Metalli 49 120 vuotta Lauantaina 8.2.2014

EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 1 Turun metallityöväen ammattiosasto ry. 49 jäsenlehti 1/2014. www.metalli49turku.fi Metalli 49 120 vuotta Lauantaina 8.2.2014 Turun VPK:n talolla, Brankulla (Eskelinkatu 5, Turku) Juhlavastaanotto ja juhla Onnittelujen vastaanotto klo 16.00 18.00 Pääjuhla klo 18.00 01.00 Tervehdykset Juhlapuheet Lauluryhmä Ritspiikki Buffetruokailu Tanssia Ilmoittautuminen pääjuhlaan 23.01.2014 mennessä: 044 518 9446 tai 050 434 5245, anu.tuovinen@metalli49turku.fi Tervetuloa! Lastenjuhla Taikurin esitys noin klo 13 klo 12-14 Kakkua, keksejä, karkkia ja mehua! kasvomaalausta, leikkejä (Raision Pioneerit) Metalli 49:n historiaa 120 vuoden salaisuus s....5 tallettamaan! s...4 Telakka: Valtion otettava vastuu haparointi seis! s....3

2 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Pääkirjoitus 1/2014 120 vuotta edunvalvontaa Helmikuun 4. päivä tulee kuluneeksi 120 vuotta siitä kun joukko metallityöläisiä kokoontui Turun Työväen Yhdistyksen tiloihin perustamaan uutta yhdistystä ajamaan työläisten etuja. Tuolloin on alkanut perinteikäs työolojen kehittäminen. Se ei ole ollut helppoa. Vuonna 1894 perustetun yhdistyksen nimi oli Turun rautaym. metallityöntekijäin ammattiosasto. Työnantajat vastustivat ankarasti kaikkia uudistuksia ja parannusehdotuksia. Työtä tehtiin tuolloin kuutena päivänä viikossa, 10 14 tuntia päivässä. Työssäkäynti aloitettiin nuorena, nuorimmat apupojat olivat vasta 12-vuotiaita. Kului monta vuotta, ennen kuin päästiin kahdeksan tunnin työpäivään ja silloinkin vielä lauantaisin tehtiin töitä, tosin lyhyempää työpäivää kuin muina arkipäivinä. Ammattiosaston alkuaikojen tapahtumista saa hyvän kuvan lukemalla professori Kari Teräksen tekemän historiakirjan vuosilta 1894 1930. Turkulaiset metallityöläiset olivat perustamassa Suomeen Metalliliittoa vuonna 1899. Siitä lähtien on turkulaisilla ja varsinkin Metalli 49 jäsenillä ollut hyvin vahva asema Metalliliiton toiminnassa ja myös liiton toiminnan kehittäjänä. Vuoden 1919 jälkeen ammattiosastoon perustettiin työhuonekuntia, jotka loivat perustan vahvalle ammattiyhdistystoiminnalle ja tätä Juuri jäsenlähtöisyys on ollut Metalli 49 toiminnan perusajatus kautta aikain. kautta saatiin uusia jäseniä liittymään liittoon. Ammattiosasto sai näin myös paremmin luotua kontakteja jäsenistöön ja toiminnasta tuli jäsenlähtöistä. Juuri jäsenlähtöisyys on ollut Metalli 49 toiminnan perusajatus kautta aikain. Tänä päivänä Metalliliiton toiminnassa on mukana Metalli 49:stä lähtöisin olevia toimijoita. Heitä löytyy keskustoimistosta Helsingistä, aluetoimistoista, liiton hallituksesta ja valtuustosta. Tämän päivän haasteet Perusasetelma ei ole paljonkaan muuttunut ammattiosastomme alkujoista, vastakkainasettelu työntekijöiden ja työnantajan välillä on edelleen voimakasta. Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) ja Suomen Yrittäjät ovat alati esittämässä työehtojen heikennyksiä: pitäisi pidentää työaikaa ja suostua palkkojen alennuksiin, jopa talkootöihin. Työehtoja rikotaan monilla työpaikoilla. Jätetään maksamatta työntekijöille kuuluvia palkanosia, kuten työajan tasaamislisiä eli pekkaskorvauksia, ylityökorvauksia, lomarahoja ym. Työntekijät eivät uskalla vaatia heille kuuluvia ja yhteisesti sovittuja korvauksia, työsuhteen irtisanomisen ja jopa työsuhteen purkamisen pelossa. Tähän ollaan tultu 120 vuoden aikana, monessa asiassa ollaan vieläkin lähtökuopissa. Taisteltavaa siis riittää vielä tulevillekin sukupolville. Kiitos ja kunnia heille, joille se kuuluu Vuosien saatossa ammattiosaston piirissä ja työpaikoilla on ollut ja on edelleen toimijoita, jotka ovat tehneet pyyteetöntä työtä niin metallityöläisten