ALUSTAVA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE VUODEN 2013 TALOUSARVIOEHDOTUS TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS VUOSILLE

1 (16) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ALUSTAVA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 VUODEN 2013 TALOUSARVIOEHDOTUS TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS VUOSILLE 2013 2015 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Vuoden 2013 talousarvioehdotuksen perustelut 2 1 Toiminta-ajatus 4 Toiminta-ajatus, arvot ja visio sekä ydintehtävät 4 Toimintaympäristön keskeiset muutokset 5 Toiminnalliset ja palvelutasoon liittyvät muutokset ja niiden vaikutukset vuoden 2013 talousarvioon 5 2 Kaupungin strategiaohjelma kaupunkisuunnitteluviraston toiminnassa 6 3 Tuottavuutta edistävät toimenpiteet 9 4 Kilpailuttaminen 9 Hankintojen toteuttaminen 9 5 Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköinen asiointi 9 6 Henkilöstö 10 Tasa-arvosuunnitelma 10 Kielisuunnitelma 10 Työhyvinvointia edistävät toimenpiteet 10 7 Talousarvion erillisvaikutusten arviointi 10 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta 10 Sukupuolivaikutusten arviointi 10 Terveysvaikutusten arviointi 11 8 Tavoitteiden yhteenveto 11 Ehdotus sitoviksi toiminnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2013 11 Muut toiminnalliset tavoitteet 12 Ympäristöä koskevat toiminnalliset tavoitteet 12 Määrätavoitteet 13 Sisäisen tuottavuuden kehitys 13 9 Talous 13 Käyttötalous 13 Irtaimen omaisuuden perushankinta vuosina 2013 2017 14 Talousarvion vakanssit 14 LIITTEET Liite 1: Yhteenveto määrärahoista päätileittäin 2013 2015 Liite 2: Liikennevaloinvestointien perustelut Liite 3: Ehdotus uusiksi kaavamaksuiksi Liite 4: Muut maksut ja taksat vuonna 2013 Liite 5: Vastaukset kaupunginhallituksen kannanottoihin Liite 6: Jäsenmaksut vuonna 2013

2 (16) VUODEN 2013 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN PERUSTELUT Kaupunginhallituksen talousarvion laatimisohjeet Kaupunginhallitus on 26.3.2012 hyväksynyt vuoden 2013 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2013-2015 laatimisohjeet sekä lähettänyt ne lauta- ja johtokunnille noudatettavaksi ehdotusten valmistelussa. Kaupunginhallitus kehottaa lauta- ja johtokuntia erityisesti kiinnittämään huomiota kaupungin kokonaisedun kannalta keskeisten hallintokuntarajat ylittävien prosessien toiminnan parantamiseen, kuten uudet satamalta vapautuneet alueet. Lisäksi hallintokuntien on otettava huomioon kaupungin strategiaohjelma sekä kaupunginvaltuuston 15.2.2012 käymä raamin lähetekeskustelu. Vuoden 2013 talousarvioehdotukseen on sisällytettävä yleisperustelut keskeisistä lähtökohdista, toiminta-ajatus sekä strategiset painotukset ja tavoitteet taloussuunnitelmakaudeksi 2013 2015. Perustelutekstiin tulee sisällyttää myös tuottavuutta edistävät toimenpiteet, kilpailuttaminen, tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköinen asiointi, henkilöstö, talousarvion erillisvaikutusten arviointi sekä tavoitteiden yhteenveto. Hallintokunnat tekevät ehdotuksen investointihankkeistaan talousarviovuodelle 2013 sekä taloussuunnitelmavuosille 2013 2017. Vuoden 2013 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2013 2015 laatimisohjeiden mukaan lautakunnan tulee lähettää ehdotuksensa kaupunginhallitukselle viimeistään 25.5.2012. Kaupunkisuunnitteluviraston alustava toimintasuunnitelma vuodelle 2013 2015, vuoden 2013 talousarvioehdotus ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2013 2015 Kaupunkisuunnitteluviraston talousarvioraamiksi vuodelle 2013 on asetettu 26 478 000 euroa, mikä on sama kuin talousarviossa vuodelle 2013 oli virastolle hyväksytty. Viraston vuoden 2013 talousarvioehdotus on annetun raamin mukainen. Vuoden 2013 talousarvioehdotus on euromäärältään sama kuin vuoden 2011 talousarviossa. Talousarvioehdotuksen palkkamenot on laskettu olemassa olevien vakanssien mukaisesti nykyisellä palkkatasolla. Palkkamenoissa on lisäksi varauduttu siihen, että kahta osa-aikaeläkeläistä kohti voidaan palkata yksi määräaikainen henkilö kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Irtaimen omaisuuden perushankintaan ehdotetaan talousarviovuodelle 2013 varattavaksi 1 228 000 euroa, mikä koostuu atk-laitehankinnoista ja liikennevaloinvestoinneista. Viraston painopistealueita, tavoitteita ja toimenpiteitä tarkistetaan vielä vuoden 2013 toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä syksyllä 2012. Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2013 Kaupunginvaltuustolle raportoitaviksi sitoviksi toiminnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2013 ehdotetaan seuraavia tavoitteita:

3 (16) Laaditaan MA-ohjelman mukaisesti asemakaavoja noin 5 000 asunnon rakentamisen mahdollistamiseksi pääosin raideliikenteen palvelualueelle (tämä tarkoittaa noin 450 000 krs-m 2 :n kaavoittamista). Asemakaavoitetusta asuntokerrosalasta vähintään 1 250 asuntoa (noin 110 000 krs-m 2 ) on täydennysrakentamista. Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan on > 73 %. Joukkoliikenteen osuus poikittaisliikenteessä on > 21 % Muut toiminnalliset tavoitteet vuonna 2013 Turvataan elinkeinoelämän toimivuus laatimalla riittävästi toimitilakaavoja kaupunkirakenteen ja saavutettavuuden kannalta hyville paikoille (mitataan kaupunkirakenteen arviointi- ja seurantatyökalulla, KARVI). Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa verrattuna vuoden 2010 tasoon (72,3 %). Tavoite mitataan vuosina 2012 ja 2014. Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden ja kuolleiden kokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään 2 % vuodessa verrattuna kolmen edellisen vuoden keskiarvoon. Yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa tuetaan toimia, jotka edistävät pyöräilyä. Tavoitteena on pyöräilyn lisääminen ja turvallisuuden edistäminen. Henkilökuntajärjestöjen kannanotto Henkilöstötoimikunta on hyväksynyt alustavan toimintasuunnitelman sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 10.5.2012.

4 (16) 1 TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatus, arvot ja visio sekä keskeiset tehtävät Toiminta-ajatus Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto suunnittelee ja ohjaa Helsingin maankäyttöä ja liikennettä sekä ohjaa kaupunkiympäristöön kehittymistä. Virasto vastaa ammattitaitoisesti ja luovasti alansa päätöksenteon valmistelusta vuorovaikutuksessa muiden asiantuntijoiden ja kuntalaisten kanssa. Kaupunkisuunnitteluviraston arvot ovat ammattitaitoisuus, avoimuus, luovuus, oikeudenmukaisuus, päämäärätietoisuus ja yhteistyöhenkisyys. Kaupunkivisio Helsinki on kodikas ja elinvoimainen suurkaupunki Kehitämme Helsinkiä urbaanina, viihtyisänä ja kaupunkirakenteeltaan tiivistyvänä kaupunkina. Haluamme suunnittelun avulla luoda edellytykset riittävän suurelle ja laadukkaalle asunto-rakentamiselle, hyville lähipalveluille ja monipuolisille elinkeinoille. Tuomme kaupungin takaisin kaupunkiin. Pyrkimyksemme on vähentää henkilöautoriippuvuutta hyvällä seudullisella joukkoliikenteellä ja miellyttävällä pyöräily- ja jalankulkuympäristöllä. Pidämme huolen siitä, että emme tuhlaa luonnonvaroja ja varmistamme, että arvokas luonto ja hyvät virkistysmahdollisuudet säilyvät myös jälkipolville. Kunnioitamme Helsingin historiaa ja perinteitä, mutta emme pelkää innovatiivisia ja rohkeita ratkaisuja, joilla kehitämme kiinnostavaa kaupunkiympäristöä. Ydintehtävät Viraston keskeiset tehtävät ovat kaavoitus ja liikennesuunnittelu sekä sitä tukevat toiminnot. Yleiskaavoitus Osayleiskaavoitus Asemakaavoitus Liikennesuunnittelu Teknistaloudellinen suunnittelu Ympäristösuunnittelu Kaavoitusta ja liikennesuunnittelua palveleva tutkimus Kaavoitusta ja liikennesuunnittelua palveleva ylikunnallinen yhteistyö Viraston asiakkaat on jaoteltu sisäisiin ja ulkoisiin asiakkaisiin. Sisäiset Kaupunkisuunnittelulautakunta Muut luottamushenkilöt Muut hallintokunnat Ulkoiset Kaupunkilaiset (asukkaat, yritykset, yhteisöt) Kaupungin ulkopuoliset viranomaiset ja yhteisöt Helsingissä kävijät

5 (16) Toimintaympäristön keskeiset muutokset Kaupungistuminen ja väestönkasvu jatkuvat. Asuntojen kysyntä pysyy korkealla tasolla. Muutokset väestön ikärakenteessa ja segregaatiokehitys luovat tarpeen kuntarakenteiden uudistamiselle. Keskustelu eri vaihtoehdoista ja seudullisista ratkaisuista syvenee. Myös päätöksentekojärjestelmän ja sen legitimiteetin arviointi saa uusia muotoja. Helsingin elinkeinorakenne muuttuu yhä palveluvaltaisemmaksi. Asuntojen rakentaminen pysyy aiempia vuosia korkeammalla tasolla satamalta vapautuneiden alueiden rakentamisen myötä. Asuntotuotannon kokonaismäärään vaikuttavat lyhyellä tähtäimellä taloussuhdanteet. Vanhan asuntokannan ja käytössä olevan infrastruktuurin korjaustarve kasvavat. Matkailijoiden ja tavarankuljetusten määrä jatkavat kasvuaan. Kansainvälistyminen eri muodoissaan jatkuu. Maankäytön kannalta olennaista on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan tuleminen päätöksentekoon loppuvuonna 2012. Myös Helsingin seudun ja valtion välistä MAL -aiesopimusta valmistellaan ja se hyväksyttäneen vuoden 2012 aikana. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään tukeutuen maankäyttöä raideliikenteeseen. Sekä seudun sisäinen että kansainvälinen saavutettavuus on yhä tärkeämpi tekijä erilaisten yritystoimintojen sijoittumisen kannalta. Pidemmän aikavälin maankäytön edellytysten varmistamiseksi Helsinki on käynnistänyt yleiskaavan uusimisen. Tavoitteena on pääkaupunkiseudun yhteinen yleiskaava. Valtioneuvoston liikennepoliittisen selonteon myötä liikenneinvestointien painopiste Helsingin seudulla siirtyy aiempaa vahvemmin joukkoliikennehankkeisiin. Pisara-radan suunnittelu etenee. Osa Helsingin Energian kehitysohjelman perusratkaisuista on lykkääntynyt, mikä luo epävarmuutta maankäyttöratkaisuihin. Tarve siirtyä kestävämpiin energiaratkaisuihin säilyy, mikä luo paineita investointien kannalta. Eri asioiden valmistelussa yhteistyön tarve yli hallintokuntarajojen korostuu entisestään. Toiminnalliset ja palvelutasoon liittyvät muutokset ja niiden vaikutukset vuoden 2013 talousarvioon Marraskuussa 2011 tehtyjen työ- ja virkaehtosopimusten mukaiset palkankorotukset virasto joutuu vuonna 2013 kattamaan omista määrärahoistaan, minkä vuoksi virasto tulee käyttämään henkilöstömenoihin aiempaa suuremman osuuden talousarviostaan. Tämä johtaa mm. konsulttipalvelujen ostojen vähentämiseen seuraavalla talousarviokaudella.

