2/2014 1 Tekninen valiokunta/tekniska Aika/Tid 24.02.2014, klo/kl. 17:02-21:08 Paikka/Plats Kuntala Kh 1 - Sockengården KST 1 Osallistujat/Deltagare Nimi/Namn klo/kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Boman Rainer 17:02-21:08 Puh.joht./Ordf. Hursti Jari 17:02-21:08 Varapuh.joht./Viceordf Jalas Jyri 17:02-21:08 Jäsen/Medlem Sandström Stefan 17:02-21:08 Jäsen/Medlem Backström Hannele 17:02-21:08 Jäsen/Medlem Viita Mari 17:02-21:08 Jäsen/Medlem Björn Jani 17:02-21:08 Jäsen/Medlem Hämäläinen Monika 17:02-21:08 Jäsen/Medlem Björkell Rolf 17:02-21:08 Kh edust./kst repr. Lipponen Benita 17:02-20:20 Varajäsen/Suppleant 9-14 Muu/Övriga Kostiainen Aura 17:02-21:08 Pöytäkirjanpitäjä / Protkollförare Myllyvirta Ilari 17:02-21:08 Esitt./Föredr. Hautsalo Risto 17:02-21:08 Kuntatek. pääll./ Kommuntekn. chef Tiina Seppälä 20:35-21:08 Energia-as.t./Energie 17-20 xp. Maarit Lönnroth 17:02-18:30 Terv.suoj./Hälsoskydd 9-12 Eeva Somerkoski 17:02-18:30 Ymp.suo.tark./Miljö.in 9-12 sp. Jussi Ristimäki 17:02-19:30 Pöyry 9-12 Reija Kolehmainen 17:02-19:30 Pöyry 9-12 Poissa/Borta Holmberg Gunilla Jäsen/Medlem Seppälä Olli Nuor.valt.ed / Rep. för ungdomsfull. Päivämäärä Datum Allekirjoitukset Underskrift Käsitellyt asiat Ärenden Päivämäärä Datum Pöytäkirjan tarkastus justering Pöytäkirja nähtävänä et framlagt Puheenjohtaja/Ordförande 9-20 Pöytäkirjantarkastaja/juste rare 17.03.2014 Pöytäkirjanpitäjä/förare Pöytäkirjantarkastaja/justera re
2/2014 2 Luettelo käsitellyistä asioista/ärendeförteckning Otsikko/Rubrik Sivu/Sida 9 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet 4 10 Pöytäkirjantarkastajien valinta / Val av protokolljusterare 5 11 Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan 6 12 Tilannekatsaus vesihuollon kehittämissuunnitelman valmistelusta / Lägesrapport om beredning av utvecklingsplanen för vattentjänster 13 Lausunto pelastustoimen aluejaosta / Utlåtande angående räddningsverkets områdesindelning 14 Lausunto tiesuunnitelmasta "Maantien 170 parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Hangelby - Box, Sipoo" / Utlåtande om vägplanen "Förbättring av landsväg 170 genom att bygga lättrafikled mellan Hangely och Box, Sibbo" 15 Aloite koskien kunnan pysäköintiongelmia/bo Melander / Motion angående parkeringsproblem i kommunen/bo Melander 16 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö / Motion angående övergång till ett system med dubbla avlopp/sami Virpiö 17 Aloite kunnan kiinteistöihin asennettavista ilmalämpöpumpuista/pentti Sittnikow ym. / Motion om att installera luftvärmepumpar i komunens fastigheter/pentti Sittnikow m.fl. 18 Tekniikka- ja ympäristöosaston toimintakertomus ja tilinpäätös 2013 / Verksamhetsberättelse och bokslut 2013 för avdelningen för teknik och miljö 7 8 10 12 17 22 28 19 Ilmoitusasiat / Delgivningar 30 20 Muut asiat / Övriga ärenden 33
2/2014 3 Tekninen valiokunta/tekniska 9 24.02.2014 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet TEKVLK 9 Tekninen valiokunta / Tekniska 24.2.2014 Todettiin, että kokous oli laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. Konstaterades att sammanträdet var lagligen sammankallat och beslutfört.
2/2014 4 Tekninen valiokunta/tekniska 10 24.02.2014 Pöytäkirjantarkastajien valinta / Val av protokolljusterare TEKVLK 10 Tekninen valiokunta / Tekniska 24.2.2014 Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin / Till protokolljusterare valdes Monika Hämäläinen & Mari Viita (Stefan Sandström & Hannele Backström)
2/2014 5 Tekninen valiokunta/tekniska 11 24.02.2014 Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan TEKVLK 11 Tekninen valiokunta / Tekniska 24.2.2014 Esityslista hyväksyttiin. Föredragningslistan godkändes.
2/2014 6 Tekninen valiokunta/tekniska 12 24.02.2014 Tilannekatsaus vesihuollon kehittämissuunnitelman valmistelusta / Lägesrapport om beredning av utvecklingsplanen för vattentjänster TEKVLK 12 Tekninen valiokunta / Tekniska 24.2.2014 Valmistelija/Beredare: Vesihuoltopäällikkö / Vattenförsörjningschef Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.fi Vesihuollon kehittämissuunnitelman esittely. Käydään läpi työn lähtökohdat, tavoitteet, työn vaiheet ja tulokset. Teknisen johtajan esitys: Valiokunta merkitsee asian tiedoksi. Tekniska direktörens förslag: Utskottet antecknar ärendet för kännedom. Päätös Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän esityksen. Beslut Tekniska godkände enhälligt föredragandens förslag.
