SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus Hankkeen tavoitteet SATA- hankkeen tavoitteena on lisätä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tasa- arvoista osallistumista kulttuurin harrastamiseen ja kulttuurielämään. Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tuen kirjo on hyvin laaja. Liikuntarajoitteet, neurologiset sosiaaliset, käyttäytymisen, hahmottamisen ja oppimisen haasteet sekä muut erilaiset aisti- ja kehityshäiriöt estävät usein osallistumasta perustarjontaan. Lastenkulttuurin parissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana kehitetty useita paikallisia toimintatapoja, joilla toiminnan saavutettavuutta on määrätietoisesti kohennettu sekä tunnistettu solmukohtia, joihin tulisi löytää ratkaisuja tasa- arvoisen tarjonnan toteutumiseksi. SATA- hanke kehittää monistettavia ratkaisuja näihin solmukohtiin sekä levittää paikallisesti kehitettyjä toimintamalleja lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan valtakunnallisen esteettömyyden toteutumiseksi. Hanke lisää lastenkulttuuritoimijoiden valmiuksia tuottaa saavutettavia kulttuuripalveluja sekä lisää alan toimijoiden monipuolista osaamista erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten ohjaamisessa. Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat: 1. esiselvitys, jossa kerätään tietoa olemassa olevasta esteettömästä lastenkulttuuri- ja harrastustarjonnasta ja osaamisesta, ja jonka pohjalta laaditaan varsinainen hankesuunnitelma 2. kehitetään toimintamalleja ja järjestetään pilotteja, joissa eri toimintamalleja kokeillaan 3. järjestetään koulutuksia esille tulleen tarpeen mukaan 4. laaditaan helppokäyttöinen ohjemateriaali, joka helpottaa esteettömien toimintatapojen, tilojen, välineiden ja viestinnän kehittämistä. 5. perustetaan valtakunnallinen esteettömän lastenkulttuurin asiantuntijaverkosto siten, että jokaisessa lastenkulttuurikeskuksessa on koulutettu esteettömyysasiantuntija Tampereen kaupunki ja Kulttuurikeskus Piipoo on saanut rahoitusta ja käynnistänyt hankkeen 1. vaiheen, jossa esiselvityksen avulla saadaan tarkemmat tiedot tarpeista ja olemassa olevista toimintamalleista sekä laaditaan varsinainen toimenpidesuunnitelma. Laajemman hankkeen toteuttavat Pirkanmaan Taikalamppu/Suomen lastenkulttuurikeskusten verkosto ja Taiteen perusopetusliitto. Hankkeen tuloksia levitetään valtakunnallisesti Lastenkulttuurikeskusten verkoston ja Taiteen perusopetusliiton jäsenille sekä muille alan toimijoille. Hankkeen ohjausryhmässä ja tulosten levittämisessä on mukana Vammaisten lasten ja nuorten palvelusäätiö VAMLAS. Hankkeen tulokset Hankkeen ensisijaisia hyötyjiä ovat lapset ja nuoret. Sen avulla varmistetaan erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten perusoikeus taiteeseen ja kulttuuriin. Hankkeen tuloksia hyödynnetään: 1. lastenkulttuurikeskusten järjestämässä taide- ja kulttuuritoiminnassa 2. taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten järjestämässä opetuksessa 3. taidealojen opettajainkoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa 1
Hankkeen toteutus 1. Esiselvitys Hankkeen aluksi toteutetaan suomalaisen lasten ja nuorten kulttuurikentän saavutettavuuden laaja- alainen kartoitus. Selvityksen tavoitteena on luoda mahdollisimman todenmukainen ja tarvelähtöinen perusta varsinaiselle kehittämistyölle. Selvityksen osana kartoitetaan taiteen perusopetuksen ja lastenkulttuurikeskusten olemassa oleva saavutettava, esteetön tarjonta ja hyvät käytännöt sekä selvitetään erityistä tukea tarvitsevien lasten nykyiset osallistumisen esteet ja haasteet. Kartoituksen ensisijaisena kohteena ovat lastenkulttuurikeskukset, mutta kyselyä tullaan hyödyntämään myös taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa sekä kulttuuritoimintaa toteuttavien vammaisjärjestöjen parissa. Näin pyritään synnyttämään kokonaiskuva erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille suunnatusta tarjonnasta ja kentän todellisesta tilanteesta. Esiselvitys toteutetaan kolmessa vaiheessa. 1) Kyselyjen valmistelussa haastatellaan 5-10 asiantuntijaa/ kulttuuripalveluiden tuottajaa sekä 5-10 kokemusasiantuntijaa (esim. erityislapsia ja heidän perheitään). Haastatteluiden tavoitteena on varmistaa kyselyissä käytettävien käsitteiden oikeellisuus sekä kysymysten keskeiset teemat. 2) Varsinaiset kyselyt toteutetaan kulttuuripalvelujen tuottajaorganisaatiolle sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten perheille (yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa). Kyselyt toteutetaan sähköisenä. 