80100 JOENSUU Pvm Diaarinumero Puh. (013) / /2015

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI MAA AINESLUPAPÄÄTÖS Rakennus ja ympäristölautakunta Muuntamontie 6 Annettu julkipanon jälkeen JOENSUU Pvm Diaarinumero Puh. (013) / / ASIA Päätös Petri Piipposen maa aineslain 4 :n mukaisesta maa ainesten ottamislupahakemuksesta. Päätös sisältää ratkaisun maa aineslain 21 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Petri Piipponen Heinävaarantie 90a, Heinävaara yhteyshenkilö Petri Piipponen p KIINTEISTÖTIEDOT JA OTTAMISALUEEN SIJAINTI Joensuun kaupunki, kylä Heinävaara, tila Mannila RN:o Hakija omistaa kiinteistön. Suunniteltu ottamisalue sijaitsee Joensuun Heinävaarassa Ilomantsintien eteläpuolella, n. 500 metrin etäisyydellä Ilomantsintiestä, Pitkälammen kaakkoispuolella. ASIAN VIREILLETULO AIKAISEMMAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Alueella on Joensuun kaupungin teknisen lautakunnan myöntämä maaaineslupa, joka päättyy Olemassa olevan luvan sallitusta kokonaisottomäärästä ( k m 3 ) on otettu hieman yli puolet. Nyt haetaan lupaa olemassa olevan ottoalueen laajentamiseksi lounaan suuntaan. KAAVOITUSTILANNE JA MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT Alueella ei ole asemakaavaa. Vireillä olevassa Heinävaaran osayleiskaavassa alue on osoitettu EO merkinnällä maaainesten ottoalueeksi. Maa ainesten oton loputtua alue siistitään, muotoillaan ja sopeutetaan ympäristöönsä, ympäröivään maisemaan sopivaksi. Alueen rajalle on osoitettu ohjeellinen moottorikelkkareitti.

2 Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 alue on osoitettu EO/so merkinnällä seudullisesti merkittäväksi soran tai hiekan ottoalueeksi. Suunniteltu ottoalue rajautuu merkinnällä geo/har 2 esitettyyn geomorfologisesti arvokkaaseen harjualueeseen, jonka käyttötarkoitusmerkintä on M eli maa ja metsätalousvaltainen alue. Pohjois Karjalan maakuntakaavassa alueelle kohdistuu pv 1 eli pohjavesialuemerkintä ja alue rajautuu ge 1 merkinnällä esitettyyn arvokkaaseen harju tai moreenialueeseen. Alue sijaitsee Kaukaansärkkien vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (pv 1). Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen 2002 eli ns. POSKIprojektissa ottamisalue rajautuu Putronmäen harjualueeseen, joka on luokiteltu luonnonja maisemansuojelun kannalta paikallisesti arvokkaaksi harjualueeksi (arvoluokka 4). NYKYTILANNE ALUEELLA Ottoaluetta ympäröi metsätalousvaltainen alue. Soranoton laajenemisalueella on sekapuumetsää. Alueen koillispuolella on maa ainesten ottoon aikaisemmin käytetty alue, jossa maa ainesten ottaminen on päättynyt, alueen rintaukset on luiskattu ja muotoiltu ympäröivään maastoon soveltuviksi. Vanhaa ottoaluetta käytetään maa ainesten varastointialueena. Ottoalue sijaitsee luonnon ja maisemansuojelun kannalta paikallisesti arvokkaan Putronmäen harjualueen koillispuolella, seudullisesti merkittävällä soran tai hiekan ottoalueella. Alueen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä eikä alueen välittömään läheisyyteen sijoitu luonnonsuojelualueita tai Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita. Ottamisalue sijaitsee kokonaisuudessaan Kaukaansärkkien vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Pohjavesialueella sijaitsee kaksi vedenottamoa; Aajeenmäen ja Paavonlammen vedenottamot. Aajeenmäen vedenottamon lähin kaivo sijaitsee noin 3,7 kilometrin päässä ja Paavonlammen vedenottamon lähin kaivo noin 2,4 kilometrin päässä suunnitellun ottoalueen