1 JOENSUUN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Rakennus- ja ympäristölautakunta 19.3.2014 36 Muuntamontie 6 Annettu julkipanon jälkeen 80100 JOENSUU Päivämäärä Diaarinumero Puh. (013) 267 7111 21.3.2014 2476/11.01.00/2014 ASIA Päätös maa-aineslain 4 :n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta. Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Morenia Oy Teräskatu 2, 70150 Kuopio y-tunnus 2558445-2 yhteyshenkilö Juha Lackman p. 040 534 8994 KIINTEISTÖTIEDOT JA OTTAMISALUEEN SIJAINTI Joensuun kaupunki, Luhtapohjan kylä, tila Majoinkangas RN:o 3:12. Kiinteistön omistaa Tornator Oyj. Ottamisalue sijaitsee noin 400 m Luhtapohjantien eteläpuolella Kanavansuon kallioalueella, lähin osoite Luhtapohjantie 1445. Etäisyys Enon keskustaan on noin 14 kilometriä. ASIAN VIREILLETULO 17.1.2014 AIKAISEMMAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Enon kunnan rakennustarkastaja-rakennusmestari 2.7.2004 9; maa-aineslupa kalliokiviaineksen ottamiseen Metsähallitus Morenialle tilalle Majoinkangas RN:o 3:12 kymmenen vuoden ajaksi 180 000 m 3 kokonaisottomäärälle. Vuoden 2013 loppuun mennessä aineksia oli otettu lupakauden aikana 27 344 m 3. Enon kunnan ympäristölautakunta 14.6.2004 41; ympäristölupa kivenlouhimolle sekä asfaltti- ja murskausasemalle Metsähallitus Morenialle 31.12.2013 saakka. Samanaikaisesti on vireillä Morenia Oy:n ympäristölupahakemus kalliokiviaineksen louhinnalle ja murskaukselle. KAAVOITUSTILANNE JA MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT Alueella ei ole asemakaavaa.
Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousalueina kaikki ne maaseutualueet, joille ei ole tarpeen osoittaa muuta käyttötarkoitusta. Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa alueeseen ei kohdistu mitään merkintöjä. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen 2002 eli ns. POSKIprojektissa alueen käyttöön ei ole otettu kantaa. NYKYTILANNE ALUEELLA Alueelta on louhittu kiviaineksia 90-luvulta lähtien. Aluetta ympäröi harvapuustoinen sekametsä. Luhtapohjantieltä alueelle johtavan tien varressa ottoalueen luoteispuolella on myös toinen kalliokiviaineksen ottoalue. Ottoalueiden etäisyys toisistaan on noin 300 metriä. Liikennöinti molemmilta ottoalueilta tapahtuu samasta Luhtapohjantien olemassa olevasta liittymästä. Alueella ei ole tiedossa uhanalaisia eläin- tai kasvilajeja tai erityisiä luonnonarvoja eikä se sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Netsinsärkän II-luokan eli vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue noin 2,5 km ottoalueesta länteen. Lähin I- luokan eli vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue on Huosiissärkän pohjavesialue noin 3,5 km ottoalueesta itään. Lähin asutus sijaitsee ottoalueesta itään noin 700 800 metrin etäisyydellä. Ottoalueen luoteispuolella noin 150 metrin etäisyydellä sijaitseva Purosuo-niminen kiinteistö ei ole asuttu. Ottoalueelta kaakon suunnassa sijaitsevaan Isoselän Louhilahteen on matkaa noin 800 metriä ja etelän suunnassa olevaan Hynysen lampeen noin 600 metriä. HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA Kyseessä on toiminnan jatkaminen ja laajentaminen