OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT



Samankaltaiset tiedostot
7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

9.2. Ruotsi B1 kielenä

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä

Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

SAKSA VALINNAISAINE (A2)

A 1 kieli englanti. Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa.

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn kehittymistä

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille luokan keskeiset tavoitteet

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Englanti 3. luokka OPPISISÄLLÖT. Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen (S1)

RANSKA VALINNAISAINE

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

7.4 Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet

Vieraat kielet, perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A)

Fokus ja Opetussuunnitelman perusteet

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Ylöjärven opetussuunnitelma Valinnainen kieli (B2)

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

TOP JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Munkkiniemen ala-aste

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Kiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat lk ,9 % Vanhemmat ,1 %

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015

VENÄJÄ VALINNAISAINE

9. A1-espanja. Yleiset tavoitteet luokille

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Oppikirjan äänitteet CD:llä tai verkossa, opettajan omat tiedostot, yo-kuuntelut. Lyhyitä puhe-, kuuntelu- ja rakenneharjoituksia.

MEGAFON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön :

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -SAKSA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2. Tavoitteet

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h)

Toinen kotimainen kieli

Kempeleen kunta Liite 1

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2

Kaikki huolehtivat tehtävistään ja työskentelevät niin, että työstä löytyy iloa ja mielekkyyttä. Jokainen huolehtii Martin koulun ilmapiiristä.

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

B-kieli. Kielitaidon osa-alueet jaotellaan kielenopetuksen eurooppalaisessa viitekehyksessä seuraavasti:

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus Jukka Tulivuori Opetushallitus

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Kotoutumiskoulutus Moduuli 2b

Magazin.de ja opetussuunnitelman perusteet

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

TAIVALLAHDEN PERUSKOULU. Opetussuunnitelma. [Ainekohtainen osuus luokka-asteet 7.-9.]

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

Transkriptio:

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT VIERAAT KIELET Englanti 2013 2014

Vieraat kielet ENGLANTI A1-KIELI EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Vieraan kielen taito edellyttää pitkäjänteistä työskentelyä. Oppilaiden opiskelun yhteydessä keskustellaan myös oppimisesta ja opettajan ja oppilaan roolista oppimistapahtumassa. Oman opiskelun tarkastelu, itsearviointi sekä tavoitteiden asettaminen tukevat oppilaan vastuun, minäkuvan ja itsetunnon kehittymistä ja auttavat kohtaamaan epäonnistumista. Lisäksi tutustutaan erilaisiin oppimistyyleihin ja pyritään turvaamaan jokaiselle onnistumisen elämyksiä. Yhteistoiminnalliset työtavat opettavat vastuuta, toisen ihmisen huomioon ottamista ja kehittävät elämän hallinnan taitoja. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kansainvälisyys on olennainen osa vieraitten kielten opiskelua. Oman ja vieraan kulttuurin eroja ja yhtäläisyyksiä opitaan ymmärtämään tutustumalla kohdemaan nuorten elämään, tapa- ja ruokakulttuuriin, maantietoon ja jonkin verran myös historiaan. Näin saadaan valmiuksia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä ympäristössä toimimiseen. Toisten kulttuurien ymmärtäminen edellyttää kuitenkin, että oppilas ensin tuntee omaa kulttuuriaan ja osaa arvostaa sitä. Viestintä ja mediataito Kielten opiskelussa viestintätaitojen harjoitteleminen on keskeisellä sijalla. Kommunikaation toimiminen eli ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen on viestinnässä tärkeintä. Mediataitoja kehitetään tutustumalla eri tiedotusvälineisiin, viestintäteknisiin laitteisiin ja eri puhe- ja tekstityyppeihin, esimerkiksi sanomalehti- ja mainoskieleen. Tiedon hankinnassa oppilasta kasvatetaan lähdekriittisyy-teen ja lähdeaineiston oikeaan käyttöön sekä käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankin-nassa ja vuorovaikutustilanteissa. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilas osallistuu yhteistyössä opettajan ja oppilastovereiden kanssa opiskelunsa suunnitteluun ja arviointiin ja asettaa opiskelulleen pitkäjänteisiä tavoitteita. Näin oppilaan omatoimisuus, yhteistyötaidot ja vastuuntunto kehittyvät, ja hän oppii vähitellen kantamaan vastuuta myös yhteisten asioiden hoidosta ja toisaalta hyväksymään epävarmuutta. Kielten opiskelu kehittää näin ominaisuuksia, joita oppilas tarvitsee myös myöhemmin elämässään. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä Ympäristösuojeluun liittyvistä asioista keskustellaan oppitunneilla ja luodaan pohjaa kestävän kehityksen ajattelulle ja näin oppilaan ympäristötietoisuus kasvaa. Työskentelyssä painotetaan oppilaan omaa vastuuta ja omien valintojen merkitystä. Näiden periaatteiden oppiminen antaa hyvää asennepohjaa oikealle suhtautumiselle kestävään kehitykseen ja ympäristön suojeluun. Turvallisuus ja liikenne Oppitunneilla myötävaikutetaan turvallisen oppimisympäristön syntymiseen. Yhteistoiminnalliset työtavat harjoituttavat kohtaamaan ja hyväksymään erilaisuutta, mikä osaltaan vähentää kiusaamista ja opettaa käyttäytymään rakentavasti konfliktitilanteissa. Käskyjä ja kieltoja opiskeltaessa voidaan pohtia turvallista liikennekäyttäytymistä ja esimerkiksi ruokakulttuurista keskusteltaessa terveellisten