6 (16) 2 KAUPUNGIN STRATEGIAOHJELMA KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON TOIMINNASSA Kaupunkisuunnittelun tehtävät toteuttavat Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymää strategiaohjelmaa kaudelle 2009 2012. Uusi strategiaohjelma hyväksytään vuoden 2013 alkupuolella. Valtuustotavoitteiden lisäksi viraston tulevan kauden painopisteiden ja tehtävien määrittelyssä on otettu huomioon toimintaympäristön keskeiset muutokset, joista keskeisimmät ovat talouden kehitys, energiatehokkuuteen liittyvät tavoitteet sekä seudullinen yhteistyö. Lisäksi painopistealueissa on otettu huomioon viraston riskienhallintaan liittyvät näkökohdat. Strategiset painotukset, kauden 2013 2015 tavoitteet sekä keskeiset tehtävät vuodelle 2013 on esitetty oheisessa taulukossa näkökulmittain (BSC): Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja palvelukyky Hyvä kaupunkiasuminen Toimiva elinkeinoelämä Painopistealue Tavoitteet 2013 2015 Keskeiset tehtävät 2013 Seutu Aktiivinen vaikuttaminen seudun yhteisen kaupunkipolitiikan määrittelyyn seudullisen maankäytön yleissuunnittelun edistämiseen seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen joukkoliikenteen kehittämiseen Edistetään maankäytön yleissuunnittelua tukeutuen Helsingin seudun yhteisiin (MAL 2020) kehittämisvyöhykkeisiin Vahvistetaan rannikon suuntaisen metrovyöhykkeen kehittymisen edellytyksiä sovittamalla yhteen Östersundom ja etelä-sipoon (Sibbesborg) maankäyttöä Laaditaan maankäytön rakennevisio pääkaupunkiseudulle kaupunkirakenteen arviointi- ja seurantatyökalun (KARVI) antamista lähtökohdista Laaditaan pääkaupunkiseudulle vesihuollon kehittämissuunnitelma Hyvä kaupunkielämä Asuntorakentamisen edistäminen MA-ohjelman mukaisesti Monipuolisen elinkeinotoiminnan turvaaminen ja edistäminen Verkostokaupungin kehittäminen keskustarakennetta vahvistamalla (Helsingin ydinkeskusta, aluekeskukset, alakeskukset) Viihtyisän, elinvoimaisen ja toimivan kaupunkiympäristön/kaupunkitilan syntymisen edistäminen Kestävien elämäntapojen tukeminen Tarvittavien asemakaavojen laatiminen noin 5 000 asunnon rakentamiselle, josta vähintään 1 250 asuntoa on täydennysrakentamista Tarvittavien asemakaavojen laatiminen toimitilarakentamiselle hakemusten ja elinkeinostrategian mukaisesti Asemanseutujen toiminnallista kehittämistä edistävät asemakaavat, erityisesti Oulunkylä, Pitäjänmäki, Pohjois- Haaga, Kannelmäki Panostaminen uusien alueiden julkisen kaupunkitilan laatuun suunnittelusta toteutukseen, esimerkiksi Kuninkaantammi, Telakkaranta, Viikinmäki Kaavojen ekotehokkuus Bussi- ja raitiovaunuliikennettä nopeuttavat toimenpiteet Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen Raide-Jokerin hankesuunnitelma Jalankulun edistäminen: Keskustan jalankulun tutkimussuunnitelman laatiminen Maanalaisen jalankulkuverkoston nykytilanne ja suunnitelma

7 (16) Pyöräilyn edistäminen Ennakoivan, avoimen ja osallistavan viestinnän edistäminen kaupunkisuunnittelussa Laiturin kehittäminen entistä aktiivisemmaksi kaupunkisuunnittelusta käytävän keskustelun areenaksi Vuorovaikutus ja viestintä Yleiskaavaan liittyvä markkinointi, viestintä ja vuorovaikutus Asiakaspalvelun parantaminen Kaupunkisuunnittelumessujen järjestäminen Laiturilla Yleiskaavaan liittyvä verkko-osallistuminen Yleiskaavaan liittyvät kohderyhmäkohtaiset tapahtumat Sähköisen asiakaspalautekanavan tehokas käyttöönotto Talous Hyvä kaupunkiasuminen Toimiva elinkeinoelämä Painopistealue Tavoitteet 2013 2015 Keskeiset tehtävät 2013 Toteuttamiskelpoiset kaavat Hyödynnetään kustannuslaskelmia asemakaavoissa Kaupunkitalous Uuden yleiskaavan tavoitteet; turvataan kaupungin kasvuedellytykset Kustannustietoisuuden edistäminen Parannetaan kaavojen toteuttamiskelpoisuutta systematisoimalla kustannustietojen keräämistä ja kiinnittämällä huomiota tiedon hyödyntämiseen prosessin oikeassa vaiheessa Laaditaan yleiskaavan kaupunkitaloudellinen selvitys Hyödynnetään Helsingin sataman tuomat mahdollisuudet osana yleiskaavaa ja maankäytön ratkaisuja Liikenneinvestointiohjelman havainnollistamisen parantaminen Tuottavuus Hankkeiden parempi seuranta; aikataulut, kustannukset Seurantamenetelmien parantaminen