olemassa olevalla kalliokiviaineksen ottoalueella. Maa-aineslupaa haetaan 10 vuoden ajaksi 190 000 m 3 kokonaisottomäärälle. Keskimäärin vuodessa kalliota louhitaan 19 000 m 3, enintään kuitenkin 30 400 m 3 vuodessa. Ottoalue on laajuudeltaan noin 2,3 ha. Alin ottotaso on +133 (N2000) ja ottosyvyys enimmillään 29 metriä. Ottamistoimenpiteen tarkoituksena on maa-ainesten sekä kalliolouheesta tehtävien murskattujen lajikkeiden hyödyntäminen erilaisiin rakentamistarpeisiin. Alueen liikennöinti tapahtuu Luhtapohjantieltä olemassa olevaa murskepintaista yksityistietä pitkin. Ottoalueelle johtavalle tielle on asennettu ketjupuomi ja louhoksen suulla on köysiportti. Alueelle tullessa ja varsinaisella ottoalueella on varoituskylttejä. Louhittava alue aidataan leikkausten jyrkkyyden vuoksi. Louhospohjan valumavedet johdetaan tarvittaessa pohjan reunoille tehtäviin ojiin. Tarvittaessa tehdään laskutusallas, jonka kautta valumavedet johdetaan maastoon. Alue muotoillaan ottamissuunnitelman mukaisesti siten, että se mahdollisimman hyvin sulautuu ympäristöönsä. Kallioluiskat louhitaan kaltevuuteen 5:1. 2
Lopulliset maaluiskat, mikäli niitä tulee, tehdään kaltevuuteen 1:3. Muotoilua tehdään mahdollisuuksien mukaan sitä mukaa, kun ottamistoiminta edistyy. Alue palautuu metsätalouskäyttöön. Kannot ja muu puuaines voidaan tarvittaessa hakettaa ja viedä poltettavaksi tai käyttää pintarakenteena. Alueelta kuoritut pintamaat varastoidaan reuna-alueelle, mistä ne käytetään maisemointiin. Suuret kivet ja lohkareet murskataan tarvittaessa kiviainestuotteiksi. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu 30 vrk ajan kaupungin ilmoitustaululla sekä internetissä. Hakemuksen vireilläolosta on lisäksi ilmoitettu kaupungin ilmoituslehdissä Karjalaisessa sekä Viikko Pohjois-Karjalassa 30.1.2014. Hakemusasiakirjat on pidetty julkisesti nähtävillä 30.1.2014 28.2.2014 ympäristönsuojeluyksikössä ja Enon palvelupisteellä. Kiinteistön rajanaapurit on kuultu viranomaisen toimesta 27.1.2014 lähetetyillä kirjeillä. Tarkastukset/katselmukset/neuvottelut Ympäristötarkastaja on käynyt alueella 12.2.2014. Muistutukset ja mielipiteet Hakemukseen ei ole saapunut yhtään muistutusta eikä mielipidettä. Lausunnot Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja. VIRANOMAISEN RATKAISU Koska hakemuksen tarkoittama toimenpide täyttää maa-aineslain 6 :n tarkoittamat luvan myöntämisen edellytykset, rakennus- ja ympäristölautakunta päättää suostua hakemukseen ja myöntää Morenia Oy:lle hakemuksen ja alla esitettyjen lupamääräysten mukaisesti luvan maa-ainesten ottamiseen Joensuun Luhtapohjan kylään tilalle Majoinkangas RN:o 3:12 kymmenen vuoden ajaksi 190 000 m 3 suuruiselle määrälle. Toiminnalle myönnetään myös maa-aineslain 21 :n mukainen aloittamisoikeus muutoksenhausta huolimatta. Maa-ainesten ottamisessa on noudatettava ottamissuunnitelmaa ja seuraavia lupamääräyksiä: 1. Ottamisalue on enintään ottamissuunnitelmassa esitetyn laajuinen. Ottamisalueen rajat on merkittävä näkyvästi maastoon. 2. Yli 10 m seinämät tulee louhia porrastetusti. Ottamisen aikana syntyvät jyrkänteet tulee merkitä näkyvästi maastoon esim. lippusiimalla ja varoituskyltein. Mahdollisten ohikulkijoiden pääsy vaarallisille jyrkänteille tulee estää aitaamalla alue. 3
