Liikenteen päästöarviot ja päästökertoimet LIPASTO-uudistus. Ilmanlaadun tutkimusseminaari HSY Kari Mäkelä, VTT

Transkriptio

1 Liikenteen päästöarviot ja päästökertoimet LIPASTO-uudistus Ilmanlaadun tutkimusseminaari HSY

2 2 Päästö pitoisuus vaikutus arvo ARVO [ /t] VAIKUTUS Terveyshaitta, happamoituminen VAIKUTUS Ilmastonmuutos CO, HC, NOx, hiukkaset Paikallinen ilmanlaatu PITOISUUS [µg/m 3 ] CO 2, CH 4, N 2 O Globaali PÄÄSTÖ [t/a]

3 3 Suomen kasvihuonekaasupäästöt Päästöt vaihtelevat melkoisesti vuosittain mm. vesivarantojen (sähköntuotanto) vaihtelujen vuoksi. Tieliikenteen päästömäärä, joka sisältyy energian päästöihin, on 11,5 milj. t. Vuotuinen kokonaispäästöjen vaihtelu voi olla suurempi kuin koko tieliikenteen päästö. n. -5 %

4 4 Päästökauppasektori ja ei-päästökauppasektori Päästökauppaan kuuluvien sektoreiden päästöt hoituvat päästökaupan mekanismin kautta. Muut, esim. liikenteen päästöjen (ei päästökauppa) alentamistoimet ovat yhteiskunnan vastuulla. Yhteiskunnan keinot vaikuttaa liikenteen päästöihin ovat rajalliset.

5 5 Liikenteen päästölaskentajärjestelmän kotisivut

6 6 LIPASTO-uudistus LIPASTO kokonaisuuteen kuuluu yhdeksän päämallia, jotka kaikki on uudistettu: ALIISA autokantamalli (täysin uusi), LIISA autoliikenne, MP-LIISA moottoripyörä ja mopomalli, RAILI rautatieliikenne, MEERI laivaliikenne, Huvi- ja työvenemalli, TYKO työkoneet (3 kpl). LIPASTO kokonaisuuteen luetaan vielä yksikköpäästöosio, joka ei ollut nyt uudistettavana. Uudistuksessa kaikki mallit on toteutettu Excel-ohjelmistolla Kaikki päästökertoimet tarkistettu vastaamaan uusinta tietämystä Uudistuksessa on noudatettu 2006 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories ja EMEP/EEA emission inventory guidebook ohjekirjoja. Paikoitellen suuriakin muutoksia tuloksissa erilaisten päästökertoimien vuoksi. Muutokset ovat suuria lähinnä muissa kuin kasvihuonekaasupäästöissä (CO, HC ja PM) Muutokset edellyttävät menneiden vuosien uudelleenlaskentaa Vuosi 2012 on vertailuvuosi, joka on laskettu sekä vanhoilla että uusilla malleilla. Vuosi 2013 raportoidaan uudella mallilla laskettuna. Tieliikenteessä myös valtakunnallista kokonaissuoritetta on muutettu muutoksia kunnittaiseen laskentaan Standardi EN 16258, COFRET EU-hanke

7 7 Päästölaskenta Päästöinventaarioiden päästömäärät ovat aina laskennallisia ja ne tehdään päästömalleilla. Todellisia päästömääriä ei voida tietää Yksinkertaisimmillaan päästöt määritetään esim. tieliikenteessä kertomalla ajetut kilometrit (suorite, km/a) kilometriä kohden määritetyillä päästökertoimilla (ominaispäästö g/km) Suorite saadaan liikennelaskennoista (Liikenneviraston laskelmat, kuntien laskelmat). Päästökertoimet määritetään mittaamalla laboratorio-olosuhteissa todellista ajoa simuloiden CO 2 ja SO 2 voidaan laskea suoraan kulutetusta polttonestemäärästä [g/kg polttoainetta] CO, HC, NOx, PM, CH 4, N 2 O jne. päästömäärä riippuu ajo-olosuhteista ja kertoimet määritetään yksikössä g/km Tavallisesti otetaan huomioon ajoneuvotyyppi, polttonestetyyppi, tietyyppi, ajonopeudet, päästövähennystekniikka jne. Laskennan ongelmat eivät ole matemaattisia, vaan lähtötiedon puutteita Kaksi eri mallia tuottaa aina eri tuloksen samastakin asiasta. Euroopan tasolla on useita tieliikenteen päästöjä laskevia malleja ja lisää tulee (Copert, Tremove, RAINS, Artemis, LIISA, ). Harmonisointia ei ole kyetty tekemään. Kullakin mallilla on erityispiirteensä, jotka on sovitettu siihen ympäristöön soveltuvaksi, jossa malli on tehty. Leviämismallit ovat vielä kompleksisempia. Niissä päästömäärät ovat lähtötietoa ja pitoisuuksiin vaikuttaa ilmakemia, virtaukset, rakennukset jne.