kuin yhteiskunnankin eteen. Heitä on niin pitkä rivi, että heistä saisi yhden jos toisenkin lehden tehtyä. Kiitän kunnioituksella kaikkia teitä jotka olette vielä lukemassa tätä lehteä. Edesmenneille osoitan kunnioitukseni hiljentyen muistamaan heitä. Toivotan kaikille jäsenillemme hyvää juhlavuotta. Nähdään 8. helmikuuta VPK:n talolla! Antero Palomäki puheenjohtaja Turun metallityöväen ammattiosasto ry 49 Perinteet velvoittavat! Naisjaoston järjestäytymiskokous osaston toimistolla Tuureporinkatu 17, ti 4.2. klo 18.30. Turun metallityöväenammattiosasto 49 ry:n jäsenlehti 40. vuosikerta Toimisto, Tuureporinkatu 17 C 20100 Turku Puhelin 044 518 9449 Telefax (02) 231 6016 Sivun valmistus: Graafinen Palvelu Seppo Mäkinen, Somero Paino: Salon Lehtitehdas 2014 Toimitusneuvosto: Susanna Aalto Pasi Heikkilä Raimo Kytömaa Samuli Vienonen Johannes Yrttiaho vastaava toimittaja Hyvät Toverit. Neljäysi viettää juhlavuotta. Sata kaksikymmentä vuotta tuntuu pitkältä ajalta verrattaessa ihmisen ikään. On se sitä tietysti edunvalvonnassakin. Meillä on siis kunniakkaita perinteitä, joita vaalia. Näiden perinteiden vaaliminen kuuluu meille jokaiselle. Meidän pitää huolehtia, että jatkossakin osastomme pystyy huolehtimaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toveriemme asioista. Tässä meitä auttaa vain joukkovoima. Metalliliitolla on käynnissä järjestäjäprojekti. Tämän projektin myötä liiton palkkaamat ja vapaaehtoiset järjestäjät pyrkivät herättelemään työpaikkojen henkilöstöä järjestäytymään ja huolehtimaan tätä kautta oikeuksiensa toteutumista. Tätä työtä tehdään pääasiassa niillä työpaikoilla, joissa järjestäytymisaste on hyvin alhainen. Pelkkä järjestäytymisasteen nosto ei auta. Pitää myös löytää ne aktiivit, jotka ovat valmiit tekemään työtä yhteisen edun vuoksi. Meillä jokaisella on myös velvollisuus huolehtia siitä, että työpaikoilta ei löydy yhtään työntekijää jolle ei olisi tarjottu jäsenyyttä. Nykyään moni ihminen ajattelee hyvin lyhytjänteisesti ja itsekkäästi, eikä liity liittoon. Perustellaan yksityiseen työttömyyskassaan kuulumista sen edullisuudella ja sillä, että kuitenkin kaikki liittojen sopimat palkankorotukset ja muut työehdot koskevat myös heitä. Nämä itsekkäät ihmiset luulevat olevansa niin vahvoja, että pärjäävät omin avuin. Näin ei kuitenkaan ole. Yhä useammin nämä samat henkilöt soittavat osaston tai liiton toimistoon ja pyytävät apua. Heidän on vaikea ymmärtää, että apua saavat vain liiton jäsenet. Viimeistään tässä vaiheessa ihmisen pitäisi ymmärtää, että järjestäytyminen luo joukkovoimaa, joka on ainut keino vaikuttaa työehtoihimme Juhlavuosi ei tule olemaan KEVÄÄN LUOTTAMUSMIES- TAPAAMISET Metalli 49:n kokoustilat, Tuureporinkatu 17 C, Turku. Pe 14.2. klo 12.00 Ruokailu klo 13.00 Ajankohtaista asiaa edunvalvonnasta Pe 11.4. Klo 12.00 Ruokailu klo 13.00 Ajankohtaista asiaa edunvalvonnasta Raimo Kytömaa pelkkää juhlaa. Jokapäiväisen edunvalvonnan lisäksi meidän tulee organisaationa myös pystyä uudistumaan, jotta voimme vastata tämän päivän haasteisiin. Perinteet velvoittavat! Raimo Kytömaa Toimitsija Metalli 49 Ilmoittautumiset ja erikoisruokavaliot viimeistään viikkoa ennen kurssia anu.tuovinen@metalli49turku.fi tai p. 044 518 9449. METALLI 49:n SOPPATYKKI 6.2. ja 17.4. klo 11.00 Turun kauppatorilla

EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 3 Valtion vahvaa vastuunottoa tarvitaan Turun telakalla on mahdollisuus talouskriisin hiljentämillä markkinoilla saada jopa miljardiluokan laivatilaukset. Paineet omistusjärjestelyjen ja mahdollisten tilausten rahoituksen osalta kohdistuvat Suomen valtioon ja maan hallitukseen. Työ- ja elinkeinoministeriö joutuu tekemään kauaskantoisia ratkaisuja jo lähiviikkoina tammi-helmikuussa. Sopii toivoa, että ministeri Vapaavuori vaihtaa odottaa ja katsoa - otteen aktiiviseksi luotettavan omistajakonsortion kokoamiseksi ja rakentamiseksi. On selvää, että ilman valtion merkittävää sijoituspäätöstä yksityisten sijoittajien heräämistä saadaan odottaa. Monet meriteollisuuden kotimaiset toimijat ovat jo runsaan vuoden odottaneet valtiota umpisolmun avaajaksi. Myös suomalais-venäläisen yhteistyön mahdollisuudet ja Venäjän valtion mittavat investointiohjelmat meriteollisuuteen ja arktisille alueille on syytä muistaa myös omistajapohjaa koottaessa. Venäjän valtiollinen telakkayhtymä on tärkeä kumppani. Sama arvio pätee niin omistusjärjestelyihin kuin tilausten rahoitusongelmiinkin. Finnvera ja pankit ovat vieraan pääoman ehtoisia rahoittajia, jotka joutuvat edellyttämään, että kokonaisrahoitus on kunnossa. Valtion sijoitus, julkisuudessa olleiden arvioiden mukaan runsaat sata miljoonaa, olisi viesti tilaajille ja rahoituslaitoksille Suomen valtion teollisuuspoliittisesta tahdosta huolehtia telakka- ja meriteollisuuden kehittämisedellytyksistä myös pitkälle tulevaisuuteen. Metalli 49:n 120-vuotisessa historiassa Turun telakka ja Varsinais-Suomen pitkät laivanrakennusperinteet ja kansainvälistä huippua edustava, jatkuvasti hioutuva osaaminen ovat olleet vahvin turva kiristyvässä kilpailussa ja alan rakennemuutoksissa. Mutta eipä ole ensimmäinen kerta kun telakkateollisuuden tulevaisuus on vaakalaudalla maan hallituksen teollisuuspoliittisen haparoinnin ja linjattomuuden takia. Suuren risteilijätilauksen menettäminen vuosi sitten Ranskaan on maksanut tuhansia työpaikkoja ja johtanut mm. Rauman telakan lakkautuspäätökseen. Turun telakalla on siis tulevaisuudennäkymiä. TUI Cruisesin kolmannen risteilijän tilausoptio umpeutuu tammikuun lopussa. TUI aikoo rakennuttaa myös neljännen risteilijän samaa sarjaa. Myös tanskalaisen Scandlinesin kaksi autolauttaa odottavat vielä telakan omaa rahoitusratkaisua. Portti ei ole sulkeutunut vielä niidenkään osalta. Lisäksi tiedot Viking Linen investointisuunnitelmista luovat näkymiä kotimaiselle telakkateollisuudelle. Metalli- ja teknologiateollisuuden viennin syöksy ja työpaikkakato on herättänyt hämmästyttävän vähän huolta mm. eduskunnassa. Seuraukset tulevat viiveellä ja vakava keskustelu herää vasta kun ongelmat ovat sylissä ja vaihtoehdot vähissä. Ala edustaa kuitenkin noin puolta koko teollisuutemme tuotannon arvosta. Vielä sitäkin vahvempi on alan merkitys työllistäjänä ja vientitulojen lähteenä. Eduskunnan teollisuusryhmässä olemme kantaneet huolta viennin rahoittamisesta, kun suuret pankkikonsernit ovat kiristäneet luottoehtojaan. Olemme vaatineet hallitukselta nopeita toimia ja esityksiä mm. Finnveran vientija alusluottojen valtuuksien sekä vientitakuuvaltuuksien korottamiseksi merkittävästi. Finnveran varainhankinta kotimaan pk-rahoitukseen ja vienninrahoitukseen edellyttää valtion takausta. Vienti- ja alusluottovaltuuden nostaminen merkitsee myös vientitakuiden enimmäisvaltuuden korotusta ja lakimuutosta valtion vientitakuulakiin. Hallituksen lakiesityksiä tarvitaan pikaisesti. Valtuuksien korottamisella ei ole välittömiä budjettivaikutuksia, ei niillä lisätä veromaksajien rasituksia. Mutta toki valtion vastuut ja riskinotto kasvavat. Mutta mieluummin on otettava riskejä oman kansan työn ja toimeentulon turvaamiseksi kuin kansainvälisten suurpankkien omistajien pelastamiseksi. Suomen teollisuuden ja erityisesti metalli- ja teknologiateollisuuden elpyminen ja työllisyyden turvaaminen edellyttävät nyt valtion vahvaa vastuunottoa. Jyrki Yrttiaho kansanedustaja Vasemmistoliitto/ Vasenryhmä Varsinais-Suomi Varsinais- Suomen ahkerin Eduskunnan sisäisen tietopalvelun virallinen tilasto kertoo, että kansanedustaja Jyrki