4 Alueelle johtavan tien puomi tulee pitää lukittuna asiattoman liikenteen estämiseksi. 3. Maa-ainesten otossa on noudatettava seuraavia toiminta-aikoja: Poraus ma-pe klo 7-21 Rikotus ma-pe klo 7-21 Räjäytykset ma-pe klo 8-18 Murskaus ma-pe klo 6-22 Kuormaaminen ja kuljetus ma-pe klo 6-22 Toimintaa ei saa harjoittaa viikonloppuisin eikä arkipyhinä. 4. Ylimmän havaitun luonnollisen pohjaveden pinnan yläpuolelle on aina jätettävä vähintään 2 metrin paksuinen suojakerros kaivamatonta maata. Alin ottamistaso on +133 (N2000). Molemmat edellä mainitut ehdot tulee täyttyä. Alin ottotaso on merkittävä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan. Ottamistason merkintää on muutettava, jos havainnot pohjaveden pinnan korkeudesta sitä edellyttävät. 5. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestimet ja tankkauslaitteistot tulee varustaa lukittavilla sulkuventtiileillä sekä lapon estolla. Polttoaineita ja muita kemikaaleja ei saa varastoida alueella silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Toiminnan aikana säiliöt tulee sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden tulee olla nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti ja sijoitettava, jos mahdollista, ottamisalueen ulkopuolelle. Ottamisalueella ei saa tehdä laajamittaisia koneiden huoltotöitä. Alueella tulee olla käytettävissä imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta sekä riittävä alkusammutuskalusto. 6. Otetun alueen pohja on muotoiltava niin, ettei alueelle muodostu vettä kerääviä lammikoita. Alueen valumavedet tulee johtaa hallitusti laskeutusaltaaseen. 7. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan niiltä alueen osilta, joilta aineksia ei enää oteta. Ottamisen eteneminen tulee suunnitella siten, että jälkihoito ja maisemointi voivat edetä mahdollisimman nopeasti. Lopulliset jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä alueella luvan voimassaoloaikana.
Rintaus tulee muotoilla siten, ettei alueelle ottotoiminnan jälkeen jää yli 5 metrin jyrkänteitä. Alueelle tulee muodostaa mahdollisimman nopeasti uusi kasvualusta esim. alueelta kuorittuja pintamaita käyttäen (n. 15 cm hiekkaa, n. 5 cm humusta). Alue tulee metsittää. 8. Ennen ottamisen aloittamista tulee hakijan ottaa yhteys valvovaan viranomaiseen aloituskatselmuksen pitämistä varten. Ottamissuunnitelman ja lupaehtojen noudattamisen ja maisemoinnin edistymisen seuraamiseksi tulee paikan päällä järjestää tarvittaessa hakijan ja valvontaviranomaisen yhteisiä katselmuksia. Vakuuden voimassaoloaikana ottotoiminnan loputtua on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. 9. Jos ottamissuunnitelma on ristiriidassa lupamääräyksen kanssa, noudatetaan kyseistä lupamääräystä. 5 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Maa-aineslain (555/1981) 6 :n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-aineslain 3 :ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. 1 momentin mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 ) Lisäksi maa-aineslain 3 :n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.
