Monikulttuurinen Salo hanke Loppuraportti PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET Yleinen maailmantaloudellinen tilanne on muuttunut radikaalisti hankkeen toteutuksen aikana. Taloudellisen taantuman takia alueen toimintaympäristö on muuttunut nopeasti ja Salon alueen rakennemuutos ja siitä seurannut huono taloustilanne jatkuu edelleen. Työttömyyttä on paljon, Salon työttömyysaste oli vuonna 2014 marraskuussa 15,6 prosenttia. Maahanmuuttajien työllistyminen on vaikeutunut entisestään ja myös harjoittelupaikkojen saaminen on vaikeaa. Näistä syistä maahanmuuttajien työllistymisen ja kotoutumisen tukeminen on Salossa edelleen ajankohtaista. Osa työttömäksi jääneistä maahanmuuttajista on palannut entiseen kotimaahansa tai muuttanut työn perässä Suomessa toisiin kaupunkeihin. Hankkeessa on keskitytty kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista, kotoutumistyön organisointia, työelämäsuhteita, maahanmuuttajien osallisuutta ja aktivointia sekä maahanmuuttajille suunnattua ohjausta. Jatkohankkeen aikana on keskitytty mentorointitoiminnan kehittämiseen, maahanmuuttajien ohjaukseen ja kehitettyjen toimintamallien jalkauttamiseen osaksi toimijoiden normaalia toimintaa. Projektin välittöminä kohderyhminä ovat olleet Salossa asuvat maahanmuuttajat ja maahanmuuttajien työllistämiseen ja kotoutumiseen osallistuvat tahot. Välillisenä kohderyhmänä ovat olleet mm. työelämän yhteistyökumppanit ja muut organisaatiot, jotka ovat osallistuneet maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseen. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Monikulttuurinen Salo hankkeessa on ollut kolme toteuttajaa. Hankkeen koordinaattorina on toiminut Salon seudun koulutuskuntayhtymä/salon seudun aikuisopisto ja osatoteuttajina Salon kaupunki ja Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipiste. Lisäksi yhteistyökumppanina on ollut Salon TE toimisto. Yksi hankkeen tavoitteista on kotoutumistyötä tekevien tahojen yhteistyön lisääminen. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että hankkeen käytännön toteutusta on ollut tekemässä monta eri toimijaa. Kaikkien tahojen koordinaattorit muodostivat tiiviisti yhteyttä pitävän tiimin, joka vastasi hankkeen käytännön suunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen ulkopuolella koordinaattorit työskentelivät joko muissa maahanmuuttajatyötä kehittävissä hankkeissa tai muuten kotoutumista, työllistämistä tai kansainvälisyysasioita sivuavissa tehtävissä. Tämä lisäsi tiedon kulkua, yhteistyötä, kehitettyjen käytäntöjen jalkautumista ja mahdollisti laaja-alaisen yhteistyön toimijoiden ja erilaisten sidosryhmien kanssa.
Kaikki toteuttajat ovat olleet mukana toteuttamassa hankkeen toimenpiteitä, mutta joitakin painotuksia on tehty osatoteuttajien kesken. Työnjako hankkeessa muotoutui niin, että Salon kaupunki keskittyi mm. maahanmuutto-ohjelman jalkauttamistyöhön, maahanmuuttajien aktiivisuuden vahvistamiseen (mm. maahanmuuttajaneuvoston kautta) ja tiedottamisen kehittämiseen. Salon seudun aikuisopisto on panostanut maahanmuuttajien ohjauksen kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä mentorointitoiminnan kehittämiseen. Turun amk on ollut mukana molemmissa kokonaisuuksissa. Salon TE toimisto on ollut yhteistyökumppanina erityisesti maahanmuuttajien ohjaukseen ja työllistymiseen liittyvissä toimenpiteissä. Alueen yritykset ja muut organisaatiot ovat osallistuneet hankkeeseen mm. tarjoamalla harjoittelupaikkoja, osallistumalla hankkeen tilaisuuksiin ja käyttämällä aikaa maahanmuuttajien ohjaamiseen. Mentorointitoiminnan kehittämisessä tehtiin yhteistyötä Väestöliiton kanssa, joka toteutti Turussa mentorointitoimintaa maahanmuuttajanaisille. Mentorointitoiminnan myötä on rakennettu yhteistyötä myös muiden alueen yhdistysten kanssa. Hankkeen jälkeen koordinointivastuu mentoroinnin organisoimisesta on siirtynyt Mun Salo ry:lle (Salon monikulttuurinen