2/2014 7 Tekninen valiokunta/tekniska 13 24.02.2014 Lausunto pelastustoimen aluejaosta / Utlåtande angående räddningsverkets områdesindelning 470/09.05/2013 TEKVLK 13 Tekninen valiokunta / Tekniska 24.2.2014 Valmistelija/Beredare: Tekninen johtaja / Teknisk direktör Ilari Myllyvirta, ilari.myllyvirta(at)sipoo.fi Osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa pelastustoimen järjestelmä organisoidaan uudelleen. Hallituksen päätöksen mukaisesti pelastustoimen alueita vähennetään 22:sta 11:een. Sipoo kuuluu tällä hetkellä Itä-Uudenmaan pelastuslaitokseen. Sisäasiainministeriön muistiossa esitetyn aluejakoehdotuksen mukaisesti Itä- ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokset yhdistyisivät. Sipoo kuuluisi näin uuteen muodostettavaan Itä-Uudenmaan pelastuslaitokseen yhdessä 14 muun kunnan kanssa. Sisäasiainministeriön muistio on liitteenä 2. Sisäasiainministeriö pyytää nyt kunnilta lausuntoa aluejakoehdotuksesta. Kaksikielisten kuntien osalta lausuntoaikaa on jatkettu 17.3. asti. Lausuntopyyntö on liitteenä 1. Lausunnonantajia pyydetään ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin: 1. Onko aluejako soveltuva pelastustoimen aluejaoksi? 2. Jos aluejako ei ole soveltuva, mitkä ovat toiminnalliset, hallinnolliset ja muut syyt, joiden takia aluejaon tulisi olla erilainen? 3. Ehdotus vaihtoehtoiseksi aluejaoksi. Kuultuaan kuntia valtioneuvosto tekee päätöksen maan jakamisesta pelastustoimen alueisiin. Aluejaon yhteydessä se asettaa määräajan voimassa olevien sopimusten muuttamiselle. Tässä yhteydessä neuvotellaan kustannusten jaosta, hallintomallista ja muista sopimusehdoista. Sipoo katsoo, että ehdotettu pelastustoimen aluejako on kunnan kannalta toimiva ratkaisu, joka palvelee kunnan sijoittumista nykyisten kahden pelastusalueen keskelle. Lausuntoesitys on liitteenä 3. Liitteet: Liite 1/ 13 tekvlk, Lausuntopyyntö pelastustoimen aluejaosta
2/2014 8 Tekninen valiokunta/tekniska 13 24.02.2014 Liite 2/ 13 tekvlk, Muistio pelastustoimen aluejaosta Liite 3/ 13 tekvlk, Lausuntoesitys pelastustoimen aluejaosta Teknisen johtajan esitys: Tekninen valiokunta päättää antaa asiasta liitteen 3 mukaisen lausuntoesityksen kunnanhallitukselle. Tekniska direktörens förslag: Tekniska beslutar ge en framställning om utlåtande åt kommunstyrelsen enligt bilaga 3. Teknisen johtajan muutettu esitys: Tekninen valiokunta päättää antaa asiasta liitteen 3 mukaisen lausuntoesityksen kunnanhallitukselle. Sopimusneuvotteluissa tulee kiinnittää huomiota muun muassa nykyisten toimintavalmiuksien ja vapaapalokuntatoiminnan turvaamiseen. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Tekniska direktörens ändrade förslag: Tekniska beslutar ge en framställning om utlåtande åt kommunstyrelsen enligt bilaga 3. I kontraktförhandlingarna bör det fästas uppmärksamhet vid bland annat tryggandet av den nuvarande verksamhetsberedskapen och frivilliga brandkårsverksamheten. Paragrafen justeras omedelbart. Päätös Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun esityksen. Pykälä tarkastettiin kokouksessa. Beslut Tekniska godkände enhälligt föredragandens ändrade förslag. Paragrafen justerades på mötet.
2/2014 9 Tekninen valiokunta/tekniska 14 24.02.2014 Lausunto tiesuunnitelmasta "Maantien 170 parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Hangelby - Box, Sipoo" / Utlåtande om vägplanen "Förbättring av landsväg 170 genom att bygga lättrafikled mellan Hangely och Box, Sibbo" 542/10.03.01/2014 TEKVLK 14 Tekninen valiokunta / Tekniska 24.2.2014 Valmistelija/Beredare: Kuntatekniikan päällikkö / Kommunteknisk chef Risto Hautsalo, risto.hautsalo(at)sipoo.fi FINNMAP Infra on laatinut 17.5.2013 Uudenmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta tiesuunnitelman Maantien 170 parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Hangelby Box. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on lähettänyt mainitun tiesuunnitelman Sipoon kunnalle maantielain 27 :n mukaista käsittelyä ja lausuntoa varten. Lähetekirje kokonaisuudessaan on liitteenä 1. Tiesuunnitelma on ollut maantielain 27 :n mukaisesti yleisesti nähtävillä 21.11. 20.12.2013 välisenä aikana. Nähtävilläoloaikana tiesuunnitelmasta ei ole jätetty muistutuksia. Hanke sisältyy Uudenmaan ELY-keskuksen vuosina 2014 2015 alkaviin investointihankkeisiin. Hankkeen toteuttamiskustannuksista vastaa Uudenmaan ELY-keskus lukuun ottamatta nykyisellä tiealueella olevien laitteiden ja johtojen siirtokustannuksia. Kevytliikenneväylän suunnittelualueella on Sipoon kunnan omistama vesi- ja paineviemärijohto, jota suunnitelman mukaan on siirrettävä noin 530 metrin matkalta. Sipoon kunnan ja tie- ja vesirakennuslaitoksen Uudenmaan piirin (nyk. Uudenmaan ELY-keskus) välisen 18.3.1994 solmitun johtojen sijoittamissopimuksen mukaan Sipoon kunta vastaa kevyen liikenteen väylän rakentamisen edellyttämistä johtojen siirtokustannuksista niiltä osin, kuin johdot sijaitsevat nykyisellä tiealueella. Muilta osin kustannuksista vastaa Uudenmaan ELY-keskus. Suunnittelijan arvion mukaan vesi- ja paineviemärijohtojen siirtokustannukset jakautuvat tasan Sipoon kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen kesken siten, että kummallekin muodostuu johtojen siirrosta noin 75 000 :n kustannusosuus. Kustannusosuudet tarkentuvat rakennussuunnittelun yhteydessä. Lausuntoesitys on liitteenä 2. Liitteet: Liite 1/ 14 tekvlk, ELY-keskuksen lausuntopyyntö
2/2014 10 Tekninen valiokunta/tekniska 14 24.02.2014 Liite 2/ 14 tekvlk, Lausunto tiesuunnitelmasta Teknisen johtajan esitys: Tekninen valiokunta päättää antaa tiesuunnitelmasta Maantien 170 parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Hangelby Box, Sipoo liitteen 2 mukaisen lausunnon. Tekniska direktörens förslag: Tekniska beslutar ge ett utlåtande om vägplanen "Förbättring av landsväg 170 genom att bygga lättrafikled mellan Hangely och Box, Sibbo" enligt bilaga 2. Päätös Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän esityksen. Beslut Tekniska godkände enhälligt föredragandens förslag.
