ASEMAKAAVAN SELOSTUS 27.5.2014 Moreenin alue 2505 Taipaleentien yhteys Karanojantielle Asemakaava: 22. kaup.osa, Hattelmala katualue Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Vireilletulo 27.2.2014 Yhdyskuntalautakunta 18.2.2014 Yhdyskuntalautakunta 15.4.2014 Yhdyskuntalautakunta 10.6.2014
SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...3 1.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI...3 1.2 KAAVAN TARKOITUS...3 2. TIIVISTELMÄ...4 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...4 2.2 ASEMAKAAVA...4 3. LÄHTÖKOHDAT...4 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus...4 3.1.2 Luonnonympäristö ja maaperä...5 3.1.3 Rakennettu ympäristö...6 3.2 SUUNNITTELUTILANNE...8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat...8 3.2.2 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...10 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...11 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE...11 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ...11 4.2.1 Osalliset...11 4.2.2 Vireilletulo...11 4.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...12 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS...12 5.1 KAAVAN RAKENNE...12 5.2 KAAVAN VAIKUTUKSET...12 5.4 NIMISTÖ...13 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...13 LIITTEET 1) Asemakaavan seurantalomake 2) Kaavakartan pienennös, kaavamerkinnät ja -määräykset 3) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2
Asemakaavaselostus, joka koskee 27.1.2014 päivättyä asemakaavakarttaa, työnro 2505 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 6 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta etelään, Hattelmalan (22.) kaupunginosassa Moreenin yritys- ja työpaikka-alueella. Kaava sijoittuu Karanojantien ja Itäportintien väliin liittäen alueet liikenteellisesti. Moreeni sijaitsee logistisesti edullisella paikalla Lahti-Turku valtatien (vt 10) läheisyydessä ja Helsinki-Tampere maantien 130 (Helsingintie) ja moottoritien (vt 3) tuntumassa. Kuvat: Suunnittelualueen sijainti. Asemakaava koskee osa-alueita Miemalan (417) kylän kiinteistöistä 109-417-4-67 Karanoja sekä Kankaantaan (407) kylän kiinteistöstä 109-407-10-3 Moreeni. Suunnittelun kohteena olevan kadun pituus on n. 980 m. 1.2 Kaavan tarkoitus Asemakaavan tarkoitus on liittää Itäportintie ja Karanojantie toisiinsa ja mahdollistaa Taipaleentien rakentaminen palvelemaan koko Moreenin aluetta. Asemakaavan laatiminen on osaltaan Moreenin alueen jatkokehittämistä yrityspuistoksi. 3
2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava kuuluu vuoden 2014 kaavoitusohjelmaan ja siitä on tiedotettu kaavoituskatsauksessa. Kaavan suunnittelualueeseen liitettiin Karanojantien varrella vireillä olevasta asemakaavasta nro 2485 Taipaleentietä koskeva osuus tarkoituksenmukaisen suunnittelualueen muodostamiseksi. Yhdyskuntalautakunta käsitteli asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen kokouksessaan 18.2.2014. Yhdyskuntalautakunta päätti kuuluttaa vireilletulosta ja asettaa kaavan valmisteluaineiston nähtäville 27.2.-12.3.2014. Osallisille varattiin mahdollisuus jättää aineistosta mielipiteensä. Aineistosta pyydettiin myös viranomaiskommentit. Luonnosvaiheessa lausunnon antoi Hämeen ELY-keskus, Kanta-Hämeen pelastustaitos ja Elenia Lämpö Oy. Lausunnoissa ei esitetty muutostarpeita kaavaan, joten kaavaehdotus on kaavaluonnoksen mukainen. Yhdyskuntalautakunta käsitteli kaavaehdotusta 15.4.2014 ja päätti ehdotuksen nähtäville laittamisesta. Kaavaehdotus oli nähtävillä 24.4.-26.5.2014. Ehdotusvaiheessa ei jätetty palautetta kaavaratkaisusta. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muodostuu Hämeenlinnan kaupungin 22. kaupungiosaan (Hattelmala) sijoittuvan Taipaleentien kadun osuus n. 980m matkalta. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Noin 3,46 ha:n suunnittelualue sijaitsee Moreenin rakentuneen yrityskeskittymän laajennusalueella. Kadun sijoittuminen on maastossa havaittavissa, koska katupohjan paikalle on jo rakennettu vesi- ja viemärilinjat ja metsä kaadettu rakentamisen myötä. 4