yhdistys). Yhdistys on ottanut mentorointitoiminnan koordinoinnin osaksi omaa toimintasuunnitelmaansa vuodelle 2015. Lisäksi hanke on rakentanut yhteistyöverkostoa muiden alueen yhdistysten kanssa. Monikulttuurinen Salo hanke on tehnyt koko hankkeen ajan tiivistä yhteistyötä muiden alueen kehittämishankkeiden kanssa. Hankkeiden teemat ja toiminnot sivuavat toisiaan mm. työllistymisen ja työelämäyhteyksien rakentamisessa ja ohjauksen ja neuvonnan kehittämisessä. Hankkeiden välistä yhteistyötä on tehty myös tilaisuuksien järjestämisessä, niihin liittyvissä hankinnoissa ja hankkeiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Hankkeiden välinen yhteistyö mm. tilaisuuksien järjestämisessä on erittäin tehokas tapa saada enemmän näkyvyyttä yhteisille asioille sekä jakaa työmäärää, vastuita ja kustannuksia. Yhteistyö on lisännyt myös tiedonkulkua ja hankkeen tulosten ja hyvien käytäntöjen leviämistä toimijoilta toisille. Viranomaisten välisen yhteistyön kehittämiseen ovat osallistuneet mm. Salon TE toimisto, Salon kaupungin Maahanmuuttajayksikkö, Salon Kela, Verotoimisto, Salon kansalaisopisto, poliisi ja maistraatti. Yhteistyön muotoja ovat olleet mm. tilannekatsaukset, ohjeistusten ja lakien muutokset, rekisteröityminen, ohjauskeskustelut, ohjauksen käytännöt ja yhteisten asiakkaiden tilanteiden kartoitus. Yhteistyön tarve eri viranomaisten kanssa on tärkeää kotoutumistyön kehittämisen kannalta. PROJEKTIN TULOKSET Hankkeen yleisenä tavoitteena on ollut kehittää maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä sekä vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä. Tätä työtä on tehty koko hankkeen ajan mm. maahanmuuttajille suunnatulla ohjaustoiminnalla, Salon kaupungin maahanmuutto-ohjelman laatimisella ja kotoutumistyötä kehittämällä, mentorointitoiminnalla ja maahanmuuttajien aktiivisuutta ja osallistumista vahvistamalla. Alla on kuvattu ensin lyhyesti toimenpidekokonaisuuksien toteutuminen ja myöhemmin kokonaisuuksia on kuvattu yksityiskohtaisemmin. Ohjaustoiminnan tavoitteena oli, että työllistymistä tukevan ohjauksen käytännöt kehittyvät ja yhteistyö ja tiedonkulku ohjaustyötä tekevien välillä tiivistyy. Lisäksi oli tarkoitus parantaa ohjauksen saavutettavuutta. Henkilökohtainen ohjaustyö on koettu hyvin tärkeäksi. Tärkeää on erityisesti työllistymistä hidastavien tai
estävien, suurten ja pienten asioiden käsittely ja ratkaiseminen. Kotoutumiskoulutukseen on kehitetty ohjauksellista työotetta ja kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmassa painotetaan nykyään enemmän ohjausta ja kerrotaan mm. työhönvalmennuksesta ja mentorointitoiminnasta. Todettiin, että henkilökohtaiselle ohjaustyölle on edelleen tarvetta, mutta sitä on nykyisillä resursseilla vaikeaa toteuttaa. Muita vaihtoehtoja ovat uravalmennukset, työhönvalmennus, muut valmennukset ja koulutukset. Näihin hakeutumista vaikeuttavat erityisesti maahanmuuttajien osalta työvoimapalveluiden sähköistyminen. Maahanmuutto-ohjelman uudistaminen ja käytäntöjen juurruttaminen on toteutunut onnistuneesti. Uusi ohjelma koottiin laajalla yhteistyöllä. Ohjelman toteuttamista, päivittämistä ja arviointia jatkaa Salon kaupungin maahanmuuttoasioiden koordinointiryhmä, jossa on edustajat kaikilta toimialoilta. Ryhmä tapaa säännöllisesti, tiedonkulku on parantunut ja ryhmä vastaa Salon kaupungin kotoutumistyön kehittämisestä. Toimintaan osallistuu myös sidosryhmiä, kuten TE toimisto, KELA jne. Mentorointitoiminnan kehittämistä ja pilotointia on toteutettu vuosina 2013 ja 2014. Välillä maahanmuuttajille on vaikeaa kertoa, mitä mentorointi tarkoittaa ja miten se eroaa muusta ohjauksesta. Kokeilun myötä kohderyhmä on tarkentunut. Maahanmuuttaja-aktoreilla täytyy olla keskusteluun riittävä suomen kielen taito ja ammatillinen suunnitelma olemassa. Pilotin aikana todettiin myös, että mentorointi on suhteellisen kevyt tukimuoto. Kevyellä tarkoitetaan sitä, että mentorointi on aika