2/2014 11 Valtuusto 125 10.12.2012 Tekninen valiokunta/tekniska 15 24.02.2014 Aloite koskien kunnan pysäköintiongelmia/bo Melander / Motion angående parkeringsproblem i kommunen/bo Melander 725/08.00.00/2012 KV 125 Valtuusto 10.12.2012 Valtuutettu Bo Melander jätti aloitteen, jossa hän vaatii, että kunnan tulee pikimmiten hoitaa kuntoon pysäköintiongelmat, joita esiintyy erityisesti Nikkilässä. Aloite merkittiin tiedoksi. Liite 1/ 124. TEKVLK 15 Tekninen valiokunta 24.2.2014 Valmistelija: Kuntatekniikan päällikkö Risto Hautsalo, risto.hautsalo(at)sipoo.fi Valtuutettu Bo Melander jätti 10.12.2012 aloitteen, jossa hän vaati, että kunnan tulee pikimmiten hoitaa kuntoon pysäköintiongelmat, joita esiintyy erityisesti Nikkilässä ja sen jälkeen palkata kunnalliset pysäköinninvalvojat hoitamaan pysäköinninvalvontaa. Aloite on kokonaisuudessaan liitteenä 1. Kunnan pysäköintialueet Pysäköintitarpeet tulee ottaa riittävässä määrin huomioon jo maankäyttöön liittyvien ratkaisujen yhteydessä. Pysäköintitarvetta vastaavien riittävien tilavarausten osoittaminen taajamakuvan häiriintymättä niin yleisten pysäköintialueiden kuin katualueidenkin muodossa on tehokkain keino ehkäistä pysäköintiongelmia, koska pysäköintipaikkojen lisääminen jälkikäteen on vaikeaa tilanpuutteen ja maanomistussuhteiden takia. Sipoossa pysäköintiongelmia ilmenee ajoittain lähinnä Nikkilän keskustan alueella etupäässä kunnantalon ja terveysaseman lähiympäristössä. Söderkullassa pysäköintipaikkatarjonta on toistaiseksi osoittautunut riittäväksi lukuun ottamatta osittain liityntäpysäköintiin käytettävää Keskustatien pysäköintialuetta. Nikkilän keskusta-alueella on yhteensä 340 merkittyä
2/2014 12 Valtuusto 125 10.12.2012 Tekninen valiokunta/tekniska 15 24.02.2014 pysäköintipaikkaa, joista 194 paikkaa asemakaavan mukaisilla yleisillä LP-alueilla ja 146 merkittyä paikkaa muilla pysäköintiin varatuilla alueilla. Tämän lisäksi Nikkilän keskustan tuntumassa on käytettävissä noin 150 kadunvarsipaikkaa. Edellä mainittujen lisäksi koulukeskuksen (Nikkilän sydämen) alueelle on lähivuosina tulossa 127 autopaikkaa ja 50 mopoautopaikkaa. Nikkiläntien ja Martinkyläntien risteysalueelle on tulossa lähivuosina 23 autopaikkaa ja 6 mopopaikkaa. Nämä järjestelty parantavat merkittävästi pysäköintipaikkatarjontaa Nikkilän alueella. Nykyiset 30 liityntäpysäköintipaikkaa Mixintieltä linja-autoasemaa vastapäätä poistuvat, kun alue otetaan lähivuosina kaavanmukaiseen käyttöön. Söderkullassa Opintiellä, Keskustatiellä ja Neiti Miilin tien alueella on yhteensä 258 asemakaavan mukaista pysäköintipaikkaa. Nikkilän keskustan tiivistäminen uusien asuin- ja liiketilojen rakentamisen muodossa tulee todennäköisesti lisäämään pysäköintipaikkojen tarvetta lähivuosien aikana. Lähiaikoina käynnistyvän Nikkilän kehityskuvan päivittämistyön yhteydessä tulisikin arvioida ja huomioida riittävässä määrin myös pysäköinnin ja liityntäpysäköinnin tulevat tarpeet. Pysäköinninvalvonnan järjestäminen Lain pysäköinninvalvonnasta (727/2011) 10 :n mukaan poliisi huolehtii pysäköintiä koskevien säännösten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden laissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä. Aluehallintovirasto voi kunnanvaltuuston esityksestä tai sen suostumuksella antaa luvan siihen, että kunta alueellaan tai sen tietyllä osalla poliisin ohella huolehtii pysäköinninvalvonnasta mm. seuraavin edellytyksin; pysäköinninvalvojan kelpoisuusvaatimuksena kunnassa on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys liikennekysymyksiin, pysäköinnintarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on hänelle kuuluvien tehtävien hoitamiseen tarpeellinen liikennettä koskevien sääntöjen tuntemus, kunnallisen pysäköinninvalvojan ja pysäköinnintarkastajan on
2/2014 13 Valtuusto 125 10.12.2012 Tekninen valiokunta/tekniska 15 24.02.2014 oltava virkasuhteessa julkisyhteisöön. Kunnallisen pysäköinninvalvonnan järjestäminen ja yllä mainittujen edellytysten täyttäminen vaatii Sipoon kunnan mittakaavassa siinä määrin huomattavia resurssilisäyksiä, ettei sitä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa voida katsoa perustelluksi. Liitteet: Liite 1/ 15 tekvlk, Aloite koskien pysäköintiongelmia/bo Melander Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen valiokunta päättää antaa asiasta yllä olevan mukaisen vastauksen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Päätös Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän esityksen. KFGE 125 Fullmäktige 10.12.2012 Fullmäktigeledamoten Bo Melander lämnade en motion där han yrkar på att kommunen med det snaraste vidtar åtgärder gällande de parkeringsproblem som finns speciellt i Nickby. Motionen antecknades för kännedom. Bilaga 1/ 124 TEKUTS 15 Tekniska 24.2.2014 Beredare: Kommunteknisk chef Risto Hautsalo, risto.hautsalo(at)sipoo.fi Fullmäktigeledamot Bo Melander lämnade 10.12.2012 en motion där han yrkade på att kommunen med det snaraste tar hand om de parkeringsproblem som finns speciellt i Nickby och sedan anställa kommunala parkeringsövervakare för att sköta parkeringsövervakning. Motionen i sin helhet följer som bilaga 1. Kommunens parkeringsområden
2/2014 14 Valtuusto 125 10.12.2012 Tekninen valiokunta/tekniska 15 24.02.2014 Behovet av parkeringsplatser bör tas i beaktande redan då beslut om markanvändning görs. Anvisande av tillräckliga utrymmen som motsvarar behovet av parkering i form av både allmänna parkeringsområden och gatuområden, utan att störa tätortsbilden, är det effektivaste sättet att förebygga parkeringsproblem. Utökande av parkeringsplatser i efterhand på grund av utrymmesbrist och förhållanden angående jordägande. I Sibbo förekommer det tidvis parkeringsproblem, främst i Nickby i närheten av kommunalhuset och hälsostationen. I Söderkulla har utbudet på parkeringsplatser hittills varit tillräckligt förutom parkeringsområdet på Centrumvägen som delvis används för anslutningsparkering. I Nickbys centrumområde finns det sammanlagt 340 parkeringsplatser, av vilka 194 platser ligger på allmänna LP-områden angivna i detaljplanen, och 146 ligger på övriga områden reserverade för parkering. Det finns även ca 150 platser för gatuparkering i närheten av Nickby centrum. Utöver det som nämnts kommer det under de närmaste åren att tilläggas 127 platser för bilar och 50 platser för mopeder på skolcentrumets (Nickby hjärtas) område. Vid området kring korsningen mellan Nickbyvägen och Mårtensbyvägen kommer det under de närmaste åren att tilläggas 23 parkeringsplatser för bilar och sex platser för mopeder. Dessa åtgärder kommer att avsevärt förbättra utbudet av parkeringsplatser i Nickbyområdet. De nuvarande 30 anslutningsparkeringsplatserna på Mixvägen försvinner, då området tas i bruk enligt detaljplanen under de närmaste åren. På Lärdomsvägen, Centrumvägen och Fröken Miilis väg i Söderkulla finns det 258 parkeringsplatser enligt detaljplanen. Då byggandet i Nickby centrum blir tätare i form av nya bostäder och affärsutrymmen, kommer behovet av parkeringsplatser sannolikt att öka under kommande år. I samband med den inom kort börjande uppdateringen av Nickbys utvecklingsbild bör också behov av parkering och anslutningsparkering bedömas och tas i beaktande i tillräcklig grad. Organisering av parkeringsövervakning Enligt 10 i lag om parkeringsövervakning utövar polisen tillsyn över
2/2014 15 Valtuusto 125 10.12.2012 Tekninen valiokunta/tekniska 15 24.02.2014 att bestämmelserna om parkering iakttas samt att felparkeringsavgifter påförs och andra i lag föreskrivna påföljder bestäms. Regionförvaltningsverket kan, på framställning av en kommuns fullmäktige eller med dess samtycke, bevilja ett tillstånd till att kommunen på sitt område eller en viss del av det vid sidan av polisen ska ta hand om parkeringsövervakningen, med bl.a. följande förutsättningar; parkeringsövervakarens behörighetsvillkor är annan högre högskoleexamen i juridik än magisterexamen i internationell och komparativ rätt och förtrogenhet med trafikfrågor, parkeringskontrollantens behörighetsvillkor är en sådan förtrogenhet i fråga om bestämmelserna om trafik som behövs för skötseln av hans eller hennes uppgifter, kommunala parkeringsövervakare och kommunala parkeringskontrollanter ska stå i tjänsteförhållande till ett offentligt samfund. Ordnande av kommunal parkeringsövervakning och uppfyllande av ovan nämnda förutsättningar kräver i Sibbo kommuns fall så ansenliga resursökningar, att det inte kan ses vara berättigat i den nuvarande ekonomiska situationen. Bilagor: Bilaga 1/ 15 tekuts, Motion gällande parkeringsproblem/bo Melander Tekniska direktörens förslag: Tekniska beslutar ge ett svar om saken åt kommunstyrelsen och vidare åt fullmäktige enligt ovan. Beslut Tekniska godkände enhälligt föredragandens förslag.
