30.7.2016 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SALOVUORENTIE 1-3 JA PALOAUKEANTIE 2 (KORPILAHTI) ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 84. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 354 TONTILLE 1 JA KORTTELIN 355 TONTEILLE 1, 2 JA 3 SEKÄ LÄHIVIRKISTYS JA MAA- JA METSÄTALOUSALUEELLE Kaavatunnus 84:014 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuutta liittää voimassa olevan kaavan mukaisiin korttelissa 355 sijaitseviin tontteihin 1 ja 2 länsipuolella sijaitsevasta kaavoittamattomasta alueesta kaavamuutoksen hakijan omistuksessa oleva noin 230 m 2 suuruinen alue. Lisäksi tonttiin 1 liitettäisiin suikale eteläpuolella sijaitsevasta lähivirkistysalueesta (VL), koska nykytilanteessa osa talon perustuksista sijaitsee VL- alueen puolella. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan korttelissa 354 sijaitsevan liikerakennusten korttelialueen (KL) säilyttämisedellytyksiä. Tissolanmäellä ei ole kysyntää liiketonteista, jolloin korttelialueen käyttötarkoituksen muutos asumisen mahdollistavaksi on tarkoituksenmukaista. Tavoitteena on selkeyttää alueen kaavallista tilannetta ja päivittää alueen tila- ja aluevarauksia. Lisäksi kaavamuutoksen yhteydessä tarkistetaan alueen rakennusoikeudet, rakennusalat ja käyttötarkoitusmerkinnät. KUVA 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu mustalla soikiolla. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Korpilahden Tissolanmäellä, noin kahden kilometrin etäisyydellä Korpilahden keskustasta luoteeseen. Alue sijoittuu Salovuorentien ja Räätälitien risteysalueelle. Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta ja idästä Salovuorentien ja Räätälitien risteysalueeseen. Etelästä alue rajautuu lähivirkistysalueeseen (VL) ja Paloaukeantien katualueeseen. Alueen länsipuoli on kaavoittamatonta aluetta. Suunnittelualueen kolme AO- tonttia ovat yksityisessä omistuksessa. Viereinen lähivirkistysalue (VL) ja liikerakennusten korttelialue (KL) ovat Jyväskylän kaupungin omistuksessa. Asemakaavan muutos on käynnistynyt Salovuorentie 2 ja 3 omistajan hakemuksesta. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavamuutoksen yhteydessä. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (vahvistettu 14.4.2009) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). - Korpilahden taajaman lähialueen yleiskaavassa (Kv hyväksynyt oikeusvaikutuksettomana 10.3.1980) suunnittelualue on osoitettu pääasiassa pientaloalueeksi, johon kuuluvat omakoti- ja rivitaloalueet (AP), puistoalueeksi (P) ja yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). KUVA 2 Suunnittelualueen AO- korttelialue idästä. - Vt 4:n lähialueiden maankäytön ja liikenteen osayleiskaavassa (Kv hyväksynyt oikeusvaikutuksettomana 18.10.1982) suunnittelualueen koilliskulma on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL).
84:014 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.7.2016 (2) KUVA 3 Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue rajattu punaisella. - Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.11.2014 oikeusvaikutteisena (kaava ei ole tullut voimaan), suunnittelualue on osoitettu kestävän liikkumisen taajamaksi (vaaleanruskea väri). - Asemakaavassa (hyväksytty 6.11.1990) suunnittelualue on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO), liikerakennusten korttelialueeksi (KL), lähivirkistysalueeksi (VL) ja maa- ja metsätalousalueeksi (M). Voimassaolevassa asemakaavassa suunnittelualue muodostuu kolmesta AO- tontista, yhdestä KL- tontista, lähivirkistysalueesta ja maa- ja metsätalousalueesta. Erillispientalojen korttelialueen (AO) kerrosluku on I ½ ja tehokkuusluku e=0,15. Autopaikkoja on rakennettava AO- alueilla vähintään 2 ap/ rakennuspaikka. Erillispientalojen korttelialueella (AO) sallitaan asumisen lisäksi ympäristöhäiriöitä aiheuttamaton pienyritystoiminta, jota varten saadaan sallitusta rakennusoikeudesta käyttää enintään 20 % kullekin rakennuspaikalle. Pienyrityksessä saa rakennuspaikalla käydä töissä enintään yksi ulkopuolinen työntekijä. Yritysrakennusten tulee olla harjakattoisia ja julkisivupinnoista 15 % tulee olla ikkunoita. Rakennuspaikat on aidattava, esim. pensasaidalla. Talousrakennuksen, enintään 60 kem 2, saa rakentaa rakennusrajan ulkopuolelle, ei kuitenkaan neljää metriä lähemmäksi tien puoleista kort- telirajaa, tai naapurin suostumuksetta kahta metriä lähemmäs naapurin rajaa. Kaavamuutoksen kohteena oleville AO- tonteille on osoitettu yksi rakennusala per tontti. Liikerakennusten korttelialueen (KL) kerrosluku on II ja tehokkuusluku e = 0,30. Autopaikkoja on rakennettava KL- alueella vähintään 1 ap/ 40 kem 2. KL- alueen kautta kulkee rasitteena ajoyhteys (ajo) AO- alueelle. Lähivirkistysalueelle (VL) on osoitettu rasitteena kaksi ajoyhteyttä (ajo), joiden kautta liikennöinti AO- korttelin tonteille on mahdollista järjestää ja yleiselle jalankululle varattu alueen osa (viivoitus). Lähivirkistysalueelle on osoitettu lisäksi lammen rakentamiseen varattu alueen osa (la). Maa- ja metsätalousalueella (suunnittelualueen pohjoisosassa) sijaitsee myös ajo- merkinnällä osoitettu ajoyhteys. Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualueen AO- korttelialueella sijaitsee nykytilanteessa kaksi pienehköä omakotitaloa. Alueella sijaitsevat rakennukset ovat kooltaan 45 kem 2 ja 52 kem 2. Lisäksi tontilla numero 1 sijaitsee talousrakennus ja tontilla numero 3 kaksi talousrakennusta. Rakennusten valmistumisvuotta ei ole määritelty, mutta arvioitu valmistumisajankohta on 1940- luvun taitteessa. Keski- Suomen museo tekee alueelle katselmuksen kesällä 2016.