helppo organisoida, se ei vaadi erikoisia materiaaleja, eikä se vie paljon aikaa. Joissakin tapauksissa aktori ja mentori ovat tavanneet lähes viikoittain ja mentorointi on jatkunut pitkään. Tässä tapauksessa mentorointi toki vie aikaa, mutta aktori ja mentori ovat sopineet asiasta keskenään. Mentoreita on tarjolla vaihtelevasti. Joillakin aloilla on helppo löytää mentoreita, mutta toisilla lähes mahdotonta. Toiminta jatkuu osana ammatillisen koulutuksen tukea, ja se soveltuu myös osalle kotoutumiskoulutuksen päättäneistä. Mun Salo ry. ottaa toiminnan osaksi omaa toimintaansa. Lisäksi paikalliset yhdistykset suhtautuvat positiivisesti mentorivälitykseen, eli he ovat luvanneet etsiä tarpeen mukaan sopivia mentoreita omista verkostoistaan. Maahanmuuttajien aktiivisuutta on vahvistettu mm. seuraavilla toimenpiteillä: Maahanmuuttajaneuvoston toiminnan kehittäminen, Mun Salo ry. Salon monikulttuurinen yhdistys toiminnan kehittäminen, jossa mukana vertaisryhmätoimintaa, tapahtumien järjestämistä ja jatkossa myös mentorointitoiminnan koordinointi. Hankkeessa on järjestetty myös paljon tapahtumia, kuten Naapuruuspäivä tapahtumat (3 tapahtumaa), koulutusinfoja, kansalaisuuden saaneiden juhla, yhteiskuntavastuuseminaari, mentorointiin liittyvät tapahtumat jne. MAAHAHMUUTTAJIEN OHJAUS JA NEUVONTA Ohjauksen ja neuvonnan pilottiin on osallistunut noin 100 maahanmuuttajaa, joille on etsitty työpaikkoja, työharjoittelu- ja koulutuspaikkoja sekä selvitetty työllistymistä estäviä asioita moniammatillista osaamista hyödyntäen. Lisäksi ohjaukseen on osallistunut useita lyhytkestoisia osallistujia (alle 7 ohjaustuntia). Ohjauksen ja neuvonnan tavoitteena on ollut tukea ohjattavan motivaatiota vahvistaa omia työllistymismahdollisuuksia ja löytää tukimuotoja ja polkuja, jotka vahvistavat ohjattavan mahdollisuuksia osaamisen kasvattamiseen ja työllistymiseen. Ohjausta ja neuvontaa on toteutettu pääasiassa Salon seudun aikuisopistossa ja esim. työharjoittelupaikoilla. Ohjauksen kesto ohjattavaa kohden vaihtelee paljon ohjattavan tilanteesta riippuen. Keskimääräinen ohjausaika koko hankkeen aikana oli noin 13 tuntia
ohjattavaa kohti. Hankkeessa kehitetty ohjausprosessi etenee seuraavasti. Ohjaukseen hakeudutaan joko työvoimaneuvojan tai kouluttajan ohjaamana tai oman yhteydenoton kautta. Ensimmäisellä tapaamiskerralla suoritetaan ns. alkuhaastattelu, jossa käydään läpi elämäntilanteeseen liittyvät asiat, osaaminen, työkokemus, koulutus ym. asiat sekä asetetaan lyhyen- ja pitkäntähtäimen tavoitteet. Hankkeen ohjauksessa keskeistä on ollut ohjattavien vastuuttaminen omien asioiden eteenpäin viemisessä. Ohjauksen yhteydessä sovitaan välitehtävistä tai muusta selvitettävästä asiasta, jotka ohjattava hoitaa itsenäisesti. Välitehtävä voi olla esimerkiksi yhteydenotto työharjoittelupaikan saamiseksi tai jonkun muun omaa tilannetta eteenpäin vievän asian selvittäminen. Ohjaus voi tapahtua joko oppilaitoksessa, työharjoittelupaikalla tai puhelimella, sähköpostilla tai vaikka Facebookissa. Ohjauksessa on ylläpidetty yhteistyötä Salon TE toimiston kanssa ja Salon kaupungin Maahanmuuttajayksikön kanssa. Hankkeen ohjaushenkilöt ovat olleet säännöllisesti yhteydessä sekä TE toimiston, että Maahanmuuttajayksikön työntekijöihin. Maahanmuuttaja-asiakkaiden ohjaustyössä on tunnistettu seuraavat arvot ja käytännöt: Henkilökohtaisuus: yksilöllinen ohjaus, erilaiset ohjaustavat, Asiakaslähtöisyys: asiakkaan kanssa yhdessä laadittu suunnitelma, Kokonaisvaltaisuus: muidenkin asioiden huomioiminen kuin työn tai koulutuksen haku (terveydentila, perhetilanne, toimeentulo, työllistymisen esteet), Kärsivällisyys: ohjauksen joustavuus, pitkä pinna, Säännöllisyys: säännöllinen yhteydenpito ja sovitut tapaamiset, Vastuullisuus: välitehtävät, motivointi, vastuuttaminen, sparraus, Monipuolisuus: keskustelut, tekstiviestit, puhelut, sosiaalinen media, ohjaus asiakkaan mukaan, Pitkäjänteisyys: jatkosuunnitelmat ja jälkiohjaus muuttuvissa tilanteissa, Asiantuntevuus: tietoa mahdollisuuksista (työpaikat, työharjoittelupaikat, koulutukset, oleskelulupa, kansalaisuus, muuta), Inhimillisyys: hyvän löytäminen ihmisestä, aito välittäminen. Sekä maahanmuuttaja-asiakkaat, että ohjaajat ovat kokeneet henkilökohtaisen ohjauksen erittäin tärkeäksi ja myös tulosten kannalta tehokkaaksi. Henkilökohtaisessa ohjauksessa päästään helpommin ja nopeammin käsiksi työllistymistä hidastavien tai estävien asioiden käsittelyyn ja ratkaisemiseen. Ohjaustoiminnan kehittämisen tuloksena ohjaajien osaaminen maahanmuuttajien ohjaustyössä on kehittynyt merkittävästi. Maahanmuuttajien ohjaamiseen on olemassa toimintamalli ja sovitut käytännöt (mm. alkuhaastattelulomake), joita sovelletaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Alkuhaastattelulomaketta on hyödynnetty myös kotoutumiskoulutuksen henkilökohtaistamissuunnitelman pohjana. Hankkeen kehittämistyön tuloksena Salon seudun aikuisopiston kotoutumiskoulutukseen on kehitetty ohjauksellista työotetta. Opetussuunnitelmassa painotetaan nykyään enemmän ohjausta ja kaikille kotoutumiskoulutuksen päättäneille kerrotaan mm. työhönvalmennuksesta, mentorointitoiminnasta ja suomen kielen jatko-opiskelumahdollisuuksista. Kokemusten perusteella voidaan sanoa, että ohjaustyölle on edelleen tarvetta. Ohjausta voidaan jossain määrin toteuttaa jatkossa osana uravalmennuksia, työhönvalmennuksen keinoin sekä muiden valmennusten ja koulutusten avulla. Maahanmuuttajaasiakkaiden hakeutumista mm. edellä mainittuihin koulutuksiin, valmennuksiin ja palveluihin hankaloittaa
sähköisen asioinnin lisääntyminen esimerkiksi työvoimahallinnon palveluissa. MAAHANMUUTTO-OHJELMAN UUDISTAMINEN JA JALKAUTTAMINEN Hankkeessa on uudistettu Salon kaupungin maahanmuutto-ohjelma ja se hyväksyttiin Salon kaupunginvaltuustossa 5.3.2012. Hyväksymisen jälkeen ohjelma sai lopullisen ulkoasunsa ja siitä otettiin 500 kappaleen painos. Ohjelmaa on jaettu kaikille ohjelmatyössä mukana olleille, Salon kaupungin toimialoille, oppilaitoksiin, Salon TE toimistoon ja muille keskeisille yhteistyökumppaneille. Ohjelman julkistamisesta pidettiin pienimuotoinen tiedotustilaisuus ja siitä kirjoitettiin mm. Turun Sanomissa. Salon maahanmuutto-ohjelman tavoitteena on nopeuttaa ja kehittää edelleen maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä huomioiden perheet kokonaisuutena. Lisäksi tavoitteena on rakentaa monikulttuurista asuin- ja elinympäristöä, kehittää monikulttuurisia työympäristöjä ja valmistautua työperäisen maahanmuuton lisääntymiseen sekä lisätä maahanmuuttajien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ohjelman pyrkii vahvistamaan yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä tasavertaisuutta ja kanssakäymistä eri kulttuurien kesken ja tätä kautta ehkäisemään syrjäytymistä. Salon maahanmuutto-ohjelman laatiminen perustui osallistavaan kehittämiseen. Ohjelma laadittiin laajassa yhteistyössä työpajatyyppisesti tyyppisesti kymmenessä eri työryhmässä. Ohjelman laatimisprosessi koostui nykytilan ja tarpeiden kartoituksesta, vision ja tavoitteiden asettamisesta, ohjelman rakenteen ja kokoamisen suunnittelusta, ohjelman kokoamisesta työryhmissä, arvioinnista ja hyväksymisestä sekä jalkauttamisesta ja jatkuvasta kehittämisestä. Salon maahanmuutto-ohjelma tähtää palvelujen ja toiminnan kehittämiseen sekä yhteistyön lisäämiseen maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvissä asioissa. Maahanmuutto-ohjelman perustana ovat maahanmuuttajien kotoutumisesta säädetty laki, Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma ja Salon kaupungin strategia. Ohjelma kannustaa huomioimaan kansainvälistymisen ja monimuotoisuuden tuomat haasteet ja mahdollisuudet kaupungin kehittämisessä. Salon maahanmuutto-ohjelman laatimisen lähtökohtana oli kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa eri palvelut ja toimijat