2/2014 16 Valtuusto 108 09.09.2013 Tekninen valiokunta/tekniska 16 24.02.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö / Motion angående övergång till ett system med dubbla avlopp/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään kaksoisviemäröintijärjestelmään, jossa harmaat vedet ja mustat vedet kerätään jo syntypaikoillaan erilleen. Tällä tavoin voitaisiin vähentää puhdistamoissa käsiteltävän jäteveden määrää huomattavasti. Myös viemäriverkostoon tehtävien investointien tarve pienenisi. Aloite merkittiin tiedoksi. Liite 1/108. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta / Tekniska 24.4.2014 Valmistelija/Beredare: Vesihuoltopäällikkö / Vattenförsörjningschef Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.fi Sami Virpiö, YSI, on jättänyt 9.9.2013 kirjatun aloitteen kaksoisviemäröintiin siirtymisestä. Aloitteessa ehdotetaan, että Sipoon kunnassa siirryttäisiin järjestelmään, jossa harmaat ja ruskeat vedet kerätään syntypaikoilla erilleen ja että harmaat vedet käsiteltäisiin paikallisesti. Aloiteessa todetaan myös, että Etelä-Sipoon pääviemärilinjan kapasiteetti on täysin käytetty vuoteen 2020 mennessä. Aloite löytyy kokonaisuudessaan liitteenä 1. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamo, jonne Sipoon vesihuoltolaitoksen vastaanottamat jätevedet johdetaan, on jo aloittanut uuden 9. käsittelylinjan rakentamisen kapasiteetin lisäämiseksi. Rakentaminen on edennyt aikataulun mukaan ja 9. linjan on tarkoitus valmistua vuoden 2014 aikana. 9. linjan rakentamisen investointikustannuksista Sipoon kunnan vesihuoltolaitos vastaa 1,5 % osuudellaan, eli noin 120 000 eurolla. Investointi tulee maksettavaksi kokonaisuudessaan vuosien 2013 ja 2014 aikana. Viikinmäen laajennusinvestointi toteutuu riippumatta
2/2014 17 Valtuusto 108 09.09.2013 Tekninen valiokunta/tekniska 16 24.02.2014 siitä, vähentääkö Sipoon vesihuoltolaitos käsiteltäväksi johtamaansa jätevesimäärää vai ei. Viikinmäkeen johdettavan jätevesimäärän pienentäminen on erinomainen tavoite. Tällä hetkellä Sipoon vesihuoltolaitos johtaa Viikinmäkeen käsiteltäväksi vuosittain noin 1,6 miljoonaa kuutiota jätevettä, josta vuosittain vaihdellen noin 30 % (n. 480 000 m3 ja n. 90 000 /vuosi) on vuotovesiä eli jätevesiverkostoon päässyttä sade- ja pohjavettä. Yksi toimenpide johdettavan jätevesimäärän pienentämiseksi voisi olla vuotovesimäärän pienentäminen. Eteläisen siirtoviemärilinjan kapasiteetti Tällä hetkellä eteläistä siirtoviemärilinjaa pitkin viemäröidään Arla Ingmanin jätevesien lisäksi noin 5300 asukkaan jätevedet. Nykyisin siirtolinjan kapasiteetista on keskimääräisellä virtaamalla käytetty 32 l/s, sisältäen Arla Ingmanin jätevedet. Jättämällä Ingmanin jätevedet laskennasta pois, saadaan Etelä-Sipoon asukkaiden ominaisjätevesimääräksi 270 l/as/d sisältäen vuotovedet, Hartwallin jätevedet sekä Mömossenin ja Metsäpirtin jätevedet. Ingmanin sopimuksen mukainen maksimivaraus siirtolinjan kapasiteetista on 40 l/s. Tilastojen mukaan veden ominaiskulutus on laskenut vuodesta 1975 vuoteen 2008 noin 35 prosentilla. Tehtyjen ennusteiden mukaan Etelä-Sipoon ominaiskulutuksen arvioidaan tulevaisuudessakin pienenevän. Runkoviemärin (DN 400 PVC) kapasiteetti yltää aina 150 l/s asti suurimmalla siirtoviemärilinjalle sallitulla virtausnopeudella. Eteläisen siirtoviemärilinjan kapasiteettikapeikko on 120 l/s, johtuen Västerskogin pumppaamon mitoituksesta. Pumppaamon kapasiteetin nosto on pienehkö investointi. Eteläisen siirtoviemärin jäljellä olevan kapasiteetin riittävyyden tarkastelu Huipputuntikäytön jätevesivirtaama Jäljellä olevan kapasiteetin riittävyyden tarkasteluun tarvitaan se jätevesivirtaama, joka syntyy suurimman veden käytön hetken jälkeen. Tämä huipputuntikäytön jätevesivirtaama saadaan kaavasta: Q hmax = Q d x K dmax x K hmax, jossa Q d = keskivirtaama (32 l/s)
2/2014 18 Valtuusto 108 09.09.2013 Tekninen valiokunta/tekniska 16 24.02.2014 K dmax = K hmax = maksimivuorokausikerroin maksimituntikerroin Etelä-Sipoon viemäröintialueen siirtoviemärin huippuvirtaama on n. 2,0 kertaa suurempi kuin keskivirtaama. Eteläisen siirtoviemärin vapaa kapasiteetti Siirtoviemärin huomioiden Ingmanin maksimivaraus kapasiteetista vapaa kapasiteetti kapasiteettikapeikossa on: 150 l/s 32 l/s 40 l/s = 78 l/s Eteläisen siirtoviemärin kapasiteetti asukkaina Vapaa kapasiteetti asukasmääräksi muutettuna saadaan kaavalla:, jossa As = asukasmäärä, johon kapasiteetti vielä riittää 78 l/s = vapaa kapasiteetti, l/s om.kulutus = 270 l/as/d huippukerroin = 2,0 86400 = sekunteja vuorokaudessa Tämän perusteella asukasluku voi Etelä-Sipoossa kasvaa yli 12 000 asukkaalla. Eteläisen siirtoviemärilinjan kapasiteetin riittävyys suhteessa kasvutavoitteisiin Sipoon kunnan valtuuston 7.10.2013 hyväksymän strategian kohdan 4 Kasvu- ja taloustavoitteet 2025 mukaan kunta tavoittelee seuraavan kaltaista kehitystä asukasmäärän kasvun suhteen: Vuosi Asukkaat 2013: n. 19 000 2017: n. 21 000
