Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Ammattikorkeakouluohjelma 2015-2017 1 NYKYTILA Suomessa toimii tällä hetkellä 25 ammattikorkeakoulua, yhteensä yli 170 toimipisteessä. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen rahoitus tulee valtiolta ja kunnilta. Ammattikorkeakoulut ovat sidottuja kunnalliseen päätöksentekoon, mikä hankaloittaa rakenteellista kehittämistä ja hallinnon toimivuutta. Ammattikorkeakoulujen autonomian ja profiloitumisen vahvistamiseksi rahoituksen tulee jatkossa olla täysin valtiollista. AMK-tutkinnon arvostusta tulee nostaa, sillä ammattikorkeakoulutuksella on tärkeä rooli yhteiskunnassa. Lakivalmisteluissa korkeakoulututkinnot nähdään tasavertaisina erityisesti työnkuvien kelpoisuusvaatimusten osalta. Jatkossakin ammattikorkeakoulutuksen painopisteen tulee olla käytännön osaamisessa ja työelämälähtöisyydessä. Ammattikorkeakoulukenttää on kehitettävä rakenteellisesti kohti monialaisia kampuksia mm. karsimalla ja yhdistämällä niin ammattikorkeakouluja kuin niiden toimipisteitäkin. Opiskelupaikkakunnalla tulee olla tarvittava määrä korkeakouluopiskelijoita, jotta riittävät tuki- ja terveyspalvelut voidaan järjestää. 2 KOULUTUSPOLITIIKKA 2.1 Ammattikorkeakoulun hallinto ja rakenne Ammattikorkeakoulut ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä. Ammattikorkeakoulut voivat tehdä sitoumuksia, saada nimiinsä oikeuksia sekä omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta. Ammattikorkeakoulut voivat kehittää ammattikorkeakoulun rakenteita ja toimintaa päättämällä itse muutoksista. Ammattikorkeakoulurakennetta kehitetään ensisijaisesti koulutuspoliittisin perustein. Ammattikorkeakoulun rahoitus koostuu pääosin valtionrahoituksesta ja sitä täydentävät tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-toiminnan tuottama rahoitus. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli perustuu laatutekijöihin.: Ammattikorkeakoulun rahoituksessa huomioidaan laadullinen työllistyminen ja opiskelijoiden osallistuminen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, sekä AVOP:n kautta kerättävä opiskelijapalaute. Laatua arvioidaan ulkoisilla ja sisäisillä auditoinneilla eli laadunarvioinneilla.
Kaikkien ammattikorkeakoulujen koulutuksen laadussa on tavoiteltava eurooppalaista huipputasoa Ammattikorkeakoulu-sanan englanninkieliseksi viralliseksi käännökseksi vakiinnutetaan University of Applied Sciences. Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmia arvioidaan kansainvälisesti. Profiloitumalla selkeästi ammattikorkeakoulut kykenevät tarjoamaan entistä laadukkaampaa opetusta. Koulutusvastuut jaetaan alueellisten tarpeiden mukaan ammattikorkeakoulujen välillä. Ammattikorkeakoulun osakeyhtiöhallituksessa on opiskelijoiden ja henkilöstön edustuksen ohella työ- ja elinkeinoelämän edustajia korkeakoulun tärkeimmiltä koulutusaloilta, sekä kytkentä toimialueeseen. Hallituksen kokoonpanosta vähintään puolet on oltava ammattikorkeakouluyhteisöstä. Ammattikorkeakoulun osakeyhtiöhallituksen ja opiskelijakunnan yhteistyön tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Ammattikorkeakouluissa tulee olla opiskelijoiden edustus kaikilla hallinnon tasoilla. 2.2 Ammattikorkeakoulun opiskeluympäristö ja opetus Ammattikorkeakoulutusta on tarjolla tasaisesti koko Suomessa. Ammattikorkeakoulu tarjoaa alueelle uutta työvoimaa ja on mukana aluekehityksessä. Ruotsinkielistä tutkintoon johtavaa ammattikorkeakoulutusta tarjotaan monipuolisesti aidosti ruotsinkielisessä opiskeluympäristössä, niin, että ruotsinkielistä opetusta olisi on tarjolla muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Myös muun kielisen ammattikorkeakoulutuksen kehittämiseen on panostettava. Kampukset ovat monialaisia, laadukkaita ja innovatiivisia oppimisympäristöjä. Monialaisilla kampuksilla opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa tutkintoonsa opintoja muilta aloilta ja rakentaa näin itselleen yksilöllinen ja mielekäs tutkinto. Monialaisuus mahdollistaa niin ikään laadukkaampien