8 (16) Toimintatavat Sujuvat toimintatavat Painopistealue Tavoitteet 2013 2015 Keskeiset tehtävät 2013 Suunnittelun korkea laatu menettelytapojen yksinkertaistaminen ja yhtenäistäminen prosessien sujuvuus Asemakaavaprosessien ja käsittelyasiakirjojen selkeyttäminen ja virtaviivaistaminen Tietotekniikan parempi hyödyntäminen Kaupunkisuunnittelun laatu Ksv-HKR: liikennesuunnitelmista toteutukseen -prosessin kehittäminen Hallintokuntien suunnitteluyhteistyö Teknisen toimen suunnitteluyhteistyöalusta Yhteensopivat toimintatavat eri hallintokuntien kanssa Prosessien kehittäminen yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa (mm. KV, HKR) ProjectWicen käyttöönotto liikennesuunnitteluhankkeissa Yhteistyö Oppiminen ja kehittyminen Erinomainen työpaikka Painopistealue Tavoitteet 2013 2015 Keskeiset tehtävät 2013 Hyvän johtamisen varmistaminen Esimieskoulutusten jatkaminen Ammattitaito Henkilöstötarpeiden ennakointi ja asiantunteva rekrytointi Perehdyttämisen varmistaminen Kansainvälisen vuorovaikutuksen hyödyntäminen Henkilöstösuunnitelman päivitys Perehdytyksen onnistumisen seuranta Tulosten jakaminen Sisäisen viestinnän ja tiedonkulun parantaminen Sisäisen keskustelun lisääminen ja yhteistyön parantaminen Sisäisen viestinnän onnistumisen seuranta Sisäinen suunnittelukilpailu Työyhteisötaitojen mittaaminen Työilmapiiri Työyhteisötaitojen kehittäminen Viraston sisäisten koulutusten järjestäminen Tavoitteiden mukainen ja tasaisesti jakautunut tuotanto Uuden tutkimustiedon hyödyntäminen Tehokas seuranta ja ohjaus Vuonna 2012 käynnistetyn liikenneklusterin osaamisen kehittämistyön edistäminen Muutosherkkyys Tulosten jakaminen

9 (16) 3 TUOTTAVUUTTA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET 2013 2015 4 KILPAILUTTAMINEN Kaupunginvaltuuston asettamien strategisten tavoitteiden toteuttamisessa kaupunkisuunnittelulla on merkittävä rooli, mikä heijastuu koko kaupungin tuottavuuteen, hyvinvointiin ja elinvoimaisuuteen. Virasto on kehittänyt vaikuttavuuden mittaamismenetelmiä strategisten tavoitteiden toteutumisen mittaamiseksi kaavoissa. Näitä ovat Helsingin kaupunkisuunnittelun ekotehokkuus - työkalu (HEKO) sekä kaupunkirakenteen arviointijärjestelmä (KARVI). Molempia menetelmiä testataan käytännössä ja kehitetään edelleen. Esitykset tuottavuutta ja työhyvinvointia parantavista toimenpiteistä Virasto toteuttaa vuosina 2010 2011 asetettuja tavoitteita tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Näitä ovat mm. kaavoitukseen liittyvien prosessien nopeuttaminen, toimintatapojen parantaminen tehokkaammalla tietotekniikan hyödyntämisellä ja eri hallintokuntien yhteistyöllä. Arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen tulevasta kehityksestä Ei merkittäviä muutoksia. Asemakaavasta tai sen muuttamisesta perittävien maksujen korottaminen Virasto ehdottaa asemakaavasta tai sen muuttamisesta perittäviä maksuja korotettavaksi 1.1.2013 lähtien liitteenä (liite 3) olevan taulukon mukaisesti. Keskimääräinen korotus on 30 %. Viimeksi maksuja on tarkistettu vuoden 2010 alusta. Taksat ovat korotusten jälkeen samalla tasolla kuin Espoossa ja Vantaalla. Virasto valmistelee asemakaavasta perittävien maksujen uudistamista vuoden 2012 aikana yhdessä Espoon ja Vantaan kanssa. Hankintojen toteuttaminen Kaupunkisuunnitteluvirasto toteuttaa 27.1.2011 päivitettyä hankintastrategiaa. Palvelujen hankinnan lähtökohtana on, että pääsääntöisesti kaupunkisuunnitteluvirasto hoitaa itse ydintoimintonsa, maankäytön- ja liikenteen suunnittelun ja ohjauksen. Ydintoimintoihin kuuluvia suunnittelupalveluja hankitaan ulkopuolelta silloin, kun se omien resurssien tai erityisosaamisen puuttuessa on tarpeen ja myös silloin, kun halutaan saada vaihtoehtoisia suunnitelmia ja ideoita maankäytön ja liikenteen suunnitteluratkaisujen pohjaksi. Viraston ulkopuolisilta asiantuntijoilta ostettujen palvelujen (kilpailutettu toiminta) määrä on ollut noin 10 % bruttomenoista. 5 TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN JA SÄHKÖINEN ASIOINTI Tietotekniikan vastuualueen budjetti mahdollistaa nykyisen tietoteknisen infrastruktuurin kohtuullisen ylläpidon. Tietoteknisten palvelujen ja ohjelmistolisenssien hankintaan kohdistuvaan kasvavaan kysyntään ei kaikilta osin pystytä vastaamaan.