2/2014 19 Valtuusto 108 09.09.2013 Tekninen valiokunta/tekniska 16 24.02.2014 2020: n. 25 000 2025: n. 30 000 Strategian kohdan 5.2 Maankäyttö, asuminen ja liikenne mukaan rakentamisen painopiste on suunnitelmakauden alkupuolella Nikkilässä ja Talmassa ja loppupuolella Etelä-Sipoossa. Strategian lukuja tulkitsemalla voidaan todeta, että suunnitelmakauden loppupuolella (2020 2025) tavoitellaan Etelä-Sipoossa alle 5000 asukkaan lisäystä. Tarkastelemalla edellä esitettyä laskentaa eteläisen siirtoviemärilinjan kapasiteetin riittävyydestä sekä strategian mukaisia kasvu- ja maankäyttötavoitteita, voidaan todeta, että eteläisen siirtoviemärilinjan kapasiteetti riittää suunnitelmakauden loppuun asti. Harmaiden ja ruskeiden vesien erilliskäsittely Tällä hetkellä ei ole lainsäädäntöä, joka velvoittaisi kiinteistöjä jakamaan harmaita ja ruskeita vesiä erikseen. Teknisesti ja taloudellisesti tarkasteltuna vesien erittely ja harmaiden vesien kiinteistökohtainen käsittely puolestaan kasvattaisi tällä hetkellä niin Sipoon kunnan vesihuoltolaitoksen kuin kiinteistöjen omistajien kustannuksia. Kiinteistöille muodostuisi kustannuksia olemassa oleviin järjestelmiin tehtävistä muutoksista ja uusista laitehankinnoista. Uusille alueille rakennettavien viemäriverkostojen investointikustannukset nousisivat arviolta n. 30 prosenttia, koska viemärit voidaan toteuttaa samaan kaivantoon ja nykyisten alueiden kustannukset olisivat 3 4-kertaiset uusiin alueisiin nähden. Ylläpitokustannukset kasvaisivat kaksinkertaisiksi verkoston pituuden kaksinkertaistuttua. Harmaat vedet on puhdistettava erillisessä harmaan veden puhdistamossa. Harmaiden vesien puhdistamiseen suuressa mittakaavassa ei ole Suomessa koettua tekniikkaa, ja puhdistuskustannukset ovat lähes samat kuin mustien vesien puhdistaminen. Kaksoisviemäröinnistä aiheutuvat pääoma- ja ylläpitokustannukset nostavat merkittävästi (yli 50 %) viemärilaitoksen yksikkökustannuksia. Liitteet:
2/2014 20 Valtuusto 108 09.09.2013 Tekninen valiokunta/tekniska 16 24.02.2014 Liite 1/ 16 tekvlk, Aloite kaksoisviemäröintiin siirtymisestä/sami Virpiö Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen valiokunta päättää antaa asiasta yllä olevan mukaisen vastauksen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Tekniska direktörens förslag: Tekniska beslutar ge ett svar om saken enligt ovan åt kommunstyrelsen och vidare åt fullmäktige. Päätös Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän esityksen. Beslut Tekniska godkände enhälligt föredragandens förslag.
2/2014 21 Valtuusto 140 11.11.2013 Tekninen valiokunta/tekniska 17 24.02.2014 Aloite kunnan kiinteistöihin asennettavista ilmalämpöpumpuista/pentti Sittnikow ym. / Motion om att installera luftvärmepumpar i komunens fastigheter/pentti Sittnikow m.fl. 413/10.03.02/2013 KV 140 Valtuusto 11.11.2013 Pentti Sittnikow, ps., ja Jari Hursti, ps., jättivät aloitteen, jossa he ehdottavat, että Sipoon kunta tekee energiakartoituksen, jossa otetaan huomioon kiinteistöjen energiakustannusten säästömahdollisuudet. Tällöin huomioidaan energiaa säästävänä toimenpiteenä ilmalämpöpumppujen asentaminen kunnan kiinteistöihin. Aloite merkittiin tiedoksi. Liite 1/140. TEKVLK 17 Toimielin (su/ru) tähän alleviivattuna ja kokouspäivämää rä Valmistelija/Beredare: Energia-asiantuntija / Energiexpert Tiina Seppälä, tiina.seppala(at)sipoo.fi Pentti Sittnikowin ja Jari Hurstin aloitteessa 11.11.2013 ehdotetaan kahta toimea: A: Kunnan omistamiin kiinteistöihin tulisi tehdä energiakartoitus, jossa otetaan huomioon energiasäästökustannukset. B: Ilmalämpöpumppujen asentaminen kunnan kiinteistöihin Julkisuudessa puhutaan Kuntien energiatehokkuussopimuksesta (KETS), joka liittyy kuntien, kaupunkien tai kuntayhtymän energiasäästöön. Sipoon kunta on liittynyt kuntien energiaohjelmaan (lyhenne KEO) ja sopimus on allekirjoitettu 16.12.2011. Ero näiden kahden sopimuksen (KETS ja KEO) välillä on, että KETS on kunnan/kaupungin/kuntayhtymän ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) välinen sopimus ja KEO on kunnan/kaupungin/kuntayhtymän ja Motiva Oy:n välinen sopimus. Velvoitteet ovat samat molemmissa