Yrttiaho oli Varsinais-Suomen 17 parlamentaarikosta kaikkein ahkerin kuluneella vaalikaudella. Puheenvuoroja Yrttiaholle on kertynyt peräti 232 ja muita valtiopäivätoimia niin ikään edustajista eniten eli 90 kappaletta. - Työ- ja elinkeinoministeriö joutuu tekemään kauaskantoisia ratkaisuja telakkateollisuuden jatkon suhteen jo lähiviikkoina. On selvää, että ilman valtion merkittävää sijoituspäätöstä yksityisten sijoittajien heräämistä saadaan odotella, arvioi kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Varsinais-Suomen kansanedustajien valtiopäivätoimet ja puheenvuorot vaalikauden 2011 alusta Edustaja Valtiopäivätoimet Puheenv. Yht. Puheenvuoroja ovat varsinaiset puheenvuorot, vastaus- ja ryhmäpuheenvuorot, suullisen kyselytunnin puheenvuorot ja ministerin puheenvuorot. Valtiopäivätoimia ovat kirjalliset kysymykset, suullisen kyselytunnin asiat, laki-, keskustelu- ja toimenpidealoitteet sekä talousarvio- ja lisätalousarvioaloitteet Telakan toimintavuosi 2013 Pasi Heikkilä Mennyt vuosi 2013 oli Turun telakalle ja ennen kaikkea telakkalaisille pelkkää vuoroveden vaihtelua. Lopullisesti vesi laski Rauman telakan alta, jota emoyhtiö Stx ei halua myydä Rauman kaupungille. Täyttä piruilua ja ahneutta Stx:n osalta. Välillä oli kaikki asiat olevinaan kondiksessa laivojen rakennusaikaiseen rahoitukseen liittyen ja parin kuukauden päästä taas kaikki avoinna kuin hauen hampainen suu. Taustalla hörhöili jatkuvasti ministeri Jan Vapaavuori. Elokuva Lottovoittaja UKK Turhapuro muistuttaa mustavalkoisen elävästi telakan tilannetta viime vuonna. Turhapuro kun kuvitteli useampaan otteeseen saaneensa lottopotin, houkutteli naiskatraan vierelleen ja mukiloi appiukkonsa auton voitonhuumassaan. Lopulta kävi ilmi, että voittokuponki oli milloin palautettu, milloin ei ja lopulta voitto jäi saamatta. Sama tuli mieleen telakkafarssissa, joka siis jatkui vuoden päivät eikä loppua ole vieläkään näkyvissä. Telakkalaisia pidettiin jatkuvassa epävarmuudessa ja annettiin silti ymmärtää, että kaikki on kunnossa. Nyt kun vuoden vaihteessa vihdoin ilmeni nykyisen tilauskannan toteuttamiseksi tarvittavan rahoituspaketin varmentuneen, näkyi työporukassa hetkellinen rauhoittuminen. Mutta mitä tulevaisuudessa? Viimeisten tietojen mukaan on perustettu pikaisella lakiesityksellä Suomen valtion hallinnoima Teollisuussijoitus eli Tesi-lain nimellä kulkeva systeemi. Kyseinen Teollisuussijoitus on tehty nimenomaan telakkateollisuutta silmällä pitäen ja etenkin Turun telakan toiminnan varmistamiseksi. Hyvä niin, mutta toimenpiteitä tarvittaisiin systeemin osalta heti, jotta tyrkyllä olevat tilaukset saataisiin kotiin. Toivossa ei ole lapamadonkaan enää hyvä kiemurella. Järkevillä toimenpiteillä vielä viimeinen iso telakka voidaan säilyttää Suomessa. Reunaehtoihin pitää kuitenkin lisätä kotimaisten työpaikkojen ensisijainen turvaaminen ja veroeurojen kotiuttaminen Suomeen. Pasi Heikkilä luottamusmies Stx:n Turun telakalla ja Turun kaupunginvaltuutettu (vas)

4 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Keväällä toteutetaan laaja jäsenkysely Sodanjälkeisen metallin muistot talteen Metalliteollisuuden sodanjälkeinen kasvu lähti liikkeelle telakkateollisuudesta. Turun telakat saivat tuolloin runsaasti sotakorvaustilauksia. Nyt käynnistetty perinteen keruu ulottuu telakoita laajemmalle konepajoihin ja pikkuverstaisiin. Metalli 49 on käynnistänyt historiahankkeen, jonka tarkoituksena on kerätä sodan jälkeen työelämään tulleiden metallityöläissukupolvien muistot talteen. Tallennustyön lähtölaukaus ja pohja on laaja postikysely. Se lähetetään niille yli 2200 jäsenelle, jotka ovat liittyneet Metalli 49:än ennen vuotta 1980. Kysely postitetaan jäsenille kevään aikana. Kyselyn pohjalta kootaan