10 (16) Tietotekniikan hyödyntämisen ja sähköisen asioinnin kaupunkiyhteisissä hankkeissa virasto on aktiivisesti mukana pilotoinnissa. Viraston omat kehityshankkeet liittyvät suunnitelmatuotannon tietojärjestelmien käytettävyyden parantamiseen sekä tuotantojärjestelmien integraatioihin kaupunkitason järjestelmien kanssa. 6 HENKILÖSTÖ Suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen osaamisen kehittämiseksi laaditaan henkilöstön kehittämissuunnitelma perustuen henkilöstötarpeiden laadulliseen ja määrälliseen ennakointiin. Kehityskeskustelujen yhteydessä laaditaan yksilölliset kehittymissuunnitelmat. Lisäksi ammatillista osaamista parannetaan kehittäen tehtäväkiertoa ja tarjoten urapolkumalleja. Tasa-arvosuunnitelma Kielisuunnitelma Virasto noudattaa kaupungin tasa-arvosuunnitelmaa sekä palvelutoiminnassaan että henkilöstö- ja palkkapolitiikassaan. Toiminnassa huomioidaan ja kehitetään työyhteisön monimuotoisuutta. Viraston kielisuunnitelma päivitetään. Suunnitelmassa kartoitetaan tehtävät, joissa tosiasiallisesti edellytetään joko ruotsin kielen tai muun kielen taitoa. Tavoitteena on lisätä muunkielisten henkilöiden tasapuolista mahdollisuutta hakea avoimeksi tulevia tehtäviä. Työhyvinvointia edistävät toimenpiteet Viraston tavoitteena on luoda erinomainen työpaikka, jossa jokaisella työyhteisön jäsenellä on mahdollisuus työskennellä tavoitteellisesti sekä ylläpitää ja edistää omaa työhyvinvointiaan. Viraston työhyvinvoinnin toimintaohjelma laaditaan kaupungin ohjeistuksen mukaisesti. Ohjelma määrittelee viraston työhyvinvoinnin johtamisen tavoitteet. Työhyvinvointitoiminnan vuosittaiset painopisteet ja keinot hyväksytään viraston johtoryhmässä ja niitä käsitellään myös viraston työhyvinvointiryhmässä. 7 TALOUSARVION ERILLISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt riskienhallintasuunnitelman. Tavoitteiden osalta sitä päivitetään vuosittain tavoitteiden asettamisen yhteydessä. Viraston sisäiseen valvontaan liittyvät ohjeet sisältyvät vuonna 2010 päivitettyyn viraston toimintasääntöön (esimiesten vastuut, päätöksenteko). Virasto päivittää koko riskienhallintasuunnitelman vuoden 2013 aikana. Sukupuolivaikutusten arviointi Kaupunkisuunnittelulla luodaan osaltaan puitteita kaupunkilaisten toiminnalle. Periaatteisiin kuuluu tarjota erilaisille väestöryhmille tasapuoliset mahdollisuudet toimia ja viihtyä kaupungissa. Kaupunkilaisten käyttäytymisessä on myös sukupuolen mukaisia eroja. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä,

11 (16) joiden perusteella voi arvioida onko kaupunkisuunnittelulla mahdollisesti sukupuolivaikutuksia ja voidaanko eroja mahdollisuuksissa pyrkiä tasoittamaan. Terveysvaikutusten arviointi 8 TAVOITTEIDEN YHTEENVETO Tietyn kulkumuodon suosiminen saattaa välillisesti vaikuttaa eri liikennevälineitä käyttävien sukupuolijakaumaan. Työmatkaliikenteessä naisten osuus joukkoliikenteestä on huomattavasti miehiä korkeampi. Henkilöautoliikenteessä tilanne on päinvastainen. Joukkoliikenteen vahvempi suosiminen voisi kasvattaa miesten osuutta käyttäjissä ja kaventaa sukupuolten välisiä eroja. Ostokäyttäytymisestä tiedetään, että vähittäiskaupan kassavirrasta noin kaksi kolmasosaa kulkee naisten kautta. Myös monien kulttuuripalvelujen käytössä naisten ovat enemmistönä. Vastakkainen esimerkki löytyy liikuntaharrastuksista, on paljon liikuntalajeja, joiden harrastajista valtaenemmistö on miespuolisia, esimerkkeinä jääkiekko, jalkapalloilu tai moottoriurheilu. Osoittamalla rakennushankkeille tai liikuntapaikoille maavarauksia kaupunkisuunnittelu on osallisena kaupungin kehittämisessä, missä vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri sukupuoliin. Asuinaluesuunnitteluun liittyy melko tavanomaisissa asioissa näkökohtia, joilla on sukupuolen kannalta merkitystä. Asuinalueiden päiväväestössä vallitsevia ovat työssä käymättömät eläkeläiset sekä lapsia hoitavat. Molempien enemmistö on naisvalaista. Tämä on huomioitava esimerkiksi puistojen suunnittelussa. Kaupunkiturvallisuutta koskevien tutkimusten perusteella tiedetään, että naisten liikkuminen kaupunkitilassa on miehiä turvallisuushakuisempaa. Sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottava tilojen järjestely on omiaan vaikuttamaan tasoittavasti. Viraston valmisteluun ja päätöksentekoon kuuluvissa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa asioissa terveysvaikutusten monipuolinen ja kattava selvittäminen on keskeinen asia. Virastossa tehtävien muiden päätösten (esim. hankinnat ja henkilöstövalinnat) ei ole tulkittu edellyttävän erillistä kevyttä terveysvaikutusten arviointia. Ehdotus sitoviksi toiminnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2013 Laaditaan MA-ohjelman mukaisesti asemakaavoja noin 5 000 asunnon rakentamisen mahdollistamiseksi pääosin raideliikenteen palvelualueelle (tämä tarkoittaa noin 450 000 krs-m 2 :n kaavoittamista) Asemakaavoitetusta asuntokerrosalamäärästä vähintään 1 250 asuntoa (noin 110 000 krs-m 2 ) on täydennysrakentamista Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan on > 73% Joukkoliikenteen osuus poikittaisliikenteessä > 21 %

