Kunnanvaltuusto päätti 15.11.2010 1.1. Långvikin ja Honskbyn osayleiskaavatyön pohjaksi selvitetään vuoden 2011 aikana alueen kaavatalouden keskeiset tekijät ja mitoitukset, jotka täsmentyvät osayleiskaavatyön aikana. Selvitysten yhteydessä laaditaan alueelle alustava vesihuollon yleissuunnitelma ja selvitetään kiinteistöjen halukkuus liittyä vesiosuuskuntaan sekä suurimpien maanomistajien osallistuminen kunnallisteknisten ja muiden palvelujen rakentamiseen. Selvitysten pohjalta päätetään osayleiskaavan aikataulusta. Osayleiskaava sijoitetaan kaavoitusohjelmaan vuodelle 2012. Tämän päätöksen mukaisesti ovat toimineet ELY-keskus sekä kunnan virkamiehet ja alueen asukkaat yhteistyössä.
Kysely Långvikin kiinteistönomistajille 2010-2011 Kylän asukkaat toteuttivat omatoimisesta laajan kysely alueella. Kiinteistöjä kyselyalueella 792 kpl, vastauksia saatiin 441 kpl eli 56 % vastasi. Vesihuollon suunnitelman teettämistä kannatti 354 / 441 eli 80 % vastanneista. Juomaveden laatu ja jätevesien käsittely: Vastanneista 42 % (186 kiinteistöä) ilmoitti jonkin syyn juomaveden laadun heikkouteen (veden rautapitoisuus, ruskea väri, niukka tuotto, suolapitoisuus, bakteerit, paha maku jne.). Ongelmia on usealla alueella, mutta keskittymiä Karubyn, Honskbyn ja Medvastön alueilla. Vastanneista 39 % (172) ilmoitti jonkin syyn tyytymättömyyteen nykyiseen jätevesien käsittelyyn (järjestelmien vanhanaikaisuus ja toimimattomuus, huoltamisen vaikeus, huoli alueen ympäristön kestävyydestä).
Kysely Långvikin kiinteistönomistajille 2010-2011 Rakennusoikeuksien riittävyys: Vastanneista 74 % (324 kiinteistöä) toivoi muutoksia nykyisiin rakennusoikeuksiin. Lisäksi kyselyssä kävi ilmi, että ELY-keskus on hylännyt asukkaiden muutoin hyväksymiskelpoisia poikkeuslupahakemuksia vedoten osayleiskaavaprosessin läheisyyteen. Muut mielipiteet: Vastanneista 66 % (291) vaati jalankulkutien rakentamista Hirsalantielle. 62 % (275) oli sitä mieltä, että vesihuollon kanssa samalla kaivuutyöllä tulisi toteuttaa sähkö- ja puhelinkaapelien sekä laajakaistan vieminen maan alle. Joukkoliikenteen parantaminen, liityntäpysäköinti, tievalaistuksen parantaminen, suomenkielinen päivähoito ja koulu, kauppa.
Konkreettinen rahoitusmalli Långvikin haasteiden ratkaisemiseksi Lähtökohdat: Yhteinen vesihuolto ulotetaan koskemaan koko osayleiskaavan aluetta, ml. asemakaavoitettavat alueet Tanskarlaan ulottuva runkoputki uusitaan. Kevyen liikenteen tie rakennetaan kerralla Långvikin Morsfjärdintien ja Jorvaksen välille (8,3 km). Nykyisillä rakennetuilla tiloilla on oltava riittävät kannustimet liittyä vesihuoltoon, runkoputken uusimiseen sekä kevyen liikenteen tien rahoittamiseen: vähintään 5 000 m2:n tiloilla olisi oikeus jakaa alue kahdeksi rakennuspaikaksi (sivuasunnon sijaan). Molemmat rakennuspaikat olisi liitettävä vesihuoltoverkostoon. Koko hankkeen rahoituksen turvaaminen ja varmistaminen etupainotteisesti edellyttää suurimpien maanomistajien kanssa tehtäviä maankäyttösopimuksia. Myös asemakaavoitettavilla alueilla tulee noudattaa väljää rakentamistapaa, jolloin kylän luonne ei muutu nykyisestä. Kiinnostus maankäyttösopimuksia kohtaan koskee kaikkiaan noin 10 maanomistajaa (kartta). Tarkoitus on se, että suuremmat maanomistajat tekevät yksityiskohtaiset aloitteet asemakaavoista yhteistyössä toistensa sekä kyläyhdistyksen työryhmän kanssa niin, että lisärakennusoikeudet jakaantuvat yhdenmukaisin periaattein ja alue säilyy väljästi rakennettuna. Myös kunnan osallistuminen hankkeen rahoittamiseen on tärkeää.