ja moniulotteisempien tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojektien tekemisen korkeakoulussa. Opiskelijoille taataan toimivat ja riittävät tukipalvelut kaikilla kampuksilla. Ammattikorkeakoulututkinnot vastaavat kansallisen osaamisen viitekehyksen tasoa 6. Opintoja voi suorittaa monimuotoisesti, monialaisesti, joustavasti ja ympärivuotisesti eri opiskelumenetelmiä hyödyntäen. Opiskelijalla on mahdollisuus myös suorittaa opintoja korkeakoulujen välillä. Ammattikorkeakouluilla on selkeät työkalut aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-toiminta (TKI) on luonnollinen osa opetusta. Kaikki opiskelijat osallistuvat TKI-toimintaan opiskeluidensa aikana. TKI-toiminnalla ammattikorkeakoulut toimivat alueidensa kilpailukyvyn ja elinkeinoelämän kehittäjinä, tukien samalla opiskelijoiden työllistymistä. Opiskelijat saavat työelämäyhteistyökumppaneilta todistuksen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa antamastaan panoksesta. Opetushenkilöstön riittävä määrä suhteessa opiskelijoihin, alakohtainen ja pedagoginen osaaminen sekä vähintään C1/YKI5 -tason opetuskielen taito takaa koulutuksen korkeatasoisuuden. Kansainväliset opiskelijat
valmistuvat eurooppalaisen viitekehyksen tason B2/YKI4 kotimaisen kielen osaamisella. Kielitaito vahvistaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä Suomeen opintojen aikana ja niiden jälkeen. Kaikissa ammattikorkeakouluissa otetaan perinteisten tenttitapojen ohella käyttöön sähköinen tentti, joka tukee opintojen suorittamisen joustavuutta ja monimuotoisia opiskelutapoja ja oppimistyylejä. Lisäksi tenttiilmoittautuminen verkossa tehdään mahdolliseksi. 2.3 Opiskelijavalinta Ammattikorkeakoulujen aloituspaikat vastaavat alueen työelämän tarpeeseen pitkäjänteisellä ja ennakoivalla tavalla. Aluekehitys on yksi ammattikorkeakoulun keskeisiä tehtäviä, minkä vuoksi alueen kehitystarpeet tuleekin huomioida pitkällä aikavälillä niin rakenteiden kuin työelämän osalta. Lyhyen aikavälin kehitystarpeisiin vastataan niin täydennys- ja erikoistumiskoulutuksen kuin ylemmän ammattikorkeakoulutuksenkin kautta. Korkeakoulujen opiskelijavalintajärjestelmä ei jätä ketään koulutuksen pariin hakeutuvaa pysyvästi tutkintoon johtavan korkeakoulutuksen ulkopuolelle. Hakijalle tarjotaan riittävästi totuudenmukaista ja ajantasaista tietoa korkeakouluista ja hakukohteista. Ammattikorkeakoulut laativat itse koulutusohjelmiensa valintaperusteet. Ammattikorkeakoulujen valintakokeet mittaavat paitsi hakijan kykyä selviytyä opinnoista, myös tämän soveltuvuutta ja motivaatiota alalle. Valintakokeissa mahdollistetaan pääsykokeen suorittaminen useilla eri paikkakunnilla sekä se, että yhdellä kokeella voi hakea useisiin kohteisiin. Yhteishaun sähköisessä järjestelmässä tuodaan esille alakohtaiset koulutusmahdollisuudet paikkakunnittain ja korkeakouluittain. Opintojen ohjaus on toimivaa, ammattitaitoista ja yksilöllistä myös toisen asteen koulutuksessa. Tämä mahdollistaa opiskelijan sujuvan siirtymisen toiselta asteelta korkea-asteelle. Opinto-ohjaajilla on riittävästi ajanmukaista tietoa ammattikorkeakoulujen opetustarjonnasta. Kaikki toisen asteen opiskelijat pääsevät vierailukäynneille ammattikorkeakouluihin opintojensa aikana. Siirtymäväyliä niin ammattikorkeakoulukentän sisällä kuin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä selkeytetään. Yksittäisen ammattikorkeakoulun tai tutkinto-ohjelman sisällä siirtymisen tulee olla joustavaa ja mahdollisimman yksinkertaista. Ammattikorkeakoulututkinnolla täytyy pystyä siirtymään suoraan aiempaa koulutusta vastaavaan yliopiston maisteriohjelmaan. 2.4 Työelämä ja elinikäinen oppiminen Koulutuksen suunnittelussa on otettava huomioon alueelliset työvoimatarpeet ja koulutusosaaminen. Ammattikorkeakoulujen tulee pyrkiä tiivistämään yhteistyötään alueen elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulut voivat järjestää tutkintoon johtavaa väliaikaista siirtymäkoulutusta suurten elinkeinoelämässä tapahtuvien muutosten yhteydessä.