nähtiin kokonaisuutena ja huomio kiinnitettiin palvelujen joustavaan toimivuuteen ja eri toimijoiden välisen yhteistyöhön. Maahanmuuttajien palveluja tarkasteltiin asiakaslähtöisesti, maahanmuuttajien ja heidän perheidensä näkökulmista eikä sektorikeskeisesti eri palvelujen näkökulmista. Salon Maahanmuutto-ohjelman visio on: Salo on vetovoimainen ja monikulttuurinen kaupunki asua ja tehdä työtä. Salossa monikulttuurisuus on voimavara ja eri kulttuureista tulevilla ihmisillä on mahdollisuuksia osallistua ja toimia aktiivisina ja yhdenvertaisina salolaisina. Maahanmuutto ja kotoutuminen on huomioitu kunnan palveluissa, eri organisaatioiden toiminnassa ja kuntalaisten arkipäivässä. Ohjelman valmistumisen jälkeen Salon kaupunkiin on perustettu eri toimialojen yhteyshenkilöistä koottu koordinointiryhmä ohjelman toimenpiteiden jalkauttamiseen ja seurantaan. Ryhmässä on 14 jäsentä ja sitä vetää kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö/maahanmuuttokoordinaattori. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja ryhmän tavoitteena on tehdä ohjelman sisältöä tutuksi omalla toimialalla, viedä toimenpiteitä eteenpäin ja vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Lisäksi ryhmä toimii foorumina keskustelulle maahanmuuttajatyön haasteista ja kehittämisajatuksista. Hankkeen loppupuolella on
kehitetty maahanmuuttajille suunnattua tiedottamista ja maahanmuuttoasioihin liittyvää tiedonkulkua. Hankkeessa on uudistettu maahanmuuttajille suunnatut Salon kaupungin verkkosivut, joita päivitetään säännöllisesti. Myös Opas maahanmuuttajille on päivitetty hankkeen aikana. MENTOROINTITOIMINTA Monikulttuurinen Salo hankkeessa on kehitetty maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseen tähtäävää mentorointitoimintaa. Mentoroinnin tarkoituksena on tukea maahanmuuttajien ammatillista kehittymistä, vahvistaa alan sanaston osaamista ja työympäristöjen tuntemusta. Mentoroinnissa maahanmuuttajat ovat aktoreita, joilla on ammatti tai realistinen suunnitelma uudesta ammatista. Mentoreina toimivat kokeneet eri alojen ammattilaiset, jotka haluavat tukea aktoreita koulutus- tai työpaikan saavuttamisessa. Hankkeessa on kehitetty mentoroinnin toimintamalli ja materiaalia mentoroinnin tueksi, etsitty sopivia aktoreita ja mentoreita, toteutettu mentorointia ja kerätty kokemuksia aktoreilta ja mentoreilta. Mentorointi käynnistyy kun mentoria etsivälle aktorille löytyy sopiva mentori. Aktori ja mentori perehdytetään mentoroinnin sääntöihin, periaatteisiin ja käytäntöihin. Mentoreille ja aktoreille voidaan järjestää myös yhteisiä tai erillisiä valmennuksia. Mentoroinnin aluksi aktori, mentori ja mentoroinnin koordinaattori tapaavat ja laativat mentorointisopimuksen. Sopimuksessa määritellään mentoroinnin tavoitteet ja sovitaan käytännöt mentorointiin (miten pidetään yhteyttä, kuinka usein tavataan jne.). Ensimmäisen tapaamisen jälkeen aktori ja mentori tapaavat kahdestaan, mutta koordinaattori on tarvittaessa parien käytössä ja voi tavata heitä yhdessä tai erikseen. Mentori saa halutessaan materiaalia mentoroinnin tueksi. Mentorointipari pitää pienimuotoista päiväkirjaa mentoroinnin etenemisestä (tapaamisajat, keskusteluaiheet). Koordinaattori kyselee mentoroinnin aikana ja päättyessä molemmilta osapuolilta kuulumisia ja palautetta mentoroinnista. Mentorointi kestää yleensä puolesta vuodesta vuoteen, mutta se voi jatkua pitempäänkin. Hankkeessa on järjestetty info-tilaisuuksia aktoreille ja mentoreille ja hankkeen aikana on käynnistynyt noin 20 eri alojen mentorointiparia. Kaikki aktorit ja mentorit ovat olleet naisia, mutta mukana on ollut kiinnostuneita miehiä sekä aktoreina, että mentoreina, mutta mentorointi ei eri syistä ole miesten osalta käynnistynyt (esim. paikkakunnalta muutto, ei sopivaa mentoria). Mentoroinnin kehittämistyössä on tehty yhteistyötä Väestöliiton Womento -hankkeen kanssa. Hankkeet ovat mm. järjestäneet yhteisiä tilaisuuksia