eri työpaikkojen aktiiveja haastatteluihin. Kokoamme pieniä porukoita työpaikoittain ja teemoittain muistelemaan mennyttä työelämää ja toimintaa ay-liikkeessä ja neljäysissä. Tavoitteena on aikaansaada myös omaehtoisia muistelupiirejä ja perinteen keruuta, kuten 1980-luvulla. Kaikkea Metalli 49:n historiaan liittyviä kertomuksia ja aineistoja otetaan siis mielellään vastaan, kertoo historiahankkeesta vastaava Johannes Yrttiaho. Kyselyyn vastaamisen lisäksi omia muistoja voi kirjata vapaamuotoisesti ylös ja toimittaa ammattiosaston toimistoon Perinnetyötä opintopiireissä Metalli 49:n historiaa on tutkittu runsaasti aiemminkin. 1980-luvulla osastossa toimi jäsenten omaehtoinen tutkiva opintopiiri. Piirin moottorina toimi telakan levyseppä Ismo Huhtala ja perinnetyötä ohjasi ammattiosaston historian ensimmäisen osan kirjoittanut tutkija Kari Teräs. Myös maakuntamuseon tutkija Jarmo Grönros oli keskeisesti mukana. Tuolloin koottiin valtava määrä kallisarvoista tietoa ammattiosaston toimintaan keskeisesti vaikuttaneiden turkulaisten telakkatyöläisten ja telakkatyön historiasta. Grönros teki myöhemmin telakoiden työprosessin muutosta tutkineen lisensiaatin työnsä (1992) pitkälti perinnepiirin tuottaman tiedon pohjalta. Turun työväenliikkeen historiaa vuosina 1880 1950 käsittelevä Kari Teräksen kirjoittama Paikallisten työmarkkinasuhteiden kausi (1995) ammentaa sekin tuolloin tehdystä työstä. Myöhemmin, 2000-luvun vaihteessa, myös tutkija Taina Ukkonen tallensi yhdessä Metalli 49:n naisaktiivien kanssa muodostamansa opintokerhon kanssa metallinaisten historiaa. Syntyi mm. julkaisu Metallinainen työssä ja kotona (2004). Opintokerhon toiminta oli myös Ukkosen väitöskirjan (2000) aiheena. Sodanjälkeinen murros ja kultakausi Nyt käynnistetyn perinteen keruun on tarkoitus huomioida aiempaa laajemmin myös muut metallityöpaikat kuin telakat. Vaikka metalliteollisuuden sodanjälkeinen kasvu tapahtui edelleen suurelta osin telakoilla, joiden tehtäväksi tuli sotakorvaustilausten toteuttaminen, virisi neljäysiläistä toimintaa paljon aiempaa laajemmalle - konepajoihin ja pienempiinkin verstaisiin. Heti sodan loputtua ammattiosaston jäsenmäärä yli viisinkertaistui vuoden 1943 noin 800 jäsenestä vuoden 1945 4200 jäseneen, kun miehet palasivat sodasta töihin ja järjestöön kuuluminen kävi ylipäänsä helpommaksi. Vuosina 1965-85 seurasi Metalli 49:n kulta-aika, kuten tuon ajan elänyt Ovakon pääluottamusmies Harri Suikkanen sitä osaston 100-vuotislehdessä vuonna 1994 kuvasi. Metalliteollisuuden työvoiman tarve kasvoi ja väki muutti maalta kaupunkeihin. Ammattiyhdistystoiminta nousi monelle nuorelle teollisuustyöläiselle tärkeäksi kiinnekohdaksi uuteen kotiseutuun. Osaston jäsenmäärä nousi vuosina 1975-76 lähes 9400 jäseneen. - Öljykriisin myötä käynnistynyt rakennemuutos muovasi kuitenkin jo 1970-luvun lopussa metallialaa uudenlaiseksi. Alihankinnan yleistyminen asetti ammattiosaston toiminnalle valtavan haasteen, joka sekin on tarkemman selvityksen ja tutkimisen arvoinen, Johannes Yrttiaho sanoo. (M49) Metalli 49:n puheenjohtajat 1930 2014 Viranomaiset hajottivat Metalli 49:n edeltäjäjärjestön Turun teollisuusneuvosto 2:n vuonna 1930. Kari Teräs kuvaa Metalli 49:n historian ensimmäisessä osassa Verstasliikkeistä suurtaisteluihin metallityöläisten järjestäytymisen vaiheet tähän murrokseen saakka. Hajotuksen jälkeen voimat koottiin ja uudeksi järjestöksi perustettiin Turun metallityöväen ammattiosasto, joka sai numerokseen 49. Edeltäneiden järjestöjen puheenjohtajat on lueteltu mainitussa historiakirjassa. Julkaisemme tässä järjestön puheenjohtajat vuodesta 1930 nykypäivään. T. E. Laakso... 1930-1938 Uuno Perus... 1938-1940 Vilho Maskula... 1940-1941 T. E. Laakso... 1941-1945 Vilho Maskula... 1945-1946 Hugo Nurmi... 1946-1947 Oiva Varpe... 1947-1949 Eero Vaarna... 1949-1954 Reino Lehto... 1954-1959 Fläkt Woodsin eli Suomen Puhallintehtaan muisteluporukka kokoontui jo ennen joulua ensimmäiseen istuntoonsa. Tehtaassa tapahtuneisiin muutoksiin tutustumassa 1970-luvulla pääluottamusmiehenä toiminut Kalevi Salmela (vasemmalla), Eero Nurminen, Hemmo Pönkkä sekä nykyinen varapääluottamusmies Reijo Nylander ja pääluottamusmies Jorma Rintamaa. Pekka Silander 1959-1964 Torsti Lehtonen 1964-1971 Auvo Salama 1971-1991

EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 5 Jäsenlähtöisyys, omaehtoisuus, vahva perinne Työläisten etujen radikaalina ja tinkimättömänä puolustajana tunnetun Metalli 49:n historia ulottuu jo kolmelle vuosisadalle. Juhlavuoden alkaessa järjestön viime vuosikymmenten johto istui ruotimaan mittavaa taisteluperinnettä. Vahvan perinteen luoma jatkuvuus näkyy 120-vuotisen taipaleen murroskohdissa ja suvantovaiheissa. Liittonsa perustaja - Metalli 49:n toiminnassa olemme aina pitäneet lähtökohtana sitä tosiasiaa, että ammattiosastot ovat perustaneet liiton ja niiden tulee myös voida ohjata sen toimintaa, kiteyttää osaston toimitsijana vuosina 1982-2007 työskennellyt nykyinen kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Metalli 49 on perustettu jo vuonna 1894. Viisi vuotta myöhemmin ammattiosasto oli mukana perustamassa Metallityöntekijäin liittoa. Keskeistä on ollut jäsenten oman vaikuttamisen mahdollistaminen ja korostaminen. Tämä liike on lähtenyt työpaikoilta, tiivistää ammattiosaston puheenjohtajana vuosina 1991-1998 toiminut Seppo Leino. Jäsenlähtöisyys ja monipuolisuus Osaston aito jäsendemokratia on luonut edellytykset läpi vuosikymmenten jatkuneelle menestykselliselle toiminnalle metallityöläisten etujen puolesta. Sdp-johtoinen Metalliliitto on toiminut täsmälleen päinvastoin. Se on keskittänyt valtaa Helsinkiin eikä kuuntele jäsenistöään, Leino koros- Jyrki Yrttiaho, Martti Katajainen, Seppo Leino ja Antero Palomäki ruotivat Metalli 49:n historiaa. taa. Metalliteollisuuden historia on täynnä murroksia, joista 1970-80 -luvun taitteen yritysrakenteen muutos alihankinnan kasvu on yksi kauaskantoisimpia. Pirstoutunut yritysrakenne synnytti uusia haasteita järjestäytymiselle ja etutaistelulle. Niistä selvittiin juuri vahvan jäsendemokratian ja jäsenlähtöisyyden ansiosta. Metalli 49:n toiminta on aina ollut hyvin monipuolista. Työpaikkatason edunvalvonnan lisäksi on järjestetty runsaasti kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaa, kuten perhematkoja. 1970-luvulla osasto saattoi varata kokonaisia näytäntöjä kaupunginteatterista ja liput menivät kuin kuumille kiville, muistelee osastoa vuosina 2000-2003 luotsannut ja Multiliftin pääluottamusmiehenä pitkään toiminut Martti Katajainen. Monipuolinen toiminta loi pohjan jäsenten yhteenkuuluvuudelle ja laajoille työpaikkayhteyksille. Kun oli tavattu vapaa-ajan toiminnassa, oli helppo tehdä yhteistyötä myös arkisessa etutaistelussa yli työpaikkarajojen. Jäsenlähtöisyys on varmistettu vilkkaalla toiminnalla, säännöllisillä jäsenkyselyillä ja tehokkaalla tiedotuksella. Ne auttoivat luomaan yhteyksiä työpaikkoihin, Seppo Leino muistuttaa. Liittonsa haastaja, liittonsa edelläkävijä Metalliliitto ajoi työpaikkakohtaisten ammattiosastojen perustamista pahimman rakennemuutoksen kynnyksellä 90-luvun alussa, vaikka työpaikkojen koko oli pienentymässä ja monet loppumassa kokonaan. Neljäysissä puolustimme tiukasti vahvaa alueellista osastorakennetta. Liiton linja olisi toteutuessaan vain hajottanut ay-liikkeen voimaa, kertaa Jyrki Yrttiaho. Liittojohdon ajama pienosastohanke oli esimerkki tiukan keskusjohtoisuuden, politikoinnin ja kentän näkemyksen sivuuttamisen