Suurimmat maanomistajat, jotka ovat kiinnostuneita ja sitoutuneita maankäyttösopimuksiin
Hankkeen kustannusarvio Kustannusarvio perustuu kunnan alustaviin laskelmiin: vesiputkiston uusi siirtolinja Jorvaksesta Tanskarlaan 1,2 milj. alueen sisäisen vesihuollon suunnittelu ja rakentaminen 4 milj. kevyen liikenteen tien rakentaminen 4 milj. tiestön rakentaminen maankäyttösopimusten piirissä olevilla alueilla 1 milj. muut kulut 0,3 milj. Kustannukset yhteensä: 10,5 milj.
Hankkeen rahoitus Vesihuoltoalueella on kunnan karttojen perusteella noin 200 omakotitaloa ja lisäksi 60 loma-asuntoa. Näiden rakennettujen kiinteistöjen liittyminen vesihuoltoon: Omakotitalot, liittymisvelvoitteella: 200x10 000 = 2,0 milj. Loma-asunnot: liittymisvelvoitteella, jos käyttötarkoitus muuttuu ympärivuotiseksi asumiseksi. Varovainen arvio on se, että puolet liittyy viiden vuoden aikana: 30x10 000 = 0,3 milj. 300 uutta omakotitalon rakennuspaikkaa, joista 200 maankäyttösopimusten piirissä: 200x 30 000 = 6,0 milj.. maankäyttösopimusten piirissä olevien omakotitalojen liittyminen vesihuoltoon, liittymisvelvoitteella: 200x10 000 = 2,0 milj.. 100 lisärakennuspaikkaa olemassa olevien omakotitalojen tiloille, kun vähintään 5 000m2:n ylittäville tiloille rakennetaan vähitellen toinen omakotitalo. Varovainen arvio on se, että tiloista kolmannekselle rakennetaan toinen omakotitalo kaavan valmistuttua viiden vuoden aikana: 33 x 10 000 = 0,33 milj.. Kunnan osuus vesihuollon runkoputken sekä kevyen liikenteen tien rahoittamisessa: 1 milj.. Tulot yhteensä: 11,6 milj..
Miksi osayleiskaavan käynnistäminen 2012 alusta alkaen on tärkeää valtuuston 15.11.2010 tekemän päätöksen mukaisesti 1. Alueen asukkaat, virkamiehet ja ELY-keskus ovat toimineet valtuuston päätöksen mukaisesti. 2. Alueen vesihuollossa, liikenteen turvallisuudessa sekä joukkoliikenteessä on vakavia puutteita. 3. Långvikin alueen kehittäminen on jäänyt taka-alalle kunnan kehittämisessä. 4. Osayleiskaava ja asemakaavat ovat selkäranka alueen kehittämiselle ja hankkeen rahoituksen turvaamiselle. 5. Poikkeuksellinen asukasaktiivisuus ja maanomistajien yhteistyö mahdollistaa kunnan kannalta erinomaisen edullisen kaavoitusja aluekehitysprosessin. 6. Kunnan hyvä hallintotapa edellyttää johdonmukaista ja ennustettavissa olevaa kaavapolitiikkaa.