reunasta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 600 metrin etäisyydellä ottoalueesta, Ilomantsintien pohjoispuolella. Ottoalue ei sijaitse rantavyöhykkeellä eikä sen lähettyvillä ole arvokkaita pienvesiä. Alueella on harjoitettu maa ainesten ottoa jo vuosikymmeniä, eikä nyt suunniteltu ottamisalueen laajentaminen laajenna toimintaa merkittävästi aikaisempaan maa aineslupaan nähden. Ottamisalueelle ei ole suoraa näköyhteyttä Ilomantsintieltä. HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA Lupaa haetaan toiminnan jatkamiseksi olemassa olevalla maa ainestenottoalueella ja alueen laajentamiseksi. Lupaa haetaan k m 3 hiekan ja soran ottoon kymmeneksi vuodeksi. Vuotuinen ottomäärä on 8100 k m 3. Maa ainesten ottamissyvyys on 1 7 m ja ottotaso alimmillaan +124,40. Uuden ottoalueen laajuus on noin 5 ha. Ottoalueella on rakentamiseen ja teiden kunnossapitoon lajittelemattomana, lajiteltuna ja murskattuna soveltuvaa maa ainesta. Ottamistoiminta jatkuu olemassa olevalta alueelta lounaaseen. Puustoa poistetaan vaiheittain ja ottoaluetta maisemoidaan heti kun se on mahdollista, kuitenkin niin, että alueella voidaan varastoida kohtuullisia määriä seulottua soraa ja mursketta. 2

3 Soran kuormaamisessa käytetään pyöräkuormaajaa, jota ei huolleta eikä tankata alueella eikä siellä varastoida poltto eikä voiteluaineita. Kaikki alueella työskentelevät työntekijät ovat tietoisia luvan määräyksistä sekä toimintaan liittyvistä riskeistä sekä ovat velvoitettuja toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Alueelle johtaa hyväkuntoinen tieyhteys Ilomantsintieltä. Maa aineksen kuljetusta tehdään läpi vuoden tarpeen mukaan, mutta pääasiassa toiminta ajoittuu lumettomaan aikaan. Vanhalla ottoalueella on kaksi pohjavesiputkea. Ensimmäisen putken pää on tasossa 122,51. Toisen putken pään tasosta ei ole tietoa. Ottaminen ja jälkihoito toteutetaan vaiheittain mahdollisimman nopeasti. Loppumaisemoinnissa ei käytetä 1:2,5 jyrkempiä luiskia. Ottoalueen pohja muotoillaan loivasti vaihtelevaksi ympäristön alkuperäisiä maaston muotoja jäljitellen. Pintamaita hyödynnetään ottoaluetta maisemoidessa. Jälkihoidon yhteydessä muodostetaan uusi kasvualusta hiekasta ja humuksesta. Ottamistoiminnan päätyttyä alueen annetaan metsittyä luontaisesti. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu 30 vrk ajan kaupungin ilmoitustaululla sekä internetissä. Hakemusasiakirjat on pidetty julkisesti nähtävillä ympäristönsuojeluyksikössä ja Kiihtelysvaaran palvelupisteellä. Hakija on kuullut naapurikiinteistöt. Tarkastukset/katselmukset/neuvottelut Hakemuksesta on neuvoteltu hakijan kanssa Muistutukset ja mielipiteet Hakemukseen ei ole saapunut muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty Pohjois Karjalan ELY keskuksen ja Joensuun Veden lausunnot. Lausunnot on pyydetty, sillä alue sijaitsee I luokan pohjavesialueella. Pohjois Karjalan ELY keskus Pohjois Karjalan ELY keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen lausunnossa todetaan, että hakemukseen ei ole liitetty kattavaa ottamissuunnitelmaa eikä hakemuksessa muutoinkaan ole esitetty mm. selvityksiä alueen luonto ja ympäristöolosuhteista. Hakemuksesta puuttuu myös kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Ottoalue sijaitsee Kaukaansärkkien vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella sekä rajoittuu Putronmäen maakunnallisesti arvokkaaseen harjualueeseen. Noin 200 metrin päässä alueelta sijaitsee Heinävaaran vedenottamo. Lausunnon mukaan tiedossa ei ole MAL 3 :n mukaisia esteitä luvan myöntämiselle. 3