12 (16) Muut toiminnalliset tavoitteet Turvataan elinkeinoelämän toimivuus laatimalla riittävästi toimitilakaavoja kaupunkirakenteen ja saavutettavuuden kannalta hyville paikoille (mitataan kaupunkirakenteen arviointi- ja seurantatyökalulla, KARVI) Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa verrattuna vuoden 2010 tasoon (72,3 %). Tavoite mitataan vuosina 2012 ja 2014. Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuvien ja kuolevien kokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään 2 % vuodessa verrattuna kolmen edellisen vuoden keskiarvoon Yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa tuetaan toimia, jotka edistävät pyöräilyä. Tavoitteena on pyöräilyn lisääminen ja turvallisuuden edistäminen. Ympäristöä koskevat toiminnalliset tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Suunnittelun yhteydessä tarkastellaan sekä hankkeiden vaikutuksia ympäristöön että ympäristötekijöiden maankäytölle asettamia reunaehtoja. Suunnittelun yhteydessä tehdään etenkin meluun, tärinään, ilmanlaatuun, maaperän ja sedimenttien pilaantuneisuuteen sekä laitosten riskeihin liittyviä selvityksiä, arviointeja ja suunnitelmia. Lisäksi tehdään maisema-, luonto- ja virkistysalueita koskevia selvityksiä ja suunnitelmia. Vuosien 2013 2015 kaupunkisuunnittelun painopisteen Kaupunki ja ympäristö tavoitteiksi on asetettu: Kestävien elämäntapojen tukeminen kaupunkirakenteen avulla Ekotehokkuuden edistäminen Sitovat ympäristötavoitteet 2013: Asemakaavoitetusta asuntokerrosalamäärästä vähintään 1 250 asuntoa (noin 110 000 krs-m 2 ) on täydennysrakentamista Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan on > 73 % Joukkoliikenteen kuljetusosuus poikittaisliikenteessä vuorokausitasolla on > 21 % Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa verrattuna vuoden 2010 tasoon (72,3 %). Tavoite mitataan vuosina 2012 ja 2014. Energiansäästötavoite: 2 %: säästö vuoden 2012 kokonaisenergian kulutuksesta

13 (16) Määrätavoitteet TUNNUSLUVUT JA SUORITTEET VUOSINA 2011-2015 (kpl) TP 2011 2012 2013 2014 2015 Osayleiskaavat (tekeillä olevat) 5 5 7 5 5 Asemakaavaehdotukset (Kslkn hyv.) 44 60 60 60 65 Liikennesuunnitelmat (Kslkn hyv.) 66 65 65 65 65 Sisäisen tuottavuuden kehitys TUOTTAVUUS (2010=100) 2011 2012 2013 2014 2015 Tuottavuuden kehitys 100 100 100 100 101 9 TALOUS Käyttötalous Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto kaupunkisuunnitteluviraston käyttömenoista vuosina 2011 2015. Vuoden 2012 talousarviossa ei ole mukana ylitysoikeutta vuodelta 2011. Tarkempi jaottelu on liitteessä 1. KOKO VIRASTO TP 2011 TA 2012 TAE 2013 TSE 2014 TSE 2015 Myyntituotot 20 26 26 26 26 Maksutuotot 231 290 290 290 290 Tuet ja avustukset 0 0 Vuokratuotot 10 7 7 7 7 Muut toimintatuotot 3 0 TULOT yhteensä 264 323 323 323 323 Palkat ja palkkiot 12 713 12 923 13 495 13 495 13 495 Henkilösivukulut 4 364 4 314 4 555 4 555 4 555 Palvelujen ostot 4 184 5 468 4 574 4 574 4 574 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 561 787 783 783 783 Avustukset 23 25 25 25 25 Vuokrat 2 903 2 947 3 028 3 028 3 028 Muut toimintakulut 17 14 18 18 18 MENOT yhteensä 24 765 26 478 26 478 26 478 26 478 RAAMI 26 478 RAAMI - EHDOTUS 0 Toimintakate -24 501-26 155-26 155-26 155-26 155 Poistot 1 046 1 229 1 413 1 056 777 Tilikauden tulos -25 547-27 384-27 568-27 211-26 932 Muutos, % Tulot 0 0 0 Menot 1,07 0,00 0,00 0,00