Kannustamalla opiskelijoita oman alan töihin opintojen ohella on mahdollista lisätä työelämäyhteistyötä. Lisäksi työelämäyhteistyötä lisätään opettajien työelämäjaksoilla. Auditoinneissa eli laadunarvioinneissa huomioidaan opettajien työelämäjaksot. Opintoihin liittyvä harjoittelu täyttää opetussuunnitelman vaatimukset ja sen tavoitteet on kirjattu harjoittelusopimukseen. Harjoittelupaikka tuntee vastuunsa ja velvollisuutensa laadukkaan, ohjatun ja aidosti työelämävalmiuksia kehittävän harjoittelun varmistamisessa. Harjoittelu on ensisijaisesti palkallista eikä harjoittelusta koidu kustannuksia opiskelijalle. Palkattoman harjoittelun on oltava perusteltua ja opiskelijan tulee saada sen ajalta korotettua opintorahaa. Korkeakoulut edistävät kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia. Opintojen aikana hankittu laadullinen työkokemus edistää opintoja. Korkeakouluyhteisö tukee opiskelijaa riittävien työllistymistä tukevien taitojen hankkimisessa. Ammattikorkeakoulu tukee opiskelijoita yrittäjyyteen järjestämällä innovaatiopajoja, yrittäjyyshautomoita ja tarjoamalla monipuolisia opintoja yrittäjyydestä. Myös vaihtoehtoisia, käytännönläheisiä yrittäjyysopintoja, joissa opiskelijat voivat konkreettisesti perustaa yrityksen, on pyrittävä tarjoamaan nykyistä enemmän. Opinnäytetyö on hyvin ohjattu, työelämää kehittävä ja korkealaatuinen näyte opiskelijan osaamisesta. Ammattikorkeakoulun alumnit ovat tärkeä yhteistyötaho korkeakoulun ja työelämän välillä. Alumnien tietoja, taitoja ja verkostoja hyödynnetään opetuksessa, etenkin ensimmäisenä opiskeluvuotena. Ammattikorkeakoulut tarjoavat riittävästi monimuotokoulutusta alueen tarpeet huomioiden. Monimuotoopinnot antavat opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan ja siirtyä halutessaan toisenlaisiin työtehtäviin. Monimuotokoulutuksen suunnittelussa huomioidaan opiskelijan työn, perheen ja opiskelun yhdistäminen. Lisäksi huomioidaan monimuoto-opiskelijan erityiset tarpeet sekä aiemmat opinnot. Ammattikorkeakoulutus on yleisesti tunnettu ja arvostettu jatko-opintovaihtoehto. 2.5 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijavalinnan yhteydessä arvioidaan työkokemuksen lisäksi muuta aiemmin hankittua osaamista. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tarjoaa kansallisen osaamisen viitekehyksen tasolla seitsemän (7) määritetyt valmiudet. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tunnettavuuteen ja arvostuksen lisäämiseen panostetaan markkinoinnin ja tiedonvälityksen keinoin. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on kaikilla aloilla sama ja tutkinnon virallinen nimi on maisteri (AMK). Ammattikorkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla on tosiasialliset mahdollisuudet edetä tohtoriopintoihin.