elämäntapojen merkitystä. Ihminen ja teknologia Kielten oppitunneilla opetellaan itsenäistä tiedonhakua ja kriittistä suhtautumista tarjolla olevaan informaatioon. Koulun tarjoamien mahdollisuuksien mukaan käytetään opetuksessa hyväksi erilaista teknisiä laitteita, erityisesti tietotekniikkaa. Oppilaita opetetaan käyttämään eri apuvälineitä monipuolisesti opiskelunsa apuna. 7. LUOKKA Esittäytyminen ja esittely, kuulumisten kysyminen, vapaa-ajasta ja harrastuksista kertominen, kouluasioista keskusteleminen. Aihepiiriin kuuluu lähiympäristö-, lemmikki-, koulunkäynti- ja ystävyyssanastoa. Kerrataan aikamuodoista preesens ja imperfekti ja uusina aikamuotoina opitaan perfekti ja pluskvamperfekti. Kerrataan omistusmuodot ja s-genetiivi. 2. opiskelukokonaisuus Mieltymyksistä ja ruuasta keskusteleminen, uutisten kertominen ja niihin reagointi, ostostilanteet. Ruokakulttuuri, asuminen, pukeutuminen. Adjektiivien vertailu, futuuri, kysymyslauseet, kestopreesens ja -imperfekti. Kerrataan artikkelit ja there is/are. 8. LUOKKA Tervehtiminen, toisen kannustaminen, tarinan kertominen. Irlanti, sen historia ja nykypäivä. Harrastukset ja retkeily.

Kerrataan perusaikamuodot, laskettavat ja ei-laskettavat substantiivit, adverbit ja sanajärjestys. 2. opiskelukokonaisuus Matkustaminen, mielenkiinnon ilmaiseminen ja tienneuvominen. USA:n kulttuuri- ja maantietoutta. Genetiivit, futuuri ja if-lause, konditionaali ja if-lause, maantieteelliset nimet ja kansallisuussanat. 3. opiskelukokonaisuus Smalltalk, mielipiteen ilmaiseminen ja siihen reagointi. Ystävyys, nuorten elämä ja ravinto ja terveys. Ystävyys, nuorten elämä ja ravinto ja terveys. Ystävyys, nuorten elämä ja ravinto ja terveys. 9. LUOKKA Vaihto-oppilasvuoden hyviä ja huonoja puolia, miettimisaika-ilmaisuja. Puheeseen reagoiminen ja kiinnostuksen osoittaminen. Huolestuneisuuden ilmaiseminen ja rohkaiseminen. Sanojen selittäminen, retkivarusteiden tarpeellisuuden perusteleminen. Henkilön perustiedot ja kansallisuussanat. Luonto, ympäristö ja ympäristönsuojelu sekä retkitapahtumista kertominen. Ihmisten väliset suhteet, luonnossa selviytymiseen liittyvää sanastoa. Kerrataan aktiivin aikamuodot ja opetellaan passiivin aikamuotoja sekä passiivin agentti. Opetellaan fraasiverbejä ja kerrataan refleksiivipronominit. Kerrataan myös tavan adverbit.

2. opiskelukokonaisuus Puhelinkeskustelu, kesätyöpaikan hakeminen. Adjektiivien selittäminen toisin sanoin, lyhyt puhe ympäristöaiheesta. Kerrotaan erilaisista ammateista, niiden hyvistä ja huonoista puolista. Kerätään työelämään liittyvää sanastoa, opetellaan kertomaan perusasioita suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Kerrataan aakkoset. Yhteiskunnan palvelujen kommentointi, parannusehdotusten ja toivomusten esittäminen. Mielipiteiden esittäminen tiedotusvälineistä, oppilas tiedotusvälineiden käyttäjänä. Seuraavien aihealueiden sanastoa: henkilösubstantiivit, terveyteen ja sairauteen liittyvää sanastoa sekä kodin erilaisia laitteita, viestintävälineisiin ja mainontaan liittyvää sanastoa, ympäristön suojeluun ja kouluympäristöön liittyvää sanastoa. Opiskelukokonaisuuden lopussa tutustutaan tarkemmin englantia puhuviin maihin ja niiden kulttuureihin. Opetellaan futuuri, 1.konditionaali ja 2.konditionaali ehtolauseineen. Kerrataan ing-muodon ja perusmuodon käyttöä. Opetellaan epäsuora kysymys. Kerrataan laskettavat ja ei-laskettavat substantiivit. Kerrataan lukusanat sekä substantiivit ja artikkelien käyttö.