4 4 Lausunnossa esitetään seuraavat vaatimukset: Koskematonta maa ainesta jättää kaikissa olosuhteissa ylimmän todetun luonnollisen pohjavesipinnan päälle vähintään 5 metriä paksu suojakerros. Mikäli maa aineksen ottoalueella ei ole pohjaveden tarkkailuun soveltuvaa pohjavesiputkea, pitää sellainen asentaa. Hakemuksen suunnitelma asiakirjoista ei käy selville onko alueelle jo asennettu pohjavesiputki. Asennettavan pohjavesiputken tulee olla sellainen, että siitä voidaan tarvittaessa ottaa pohjavesinäyte analyysia varten. Alueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta tulee havaita pohjaveden pinnan taso neljästi vuodessa (maalis, kesä, syys ja joulukuussa). Tulokset havainnoista toimitetaan kerran vuodessa Joensuun kaupungille. Alin ottotaso on merkittävä selvästi maastoon. Mahdolliset öljytuotteita sisältävät säiliöt on sijoitettava kaivualueen ulkopuolelle. Säiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai ne on varustettava tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja altaalla. Myös koneiden säilytyspaikat on sijoitettava kaivualueen ulkopuolelle. Merkittäviä konekaluston huolto ja korjaustöitä ei saa suorittaa alueella eikä sen välittömässä läheisyydessä. Ottoalueelle ei saa läjittää/levittää muualta tuotuja maa aineksia lukuun ottamatta jälkitoimenpiteiden yhteydessä tarvittavaa verhoilumateriaalia. Muualta tuotua verhoilumateriaalia ei saa kuitenkaan varastoida alueella. Jälkihoito on tehtävä vaiheittain ottotoiminnan edetessä. Ottotoimintaa ei saa kohdistaa Putronmäen arvokkaaksi luokitellulle harjualueelle. Ottoaluetta ja otettavaksi haettua kokonaismäärää on tarvittaessa tältä osin tarkennettava. Suunnitelmakarttojen perusteella ottoalue näyttäisi ulottuvan aivan naapuritilojen rajaan saakka. Suositeltava suojaetäisyys naapuritilan rajaan soran ottamisalueella on vähintään 10 metriä. Joensuun Vesi Joensuun Veden lausunnossa todetaan, että suunniteltu ottoalue sijaitsee kokonaisuudessaan Kaukaansärkkien I luokan pohjavesialueella. Ottoalueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava, jossa ottoalue on merkitty EO/so, seudullisesti merkittävä soran tai hiekan ottoalue. Kaukaansärkkien pohjavesialueella Joensuun Vedellä on kaksi vedenottamoa Aajeenmäen ja Paavonlammen vedenottamot. Aajeenmäen vedenottamon lähin kaivo sijaitsee noin 3,7 kilometrin päässä ja Paavonlammen vedenottamon lähin kaivo noin 2,4 kilometrin päässä suunnitellun ottoalueen reunasta. Kaukaansärkkien pohjavesialueella sijaitsevat vedenottamot ovat tärkeitä raakaveden lähteitä koko Joensuun vedentuotannolle. Joensuun Veden mielestä I luokan pohjavesialueille ei pitäisi myöntää uusia maaaineslupia olemassa olevien ottolupien umpeuduttua ja alueet tulisi maisemoida pian ottoluvan päätyttyä. Mikäli lupa myönnetään, tulee lupaehdoissa huomioida hakijalle toiminnan ohjaamiseksi ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi seuraavat seikat: Maa aineksen ottoalue ei saisi ylittää kaavamerkinnän EO/so alueen rajausta edes ottoalueen luiskien osalta. Pohjaveden virtaussuuntien tarkempi selvitys tulee hakijan tehdä kustannuksellaan ennen maa ainesten ottamista. Alueelle tulee asentaa maa aineksen ottajan toimesta pohjavesiputkia ottoalueen ympäristöön ja vedenottamoiden väliseen maastoon tarkempien virtaussuuntien kartoittamiseksi. Näin voidaan todeta mahdolliset päästöt yms. vieraiden aineiden pääseminen pohjaveteen.