2/2014 22 Valtuusto 140 11.11.2013 Tekninen valiokunta/tekniska 17 24.02.2014 sopimusmalleissa. Tavoitteet määrätään kuntakohtaisesti liittymispäivästä katsoen edellisestä vuodesta. Edellisen vuoden kulutustasosta on vähennettävä energiakulutusta 9 % vuoteen 2016 mennessä. Sipoon kunnalle vertailutason vuosi on 2010, josta määrällinen energiansäästötavoite on hyväksytty osana sopimusehtoa. Sipoon kunnan energiankäytöstä (kunnan kiinteistöjen sähkö ja lämmitys, ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineet, katu- ja ulkovalaistus, muu) tulee säästää 2684 MWh vuoteen 2016 mennessä. Tämä vastaa noin 130 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista energiankulutusta (à 21 MWh). Välitavoitteeksi on asetettu 671 MWh energiansäästö vuoteen 2013 mennessä (noin 32 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista energiankulutusta). Konkreettisen energiansäästötavoitteen lisäksi KEO-sopimus velvoittaa tekemään tiettyjä selvityksiä, ja sopimusvelvoitteiden lisäksi Suomen lainsäädäntö vaatii kiinteistöille tiettyjä asiakirjoja mm. energiatodistuksen. Asia A: Aloitteen jättäjien ehdottama energiakartoitus on tarpeellinen tehdä, mutta sitäkin tärkeämpänä on saattaa valmiiksi kunnan energiaohjelma vuonna 2014. Ohjelma sisältää perusrungon, jossa päätetään, millä perusteilla energiakatselmuksien (energiakartoitusten) järjestys rakennuksittain tehdään sekä muita laajempia toimenpiteitä (esim. alueellinen energiantuotanto). Energiakartoitus on selvitys, jonka voi tehdä asiantuntija eli asiaan perehtynyt henkilö. Energiakatselmuksen tekevät työ- ja elinkeinoministeriön ja Motivan pätevöittämät energiakatselmoijat, eli koulutuksen ja tentin suorittaneet henkilöt. Molemmat asiakirjat ovat samansuuntaisia: niihin sisältyvät esimerkiksi kulutusmäärät, suositukset, säästölaskelmat jne. KEO-sopimus velvoittaa Sipoon kuntaa seuraavasti: 80 %:ssa kunnan omistamista rakennuksista (tilavuudella mitattuna) on tehtävä energiakatselmus vuoteen 2013 mennessä. Tämä tarkoittaa arviolta noin 50 katselmusta. Katselmuksen hinta on noin 3000 euroa/kohde, kun haetaan saatava ministeriötuki ja teetetään samalla energiatodistus. Lisäksi kustannuksia arvioitaessa tulee huomioida, että energiatodistusvelvollisuus laajenee myös ensi vuonna (2015). Katselmointeja tehtiin 6 kpl vuonna 2012. Epävirallinen energiakartoitus voitaisiin tehdä kunnan sisäisenä työnä, mutta tämä ei ole KEO-sopimuksen edellyttämä virallinen energiakatselmus. Tämän vuoksi valtaosaan (tärkeimpiin kohteisiin) rakennuksista suunnitellaan virallista energiakatselmusta. Tämä
2/2014 23 Valtuusto 140 11.11.2013 Tekninen valiokunta/tekniska 17 24.02.2014 vapauttaa myös toimitilat-yksikön työpanosta muihin hankkeisiin. Sipoon kunnan KEO-sopimuksen tavoitteen saavuttamisen kannalta on tärkeää toteuttaa mahdollisimman monta katselmusta. Alustavan suunnitelman mukaan katselmuksia teetettäisiin 5 15 kappaletta vuonna 2014. Katselmukset jatkuisivat myös vuonna 2015. Energiakatselmoinnit antavat kaiken tarpeellisen tiedon siitä, miten kyseisen rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa ja sopisivatko mm. ilmalämpöpumput kyseiseen rakennukseen. Asia B Aloitteessa on esitetty lukuja ja laskelmia ilmalämpöpumpuista. Ne osoittavat kiinnostusta aiheeseen. Suomen oloihin soveltuvan ja toimivan ilmalämpöpumpun yksikköhinta on 1200 2000 euroa plus asennuskustannukset. Näin ilmalämpöpumppujen kohdalla takaisinmaksuaika on pidempi kuin aloitteessa esitetään. Kyseisen tekniikan (ilmalämpöpumppu) kohdalla takaisinmaksuaikalaskenta, jossa hankintahinta katetaan rahallisella säästöllä, on oikea (nollakorkoinen laskenta). Yksittäiskappaleena investointikin on varsin maltillinen, eikä sitä usein rahoiteta velkarahalla. Usein kustannuslaskelmasta unohtuu kuitenkin, että asemakaava-alueella tulee tehdä maksullinen toimenpideilmoitus ja rakentaa ulkoyksikölle julkisivuun soveltuva kotelo. On myös muistettava, että ilmalämpöpumppu on aina lisälämmönlähde. Kovalla pakkasella rakennuksessa tulee olla toinen lämmönlähde, joka tuottaa tarvittavan lisälämmön, kun ilmalämpöpumpun teho ei yksin riitä. Näitä voisivat olla suora sähkölämmitys, öljy- tai puulämmitys. Ilmalämpöpumppu tuo parhaiten kustannussäästöjä lämmityskaudelle sähkölämmitetyissä omakotitaloissa. Ilmalämpöpumpun hyödyt yleensä syödään sillä, että kesällä laitetta käytetään jäähdyttämiseen. Valitettavasti tämä on houkuttelevaa etenkin kuumina kesinä. Jäähdyttämisestä muodostuu parantuneen mukavuuden lisäksi myös merkittävä riski. Ilmalämpöpumpun käytöstä jäähdytykseen puhutaan keskustelupalstoilla varsin positiivisesti. Haittapuolena nähdään vain, että pumppu kuluttaa sähköä, jota talven aikana on laitteella nimellisesti säästetty. Tämän lisäksi ongelmana on kuitenkin myös suomalaisten talojen seinärakenteessa usein käytetty höyrysulkumuovi, jonka rakenteen on ajateltu toimivan niin, että sisällä on lämpimämpää kuin ulkona. Sen vuoksi kesähelteellä sisällä on myös yli 25 celsiusastetta. Kun ilmalämpöpumppua käytetään jäähdytykseen, sisälämpötila laskee ulkolämpötilaa alemmas. Tällöin seinärakenne ei toimi suunnitellusti, mikä voi aiheuttaa rakenteellisia vaurioita.