mukanaan tuomista virhearvioista. Liiton päätöksenteon rakenteellisista vääristymistä johtui myös operaatio, joka oli vireillä 2008, kun liiton johtoklikki ajoi Metalliliiton fuusioimista muiden teollisuusliittojen kanssa yhdeksi TEAM-liitoksi. Jäsenten vaikutusvalta omiin asioihinsa olisi heikentynyt. Metalli 49 oli keskeisin vaikuttaja siinä vasemmistooppositiossa, joka hankkeen Metallin osalta lopulta kaatoi, muistuttaa osastoa vuodesta 2007 johtanut, Sandvikin pääluottamusmies Antero Palomäki. Valtakunnallinen vaikuttaja Metalli 49:ssä on aina ymmärretty, että epäkohtien korjaaminen, työ- ja elämänehtojen parantaminen vaatii taakseen järjestäytynyttä voimaa. On rakennettu yhteyksiä paitsi työpaikka- ja aluetasolla myös valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti. Esimerkiksi komennustöiden valtava kasvu synnytti paljon ongelmia, joita nimenomaan neljäysiläiset aktiivit nousivat keskeisesti ratkomaan. Myös työsuojelun kehittymiseen neljäysi antoi ratkaisevan panoksen valtakunnallisesti, Yrttiaho luettelee. Yhtenä muotona oli telakoiden työsuojeluvaltuutettujen yhteistyö, myös Metallin isojen ammattiosastojen edelleen jatkuvalla yhteistyöllä on pitkät, Metalli 49:stä lähtöisin olevat, juuret. Ammattiosaston yhteydet ulottuvat myös maan rajojen ulkopuolelle. Pietari-yhteistyöllä on jo neljännesvuosisadan kestänyt historia, mutta verkostot on ulotettu muuallekin: Yritysten laajeneminen globalisoituminen toi mukaan konserniyhteistyön. Metalli 49 loi yhteyksiä mm. Italian ja Ranskan ay-liikkeeseen, kertaa Wärtsilä Dieselin pääluottamusmiehenä ja konsernin henkilöstöedustajana toiminut Leino. (M49) Seppo Leino 1991-1998 Pertti Nurmi 1998-2000 Martti Katajainen 2000-2003 Pasi Kankaanpää 2003-2007 Antero Palomäki 2007

6 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Alan parasta korvauspalvelua! Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat.* Asiakkaidemme mielestä meillä asioiminen on vaivatonta ja nopeaa. Vaalimme asiakassuhteitamme ja palkitsemme pitkäaikaisia asiakkaita alennuksilla. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Ota yhteyttä: yhteyspäällikkö Jyri Isotupa 040 759 4130 vakuutusedustajat Aki Aalto 0400 850 275 Arno Aalto 050 308 2808 Pentti Lahikainen 040 556 5440 Mika Nummelin 040 546 0483 Tea Ruostepuro 0400 327 346 2 1 * EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012 3 Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammattiliittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi 250x185 Metalli49_Epsi_042013.indd 1 4/16/2013 9:49:14 AM Tilaa lehti. Saat laatukirjan. A) Heikki Patomäki: Tulevaisuuden politiikkaa [ovh 25 e] B) Domenico Losurdo: Liberalismin musta kirja [ovh 26 e] C) Martha Schad: Stalinin tytär [ovh 31,90 e] Monipuolinen, ei ainoastaan politiikkaa Avarakatseinen Näkökulmia, joita ei ole muissa lehdissä [lukijatutkimus 5/2013 tripod research oy] Ei valmiiksi pureskeltuja uutisia. Kestotilaus 12 kk / 144 e Kestotilaus 6 kk / 75 e Määräaikainen tilaus 12 kk / 170 e Määräaikainen tilaus 6 kk / 92 e Lahjakirja A B tai C Kyllä kiitos! Tilaan lehden ja saan kirjan. Varaajia ja virtalähteitä 35 vuoden kokemuksella Nimi Osoite Ellego Powertec Oy, Linnapellontie 18, 24910 HALIKKO AS Puh : (02) 737 250 /// Fax : (02) 737 2530 /// e-mail: info@ellego.fi www.ellego.fi Maksajan (lahjakirjan saaja) nimi, jos eri kuin tilaaja Osoite Puhelin Koskee vain kotimaan tilauksia. Tilaushinnat sis. painetun lehden alv:n 10% sekä sähköisten palveluiden alv:n 24%. Metalli 49 120 vuotta 1894 2014

EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 7 95-vuotias Auran Rautateollisuuden (nyk. Sandvikin Turun tehtaan) työhuonekunta onnittelee 120-vuotiasta Turun Metallityöväen ammattiosasto ry. 49:ä.