Yleiset perustelut lupapäätökselle 6 Alueelta on jo otettu maa-aineksia, eikä jo avatulla alueella ole merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä eikä maa-ainestenotto turmele kaunista maisemakuvaa eikä aiheuta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä, joten toiminnasta ei aiheudu pohjaveden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Myöskään lähialueen kaivoissa ei ole havaittu ottotoiminnasta johtuvia muutoksia veden antoisuudessa tai laadussa. Ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi, kun ottaminen toteutetaan ottosuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti, eli pintamaat kuoritaan ja maisemointi toteutetaan ottamistoiminnan edetessä. Maaainesesiintymän säästeliääseen ja taloudelliseen käyttöön vaikuttaa se, että avatulta ottoalueelta otetaan maa-ainekset mahdollisimman tehokkaasti. Kun toiminnassa noudatetaan lupamääräyksissä ja ottamissuunnitelmassa esitettyjä suojaustoimia, kuten jyrkänteiden suojausta ja varoituskylttejä, ei ottotoiminta aiheuta vaaraa asukkaille tai ympäristölle. Maasto-olosuhteet ja esitetyt haittojen torjuntatoimet huomioiden ottotoiminnasta ei aiheudu melu- tai pölyhaittaa asutukselle. Maa-ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa-aineslain 6 :ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa ja lupa voidaan näin ollen myöntää. Lupamääräysten perustelut Maa-aineslain 11 :n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivät sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Lupapäätöksessä tulee antaa myös tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. (VNA maa-ainesten ottamisesta 6 ) Lupamääräys 1: Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene naapurikiinteistöjen puolelle tai laajemmalle alueelle kuin ottosuunnitelmassa on esitetty. Maa-aineslupa koskee hakemuksen mukaisesti ottamisvaihe 1:stä. Maa-ainesten ottamisen laajentaminen ottamisvaihealueelle 2 edellyttää uuden lupahakemuksen jättämistä. Lupamääräys 2: Määräykset ovat tarpeen työturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden vuoksi. Määräyksillä estetään alueella kulkijoille mahdollisesti aiheutuva vaara. Asiattomien ajoneuvojen pääsy alueelle tulee estää, jotta alueelle ei tuoda ympäristöä pilaavia aineita tai tavaroita (esim. romuajoneuvot), jotka voivat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Lupamääräys 3: Maa-ainesten otto ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa asutukselle. Lähimmät asunnot sijaitsevat niin kaukana ottoalueesta, että etäisyys ja maastonmuodot huomioiden ottotoiminnasta syntyvän melun ei pitäisi kantautua häiritsevänä asutukseen saakka. Mahdollisten haittojen ehkäisemiseksi on toiminnalle asetettu aikarajat. Määräykset melun raja-arvoista, mittauksista ja toimenpiteistä melun leviämisen ehkäisemiseksi asetetaan toiminnan ympäristöluvassa.
Lupamääräys 4: Määräys on asetettu pohjaveden laadun ja määrän turvaamiseksi sekä ottotoiminnan suunnitelmallisen etenemisen turvaamiseksi. Ottotason selkeä merkintä helpottaa sekä valvontaa että itse ottotoimintaa. Lupamääräys 5: Määräys on tarpeen kallioperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 6: Alueen pintavesien johtaminen tulee tapahtua hallitusti, jotta estetään mahdolliset haitalliset vaikutukset luonnonolosuhteisiin. Laskeutusaltaan kautta johdettaessa valumavesien kiintoaines ei pääse ympäröiviin ojiin ja sitä kautta vesistöihin. Vesien hallittu johtaminen mahdollistaa myös tarvittaessa näytteen ottamisen valumavesistä. Lupamääräys 7: Määräykset ottoalueen muotoilusta ovat tarpeen, jotta alue ottotoiminnan jälkeen sopii ympäröivään maisemaan ja alueella on turvallista liikkua. Maannoskerroksen palauttaminen luiskiin nopeuttaa kasvillisuuden muodostumista. Alueen metsittäminen on tarpeen alueen palauttamiseksi kaavan mukaiseen käyttöön ja maisemallisista syistä. Lupamääräys 