5 Hakija tulee velvoittaa säilyttämään öljytuotteet ja niiden säiliöt kaivualueen ulkopuolella ja varustamaan ne tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja altaalla. Lisäksi hakija tulee velvoittaa sijoittamaan koneiden ja laitteiden säilytyspaikat kaivualueen ulkopuolelle ja suojaamaan ne asianmukaisesti. Hakija tulee velvoittaa jättämään koskematonta maa ainesta kaikissa olosuhteissa ylimmän luonnollisen pohjaveden pinnan päälle riittävä suojakerros, joka on vähintään 6 metriä (vrt. GTK). Alin ottotaso tässä tapauksessa saisi olla + 126,40. Pohjavesien havaintoputkista tulee tehdä säännöllisesti havaintoja pohjaveden pinnasta. Riittävä havaintotiheys on neljästi vuodessa (maalis, kesä, syys ja joulukuussa). Tulokset havainnoista tulee velvoittaa toimittamaan vuosittain lupaa valvovalle viranomaiselle ja Joensuun Vedelle. Ottamisalue tulee merkitä maastoon kuten myös alin ottamistaso sellaiseen paikkaan, ettei se ottamistoiminnan aikana pääse turmeltumaan. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, että asianmukaisin jälkihoitotoimenpitein alueelle aikaansaadaan oton päätyttyä mahdollisimman nopeasti uusi maannosvyöhyke. Ottaminen tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että esim. vuosittain ottamisen edistyessä voidaan jo otetut alueet viimeistellä muodoltaan ja pintarakenteeltaan. Alueen saattamiseksi luonnonmukaiseen tilaan tulee lupaehtoihin laittaa määräys siitä, että alueen metsittyminen on saatettava alkuun luvan voimassaoloaikana (siementäminen tai istuttaminen). Soranoton aikana tulee ulkopuolisten kulku alueella estää portein ja kiviestein niin, että alueelle ei pääse sinne kuulumatonta materiaalia ja pohjaveteen kuulumattomia aineita. Hakijan vastine Vastine Pohjois Karjalan ELY keskuksen lausuntoon Hakija toteaa vastineessaan, että hakemuksessa oli virheellinen tieto Heinävaaran vedenottamosta, joka hakemuksessa esitetyn tiedon mukaan sijaitsisi 200 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Ko. vedenottamo ei ole enää käytössä, vaan se on muutettu alkalointilaitokseksi. Lähin vedenottamo on noin 2,4 kilometrin päässä sijaitseva Paavonlammen vedenottamo. Näin ollen hakija pitää 4 metrin paksuista suojakerrosta ylimmän todetun pohjaveden luonnollisen pinnan päällä riittävänä pohjaveden suojelun kannalta. Hakija toteaa, että vanhalla ottoalueella on asennettuna ennestään kaksi pohjavesiputkea ja nyt uudelle ottoalueelle asennetaan uusi pohjavesiputki ennen ottamisen aloittamista. Hakija toteaa lisäksi, että kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on toimitettu lupaviranomaiselle jälkeenpäin ja että ottamissuunnitelman riittävä kattavuus on hyväksytetty etukäteen lupaviranomaisen edustajalla. Vastine Joensuun Veden lausuntoon Hakija toteaa vastineessaan, että pohjaveden virtaussuunnat on selvitetty POSKIprojektissa ja Pohjois Karjalan ELY keskuksen laatimassa pohjavesien suojelusuunnitelmassa, ja niiden mukaan pohjaveden virtaussuunta on ottoalueelta pohjoiseen päin, Pitkälammen suuntaan eli ei kummankaan vedenottamon suuntaan. 5

6 6 VIRANOMAISEN RATKAISU Koska hakemuksen tarkoittama toimenpide täyttää maa aineslain 6 :n tarkoittamat luvan myöntämisen edellytykset, rakennus ja ympäristölautakunta päättää suostua hakemukseen ja myöntää Petri Piipposelle hakemuksen ja alla esitettyjen lupamääräysten mukaisesti luvan maa ainesten ottamiseen Joensuun kaupungin Heinävaaraan tilalle Mannila RN:o kymmenen (10) vuoden ajaksi k m 3 suuruiselle määrälle. Maa ainesten ottamisessa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: 1. Ottamisalue on enintään ottamissuunnitelmassa esitetyn laajuinen. Ottamisalueen rajat on merkittävä näkyvästi maastoon. 2. Ottamisen aikana syntyvät jyrkänteet tulee merkitä näkyvästi maastoon esim. lippusiimalla ja varoituskyltein. Asiattomien pääsy alueelle tulee estää. 3. Maa ainesten otto sekä siihen liittyvä kuormaaminen ja kuljetus on sallittu ma pe klo 6 22 ja lauantaisin klo Toimintaa ei saa harjoittaa sunnuntaisin eikä arkipyhinä. 4. Murskauksesta tulee tehdä ilmoitus Joensuun kaupungin rakennus ja ympäristölautakunnalle vähintään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Mikäli alueella murskataan yhdessä tai useammassa jaksossa yhteenlaskettuna yli 50 päivää, tulee murskaukselle hakea ympäristölupa. 5. Pohjaveden pinnan tasoa tulee seurata neljä kertaa vuodessa ottoalueella olevasta pohjavesiputkesta. Hakijan tulee asentaa uudelle ottoalueelle uusi pohjavesiputki ennen ottotoiminnan aloittamista. Pohjaveden korkeustiedot tulee toimittaa vuosittain Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluyksikköön. 6. Ylimmän havaitun luonnollisen pohjaveden pinnan yläpuolelle on aina jätettävä vähintään neljän (4) metrin paksuinen suojakerros kaivamatonta maata. Alin ottotaso on +124,40. Molemmat edellä mainitut ehdot tulee täyttyä. Uusi pohjavesiputki on asennettava siten, että riittävän suojakerroksen paksuus pohjaveden pintaan voidaan todeta. Alueen korkotaso sekä alin ottotaso tulee merkitä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan. Ottamistason merkintää on muutettava, jos havainnot pohjaveden pinnan korkeudesta sitä edellyttävät. 7. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma altaallisia säiliöitä. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestimet ja tankkauslaitteistot tulee varustaa lukittavilla sulkuventtiileillä sekä lapon estolla.