84:014 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.7.2016 (3) KUVA 4 Nykyinen tilanne suunnittelualueella. Muilta osin alue on pääasiassa rakentamatonta sekametsää. Alueen maaperä on hiesua. Alueella sijaitsee lampi. Suunnittelualueen halki kulkee Elenian hallinnoima 20 kv: n ja 0,4 kv: n voimajohtolinja. Suunnittelualue sijoittuu kunnallisteknisten verkostojen läheisyyteen täydentämään rakennettua ympäristöä. Erillispientalojen korttelialueelle (AO) on voimassa olevassa kaavassa osoitettu kolme ajoyhteyttä; kaksi yhteyksistä kulkee lähivirkistysalueen kautta ja yksi maa- ja metsätalousalueella. Eteläisin ajoyhteys kulkee toteutumattoman liikerakennusten korttelialueen (KL) kautta. Suunnittelualueen pinta-ala on 2, 09 ha, josta erillispientalojen korttelialuetta on 0, 54 ha, liikerakennusten korttelialuetta 0, 30 ha, lähivirkistysaluetta 1, 18 ha ja maa- ja metsätalousaluetta 0,04 ha. Erillispientaloalueelle on osoitettu yhteensä kolme tonttia, jotka ovat kooltaan 750 m 2, 1984 m 2 ja 2640 m 2. Liikerakennusten korttelialueen tontin koko on 3004 m 2. Voimassa olevan kaavan mukainen rakennusoikeus erillispientalojen korttelialueen tonteilla on 396 kem 2 (tontti numero 1), 298 kem 2 (tontti numero 2) ja 112,5 kem 2 (tontti numero 3). Korttelin tontteja 1 ja 2 laajennetaan kaavoittamattoman alueen ja lähivirkistysalueen (VL) suuntaan. Liikerakennusten korttelialueen tontin rakennusoikeus on 901, 3 kem 2. Kaavoitettavan alueen lähiympäristössä sijaitsee pientaloja. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee AO- merkinnällä osoitettuja korttelialueita, joissa sijaitsevat rakennukset ovat valmistuneet 80- luvun vaihteessa. Osassa rakennuksista valmistumisajankohtaa ei ole määritetty. Suunnittelualueen etelänpuoleisella alueella sijaitsee asuinpientalojen korttelialue (AP). Asuinpientalojen korttelialueella sijaitsee kaksi omakotitaloa, jotka ovat rakentuneet 2000- luvun taitteessa. Suunnittelualueelle on laadittu liito-oravaselvitys 22.7.2016. Selvityksessä alueelta havaittiin merkkejä liito-oravista, mutta niiden käyttämät lisääntymis- ja levähdyspaikat eivät ulotu rakentamiseen osoitetuille alueille. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Jaana Ikkala Olli Ikkala Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi Elenia Oy JE-Siirto Oy Korpilahden Yrittäjät Ry Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
84:014 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.7.2016 (4) KUVA 5 Ortokuva suunnittelualueelta 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset luontoon - vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan - vaikutukset virkistysalueisiin ja -yhteyksiin - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset liikenteeseen - sosiaaliset vaikutukset Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietoma- teriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (kesä 2016) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä tai Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kesä-syksy 2016) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa (tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä) sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomis-
84:014 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.7.2016 (5) tajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään tarvittaessa kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (talvi 2016) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 14 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään tarvittaessa kaavaselostukseen. KUVA 6 Suunnittelualueen AO- ja KL korttelialueet lännestä. Hyväksymisvaihe (talvi 2016-2017) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen/kaavamuutos-ehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Henriikka Lonka, kaavasuunnittelija Jaana Nyman, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) 266 8654 (014) 266 5042 email henriikka.lonka@jkl.fi jaana.a.nyman@jkl.fi internet www.jyvaskyla.fi/kaavoitus