aktoreille ja mentoreille. Hankkeessa on kerätty kokemuksia ja palautetta mentorointitoiminnasta sekä aktoreilta ja mentoreilta. Palaute on ollut hyvin positiivista. Aktoreiden mukaan he ovat saaneet tietoa suomalaisesta työelämästä ja koulutusmahdollisuuksista, alan sanastoista ja termeistä ja päässeet tutustumaan työpaikkoihin ja tutustuneet uusiin ihmisiin ja verkostoihin. Muutama oli oivaltanut, että aikuisenakin voi opiskella ja moni oli saanut rohkeutta ja varmuutta jatkaa opiskelua ja työnhakua. Mentorit ovat myös olleet tyytyväisiä. He ovat saaneet muiden kulttuurien näkökulmia omaan alaan, monenlaista tietoa muista kulttuureista ja kokemukset siitä, että on voinut olla avuksi, ovat olleet hyvin palkitsevia. Mentoroinnissa on ollut mukana mm. seuraavia ammatteja: lastentarhanopettaja, terveysalan opettaja, kätilö, toimintaterapeutti, kuvataideopettaja/taiteilija, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja, kosmetologi ja yrittäjä. Mentoreita on ollut helpompi löytää ns. naisvaltaisilta aloilta. Aloilla, joilla on tällä hetkellä vähän töitä ja paljon työttömyyttä, on vaikeampi löytää kiinnostuneita mentoreita. Mentoroinnin tueksi on kehitetty info- ja valmennusmateriaalia aktoreille ja mentoreille,
yhteystietolomakkeet aktoreille ja mentoreille, mentorointisopimuspohja (sisältää mentoroinnin säännöt) ja mentorointikansio, jossa on mentoroinnin tukimateriaalia (suomalainen työkulttuuri, työhaastatteluun valmistautuminen, työsuhde- ja työehtoasiat, suomen kielen opiskelumateriaali, todistuksen rinnastaminen jne.). Mentorointi-infot on lisätty Salon seudun aikuisopiston kotoutumiskoulutuksen lukujärjestykseen, joten jokainen kuulee mentoroinnista kotoutumiskoulutuksen aikana. Maahanmuuttajille on välillä vaikeaa kertoa mitä mentorointi käytännössä tarkoittaa ja miten se eroaa esimerkiksi muusta ohjauksesta. Mentoroinnin kohderyhmä onkin tarkentunut hankkeen aikana. Mentorointiin osallistuminen edellyttää aika hyvää suomen kielen taitoa, joten se ei välttämättä sovellu kaikille kotoutumiskoulutuksen päättäville. On myös tärkeää, että aktorilla on joko ammatti, jota hän haluaa jatkaa Suomessa tai suunnitelma uuden ammatin hankkimisesta. Pilotin aikana todettiin, että mentorointi on suhteellisen kevyt tukimuoto. Kevyellä tarkoitetaan sitä, että mentorointi on aika helppo organisoida, se ei vaadi erikoisia materiaaleja, eikä se vielä paljon aikaa. Mentorointitoiminnan jatkumisesta hankkeen jälkeen kerrotaan lisää kohdassa 12. Toiminnan jatkuvuus. MAAHANMUUTTAJARYHMIEN AKTIIVISUUDEN VAHVISTAMINEN Hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa Salon alueen maahanmuuttajien aktiivisuutta, osallistumista ja osaamista mm. yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Salon alueen maahanmuuttajia on pyritty aktivoimaan mm. Salon kaupungin maahanmuuttajaneuvoston avulla. Maahanmuuttajaneuvosto on perustettu alun perin kahden maahanmuuttajataustaisen kaupunginvaltuutetun aloitteesta. Hankkeessa on kehitetty neuvoston toimintaa ja osaamista. Neuvoston jäsenet edustavat eri kansallisuus- ja maahanmuuttajaryhmiä. Neuvoston tarkoitus on toimia äänitorvena ja viestien välittäjänä maahanmuuttajien ja viranomaisten välillä. Neuvoston jäsenten rooli on edustaa Salossa asuvia maahanmuuttajia, mutta samalla he toimivat maahanmuuttajien tukihenkilöinä ja maahanmuuttajia koskevien asioiden tiedottajina. Neuvoston kokouksissa käsitellään eri teemoja (esim. TE toimiston palvelut, kaupungin sosiaalipalvelujen maahanmuuttoyksikön palvelut, alkukartoitus, eläkeläiset ja neuvonta) ja niihin kutsutaan tarpeen mukaan eri alojen asiantuntijoita tai virkamiehiä. Neuvosto on hakenut ideoita toimintaansa mm. Tampereelta, jonne hanke järjesti benchmarking vierailun syksyllä 2012. Hanke on ollut käynnistämässä Mun Salo ry:n Salon monikulttuurisen yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen tavoitteena on mm. vaikuttaminen, tiedottaminen, yhteistyön