7 Polttoaineita ja muita kemikaaleja ei saa varastoida alueella silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Toiminnan aikana säiliöt tulee sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle. Poltto ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi ja käsittelyalueiden tulee olla nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti ja sijoitettava ottamisalueen ulkopuolelle. Ottamisalueella ei saa tehdä merkittäviä koneiden huolto ja korjaustöitä. Alueella tulee olla käytettävissä imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta. 8. Alueelle ei saa läjittää tai levittää muualta tuotuja maa aineksia lukuun ottamatta jälkihoitotoimenpiteiden yhteydessä tarvittavaa verhoilumateriaalia. Muualta tuotua verhoilumateriaalia ei saa varastoida alueella. 9. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan niiltä alueen osilta, joilta aineksia ei enää oteta. Ottamisen eteneminen tulee suunnitella siten, että jälkihoito ja maisemointi voivat edetä mahdollisimman nopeasti. Lopulliset jälkihoito ja maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä alueella luvan voimassaoloaikana. Rintaukset tulee luiskata aluetta ympäröivän maaston muotoja noudatellen 1:2,5 luiskakaltevuuteen tai loivemmaksi luiskauksen jyrkkyyttä vaihdellen. Otetun alueen pohja on muotoiltava loivasti vaihtelevaksi harjanteilla ja kumpareilla, ympäristön alkuperäisiä maaston muotoja jäljitellen. Alueelle tulee muodostaa mahdollisimman nopeasti uusi kasvualusta esim. alueelta kuorittuja pintamaita käyttäen (n. 10 cm hiekkaa, n. 5 cm humusta). Alue on metsitettävä ja metsittäminen käynnistettävä jälkihoidon etenemisen tahdissa. 10. Ennen ottamisen aloittamista tulee hakijan ottaa yhteys valvovaan viranomaiseen aloituskatselmuksen pitämistä varten. Ottamissuunnitelman ja lupaehtojen noudattamisen ja maisemoinnin edistymisen seuraamiseksi tulee paikan päällä järjestää tarvittaessa hakijan ja valvontaviranomaisen yhteisiä katselmuksia. Hakijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. 11. Jos ottamissuunnitelma on ristiriidassa lupamääräyksen kanssa, noudatetaan kyseistä lupamääräystä. 7

8 RATKAISUN PERUSTELUT 8 Luvan myöntämisen edellytykset Maa aineslain (555/1981) 6 :n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. MAL 5 :n mukaan ottamissuunnitelma ei ole tarpeen, jos hanke laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan on vähäinen. Maa aineslain 3 :ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. Maa aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 ) Lisäksi maa aineslain 3 :n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Yleiset perustelut lupapäätökselle Toiminta sijoittuu Kaukaansärkkien vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle. Pohjaveden pinnan päälle on edellytetty jätettäväksi aina neljän metrin suojakerros. Ottoalueen pinta ala 5 ha on vain 0,18 % pohjavesialueen muodostumisalueesta (2637 ha). Pohjaveden virtaussuunta on ottoalueelta itään päin eli Ilomantsintielle päin, poispäin molemmista pohjavesialueen vedenottamoista, joihin ottoalueelta on matkaa 2,4 km (Paavonlampi) ja 3,7 km (Aajeenmäki). Suojakerroksen paksuuden ja ottotoiminnan pienimuotoisuuden vuoksi toiminnalla ei ole vaikutusta pohjavesialueen laatuun tai antoisuuteen. Lisäksi toiminnanharjoittajaa on edellytetty seuraamaan pohjaveden pinnan tason vaihtelua neljä kertaa vuodessa tehtävin mittauksin. Hanke rajautuu Putronmäen paikallisesti arvokkaan harjualueen koillisreunaan. Harjualue voidaan kokonaisuutena katsoa olevan lain tarkoittama erikoinen luonnonesiintymä. Ottotoiminta sijoitetaan kuitenkin jo maa ainesten ottoon otetun alueen välittömään läheisyyteen, jolloin vaikutukset luonnonesiintymään kohdistuvat tarkkaan rajatulle alueelle eivätkä vähennä alueen kokonaisarvoa. Ottamissuunnitelman mukaan ottaminen ei ulotu Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 merkinnällä geo/har 2 esitetylle geomorfologisesti arvokkaalle harjualueelle. Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 ottoalue on osoitettu EO/so merkinnällä seudullisesti merkittäväksi soran tai hiekan ottoalueeksi.