Kuva: Ilmakuva 2010 3.1.2 Luonnonympäristö ja maaperä Suunnittelualueen lähiympäristön metsät ovat hoidettuja ja ikärakenteeltaan nuorehkoja tuoreen ja kuivan kankaan kangasmetsiä. Alue on osa moreeniselännettä, jossa on paikoin kosteita painanteita. Yleiskaavan yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella alueella ei sijaitse luonnonsuojelukohteita eikä tunnettuja uhanalaisia kasvilajeja. Maaperä on pääosin moreenia, jonkin verran saraturvetta löytyy. Maaperän rakennettavuus on hyvä. 5
Kuva: Maaperäkartta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Moreenin läntisellä alueella sijaitsee maaliikenteen logistiikkaan ja metalliteknologiaan ja teollisuuteen liittyviä toimitiloja, joiden vaatima rakennuskanta sisältää myös laajoja hallikomplekseja sekä moderneja toimitila- ja toimistorakennuksia. Alueella toimii noin 50 yritystä. Moreenin itäosassa Karanojantien päätteenä sijaitsee jätteenkäsittelykeskus. Suunnittelualueen välitön lähiympäristö on rakentamaton. 3.1.4 Liikenne Suunnittelun kohteena oleva katu liittyy Karanojantiehen, jolta on yhteys Helsingintielle (mt 130). Karanojantien nykyinen liikenne liittyy Karanojan jätteenkäsittelykeskuksen toimintaan. Moreenin itäinen alue on tavoitteena liittää liikenteellisesti läntiseen osaan, johon on varauduttu vireillä olevassa yleiskaavassa (ns. Taipaleentien jatkaminen). 6
Kuvat: Liikennemäärät ja kasvuennuste. Nuoli osoittaa suunniteltavalle Taipaleentielle. Moreenin liikenteen ennustetaan kasvavan merkittävästi lähivuosina alueen rakentumisen myötä. Tekninen huolto Katulinjauksen kohdalle on rakennettu vesi- ja viemärilinjat sekä kaukolämpö. Maakaasulinja alittaa kadun alueen länsipäässä. Maanomistus Asemakaava koskee osa-alueita Miemalan (417) kylän kiinteistöstä 109-417-4-67 Karanoja sekä Kankaantaan (407) kylän kiinteistöstä 109-407-10-3 Moreeni. Suunnittelualue lähiympäristöineen on Hämeenlinnan kaupungin omistuksessa. 7
Kuva: Kaupungin maanomistus vihreällä ja keltaisella. Virkistys Moreenin laajat metsäalueet, metsäautotiet ja polut ovat jokamiehen oikeuteen liittyvässä virkistyskäytössä. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Asemakaava Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa, mutta se rajautuu etelä/kaakkoisosaltaan Karanojan jätteenkäsittelyn korttelialueeseen (EJ-1). Karanojantien varressa on vireillä asemakaava, joka on ollut luonnoksena nähtävillä alkuvuodesta 2013. Kyseisestä asemakaavasta on liitetty Taipaleentietä koskeva osuus tämän asemakaavan yhteyteen tarkoituksenmukaisen suunnittelualueen muodostamiseksi. Itäportintien päässä on myös vireillä olevat asemakaavat, luonnos oli nähtävillä kesällä 2012. Kaavat on tavoitteena jatkaa ehdotusvaiheeseen keväällä 2014. Vireillä olevat asemakaavat osoittavat alueelle teollisuus- ja työpaikkarakentamista sekä niihin liittyviä katualueita. 8
Kuva: Vireillä olevien asemakaavojen alueet sinisellä. Punainen nuoli osoittaa suunnittelun kohteena olevan katuyhteyden Itäportintieltä Karanojantielle. Yleiskaava Alueella on voimassa ns. delegoiva yleiskaava, lääninhallituksen vahvistama 1.9.1992 oikeusvaikutteinen Painokankaan osayleiskaava. Osayleiskaavassa suunnittelualue on merkitty aluevarauksilla lentoliikenteen alue LL. Rakentaminen Painokankaan-Karanojan seudulla ei ole toteutunut osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Alueesta on muodostunut vetovoimainen yrityspuisto, joten alueen kehittäminen yleiskaavan mukaisesti asumiseen ja kaupallisiin tarkoituksiin ei ole enää ajankohtaista. Yleiskaavan tarkistus käynnistettiin v. 2007. Kuvat: ote Painokankaan osayleiskaavasta ja Painokankaan-Karanojan osayleiskaavaehdotuksesta (2013) 9
Painokankaan-Karanojan osayleiskaavaehdotus oli uudelleen nähtävillä 19.12.2013-24.1.2014. Kaava on tavoitteena hyväksyä keväällä 2014. Taipaleentien katuyhteys on osayleiskaavaehdotuksen mukainen. Lähiympäristön korttelialueet on varattu teollisuus- ja varastointi- sekä työpaikkarakentamiseen. Maaakuntakaava Valtioneuvoston 28.9.2006 vahvistamassa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu työpaikka-alueelle TP, jonka vieressä on lentoliikenteen aluevaraus LL. Kaasunlinja kulkee kadun alitse. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan ehdotus on maakuntavaltuuston hyväksymä 11.6.2012 ja odottaa vahvistamista. Vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa Moreenin työpaikka-aluetta on laajennettu. Lentokenttävaraus on poistettu. Suunnittelualue on osa selvitysaluetta (se-3), joka liittyy Katumajärven ympäristön liikennejärjestelyihin sekä HHT-akselin kehitettävää liikennekäytävään. Kuva: Ote maakuntakaavasta Kuva: Ote vaihemaakuntakaavaehdotuksesta 3.2.2 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Rakennusjärjestys Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestys on valtuuston hyväksymä 10.12.2012 ja se on tullut voimaan 24.1.2013. Rakennusjärjestystä noudatetaan asemakaavaa toteutettaessa siltä osin kuin asemakaava ei toisin määrää. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista 23.12.1999 annetun asetuksen vaatimukset. Pohjakartan koordinaatistojärjestelmä on Euref-fin/ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmä N2000. 10
Selvitykset Asemakaavan laadinnassa hyödynnetään olemassa olevaa aineistoa. Tarvittaessa laaditaan uusia selvityksiä. Painokankaan-Karanojan osayleiskaavatyötä varten on tehty kolme luontoselvitystä (Häyhä 2008, Honkala 2006, Korvenpää 2005). Luontoselvitykset sisältävät arvokkaiden luontotyyppien ja uhanalaisten kasvien kasvupaikkojen sekä liito-oravien elinympäristöksi potentiaalisten metsien paikantamisen. Asemakaavan suunnittelualueella ei sijaitse sellaisia luonnonarvoja, jotka tulisi kaavalla erityisesti huomioida. - Arkeologinen inventointi, Museovirasto 2008. Ei kohteita suunnittelualueella. - Hulevesien hallintasuunnitelma (Ramboll 06/2010). - Hämeenlinnan kaupungin laatima Painokankaan-Karanojan liikenneselvitys 2010. - Moreenin alueen kehittämissuunnitelma Master Plan, toimintasuunnitelma vuosille 2008-2010, Kehke ja Crescat Services 2008 - Moreenin Yrityspuiston kehittämissuunnitelma, Sito 2012 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Moreenin alueella on kysyntää tonteista teollisuuden ja logistiikan käyttöön. Katu Karanojantien ja Itäportintien välillä parantaa Moreenin liikenteellistä saavutettavuutta alueen sisäisen katuverkon rakennuttua. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Asemakaavan laadintatyössä osallisia ovat alueen sekä naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat, kaikki asiasta kiinnostuneet kaupunkilaiset sekä yhdistykset ja yhteisöt, joiden toiminta liittyy alueeseen. Muita osallisia ovat kaupungin hallintokunnat, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Elenia Verkko Oy, Elenia Kaukolämpö Oy, AinaCom Oy ja Gasum Oy. Valtion viranomaisista osallisia ovat Hämeen ELY-keskus. 4.2.2 Vireilletulo Kaavoituksen käynnistämisestä on tehty päätös kaavoituskatsauksen 2014 yhteydessä (KH 7.1.2014). Hankkeen vireilletulosta on kuulutettu Hämeen Sanomissa 27.2.2014 kaavaluonnoksen nähtävillä olon tiedottamisen yhteydessä. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hankkeesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kuvataan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt. OAS on tämän selostuksen liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan yleisesti vireilletulokuulutuksen yhteydessä. OAS on saatavilla koko kaavaprosessin ajan ja asiakirjaa päivitetään tarvittaessa. 11