8 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 TAMMIKUU to 23.1. klo 12.15 Juttutupa, klo 13.15 Kehitysryhmä, Rientola, Pulmussuonkatu 86, 20360 Turku. HELMIKUU ma 3.2. klo 12.15 Kuukausikokous, Rientola. to 13.2. klo 12.15 Juttutupa, klo 13.15 Kehitysryhmä, Rientola. MAALISKUU ma 3.3. klo 12.15 Kuukausikokous, Rientola. to 13.3. klo 12.15 Juttutupa, klo 13.15 Kehitysryhmä, Rientola. HUHTIKUU ma 7.4. klo 12.15 Kuukausikokous, Rientola. to 17.4. klo 12.15 Juttutupa, klo 13.15 Kehitysryhmä, Rientola. TOUKOKUU ma 5.5. klo 12.15 Kuukausikokous, Rientola. to 15.5. klo 12.15 Juttutupa, klo 13.15 Kehitysryhmä, Rientola. Toukokuussa isojen osastojen veteraanikokous Tampereella. KESÄKUU ke 4.6. klo 12.00 veteraanipäivä Ali-Kirjalassa Kotiseutumatka (kohde avoin) SYYSKUU Syysristeily 16. - 17.9. Marraskuussa eduskuntavierailu ja seminaari. Veteraanien tapahtumista ilmoitukset Ahjo-jäsenlehden osastot-sivuilla ja Turun Sanomissa maanantaisin Mielipidesivun yhdistystoiminta-palstalla sekä nettisivun menovinkeissä. Veteraanitoiminta on edunvalvontaa Veteraanien toiminta-ajatus tähtää eläkeläisten edunvalvontaan. On tärkeää nostaa esille epäkohtia ja pyrkiä poistamaan ne. Ammattiyhdistysliike on mukana ns. kolmikannassa sopimassa eläke- ja sosiaalipolitiikasta. Veteraanien vaikutusmahdollisuuksia Metalliliitossa ei saa heikentää. Ovathan veteraanit aikanaan toimineet ja olleet liiton kantava voima. Ammattiosasto Metalli 49:n toiminnassa pyrimme olemaan mukana tiiviisti. Metalli 49:n tasa-arvoisen toimintamallin ansiosta se on mahdollista. Metalli 49 aktiivinen veteraanijaosto on luonut vankkoja yhteyksiä eduskuntaan, kuntapäättäjiin, eläke- ja sosiaalipolitiikan asiantuntijoihin sekä kokouksissaan vierailleisiin useisiin hyviin alustajiin, joilta olemme saaneet paljon arjen ja käytännön tietoa ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista. Aktiivisuus näkyy matkoina eduskuntaan, sekä lähiseutukohteisiin, vuosittaisi- na kevät- ja syysjuhlina sekä tietenkin suosittuna veteraaniristeilynä. Veteraani- ja eläkeläistoiminnan verkottuminen olisi hyvä askel eteenpäin. Monien työpaikkojen eläkeläiset kokoontuvat säännöllisesti omiin tapaamisiinsa. Olisi hyvä, jos Metalli 49:n veteraanit saisivat tietoa näistäkin kokoontumisista ja voisimme vaikkapa miettiä yhteistyömahdollisuuksia. Kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Metalli 49:n toimistoon. Metalli 49 täyttää 120 vuotta. Se on kunniakas saavutus. Veteraanijaosto onnittelee ja kiitää. Tavataan Turun VPK:n talolla 8. helmikuuta, Martti Katajainen puheenjohtaja Metalli 49:n veteraanijaosto Metalli 49:n veteraanjaosto jakoi kunniamerkkejä osaston toiminnassa pitkään mukana olleillle veteraaneille. Mäkelä, Pentti: Ossin Aika. Palkkakysymyksiä ja työsuojelua Turun telakalla 1950-80-luvuilla.Turku 2013. ISBN 978-952-93-2532-0. 392 sivua. Ossin aika -kirjaa myynnissä Metalli 49:n toimistolla Ossin aika -kirjan voit ostaa Metalli 49:n toimistolta (Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku, puh. 044 518 9447) Hinta: 20 euroa/kpl lehti kerran viikossa, tiedonantaja.fi joka päivä! H 12 kk 90 3kk 30 Kysy ammattiliittosi lehtitukea