lisääminen eri kulttuurien välillä sekä syrjäytymisen ehkäisy. Toimintaan kuuluu mm. vertaisryhmätoimintaa, tapahtumien järjestämistä ja jatkossa myös mentorointitoiminnan koordinointi. Kaikilla monikulttuurisuudesta kiinnostuneilla on mahdollisuus liittyä yhdistyksen jäseneksi ja toimia monikulttuurisen ja suvaitsevan toimintaympäristön puolesta. Yhdistyksen jäsenenä on sekä maahanmuuttajia, että suomalaisia. Mun Salo ry. on jatkanut toimintaansa mm. järjestämällä vertaisryhmätoimintaa ja osallistumalla tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Mun Salo ry jatkaa mentorointitoiminnan koordinointia hankkeen päättyessä syksyllä 2014. Hanke on ollut mukana ideoimassa, käynnistämässä ja toteuttamissa Naapuruuspäivä -tapahtumia. Tapahtuma on järjestetty nyt kolme kertaa; kerran Salon kirjastossa ja kaksi kertaa Salon kaupungintalossa. Tapahtuma on järjestetty joka kerta laajalla yhteistyöllä alueen toimijoiden ja maahanmuuttajien kanssa. Tapahtumissa on ollut esillä salolaisten maahanmuuttajien kulttuuria mm. esineiden, vaatteiden, kirjojen,
kuvien, soittimien, musiikin, pelien, kankaiden, lelujen ja astioiden avulla. Tuloksena on ollut hyvin värikkäitä, näyttäviä ja ennen kaikkea monikulttuurisia tapahtumia ja näyteikkunoita kulttuureihin, joihin Salossa voi törmätä. Näyttelyjen kävijämäärät olivat ennakoitua suurempia: arvioiden mukaan näyttelyissä on joka kerta käynyt 300-500 vierasta. Vuonna 2014 näyttelyn järjestämisen päävastuu oli kotoutumiskoulutuksen opiskelijoilla. Projekti oli hyvä oppimiskokemus ja siihen oli mahdollistaa osallistaa sekä pitkään opiskelleet, että juuri aloittaneet opiskelijat. Naapuruuspäivän tapahtumien tarkoitus on esitellä muita kulttuureja salolaisille, mutta tarkoituksena on myös tarjota maahanmuuttajille mahdollisuus tutustua suomalaisiin ja muihin maahanmuuttajiin. Tarkoitus on myös vahvistaa osallisuuden ja osallistumisen tunnetta. Näyttelyn yhteydessä on järjestetty myös muita tapahtumia. Vuonna 2013 järjestettiin tietopuolinen tilaisuus Salon valtuutetuille ja muille luottamushenkilöille. Tilaisuuden nimi oli: Tietoa maahanmuutosta ja tilaisuuteen osallistui parikymmentä henkilöä. Maahanmuuttokoordinaattori Kalle Myllymäki ELY keskuksesta kertoi faktoja maahanmuutosta. Hankeryhmä puolestaan kertoi mm. Monikulttuurinen Salo hankkeesta ja Salon maahanmuuton tilanteesta. Vuonna 2014 Naapuruuspäivän yhteydessä järjestettiin juhla Suomen kansalaisuuden saaneille maahanmuuttajille. Edellinen juhla järjestettiin hankkeen toimesta vuonna 2011. Tilaisuuksissa kerrottiin mm. Salon maahanmuuttajaneuvoston ja Mun Salo - Salon monikulttuurisen yhdistyksen toiminnasta. Tavoitteena on tiedottaa maahanmuuttajille osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Mentoroinnin toimintamallin kehittäminen käynnistyi loppuvuonna 2012 ja hankkeessa on käynnistetty noin 20 mentorointiparia. Idea mentoroinnin hyödyntämisestä maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen tukena saatiin Tanskasta. Ammatillisuuteen painottuvaa mentorointitoimintaa, joka tukee maahanmuuttajien koulutukseen pääsyä ja työllistymistä, ei ole Suomessa vielä laajasti kehitetty. Mentoroinnin päättäneiden parien kokemukset ja palautteet ovat olleet todella positiivisia, mikä kannustaa jatkamaan ja kehittämään toimintaa. Mun Salo ry. jatkaa mentorointitoiminnan koordinointia hankkeen päättymisen jälkeen. Mentorointitoiminnan kehittämisestä on kerrottu laajemmin kohdassa 8. Projektin tulokset. Salon Maahanmuutto-ohjelman toimenpide-ehdotukset koottiin uudella, alueelle innovatiivisella tavalla. Työhön osallistettiin kaikki ne tahot ja toimijat, joita maahanmuutto-ohjelman sisällöt koskettavat (julkinen sektori, työelämä, kolmas sektori ja maahanmuuttajat). Hanke koordinoi ja käynnisti eri alojen työryhmiä, jotka pohtivat maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyviä asioita ja niiden kehittämistä omasta näkökulmastaan. Työryhmät tuottivat maahanmuutto-ohjelman konkreettiset toimenpide-ehdotukset itse. Salon kaupungin valtuusto hyväksyi ohjelman maaliskuussa 2013. Salossa on käynnistetty kaupungin kotoutumistyön koordinointiryhmä, joka on innovatiivista toimintaa Salon alueella. Koordinointiryhmän tehtävänä on jalkauttaa uuden maahanmuutto-ohjelman toimenpiteitä omalla toimialallaan. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja ryhmän tavoitteena on tehdä ohjelman sisältöä tutuksi omalla toimialalla, viedä toimenpiteitä eteenpäin ja vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
Lisäksi ryhmä toimii foorumina keskustelulle maahanmuuttajatyön haasteista ja kehittämisajatuksista. Salon seudun toimintaympäristössä innovatiivista kotoutumistyön kehittämisessä oli hankkeen toimintatapa, jossa usea eri organisaatio osallistui kehittämistyöhön ja hankkeen toimenpiteiden toteuttamiseen. Kaikilla mukana olevilla toimijoilla on kokemusta kotoutumiseen liittyvistä asioista ja kaikilla on omat sidosryhmänsä ja näkökulmansa asioiden kehittämiseen. Työn tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä jokaisessa organisaatiossa ja yhteistyö toimijoiden välillä tiivistyi ja vahvistui yhdessä tekemisen myötä. Työelämäyhteistyön kehittäminen yhteistyössä useiden eri hankkeiden ja toimijoiden kesken on ollut Salossa innovatiivista ja hyvä käytäntö. Yhteistyö on järkevää, koska kaikilla hankkeilla on ollut asiakkaina työtä etsiviä henkilöitä ja jokainen hanke halusi rakentaa yhteistyökuvioita työelämän kanssa. Yhteistyöllä toimijat näyttäytyvät työelämän suuntaan yhtenäisenä kumppanina. Työelämäryhmä on järjestänyt monenlaisia tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa on käsitelty mm. koulutusmahdollisuuksia, työllistymistä ja yhteiskuntavastuuta. Ohjaustyön kehittämisessä on rakennettu yhteistyökäytäntöjä Salon TE toimiston ja kaupungin Maahanmuuttajayksikön kanssa. Ohjaushenkilöt ja TE toimiston työvoimaneuvojat tapaavat ja vaihtavat kuulumisia ohjattaviin henkilöihin liittyen. Käytäntö on hyvä, koska näin eri toimijat voivat oman työnsä puitteissa ohjata asiakasta samaan suuntaan. Eri tahojen ohjaushenkilöt ovat tietoisia kaikista työllistymiseen vaikuttavista asioista ja voivat suunnitella toimenpiteitä yhdessä työllistymistä tukevaksi. Ohjaustyön raportointiin ja seurantatietojen keräämisen on kehitetty taulukkomalli, joka toimii erinomaisesti hankkeissa, joissa raportoidaan aloittavia henkilöitä. Muita hankkeessa toteutettuja menetelmiä, toimintamalleja, yhteistyörakenteita ja materiaaleja on esitelty tarkemmin kohdassa 8. Projektin tulokset. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeessa käynnistetystä mentorointitoiminnasta ja siihen liittyvistä käytännöistä on muotoutumassa konkreettinen ja toimiva hyvä käytäntö. Mentorointiin on kehitetty toimintamalli, sopimusluonnokset, infoja valmennusmateriaalia, pelisäännöt ja tukimateriaalia, joiden avulla mentorointitoiminta voidaan tarvittaessa käynnistää helposti. Hankkeessa on kerätty palautetta mentorointipareilta ja palaute on ollut hyvin positiivista. Paikallinen monikulttuurinen yhdistys Mun Salo ry. jatkaa mentoroinnin koordinointia hankkeen jälkeen. Mun Salo ry:n tulee tekemään yhteistyötä vakiintuneiden paikallisten yhdistysten kanssa (esim. UN Women, Akateemiset naiset, Zonta-kerho, Soroptimistit jne.), jotka ovat lupautuneet etsimään tarvittaessa mentoreita omista verkostoistaan. Mentorointitoiminnasta kerrotaan hankkeen verkkosivuilla ja siitä on kerrottu myös erilaisissa tilaisuuksissa, kokouksissa, lehdistössä ja tapahtumissa. Maahanmuuttajien ohjaustyöhön on kehitetty toimintamalli ja materiaalia, joka tukee ohjausta ja vahvistaa yhteistyötä ja tiedonkulkua ohjaustyötä tekevien ja Salon TE toimiston välillä. Ohjaushenkilöt ja TE toimiston työvoimaneuvojat tapaavat tarvittaessa ja vaihtavat kuulumisia ohjattaviin henkilöihin liittyen.