3) Kyselyjen tulokset kootaan sähköisesti. Tulokset arvioidaan ja analysoidaan hankkeen kehittämisryhmässä. Tulosten pohjalta laaditaan arvio lastenkulttuuripalveluiden savutettavuudesta erityisryhmien näkökulmasta sekä suunnitellaan SATA- hankkeen eri toteutusvaiheiden lopulliset sisällöt. Esiselvitys toteutetaan vuonna 2015. 2. Toimintamallien kehittäminen ja pilotointi Hankkeessa toteutetaan kahdeksan alueellista pilottia, joissa alueelliset lastenkulttuurikeskukset kehittävät yhdessä erityisryhmien kanssa, esiselvityksen pohjalta, erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille suunnattua kulttuuritarjontaa. Toimintaa pilotoidaan ja mallinnetaan keskuksissa. Piloteissa syntyy nk. hyviä käytäntöjä valtakunnalliseen levitykseen. Syksy 2015- kevät 2016 3. Koulutukset Hankkeen aikana järjestetään kahdenlaista koulutusta: yksi pitkäkestoinen, opintopisteitä kartuttava asiantuntijakoulutus sekä useampia alueellisia lyhytkestoisia koulutuksia. Sisällöt suunnitellaan esiselvityksessä esille tulleiden tarpeiden mukaan. Pidempi koulutus järjestetään yhteistyössä pirkanmaalaisen koulutuksen asiantuntijaorganisaation kanssa. Syksy 2015- kevät 2016 4. Lastenkulttuurin esteettömyysopas Laaditaan opas, joka helpottaa esteettömien toimintatapojen, tilojen, välineiden ja viestinnän kehittämistä. Opas julkaistaan verkkomateriaalina, jotta sen saatavuus on mahdollisimman laaja. Julkaisu käsittelee esteettömyyden eri osa- alueita sekä tarjoaa valmiita ratkaisumalleja esteettömän toiminnan toteuttamiseen. Kevät 2016 2
5. Valtakunnallinen esteettömän lastenkulttuurin asiantuntijaverkosto Perustetaan asiantuntijaverkosto siten, että jokaisessa lastenkulttuurikeskuksessa on koulutettu esteettömyysasiantuntija. Asiantuntijoita pyritään saamaan myös taiteen perusopetuksen oppilaitoksiin. Syksy 2016 Hankkeen taustat Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan perustana ovat YK:n ihmisoikeuksien yleissopimusten mukaiset oikeudet sekä Suomen lainsäädäntö, jossa määritellään koulutuksen, vapaan sivistystyön ja kuntien kulttuuritoiminnan tasa- arvoisuuden normiperusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön 2014 helmikuussa valmistuneessa Ehdotus lastenkulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi - julkaisussa todetaan, että Suomessa on rikasta, monipuolista ja taiteellisesti tasokasta lastenkulttuuria, mutta se ei saavuta kaikkia lapsia tasapuolisesti. i Hanke toteuttaa lastenkulttuuripoliittisen ohjelmaehdotuksen seuraavia toimenpide- ehdotuksia: 3. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus ja saatavuus kirjoitetaan lapsia ja nuoria koskeviksi perusoikeuksiksi. Kuntien hyvinvointikertomuksissa tulisi huomioida lasten kulttuuriset oikeudet. Kuntia tuetaan lasten ja nuorten kulttuurikasvatussuunnitelmien laadinnassa. 6. Lasten mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin lisätään Lasten mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin lisätään. Suomessa on rikasta, monipuolista ja taiteellisesti tasokasta lastenkulttuuria, mutta se ei saavuta kaikkia lapsia tasapuolisesti. Lastenkulttuurikeskukset voivat osaltaan korjata tätä ongelmaa Ne voivat alueellisesti myötävaikuttaa yhteistyön lisääntymiseen eri toimijoiden kesken, jotta kulttuuri ja taide olisivat lapsia lähellä ja osallistuminen lapsille ja perheille mahdollisimman helppoa ja kustannuksiltaan edullista tai ilmaista. Lastenkulttuurikeskukset sekä taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset toteuttavat lasten ja nuorten perusoikeuksia kulttuuriin ja taiteeseen sekä vastaavat ammattimaisesti toteutetusta suomalaisten lasten kulttuurisen sivistyksen kehittymisestä ja ylläpidosta. Lastenkulttuurikeskusten paikallinen ja alueellinen kulttuuritoiminta kulttuuritiloissa, kouluissa ja vapaa- ajalla tukee lapsen omaehtoista kulttuuriharrastusta, kulttuurikompetenssin monimuotoista kehittymistä sekä tarjoaa mahdollisuuksia lasten oman kulttuurin ja taiteellisen toimijuuden syntymiselle ja vahvistumiselle. Taiteen perusopetus tarjoaa lapsille ja nuorille tavoitteellista, vuodesta toiseen etenevää opetusta ja harrastusta yhdeksän taiteen lajin parissa 251 kunnassa. ii Yhteistyö lastenkulttuurin toimijoiden ja taiteen perusopetuksen välillä on jo olemassa käytännössä. Usein lapsia opettavat ja kohtaavat taiteilijat ja taidekasvattajat toimivat