Kaavaluonnosaineisto oli nähtävillä 14 vrk 27.2.-12.3.2014. Luonnosvaiheessa lausunnon antoi Hämeen ELY-keskus, Kanta-Hämeen pelastustaitos ja Elenia Lämpö Oy. Kaavasta ei jätetty muuta palautetta. Lausunnoissa ei esitetty muutostarpeita kaavaan, joten kaavaehdotus on kaavaluonnoksen mukainen. Asemakaavaehdotusta käsiteltiin yhdyskuntalautakunnassa 15.4.2014, joka päätti aineiston nähtäville asettamisesta (30 vrk). Kaavaehdotus oli nähtävillä 24.4.- 26.5.2014. Aineistosta ei jätetty palautetta. Tavoitteena on kaavan hyväksyminen keväällä 2014. Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Kaava saa lainvoiman kuulutuksella valitusajan umpeuduttua, mikäli valituksia ei ole jätetty. 4.2.3 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan laatimisen aloitus ja kaavatyöhön liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on saatettu viranomaisille tiedoksi. Asemakaavaluonnoksesta lähettiin lausuntopyynnöt osallisena oleville viranomaisille, kaupungin hallintokunnille ja verkkoyhtiöille. Koska luonnosvaiheen jälkeen ei kaavaratkaisuun tehty muutoksia, kaavaehdotuksesta ei pyydetty enää lausuntoja. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvotteluja. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on laajentaa Moreenin katuverkkoa, joka osaltaan parantaa alueen saavutettavuutta. Katuyhteyksien toteuttaminen mahdollistaa aikanaan myös rakentamisalueiden toteuttamisen. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan mukainen Taipaleentien katualue on pituudeltaan n. 980m. Katualueen leveys on 35m, jolloin on huomioitavissa riittävät varaukset hulevesille, kevyenliikenteen väylälle sekä bussipysäkeille. 5.2 Kaavan vaikutukset Vaikutuksia on arvioitu tehdyn maastokäynnin ja karttatarkasteluiden perusteella. Arviointi on tehty asiantuntija-arvioina rinnan kaavan laatimisen kanssa. Vaikutuksia arvioitaessa on huomioitava, että puusto katulinjauksen kohdalta on kaadettu jo muutama vuosi aiemmin kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä, jolloin Karanojan alue liitettiin verkostoihin. Luonto, luonnonympäristö ja maisema Luonnonympäristöön tai maisemaan asemakaavalla on vain vähäisiä vaikutuksia, koska katu ei sijaitse maiseman kannalta keskeisellä paikalla. Alue ei ole enää luonnontilainen. Alueelta ei ole todettu suojeltavia tai erityisesti huomioitavia eläin tai kasvilajeja, jotka kaavoituksessa tulisi erityisesti huomioida. 12
Pinta- ja pohjavedet, hulevedet Kadun rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, koska alue ei sijoitu vesistön läheisyyteen eikä alue ole pohjavesialuetta. Kadun pohjoispuolelle kerääntyy yläpuolen mäkien vaikutuksesta hulevesiä, jotka on johdettava tien alitse jo rakennettuja rumpuja hyödyntäen. Kadun rakentamisella on vaikutusta hulevesien jakaantumiseen eri uomiin katupinnoitteen vähentäessä suoraa imeytymistä ja ojien ohjatessa hulevesiä keskitetysti. Liikenne Taipaleentien yhteyden toteutuminen ja kadun rakentaminen vaikuttaa koko Moreenin yrityspuiston liikenteeseen kun Karanojan seutu on saavutettavissa myös Orsitien kautta. Ensivaiheessa, ennen kuin Karanojantien varren tontit ovat rakentuneet, liikenne maantien 130 varresta ja Karanojantien liittymästä saattaa vähentyä edellä mainitun yhteyden avauduttua mikäli vt10 suunnasta tuleva liikenne ohjautuu nykyisen yhteyden sijaan Moreenin läpi. Itäportintieltä ja Länsiportintieltä on lyhyt etäisyys Orsitien kautta mt 130:lle, joten ajoneuvot eivät oletettavasti edelleenkään aja Karanojantien kautta etelään silloin kun kulku suuntautuu maantielle 130. Suunnittelun kohteena olevan Taipaleentien liikennemääriin vaikuttaa merkittävästi tulevaisuudessa paitsi koko Moreenin alueen rakentuminen, myös mahdollinen uusi moottoritien liittymä, jolloin suoraan Helsingin suuntaan olisi liikenteellä sujuvammat yhteydet. Tekninen huolto Alueen kunnallistekniikka ja kaukolämpö on jo rakennettu tulevalle katualueelle ajoradan viereen. Maakaasulinja on myös alueella. Tekninen huolto on siis toteutunut alueelle. 5.4 Nimistö Kaavalla muodostuva katualue on nimetty Taipaleentieksi, koska saman kadun on tavoitteena jatkua Länsiportintieltä aina Karanojantielle saakka. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun kaava on saanut lainvoiman. Hämeenlinnassa 27.5.2014 Tilaajajohtaja Päivi Saloranta 13
14 LIITE 1
15
LIITE 2 KAAVAKARTAN PIENENNÖS, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 16