoaineenkulutus, g/kwh Kuva 5. Polttoaineenominaiskulutuksen ja CO 2 emission välinen korrelaatio. Moottorin kuormitus aste 90 % pyörintänopeudella /min, kulutus litraa/h Moottorin kuormitus aste 70 % pyörintänopeudella /min, kulutus litraa/h DIC -29/-34 DIC -15/-25 DIC -5/ DIC -29/-34 DIC -15/-25 DIC -5/ Moottorin kuormitus aste 50 % pyörintänopeudella /min, kulutus litraa/h Moottorin kuormitus aste 25 % pyörintänopeudella /min, kulutus litraa/h DIC -29/-34 DIC -15/-25 DIC -5/ DIC -29/-34 DIC -15/-25 DIC -5/ Kuva 6. Muutos polttoaineenkulutuksessa eri mittauspisteissä, vertailupolttoaineena DIC 29/-34.

10 7 (7) 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Mittaustulosten perusteella voi sanoa, että eri vuoden aikojen polttoainelaadut vaikuttavat myös polttoaineenkulutukseen. Jos kulutusta tarkastellaan yksikössä litraa/tunti vaikuttaa tuloksiin osittain polttoaineiden tiheyserot; moottorin käydessä tietyllä teholla se tarvitsee tilavuudeltaan suuremman määrän tiheydeltään pienempää polttoainetta kuin polttoainetta, jonka tiheys on suurempi. Näissä mittauksissa havaitut erot kulutuksessa aiheutuvat tosin myös muista tekijöistä (esim. polttoaineen viskositeetti ja lämpöarvo), koska myös tarkasteltaessa polttoaineen ominaiskulutusta (g/kwh) eroja polttoaineiden välillä tuli näkyviin. Polttoainelaadulla oli vaikutusta myös moottorista saatavaan maksimitehoon. Muutos tehossa selittyy pääasiassa sillä, että polttoaineiden tiheys oli erilainen. Ruiskutuspumppu syöttää moottorille maksimissaan tietyn tilavuuden polttoainetta mutta tehon kannalta ratkaisevaa on moottorille menevän polttoaineen massa. Jos moottorille syötetään sama tilavuus kahta eri tiheyksistä polttoainetta niin suuremman tiheyden omaavalla polttoaineella saadaan moottorista suurempi teho (edellyttäen, että polttoaineiden lämpöarvot yksikössä MJ/kg eivät poikkea suuresti toisistaan). Näiden tulosten suora vertaaminen käytännön ajotilanteisiin on hankalaa, sillä pelkästään muutokset ympäröivissä olosuhteissa vaikuttavat polttoaineenkulutukseen. Laboratoriossa olosuhteet pystytään pitämään vakiona ja siten vertailu eri polttoaineilla saatujen tulosten välillä on mahdollista. Kuitenkin voi sanoa, että on suositeltavaa valita oikea polttoaine oikeisiin olosuhteisiin, jos haluaa päästä mahdollisimman alhaiseen polttoaineenkulutukseen.

11 LIITE 1, Moottorin teho ja momentti ero polttoaineilla. polttoaine DIC -29/-34 polttoaine DIC -5/-15 Pyörintänopeus Momentti Teho Pyörintänopeus Momentti Teho 1/min Nm kw 1/min Nm kw polttoaine DIC -15/-25 polttoaine DIC 0/-10 Pyörintänopeus Momentti Teho Pyörintänopeus Momentti Teho 1/min Nm kw 1/min Nm kw Keskimääräinen tehon alenema verrattuna DIC 0/-10 polttoaineeseen polttoaine muutos, % DIC -29/ DIC -15/ DIC -5/

12 LIITE 2, Polttoaineen kulutus eri mittauspisteissä. ominaiskulutus, g/kwh polttoaine DIC -29/-34 DIC -15/-25 DIC -5/-15 DIC 0/-10 piste 1 (90 %) piste 2 (70 %) piste 3 (50 %) piste 4 (25 %) ero verrattuna DIC -29/-34 polttoaineeseen piste 1 (90 %) piste 2 (70 %) piste 3 (50 %) piste 4 (25 %) keskiarvo ero verrattuna DIC -29/ kulutus, l/h polttoaine DIC -29/-34 DIC -15/-25 DIC -5/-15 DIC 0/-10 piste 1 (90 %) piste 2 (70 %) piste 3 (50 %) piste 4 (25 %) ero verrattuna DIC -29/-34 polttoaineeseen piste 1 (90 %) piste 2 (70 %) piste 3 (50 %) piste 4 (25 %) keskiarvo ero verrattuna DIC -29/