2/2014 24 Valtuusto 140 11.11.2013 Tekninen valiokunta/tekniska 17 24.02.2014 Ilmalämpöpumpun sisätiloissa oleva yksikkö tulee puhdistaa kahden viikon välein ja perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Lisäksi keväällä on ehdotonta puhdistaa sisäyksikkö täydellisesti pölystä, koska jäähdytyskäyttö kylmentää putket, jolloin kosteus ja pöly muodostavat kiinteän homeille soveltuvan kasvualustan. Ilmalämpöpumpun oikeanlaiseen puhdistamiseen eivät useat sen käyttäjät ole kykeneviä (syitä tähän ovat mm. korkealla työskenteleminen, teknisten osien tunnistaminen ja työkalujen puute). Ilmalämpöpumppujen huollossa sähkö- ja kylmäalan koulutettu ammattilainen on poikkeuksetta aina suositeltava valinta. Huoltokustannus ammattiosaajasta matkoineen voisi olla Sipoossa noin 300 euroon asti parin kolmen tunnin työstä vuosittain. Asianmukaisesti puhdistettu ja huollettu laite ei välitä ilmaan epäpuhtauksia ja toimii energiatehokkaasti. Ilmalämpöpumpun käyttökokemukset ja elinikä vaihtelevat merkin ja käytön mukaan. Sisäyksikkö voi huoltamattomana rikkoutua alle viidessä vuodessa. Yleinen käyttöikä on noin 10 15 vuotta eli jääkaapin käyttöiän luokkaa. Mikäli vanhan korjaamisen sijasta ostetaan uusi sisäyksikkö, tämän hinta on noin 300 400 euroa ilman asennuskuluja. Nämä seikat tulisi huomioida ennakolta. Ilmalämpöpumpun ekologisuuteen vaikuttaa keston lisäksi myös, millä tavalla sähkö on nimellisesti tuotettu. Huippukulutuksen aikaan sähkön hyödyntäminen lämmittämiseen ei vihreälläkään tuotteella ole puhtaasti ekologista, koska huippukulutuksessa sähkö tuotetaan lauhdesähkönä (hyötysuhde noin 40%; kaukolämmönteon yhteydessä n. 98 %) polttoöljystä ja kivihiilestä. Käyttöhetkellä ratkaisee sähkön kokonaispäästö, ei yksittäisen kuluttajan sähköntuottaja. Kunnan kiinteistöissä on huomioitava laitteiden tarvitsema huolto osaksi työtehtäviä. Kunnassa työskentelevä huoltomies tai siivooja voidaan lisäkouluttaa tehtävään varsin pienellä kustannuksella. Kunnan omissa kiinteistöissä olevien ja niihin tulevien ilmalämpöpumppujen määrä tulee katsoa niin, että se soveltuu muuhun huoltoon ja kunnossapitoon. Yksi ilmalämpöpumpun huoltokerta vie aikaa noin puoli työpäivää. Näin esimerkiksi kymmenen pumpun huollot vievät vähintään yhden työviikon. Sisäilman paremman laadun säilyttämiseksi sisäyksikkö tulisi putsata kunnan omissa kiinteistöissä myös kahden viikon välein. Kunnan kiinteistöissä ilmalämpöpumpusta saataisiin parhain hyöty irti sähkölämmitteisessä rakennuksessa, joissa tilajako on toiminalle suotuisa (ei käytäviä, kondensoitiveden putket helppo viedä viemäriin). Ilmalämpöpumppu voisi olla hyvä ratkaisu niissä kunnan
2/2014 25 Valtuusto 140 11.11.2013 Tekninen valiokunta/tekniska 17 24.02.2014 kiinteistöissä, jossa osa rakennuksessa on toiminnassa ja osassa ei ole toimintaa. Pumppuyksikkö voidaan ottaa talteen esimerkiksi rakennuksen purkutyön yhteydessä. Jos käyttöä harkittaisiin kyläkouluihin, yksiköitä tulisi luultavasti olla useampia, jolloin tulisi harkita jo maalämpöä tai pellettikattilan hankintaa. Kouluparakeissa paperipölyn määrä voi ilmanlaadun heikkenemisen myötä muodostua asentamisen esteeksi. Ratkaisuna tähän voisi olla myös tiivistetty puhdistusrutiini (1 kerta/viikko), mutta siihen tulisi vastaavasti osoittaa riittävät henkilöresurssit. Näin ollen ennen valmistuvaa energiaohjelmaa, energiakatselmuksia tai -kartoituksia ei ilmalämpöpumppujen asentamisessa kannata kiirehtiä. Kun taustatyö on tehty perusteellisesti, itse osto ja asennus ovat alle kahden viikon toimenpide. Toimitilat-yksikkö etenee toiminnassaan sille asetetun ympäristöohjelman tavoitetta kohden järjestelmällisesti (tavoite 6 eddellyttää, että öljy- ja sähkölämmitystä korvataan järjestelmällisesti kaukolämmöllä ja uusiutuvilla energialähteillä peruskorjausten yhteydessä). Aloitteen tekijät ja muut asiasta kiinnostuneet voivat seurata vuoden 2014 hankettamme internetissä. Testaamme aurinkokeräintä ja -sähköä sekä ilmalämpöpumppua Kuuma-kuntien julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantamishankkeeseen osallistuvassa Sipoon pilottikohteen (Nikkilän paritalo) asunnoissa. Lisätietoa osoitteessa http://www.sipoo.fi/fi/palvelut/ymparisto_ja_maatalous/energiatietopa nkki/kuuma-projekti Lopuksi: Energiansäästö voidaan nähdä kolmella tavalla: taloudellisena säästönä, määrällisenä säästönä tai hiilidioksidipäästösäästönä. Näin muodostuu kolmen muuttujan yhtälö, jossa edellä mainittujen tekijöiden lisäksi sopivin ratkaisu on riippuvainen muista lisätekijöistä. Näitä lisätekijöitä ovat mm. nykytila, toteutusaika, sijainti ja tekniset ratkaisut. Lisäksi ratkaisun valintaan vaikuttavat abstraktimmat seikat, kuten esimerkiksi arvot, päästökauppa ja sähkömarkkinoiden muutokset.mahdollista on myös valita lähtökohdaksi elinkaariarviointi (LCA = life cycle analysis). Tämä tarkoittaa koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten huomioon ottamista. Elinkaariarvioinnissa lisätekijöinä toimivat aikaisemmin mainittujen tekijöiden lisäksi vielä lainsäädäntö ja taloudelliset realiteetit.
2/2014 26 Valtuusto 140 11.11.2013 Tekninen valiokunta/tekniska 17 24.02.2014 Sipoon kunnan tilanne on hyvin haastava energianäkökulmasta katsottuna. KEO-sopimuksessa sovittu tavoite on selkeä: määrällinen säästö. Velvoitteiden täyttäminen vaatii rahaa, energiaa (ihmisten työtä) ja oikeaa asennetta. Tärkeää olisi myös nähdä, että energiatehokkuustoimenpiteet ovat investointeja muiden joukossa. Näiden toimenpiteiden tulee muodostua kannattaviksi vasta pitkällä tähtämellä, sillä Suomessa sähkön hinta on matala verrattuna muihin maihin. Energiaan liittyvät velvoitteet eivät tule olemaan este kunnan kehittymiselle, koska ratkaisuja on saatavilla. Energiansäästö tulee ottaa lähtökohdaksi jo ideointivaiheessa. Liitteet: Liite 1/ 17 tekvlk, Aloite kunnan kiinteistöihin (mahdollisesti) asennettavista ilmalämpöpumuista/pertti Sittnikow ym. Liite 2/ 17 tekvlk, Kuntien energiaohjelma 2008 2016, liittymisasiakirja Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen valiokunta päättää antaa asiasta yllä olevan mukaisen vastauksen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Tekniska direktörens förslag: Tekniska beslutar ge ett svar om ärendet enligt ovan åt kommunstyrelsen och vidare åt fullmäktige. Päätös Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän esityksen. Beslut Tekniska godkände enhälligt föredragandens förslag.