8 8 Mittausmenetelmät alustadynamometri

9 NOx (g/kwh), PM*10 (g/kwh) Päästökertoimien aleneminen RASKAAN KALUSTON NOx & PM R49.00 R arvio Euro 1 Euro 2 Euro 3 Euro 4 NOx PM 4 2 Euro

10 10 Autokantaennuste sähkö diesel bensiini

11 11 Päästöennusteet CO 2 = -22 %, pitäisi olla -30 % Katalysaattorit ei auta, pitää muuttaa ajotottumuksia, käyttää enemmän biopolttoaineita jne. Typpioksipäästöissä käytiin tonnissa päädytään tonniin = 4 % maksimista katalysaattoreiden ansiosta

12 12 Vesiliikenne Laivaliikenteen päästöennuste S = 0,1 % (tieliikenteessä 0,001 %)

13 13 VTT:n yksikköpäästösivuilla on runsaasti tietoa eri liikennevälineiden päästöistä kilometriä kohden ja kuljetettua tavara/henkilöyksikköä kohden (g/km, g/tkm, g/hkm) n lukua Yksikköpäästöt Yksikköpäästöjen määrittäminen on haasteellista; päästöt, kuormitusaste, ruuhka-aika, paluukuormat, Erityisen hankalaa on verrata eri liikennemuotoja toisiinsa

14 14 Yksikköpäästöt, työkoneet 50 erilaista työkone- ja maastoajoneuvoryhmää, päästöt kilowattituntia ja litraa kohden

15 15 Väitteitä Suora sähköveto (junat, metro, ratikka) on ympäristöystävällisin. Sähkö voidaan tuottaa melkein miten vain. Raideliikenne itsessään ei ole ympäristöystävällistä, riippuu käyttövoimasta (diesel). Vesiliikenne itsessään ei ole ympäristöystävällistä, vaan riippuu volyymista ja nopeudesta. Juna on tiukasti rajoittunut rataan linja-auton palvelukyky on huomattavasti suurempi. Päästön määrittäminen henkilökilometriä kohden on ongelmallista millä luvulla liikennevälineen kokonaispäästö pitäisi jakaa? Yksittäisen matkan matkustajamäärällä, vuoden keskiarvolla linjalla, kaikilla linjoilla yhteensä? Joukkoliikenne ei ole olemassa ympäristösyistä. Joukkoliikenne on mielekästä siellä missä on joukkoja. Miten verrata henkilöautoa ja joukkoliikennettä? Yksilön kannalta joukkoliikennettä tulisi aina käyttää, jos sellainen on käytettävissä. Päättäjän tulee tarkastella eri vaihtoehtojen kokonaispäästöjä (esim. LIPASTO:n yksikköpäästöistä). Yksittäisissä tapauksissa bussi voi saastuttaa huomattavasti enemmän kuin henkilöauto. Joukkoliikenteeseen verrattuna henkilöauto kuitenkin varmuudella aiheuttaa lisäpäästön. Kyse on liikennejärjestelmästä millaisen järjestelmän haluamme.

16 16 Väitteitä Ilmastonmuutos on siirtänyt taka-alalle kaikki muut päästöihin liittyvät (paikalliset) ympäristöongelmat ja luonut käsitteen hiilijalanjälki. Päästöjen tiukka sääntely on osaltaan pienentänyt ilmanlaatuongelmia, mutta ei poistanut niitä. Elinkaarianalyysi perusteellisesti tehtynä tuo huomattavasti paremmin esiin logististen toimintojen kokonaisvaikutukset kuin pelkkä käytönaikaisten päästöjen tarkastelu, mutta elinkaarianalyysi on huomattavasti raskaampi toimenpide kuin käytönaikaisten päästöjen tarkastelu. Päästölaskentoihin ja laskureihin kohdistuu monenlaisia tarpeita niinpä myös menetelmien ja laskureiden kirjo on suuri. o Valtakunnan tason päästöinventaario o Yrityksen vuosittaisten logistiikkapäästöjen laskenta o Kuljetusketjujen päästölaskenta o Ympäristötoimien vaikutusten arviointi Yhdyskuntarakenteen vaikutus liikenteeseen on hankalasti määriteltävä asia. Jukka Heinosen väitöskirjan mukaan polttoaineen osuus kokonaispäästömäärästä jää hieman yli 10 prosenttiin. Tiivis yhdyskuntarakenne ei ratkaise hiilijalanjälkeä kulutus ratkaisee

17 17 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa