MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017
Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia ja aineettomia) 10% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% Maatalous Metsäteollisuus Elintarviketeollisuus Metsätalous Lähde: Tilastokeskus
Teemat Maatalousyrittäjän muodonmuutos Maatalousyrittäjän muuttuvat tarpeet Palvelut Rahoitus Vakuutus Mitä MTK tekee?
Rakennekehityksen iso linja Tilamäärä vähenee Tilakoko kasvaa Tuotanto keskittyy Liikkeenjohtoon ja työn organisointiin entistä enemmän huomiota Osaamisen merkitys kasvaa
Eläinmäärät ja pellonkäyttö vuosien 2009 2012 investointisuunnitelmissa Maito Broileri Naudanliha Sikatalous Kananmuna Keskimääräinen eläinmäärä ennen investointia 62 lehmää 255 nautaa 370/870 emakkoa/ liha-sikaa 66 000 lintua 32 000 kanaa Keskimääräinen eläinmäärä investoinnin jälkeen 128 lehmää 549 nautaa 550/1900 emakkoa/ liha-sikaa 113 000 lintua 68 000 kanaa Pelto investoinnin jälkeen Omaa peltoa ha 49 98 69 67 64 Vuokrapeltoa ha 28 60 22 42 42 Lannanlevitysalaa sopimuksilla ha 24 45 235 133 354
Tilakoon kasvun rajoitteet Työmäärä Lisäpellon saatavuus Kannattavuus, rahoitus, maksuvalmius
Toimintatapojen muututtava Työn organisointi ja se kuka mitäkin tekee mietittävä entistä tarkemmin koko tuotantoketjussa Kotieläintuotannon ja peltoviljelyn yhteensovittaminen iso haaste
Tilakoon kasvattaminen haasteellista Lisäpellot Laajennus Nykyinen kotieläinrakennus Talouskeskus Nykyiset pellot Talouskeskus
Yrittäjien suurimmat haasteet Ajattelutapojen muutos: kaikkea ei pidä yrittää tehdä itse! Muodonmuutos viljelijästä yrittäjäksi ja viimekädessä siirtyminen johtajaksi Markkinoiden muutokseen sopeutuminen Riskinsietokyky Huonojakin vuosia väistämättä tulee Velka- ja maksuvalmiustressi Hyvinvoinnin osatekijöiden tunnistaminen Työn määrä Työn laatu/luonne Vuorovaikutteisuus
Viljelijästä yrittäjäksi ja johtajaksi Keskityttävä itse siihen, missä eniten lisäarvoa, ei siihen mikä mukavinta Rakennettava verkostot, tehtävä sopimukset, kilpailutettava ja sanktioitava, valvottava omat etunsa Palveluntarve kasvaa Juridiset palvelut Urakointipalvelut Rakennuttamispalvelut Työvoimapalvelut Ulkoistuspalvelut (esim. lantameklari, sopimusviljelytys, jne )
Rahoitus monipuolistuu Vieraan pääoman tarve suhteessa aikaisempaa suurempi Investointien koko kasvaa Investointituki ei ainakaan parane EIP:n rooli? Vakuudet Omarahoitusmahdollisuudet pienenevät Muiden vakuuksien määrä suhteessa vähenee Ostamalla? EIP ja takaus? Yhteiset investoinnit (oy, lantala, energia jne ) Muut rahoitusmahdollisuudet (kuluttajat, joukkorahoitus jne )
Vakuuttaminen entistä tärkeämpää Perusvakuutukset kuntoon Henkilövakuutusten merkitys kasvaa Muut (mm. keskeytys, oikeusturva) - Osa riskinhallintaa - Sopimuksia enemmän, viljelijät valvovat etunsa aiempaa paremmin - Riitatapauksia lisää, ellei sopimuskulttuuri parane? Riskienhallinta osana maatalouspolitiikkaa - Hehtaarituki itsessään tietynlainen sääriskiltä turvaava tuki - Kysyntä varmaan kasvaa, jos vakuutusehdot riittävän houkuttelevat - Markkinariskeiltä suojautuminen (vakuutus- vai rahoitustuotteet?) - Public private???
Mitä MTK tekee? Päivittää omaa tekemistään vastaamaan tulevaisuuden tarpeita Hoitaa edunvalvonnan yhtä hyvin ja osaavasti kuin tähänkin asti niin Brysselissä, Helsingissä kuin maakunnissa ja kunnissa Kehittää jäsenpalvelua ottaen huomioon jäsenten muuttuvat tarpeet
MTK:n kärjet kuntavaaleissa 1. Maakuntauudistuksen myötä kuntien tehtävät vähenevät kuntien virkamiehillä ja päättäjillä enemmän aikaa paneutua niihin tehtäviin, joita kuntaan jää 2. Elinkeinojen kehittäminen kuntien tärkeä prioriteetti maankäyttö, kaavoitus, rakentaminen, hanketoiminta jne. 3. Julkiset hankinnat ruoka, bioenergia, puurakentaminen, palvelut
Maatalouspolitiikka muuttuu? MTK:ssa kenttää osallistava prosessi menossa Tehdään vahvuus siitä, mikä on koettu haitaksi Valvotaan etumme Brysselissä: Tehostetaan kestävästi Parannetaan markkinoiden toimintaa ja riskienhallintaa Huolehditaan alueellisesta tasapainosta Tehdään vihdoinkin byrokratialle jotakin Olisiko osasta tuista luopuminen avain byrokratian purkuun?
Haasteita riittää Rakennekehitys etenee Markkinat muuttuvat Suomen erityisoloista pidettävä kiinni mutta nähtävä myös erityismahdollisuudet Paljoon voidaan myös itse vaikuttaa Maatalousyrittäjät entistä vaativampia asiakkaita Ammattiylpeinä seuraavalle vuosisadalle