2/2014 27 Tekninen valiokunta/tekniska 18 24.02.2014 Tekniikka- ja ympäristöosaston toimintakertomus ja tilinpäätös 2013 / Verksamhetsberättelse och bokslut 2013 för avdelningen för teknik och miljö TEKVLK 18 Tekninen valiokunta / Tekniska 24.2.2014 Valmistelija/Beredare: Tekninen johtaja / Teknisk direktör Ilari Myllyvirta, ilari.myllyvirta(at)sipoo.fi Tekniikka- ja ympäristöosaston toimintakertomus vuodelta 2013 on osa kunnan tilinpäätöstä. Toimintakertomus (liite 1) koostuu käyttötalousosasta ja investointiosasta. Kunnanvaltuuston vahvistama tekniikka- ja ympäristöosaston vuoden 2013 käyttötalouden nettomääräraha on 5 472 000. Alustavan tilinpäätöksen mukaan vastaava toteuma on 4 687 000. Määräraha alittuu 785 000 eurolla. Teknisen valiokunnan alaisten yksiköiden (Talous- ja hallinto-, Katuja viheralueet-, Vesihuolto- ja Toimitilat-yksiköt) osalta talousarvion toimintakate alitti talousarvion 628 000 eurolla ja toteutui 4 102 000 euron suuruisena. Toimintatulot ylittivät talousarvion 459 000 eurolla ja toteutuivat 12 411 000 euron suuruisena. Toimintamenot alittivat talousarvion 169 000 eurolla ja toteutuivat 16 513 000 euron suuruisena. Toimintatulojen ylityksen suurin yksittäinen syy oli Toimitilat-yksikön 300 000 euron vakuutuskorvaus satunnaisena tulona. Toimintamenojen alituksen suurin yksittäinen syy oli katu- ja viheralueet -yksikön ostopalveluiden noin 550 000 euron alitus, mikä aiheutui ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavien hankkeiden viivästymisestä. Liitteessä 2 ovat yksikkökohtaiset käyttötalouden toteumat. Investointimäärärahaa oli vuonna 2013 käytettävissä 17 190 000 euroa uudishankkeisiin, 2 303 000 euroa perusparannuksiin ja 200 000 euroa tekniikka- ja ympäristöosaston irtaimistoon. Vuonna 2013 alustavan tilinpäätöksen mukaan nettomäärärahaa kului 13 470 000 euroa uudiskohteisiin, 1 985 000 euroa perusparannuksiin sekä 189 000 euroa valiokunnan irtaimistoon. Investointimäärärahat alittuivat kaikkien eri määrärahojen osalta. Uudisrakennushankkeiden määräraha-alitus oli 998 000 euroa. Alitus johtui Etelä-Sipoon valmistuskeittiön urakan siirtymisestä tuleville vuosille ja Nikkilän Sydän -hankkeelle varatun määrärahan alittumisesta. Lisäksi investointimäärärahat alittuivat infran uudisrakentamisen osalta 2,4 miljoonaa euroa. Inframäärärahan alitus johtui Bastukärrin kaava-alueen aikataulun muutoksista ja siitä
2/2014 28 Tekninen valiokunta/tekniska 18 24.02.2014 johtuvista viivästyksistä sekä urakkakilpailutuksen onnistumisesta. Liitteenä 3 on alustava investointitoteuma, josta käyvät ilmi hankkeisiin varatut määrärahat sekä toteutuneet tuotot ja kulut sekä nettototeuma. Toimintakertomuksen euromääräiset tiedot ovat alustavia, koska kunnan tilinpäätös vuodelta 2013 ei ole vielä valmistunut. Liitteet Liite 1/ 18 tekvlk, Tilinpäätös Liite 2/ 18 tekvlk, Käyttötalouden toteuma Liite 3/ 18 tekvlk, Investointitoteuma Teknisen johtajan esitys: Tekninen valiokunta merkitsee Tekniikka- ja ympäristöosaston vuoden 2013 toimintakertomuksen sekä alustavat tilinpäätösluvut tiedoksi liitteiden 1, 2 ja 3 mukaisesti. Tekniska direktörens förslag: Tekniska antecknar för kännedom verksamhetsberättelsen för Avdelningen för teknik och miljö för år 2013 samt de preliminära bokslutstalen i enlighet med bilagorna 1, 2 och 3. Päätös Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän esityksen. Beslut Tekniska godkände enhälligt föredragandens förslag.
2/2014 29 Tekninen valiokunta/tekniska 19 24.02.2014 Ilmoitusasiat / Delgivningar TEKVLK 19 Tekninen valiokunta / Tekniska 24.2.2014 Päätöksiä / Beslut Nikkilän sydämen hankesuunnitelman hyväksyminen / Godkännande av projektplanen för Nickby hjärta KH 9 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 28.1.2014 Valmistelija/Beredare: kunnanjohtaja/kommundirektör Mikael Grannas Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että 1. Nikkilän sydämen hankesuunnitelma (liite1) hyväksytään siten, että aineluokkasiiven LVI-konehuone siirretään ullakolle kolmannen kerroksen päälle ja vapautuvaan tilaan toteutetaan kaksi teorialuokkaa ns. lukujärjestysvaraluokiksi. Muutos lisää kustannuksia 0,20 miljoonaa euroa. Hankesuunnitelmaa päivitetään edellä mainittujen muutosten mukaisesti. 2. Nikkilän sydämen ensimmäinen vaihe toteutetaan vaihtoehdon B mukaisesti, jonka kokonaiskustannukset edellä mainittu muutos huomioon ottaen ovat 19,3 miljoonaa euroa 3. Nikkilän sydämen seuraavista vaiheista laaditaan erilliset hankesuunnitelmat ennen niiden toteuttamista 4. Nikkilän sydämen hankesuunnitelman ensimmäisen vaiheen jatkosuunnittelussa ja toteuttamisessa otetaan huomioon annetut lausunnot ja suunnitelmaa tarkennetaan mm. lausuntoihin annettujen kommenttien mukaisesti. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Liitteet 1-10/9. KV 5 Valtuusto 10.2.2014 Puheenjohtaja totesi, että nyt käsiteltävänä oleva hankesuunnitelma, joka on on merkitty B:llä, on päivitetty kunnanhallituksen 28.1.2014 tekemän päätöksen mukaisesti.
2/2014 30 Tekninen valiokunta/tekniska 19 24.02.2014 Päätös Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen. Liitteet 1-10/5. Kahden toimen muuttaminen / Ändring av två befattningar KH 10 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 28.1.2014 Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus päättää hyväksyä laitoshuoltajan toimen (vakanssinro 149637) muuttamisen kiinteistövastaavan toimeksi ja siivoojan toimen (vakanssinro 149610) muuttamisen siivoustyönjohtajan toimeksi. Kiinteistövastaavan toimen kelpoisuusvaatimuksina ovat vähintään AMK-tasoinen insinöörin tutkinto tai aikaisempi teknisessä oppilaitoksessa suoritettu talonrakennustekniikan teknikon tutkinto tai muu soveltuva tutkinto, osoitettu työkokemus sekä molempien kotimaisten kielten hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Siivostyönjohtajan toimen kelpoisuusvaatimuksina ovat vähintään teknisessä oppilaitoksessa suoritettu siivousteknikon tutkinto tai muu soveltuva alan tutkinto, toisen kotimaisen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito ja toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen sillä tarkennuksella, että kiinteistövastaavan keskeisiin tehtäviin kuuluu myös asiakasvastuiden hoitaminen. Liite / Bilaga 3 / 10 Viranhaltijapäätökset / Tjänstemannabeslut Kuntatekniikan päällikkö - Muu päätös 2, Samtycke för placering av trafikmärken på enskild väg, Poikisvägen och Vinters väg Med anledning av ansökan (bilaga 1) och med hänvisning till vägtrafiklag 51 2 mom. ger ger Sibbo kommun sitt medgivande till att placera trafikmärken på Poikisvägen och Vinters väg.
2/2014 31 Tekninen valiokunta/tekniska 19 24.02.2014
2/2014 32 Tekninen valiokunta/tekniska 20 24.02.2014 Muut asiat / Övriga ärenden TEKVLK 20 Tekninen valiokunta / Tekniska 24.2.2014