9 Ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi, kun ottaminen toteutetaan ottosuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti, eli pintamaat kuoritaan ja maisemointi toteutetaan ottamistoiminnan edetessä. Maaainesesiintymän säästeliääseen ja taloudelliseen käyttöön vaikuttaa se, että avatulta ottoalueelta otetaan maa ainekset mahdollisimman tehokkaasti, eli pohjaveden pinnan päälle ei jätetä tarpeettoman isoa suojakerrosta. Maisemavaikutus jää paikalliseksi alueen vaihtelevien maastomuotojen ansiosta eikä toiminta täten aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista tai merkittävien kauneusarvojen tuhoutumista. Ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi, kun ottaminen toteutetaan suunnitelman mukaisesti alueen luontaiset maastonmuodot huomioiden. Alueelta ei ole tiedossa uhanalaisia lajeja. Kun toiminnassa noudatetaan lupamääräyksissä esitettyjä suojaustoimia, ei ottotoiminta aiheuta vaaraa asukkaille tai ympäristölle. Maasto olosuhteet, asetetut toiminta ajat ja edellytetyt haittojen torjuntatoimet huomioiden ottotoiminnasta ei aiheudu kohtuutonta melu tai pölyhaittaa asutukselle, joka sijaitsee lähimmillään 600 metrin etäisyydellä ottoalueesta, Ilomantsintien toisella puolella. Maa ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa aineslain 6 :ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää. Vastaus lausuntoihin Pohjois Karjalan ELY keskuksen lausunto Pohjois Karjalan ELY keskuksen lausunnossaan mainitsemat puutteet hakemuksessa ja ottamissuunnitelmassa on lupaviranomaisen ja hakijan välisissä neuvonpidoissa hakemuksen jättämisen jälkeen selvitetty ja hyväksytty. Hakija on toimittanut lupaviranomaiselle riittävät tiedot hakemuksen jättämisen jälkeen, ml. kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma. Pohjois Karjalan ELY keskukselle lausunnon antamista varten toimitetuista suunnitelma asiakirjoista kävi kuitenkin ilmi riittävällä tarkkuudella ottamisalueen laajuus ja se, että ottamistoiminta ei tule ulottumaan Putronmäen arvokkaalle harjualueelle. ELY keskuksen lausunnossa Putronmäen harjualue on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen 2002 eli ns. POSKI projektissa Putronmäen harjualue on kuitenkin luokiteltu luonnon ja maisemansuojelun kannalta vain paikallisesti arvokkaaksi harjualueeksi (arvoluokka 4). ELY keskuksen lausunnossa oli toistettu hakemuksessa esitetty virheellinen tieto Heinävaaran vedenottamosta. Kyseinen vedenottamo on muutettu alkalointilaitokseksi eikä nykyisellään toimi vedenottamona. Näin ollen lähin vedenottamo sijaitsee nykyään 2,4 kilometrin päässä ottoalueesta. Lausunnossa esitettyä vaatimusta vähintään 5 metrin suojakerroksen jättämisestä ylimmän havaitun luonnollisen pohjavesipinnan päälle ei ole huomioitu, sillä on katsottu, että neljän metrin suojakerroksella saavutetaan riittävä suoja pohjaveden laadun ja antoisuuden turvaksi ottaen huomioon ottamistoiminnan laajuus ja etäisyys vedenottamoille. 9

10 Lisäksi maa aineslain 3.4 :n vaatimukseen maa ainesesiintymän säästeliäästä ja taloudellisesta hyödyntämisestä vaikuttaa se, että avatulta ottoalueelta otetaan maa ainekset mahdollisimman tehokkaasti, eli pohjaveden pinnan päälle ei jätetä tarpeettoman paksua suojakerrosta. Myös maisemoinnista annetuilla määräyksillä turvataan riittävä pohjaveden suojelun taso. Maisemointi tulee tehdä vaiheittain mahdollisimman nopeasti ottamisen edistymisen mukaan niiltä alueen osilta, joilta aineksia ei enää oteta ja lopullinen maisemointi