14 (16) Irtaimen omaisuuden perushankinta vuosina 2013 2017 Irtaimen omaisuuden perushankinta vuosina 2011 2017 on esitetty seuraavassa taulukossa (1 000 ). Liitteessä 2 esitetään liikenneinvestointien perustelut vuositasolla. Talousarviokohta 80935 TP 2011 TA 2012 TAE 2013 TSE 2014 TSE 2015 TSE 2016 TSE 2017 03 ATK 166 218 268 268 268 268 268 05 Muu kalusto 627 700 960 670 670 670 670 Yhteensä 793 918 1 228 938 938 938 938 Talousarvion vakanssit Viraston henkilökunnan määrä vuosina 2011 2015 on esitetty seuraavassa taulukossa osastoittain. VAKANSSIT TP TA TAE TSE TSE (vakinaiset vakanssit) 2011 2012 2013 2014 2015 Asemakaavaosasto 111 111 111 111 111 Yleissuunnitteluosasto 52 52 52 52 52 Liikennesuunnitteluosasto 67 67 67 67 67 Hallinto-osasto 52 52 52 52 52 YHTEENSÄ 282 282 282 282 282

LIITE 1 1 (3) YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOISTA PÄÄTILEITTÄIN 2013-2015 Talousarvioehdotus 2013 7200 Kaupunkisuunnitteluvirasto 511 Kaupunginsuunnitteluvirasto Tili Tilinimi TBU 2012 TAE 2013 Suunnitelma +1 vuosi Suunnitelma +2 vuotta 300 Myyntituotot 26 000 26 000 26 000 26 000 320 Maksutuotot 290 000 290 000 290 000 290 000 34001 Muiden rakennusten vuokratuoto 7 000 7 000 7 000 7 000 340 Vuokratuotot 7 000 7 000 7 000 7 000 30 TOIMINTATUOTOT 323 000 323 000 323 000 323 000 S3200 Sisäiset maksutuotot 13 000 13 000 13 000 S3400 Sisäiset vuokratulot 4 000 4 000 4 000 S30 Sisäiset tuotot 17 000 17 000 17 000 40050 Kuukausipalkat -12 578 000-13 140 000-13 140 000-13 140 000 40310 Tilapäinen työvoima -197 000-202 000-202 000-202 000 40470 Erilliskorvaukset -105 000-110 000-110 000-110 000 40570 Muut palkat -33 000-33 000-33 000 406800 Kokouspalkkiot -73 000-73 000-73 000 407900 Muut palkkiot -106 000 40610 Palkkiot -106 000-73 000-73 000-73 000 40810 Jaksotetut palkat ja palkkiot -500 000 40910 Henkilöstökorvaukset ja muut henk 63 000 63 000 63 000 63 000 400 Palkat ja palkkiot -13 423 000-13 495 000-13 495 000-13 495 000 4105 Eläkekulut -3 708 650-3 708 375-3 708 375-3 708 375 415500 Sosiaaliturvamaksut -285 903-287 231-287 231-287 231 416000 Työttömyysvakuutusmaksut -431 552-465 233-465 233-465 233 416500 Tapaturmavakuutusmaksut -94 402-94 395-94 395-94 395 4155 Muut henkilösivukulut -811 857-846 858-846 858-846 858 410 Henkilösivukulut -4 520 507-4 555 233-4 555 233-4 555 233 40 Henkilöstökulut -17 943 507-18 050 233-18 050 233-18 050 233

LIITE 1 2 (3) Tili Tilinimi TBU 2012 TAE 2013 Suunnitelma +1 vuosi Suunnitelma +2 vuotta 4341 Toimisto-, pankki- ja asiantuntija -4 595 393-2 983 567-2 983 567-2 983 567 4373 Painatukset ja ilmoitukset -165 000-162 000-162 000-162 000 4376 Posti- ja telepalvelut -155 000-155 000-155 000-155 000 4383 Vakuutukset ja vakuutusrahastoma -5 500-5 500-5 500-5 500 439800 Siivouspalvelut -173 000-177 000-177 000-177 000 4391 Puhtaanapito- ja pesulapalvelut -173 000-177 000-177 000-177 000 4402 Rakennusten ja alueiden rakentam -70 000-50 000-50 000-50 000 4422 Koneiden ja laitteiden rakentamis- j -411 000-411 000-411 000-411 000 4431 Majoitus- ja ravitsemuspalvelut -124 000-124 000-124 000-124 000 4441 Matkustus- ja kuljetuspalvelut -254 000-246 000-246 000-246 000 4451 Sosiaali- ja terveyspalvelut -42 200-42 200-42 200-42 200 4471 Opetus- ja kulttuuripalvelut -188 000-188 000-188 000-188 000 4491 Muut palvelut -29 500-29 500-29 500-29 500 434 Muiden palvelujen ostot -6 212 593-4 573 767-4 573 767-4 573 767 43 Palvelujen ostot -6 212 593-4 573 767-4 573 767-4 573 767 4501 Toimisto- ja koulutarvikkeet -150 000-148 000-148 000-148 000 4531 Kirjallisuus -40 000-40 000-40 000-40 000 4541 Elintarvikkeet -11 000-11 000-11 000-11 000 455600 Työ- ja suojavaatteet -8 500-8 500-8 500-8 500 455900 Muu vaatteisto -1 000-1 000-1 000-1 000 4555 Tekstiilit -9 500-9 500-9 500-9 500 4575 Poltto- ja voiteluaineet -11 500-11 500-11 500-11 500 458220 Sähkön osto Helsingin Energia -50 200-49 200-49 200-49 200 458280 Sähkön siirto Helen Sähköverkko O -33 800-32 800-32 800-32 800 4581 Lämmitys, sähkö ja vesi -84 000-82 000-82 000-82 000 4588 Kalusto -120 000-115 000-115 000-115 000 4611 Rakennusmateriaali -2 000-2 000-2 000-2 000 4621 Muu materiaali -364 000-364 000-364 000-364 000 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -792 000-783 000-783 000-783 000 473300 Avustukset henkilökuntakerhoille -25 000-25 000-25 000 473 Avustukset yhteisöille -25 000-25 000-25 000-25 000 47 Avustukset -25 000-25 000-25 000-25 000