sekä lastenkulttuurikeskuksissa että taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa. Lastenkulttuurikeskusten toiminnassa hyödynnetään taiteen perusopetuksen toimijoita ja osaamista. Tässä tarjonnassa eri tavoin erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten osallistumismahdollisuudet ovat laajasti puutteelliset. Lastenkulttuurin toimijoiden sekä taiteen perusopetuksen oppilaitosten toimintakulttuurissa, resursseissa sekä opettajien osaamisessa on puutteita erityistä tukea tarvitsevien lasten kohtaamiseen ja ohjaamiseen. Siinä, missä lapsilla on kouluissa henkilökohtainen avustaja, ja opettajalla osaamista tukea lasta vamman tai erityisyyden aiheuttamissa haasteissa, on taide- ja kulttuuritoiminta sekä alan opetus pääosin yksittäisen taiteilijan tai taidekasvattajan sattumanvaraisten valmiuksien varassa. Usein nämä lapset ja nuoret eivät pystykään osallistumaan yleiseen tarjontaan tai lopettavat harrastuksen jatkuvien epäonnistumisten vuoksi. Myös toimintaa ohjaavien ammattilaisten kynnys ottaa ryhmään erityistä tukea tarvitsevia on suuri. Pelko siitä, että ohjaaminen, kommunikointi ja kohtaaminen 3
epäonnistuvat, tai että muu ryhmä jää tällöin vähemmälle huomiolle, ovat toiminnan toteuttamisen esteinä. Tuen tarve ei edes välttämättä aina ole valtava. Toiminnalle osoitettujen tilojen esteettömyydessä on niin ikään havaittu isoja puutteita. Hankkeen organisaatio ja rahoitus Hanke toteutetaan kulttuurikentän, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen tavoitteellisena yhteistyönä niin, että sen tulokset palvelevat mahdollisimman laajasti erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia. Hankkeen aikana pyritään rikkomaan hallinnollisia rajoja ja rakentamaan monimuotoista yhteistyötä erityisryhmien osallistumismahdollisuuksien varmistamiseksi. Hankkeen vastuulliset toteuttajat ovat Taiteen perusopetusliitto TPO ry ja Pirkanmaan Taikalamppu / Suomen lastenkulttuurikeskusten verkosto. Tiivis yhteistyö vammaisjärjestöjen kanssa käynnistetään esiselvitysvaiheessa. SATA- hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, jossa on edustus mm. taideyliopistoista ja vammaisjärjestöistä sekä paikallisia hyvien käytäntöjen toteuttajia. Vammaisten lasten tukisäätiö Vamlas kutsutaan SATA- hankkeen ohjausryhmään. Vamlas- säätiön ja sen organisoiman YTRY- verkoston avulla kartoitetaan taideharrastamisen saatavuus vammaisten ja pitkäaikassairaiden lasten ja nuorten näkökulmasta sekä kootaan asiantuntemusta ja hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja vammaisille ja pitkäaikaissairaille kohdistetusta taidetoiminnasta Pirkanmaan Taikalamppu / Tampereen kaupunki hakee rahoitusta yhteiseen esiselvitykseen, sekä myöhemmin pilottien ja asiantuntijakoulutusten toteuttamiseen Suomen lastenkulttuurikeskusten jäsenkeskusten parissa. Taiteen perusopetuksen liitto hakee omaa rahoitusta OKM:n koulutuksen kehittämiseen suunnatuista määrärahoista. Hankkeen yhteistyöverkosto Erityisryhmien kattojärjestöt, joilla on laaja kokemus lasten ja nuorten esteettömän toiminnan tuottamisessa Näkövammaisten keskusliitto Kuurojen liitto Kehitysvammaisten tukiliitto VAMLAS Taidealakohtaiset taiteen perusopetuksen taustajärjestöt Taiteen perusopetuksen oppilaitokset Alueelliset lastenkulttuurikeskukset Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Kuntaliitto SATA 2015-2016 vastuunjako Pirkanmaan Taikalamppu/ Suomen lastenkulttuurikeskusten verkosto toimii hankkeen toisena toteuttajana ja osarahoituksen hakijana vastaa esteettömän lastenkulttuuritarjonnan nykytilan kartoittamisesta suunnittelee ja toteuttaa hankkeen yhteistyössä toisen osapuolen kanssa tuo lastenkulttuurikeskusten kehittämät saavutettavuuden mallit hankkeen käyttöön (esim. Tampereen saavuttava kulttuurikasvatusohjelma Taidekaari sekä Kulttuurikeskus PiiPoon täydennyskoulutusosaaminen) levittää hankkeen tulokset lastenkulttuurikeskusten verkostolle Taiteen perusopetusliitto: toimii hankkeen toisena toteuttajana ja osarahoituksen hakijana 4
suunnittelee ja toteuttaa hankkeen yhteistyössä toisen osapuolen kanssa vastaa jäsenliittojensa sitouttamisesta hankkeeseen ja niille viestimisestä hoitaa yhteydenpidon taiteen perusopetuksen toimijoihin i Ehdotus lastenkulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:6: s. 19 ii Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet, 2005, luku 4 sekä Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän perusteet, 2002 5