ja jälkihoito maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä alueella luvan voimassaoloaikana. Muut ELY keskuksen esittämät kannanotot on otettu huomioon lupamääräyksissä. Joensuun Veden lausunto Joensuun Veden vaatimusta luvan myöntämättä jättämisestä ei ole otettu huomioon, sillä ottamistoiminnalle ei ole MAL 3 :ssä tarkoitettuja esteitä. Neljän metrin suojakerroksella saavutetaan riittävä suoja pohjaveden laadun ja antoisuuden turvaksi. Tästä syystä lausunnossa esitettyä 6 metrin suojakerrosvaatimusta ei ole otettu huomioon. Pohjaveden virtaussuuntien tarkempi selvittäminen ennen luvan myöntämistä ei ole tarpeen, vaan riittäväksi toimenpiteeksi on katsottu uuden pohjavesiputken asentaminen ja pohjaveden pinnan seuraaminen. Muut Joensuun Veden esittämät kannanotot on otettu huomioon lupamääräyksissä. Lupamääräysten perustelut Maa aineslain 11 :n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivät sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Lupapäätöksessä tulee antaa myös tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. (VNA maa ainesten ottamisesta 6 ) Lupamääräys 1: Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene naapurikiinteistöjen puolelle tai laajemmalle alueelle kuin ottosuunnitelmassa on esitetty. Lupamääräys 2: Määräys on tarpeen työturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden vuoksi. Määräyksellä estetään alueella kulkijoille mahdollisesti aiheutuva vaara. Esimerkiksi lukitulla puomilla voidaan estää asiaton liikkuminen ottamisalueella ja jätteiden tuominen alueelle. Lupamääräys 3: Maa ainesten otto ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa asutukselle. Lähimmät asunnot sijaitsevat niin kaukana ottoalueesta, että etäisyys ja maastonmuodot huomioiden ottotoiminnasta syntyvän melun ei pitäisi kantautua häiritsevänä asutukseen saakka. Mahdollisten haittojen ehkäisemiseksi on toiminnalle asetettu aikarajat. Lupamääräys 4: Määräyksen tarkoituksena on muistuttaa ympäristönsuojelulain säännöksistä murskauksen osalta. Meluilmoitusta tai ympäristölupaa käsiteltäessä voidaan antaa tarkempia määräyksiä muun muassa melun ja pölyn leviämisen ehkäisemiseksi. 10

11 Lupamääräys 5: Pohjaveden pintaa tulee tarkkailla, jotta saadaan selville pohjaveden pinnan tason vaihteluväli ja maa ainestenoton mahdollinen vaikutus pohjaveteen. Pohjaveden pinnan tasoa tulee seurata neljä kertaa vuodessa, sillä pohjaveden pinnan taso saattaa vaihdella voimakkaasti vuoden aikana. Lupamääräys 6: Määräys on asetettu pohjaveden laadun ja määrän sekä ottotoiminnan suunnitelmallisen etenemisen turvaamiseksi. Veden hankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla eli I luokan pohjavesialueilla vaadittu suojakerros on vähintään neljä metriä, mitä tässäkin tapauksessa on sovellettu. Ottotason selkeä merkintä helpottaa sekä valvontaa että itse ottotoimintaa. Lupamääräys 7: Määräys on tarpeen mahdollisten öljyvahinkojen estämiseksi ja täten maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 8: Muualta tuoduissa maa aineksissa voi olla haitallisia aineita, jotka voivat varastoinnin aikana kulkeutua pohjaveteen. Mikäli alueelta kuoritut pintamaat eivät riitä kasvualustan muodostamiseen, voidaan tähän tarkoitukseen käyttää myös muualta tuotuja puhtaita aineksia. Lupamääräys 9: Määräykset ottoalueen muotoilusta ovat tarpeen, jotta alue ottotoiminnan jälkeen sopii ympäröivään maisemaan ja alueella on turvallista liikkua. Harjumuodostelman luontaiset piirteet voidaan ottaa huomioon rintauksia