8-9: Määräykset selventävät maa-ainesten oton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa-ainesten ottajan velvollisuuksia ennen maa-ainesten ottoa. LUVAN VOIMASSAOLOAIKA Lupa on voimassa 10 vuotta. OTTAMISTOIMINNAN ALOITTAMINEN Morenia Oy hakee MAL 21 :n mukaista oikeutta aloittaa toiminta lupamääräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan aloittamislupaa haetaan taloudellisista syistä, sillä toiminnan aloittamisen viivästyminen mahdollisten valitusten vuoksi aiheuttaisi yritykselle taloudellisia menetyksiä sekä estäisi sovittujen toimitusten toimittamisen. Toiminta voidaan aloittaa maa-aineslain 21.2 :n mukaisesti ennen kuin päätös saa lainvoiman. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, sillä kyseessä on olemassa oleva kallionottoalue eikä siten toiminnan jatkaminen aiheuta sellaista pysyvää vahinkoa tai haittaa, joka estäisi toiminnan aloittamisen ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Valitusviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Luvan saajan tulee asettaa 15 000 euron suuruinen vakuus mahdollisten alueen jälkihoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa, kunnes lupa on saanut lainvoiman. MAKSUT JA VAKUUDET Tarkastusmaksu Lupahakemuksen tarkastusmaksu on maa-ainestaksan 2.1 :n mukaisesti 2185 euroa. 7
8 Asianosaisten kuulemiskulut Naapureiden kuuleminen on hoidettu viran puolesta. Kuulemiskustannukset ovat 189 euroa (maa-ainestaksa 4.1 ). Hakemuksesta kuuluttamisesta peritään todelliset kuuluttamis- ja ilmoituskulut. Valvontamaksu Vuosittainen valvontamaksu määräytyy voimassaolevan taksan mukaan. Vuoden 2014 valvontamaksu 437 euroa peritään tarkastusmaksun yhteydessä (maa-ainestaksa 3.1 ja 3.2 ). Aloitusoikeus Maa-aineslain mukaisen toimenpiteen suorittamisesta ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa peritään 118 euroa (maa-ainestaksa 5.1 ). Vakuus Ennen maa-ainesten ottamiseen ryhtymistä on hakijan asetettava 15 000 euron suuruinen vakuus lupamääräyksissä ja ottamissuunnitelmassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vähintään yhden vuoden tämän päätöksen voimassaoloajan yli menevälle ajalle. Vakuus palautetaan vasta hyväksytyn loppukatselmuksen jälkeen. MAL 21.2 aloitusoikeuden hyödyntämiseksi luvan saajan tulee asettaa 15 000 euron suuruinen vakuus mahdollisten alueen jälkihoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa, kunnes lupa on saanut lainvoiman. Lupapäätöksen saatua lainvoiman ennen toiminnan aloittamista asetettu vakuus muutetaan koko toiminnan aikaiseksi vakuudeksi, jonka tulee olla voimassa vähintään yhden vuoden tämän päätöksen voimassaoloajan jälkeen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3 7, 10 16, 19 21, 23, 23 a, 23 b VNA maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1 4, 6 9, VNA kaivannaisjätteistä (379/2008) 1 4 Joensuun kaupungin maa-ainestaksa (867/21.11.2013) 2 4 Joensuun kaupungin hallintosääntö (2/17.12.2012) 47 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Pohjois-Karjalan ELY-keskus / ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, PL 69, 80101 Joensuu Ilmoitus päätöksestä Niille, jotka asian käsittelyn yhteydessä ovat sitä pyytäneet.
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Rakennus- ja ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Joensuun kaupungin ilmoitustaululla vähintään valituksen tekemiselle varatun ajan. MUUTOKSENHAKU Valitusosoitus Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Kuopion hallintooikeuteen. Valitusoikeuden ja muutoksenhaun osalta noudatetaan, mitä kuntalaissa säädetään. Lisäksi valitusoikeus on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ja hankkeen tarkoittamalla alueella toimivalla sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Valitusviranomainen voi tehdä lupapäätökseen vähäisiä muutoksia asiaa palauttamatta. Valitusosoitus liitteenä. 9