2.6 Koulutusvienti Koulutusvienti tukee kansainvälistä liikkuvuutta. Suomalaisen osaamisen vienti ulkomaille koulutusviennin keinoin kehittää ja lisää myös suomalaista osaamista. Koulutusvientiä arvioidaan säännöllisesti ja sen arvioinnissa huomioidaan opiskelijoiden tasavertainen kohtelu sekä oikeusturva. Tilauskoulutus on opiskelijalle aina aidosti maksutonta. 2.7 Opiskelijakunnat Opiskelijakunta on merkittävä vaikuttaja ja asiantuntija sekä ammattikorkeakoulussa, että ympäröivässä yhteiskunnassa. Opiskelijakunnilla on oltava edustus ammattikorkeakoulun ylimmissä päätöksentekoelimissä. Kaikilla opiskelijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa opiskelijakunnan toimintaan. Opiskelijakunnilla tulee olla samat oikeudet ja velvollisuudet kuin ylioppilaskunnilla. Opiskelijakunnissa otetaan käyttöön automaatiojäsenyys. Opiskelijakunnan rahoitus on vakaata ja ammattikorkeakoulu tukee opiskelijakunnan toimintaa määrätyllä osalla budjetistaan, jotta opiskelijakunnalla on edellytykset toteuttaa sille laissa säädetyt tehtävät. Tämä ammattikorkeakoulun yleisavustus sidotaan opiskelijamäärään. Lisäksi ammattikorkeakoulut solmivat yhteistyöja rahoitussopimuksia opiskelijakuntien kanssa. Perustuslakiin kirjatun poliittisen järjestäytymisvapauden mukaisesti opiskelijakuntien edustajistovaaleissa tulee olla mahdollista asettaa poliittisia listoja. Opiskelijakunnan tehtäviin kuuluu aktiivisen kansalaisuuden edistäminen. Politiikan tuominen ammattikorkeakouluun yhteisesti sovittuja pelisääntöjä noudattaen vastaa tähän lakisääteiseen tehtävään. 3 SOSIAALIPOLITIIKKA 3.1 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon toiminnot muodostavat lainmukaisen yhtenäisen kokonaisuuden, joka on laadukas ja saavutettavissa. Terveydenhuoltopalveluita on tarjolla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Terveydenhuoltohenkilöstöä on riittävästi ja se täyttää sosiaali- ja terveysministeriön opiskeluterveydenhuollon suositukset. Opiskeluterveydenhuollon palveluissa korostuu terveysongelmien ennaltaehkäisy. Opiskeluterveydenhuollon tulee laatia yhdessä oppilaitosten kanssa toimintamalleja, jotta opiskelijoiden ongelmiin voitaisiin puuttua varhain esimerkiksi opintojen ollessa vaarassa keskeytyä. Hoitoon pääsyn tulee olla nopeaa ja hoidon tarpeen varhaiseen tunnistamiseen tulee kiinnittää huomiota.
Opiskelija on oikeutettu opiskelupaikkakuntansa julkisiin terveydenhuoltopalveluihin. Pitkällä tähtäimellä opiskeluterveydenhuollon tulee olla vahvasti integroitu muihin kunnallisiin hyvinvointipalveluihin. Kunnallisen perusterveydenhuollon parantaminen on myös opiskeluterveydenhuollon valtakunnallisessa kehittämisessä keskeistä. Kunnallisen opiskeluterveydenhuollon ja korkeakoululiikunnan välille tulee luoda palveluketju. Palveluketjun ja hoitokäytännön tarkoituksena on tukea erityisesti kaikkein vähiten liikkuvien korkeakouluopiskelijoiden liikunnan harrastamista. 3.2 Hyvinvointi korkeakouluyhteisössä Ammattikorkeakoulussa on opiskelijoiden määrään suhteutettuna riittävät tukipalvelut. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus maksuttomaan psykoterapiaan ja ammattimaista keskusteluapua tulee olla saatavilla nopeasti ympäri vuoden. Oppilaitoksissa on oltava riittävä määrä psykologeja ja opinto-ohjaajia. Hyvät ohjauspalvelut tukevat opiskelijaa suoriutumaan opinnoistaan määräajassa, vaikka hän kohtaisikin haasteita opintopolullaan. Kaikissa korkeakouluissa on monipuoliset, laadukkaat ja helposti saavutettavat liikuntapalvelut, joita korkeakouluyhteisön jäsenet voivat hyödyntää yhdenvertaisesti. Liikuntapalvelujen järjestäminen on korkeakoulujen lakisääteinen tehtävä ja kiinteä osa korkeakoulujen strategiaa. Ammattikorkeakoulujen tulee järjestää liikuntapalvelunsa vähintään korkeakoululiikunnan suositusten mukaisesti. Ammattikorkeakoulut ovat saavutettavia ja käytössä olevat opetusmateriaalit, -menetelmät ja -välineet sekä toimintatavat mahdollistavat kaikkien osallistumisen. Yhteisön jäsenten asenteet tukevat jokaisen opiskelua ja osallistumista. Ammattikorkeakoulut kunnioittavat opiskelijan oikeusturvaa kaikessa toiminnassaan.