luiskatessa. Maannoskerroksen palauttaminen nopeuttaa kasvillisuuden muodostumista, joka on erityisen tärkeää pohjaveden suojelun kannalta. Lupamääräys 10 11: Määräykset selventävät maa ainesten oton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa ainesten ottajan velvollisuuksia. Ottotiedot voidaan toimittaa esimerkiksi valtakunnallisen NOTTO tietokannan kautta. LUVAN VOIMASSAOLOAIKA Lupa on voimassa 10 vuotta. OTTAMISTOIMINNAN ALOITTAMINEN Petri Piipponen hakee MAL 21 :n mukaista oikeutta aloittaa toiminta lupamääräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toiminta voidaan aloittaa maa aineslain 21.2 :n mukaisesti ennen kuin päätös saa lainvoiman. Kyseessä on vanha soranottoalue, jonka luonnontilaisuus on jo menetetty, joten toiminnan aloittaminen ei aiheuta peruuttamattomia muutoksia alueella, eikä täten tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Muutoksenhakuviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Luvan saajan tulee asettaa euron suuruinen vakuus mahdollisten alueen jälkihoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa, kunnes lupa on saanut lainvoiman. 11

12 MAKSUT JA VAKUUDET 12 Tarkastusmaksu Lupahakemuksen tarkastusmaksu on maa ainestaksan 2.1 :n mukaisesti 940 euroa. Valvontamaksu Vuosittainen valvontamaksu määräytyy voimassaolevan taksan mukaan. Vuoden 2015 valvontamaksu on 186 euroa (maa ainestaksa 3 ) ja se peritään tarkastusmaksun yhteydessä. Aloittamisoikeus Maa aineslain mukaisen toimenpiteen suorittamisesta ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa peritään 118 euroa (maa ainestaksa 5 ). Vakuus Ennen maa ainesten ottamiseen ryhtymistä on hakijan asetettava euron suuruinen vakuus lupamääräyksissä ja ottamissuunnitelmassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vähintään yhden vuoden tämän päätöksen voimassaoloajan yli menevälle ajalle. Vakuus palautetaan vasta hyväksytyn loppukatselmuksen jälkeen. MAL 21.2 aloitusoikeuden hyödyntämiseksi luvan saajan tulee asettaa euron suuruinen vakuus mahdollisten alueen jälkihoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa, kunnes lupa on saanut lainvoiman. Lupapäätöksen saatua lainvoiman ennen toiminnan aloittamista asetettu vakuus muutetaan koko toiminnan aikaiseksi vakuudeksi, jonka tulee olla voimassa vähintään yhden vuoden tämän päätöksen voimassaoloajan jälkeen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Maa aineslaki (555/1981) 1, 1a, 3 7, 10 16, 19 21, 23, 23 a, 23 b VNA maa ainesten ottamisesta (926/2005) 1 4, 6 9 VNA kaivannaisjätteistä (379/2008) 1 4 Joensuun kaupungin maa ainestaksa (867/ ) 2 5 Joensuun kaupungin hallintosääntö (2/ ) 47 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Pohjois Karjalan ELY keskus / ympäristö ja luonnonvarat, PL 69, Joensuu Ilmoitus päätöksestä Niille, jotka asian käsittelyn yhteydessä ovat sitä pyytäneet. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Lupaa koskeva julkipanoilmoitus pidetään ilmoitustaululla vähintään valituksen tekemiselle varatun ajan.

13 13 MUUTOKSENHAKU Valitusosoitus Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Itä Suomen hallintooikeuteen. Valitusoikeuden ja muutoksenhaun osalta noudatetaan, mitä kuntalaissa säädetään. Lisäksi valitusoikeus on elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksella ja hankkeen tarkoittamalla alueella toimivalla sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Valitusviranomainen voi tehdä lupapäätökseen vähäisiä muutoksia asiaa palauttamatta. Valitusosoitus liitteenä.