LIITE 1 3 (3) Tili Tilinimi TBU 2012 TAE 2013 Suunnitelma +1 vuosi Suunnitelma +2 vuotta 4811 Rakennusten ja huoneistojen vu -2 673 700-2 710 000-2 710 000-2 710 000 4841 Koneiden ja laitteiden vuokrat -7 000-7 000-7 000-7 000 4861 Muut vuokrakulut -310 200-311 000-311 000-311 000 480 Vuokrakulut -2 990 900-3 028 000-3 028 000-3 028 000 490 Muut toimintakulut -14 000-18 000-18 000-18 000 49 Muut toimintakulut -18 000-18 000-18 000 4 TOIMINTAKULUT -27 978 000-26 478 000-26 478 000-26 478 000 S4340 Sisäisten palveluiden ostot 633 000 633 000 633 000 S4389 Sisäiset vakuutusrahasto 1 000 1 000 1 000 S4510 Sisäiset tavaraostot 71 000 71 000 71 000 S4800 Sisäiset vuokrat 2 125 000 2 125 000 2 125 000 S40 Sisäiset kulut 2 830 000 2 830 000 2 830 000 6 VUOSIKATE -27 655 000-26 155 000-26 155 000-26 155 000 70 Poistot ja arvonalentumiset -1 127 148-1 412 884-1 056 276-776 898 7 TILIKAUDEN TULOS -28 782 148-27 567 884-27 211 276-26 931 898 8 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -28 782 148-27 567 884-27 211 276-26 931 898 450001 Käyttöomaisuushankinnat 1 098 000 1 228 000 938 000 938 000

Helsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto LIITE 2 MM 1 (3) Liikennevalotoimiston investointiehdotus vuosille 2013-2017 7.5.2012 /MM Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2013 Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto VI 120 000 Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa. Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on saatavilla lähivuosina, joten uusimista kannattaa jatkaa edellisvuosien tapaan. 2013 Itäisen kantakaupungin liikennevalojen keskusohjaustietokoneen uusinta tai OMNIVUE -liikennevalojen ohjausjärjestelmän laajentaminen 140 000 Itäisen kantakaupungin liikennevalojen keskustietokone on hankittu vuonna 1991. Laitteiston teknillinen käyttöikä on noin 15 vuotta. Vaihtoehtoisena mahdollisuutena on laajentaa vuonna 2004-2006 käyttöönotettua OMNIVUEliikennevalojärjestelmää siten, että siihen voidaan liittää kaikki nykyisen itäisen kantakaupungin keskustietokoneen ohjaamat liikennevalot. Hankinta oli alun perin tarkoitus toteuttaa vuonna 2011, mutta se siirtyi ja jakautuu vuosille 2012-2013. 2013 Liikennevalojen peruskorjaus 500 000 Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 460 liikennevalojen ohjauskojetta, joiden käyttöikä on noin 20-25 vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyi vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon. 2013 Pääkaupunkiseudun liikenteenhallintakeskuksen päivystyssalin uudistaminen 50 000 Liikennevirasto muuttaa Pasilassa toimivan Tieliikennekeskuksen päivystyssalin tilajärjestelyjä ja uusii salin päivystyspöydät. Samassa avoimessa salissa olevat Pääkaupunkiseudun liikenteenhallintakeskuksen pöydät uusitaan tässä yhteydessä samanlaisiksi nykyisten litteiden näyttöjen mukaan mitoitetuiksi ja eri käyttäjille soveltuviksi säädettäviksi pöydiksi. Helsinki vastaa kaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa) yhteisistä päivystyspisteen hankinnoista ja muutostöistä 50% osuudella. 2013 Reaaliaikaisen katuverkon liikennekuvan tietolähteiden hankinnat 50 000 Liikenteenhallintakeskuksen ja muiden toimijoiden keskeisenä ongelmana on puutteellinen tilannekuva kaupungin katuverkon liikennetilanteesta. Liikenteen ohjauksen, tiedotuksen ja muun häiriönhallinnan kannalta reaaliaikaisen tilannekuvan hahmottaminen on ensiarvoisen tärkeää. Vuonna 2013 kehitetään ja kokeillaan keinoja tilannekuvan luomiseksi erilaisilla tiedonkeruumenetelmillä.

Helsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto LIITE 2 MM 2 (3) 2013 Liikenteen kunnallisen kameravalvonnan kehittäminen liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti 100 000 Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2014 Liikennevalojen huoltoauto 50 000 2014 2014 Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto VII Liikennevalojen peruskorjaus 120 000 500 000 Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2015 2015 Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto VIII Liikennevalojen peruskorjaus 170 000 500 000 Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2016 Liikennevalojen huoltoauto 50 000 2016 Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto IX 120 000 Kunnallista kameravalvontaa kehitetään ja laajennetaan. Investointi tuottaa tuloja elinkaarensa aikana enemmän kuin kokonaiskustannukset. Lisäksi kameravalvonta vähentää onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Liikennevalojen ylläpidossa on neljä huoltoautoa. Auton käyttöikä on 6-7 vuotta, jolloin keskimäärin kolmen vuoden aikana on uusittava kaksi autoa. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa. Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on saatavilla lähivuosina, joten uusimista kannattaa jatkaa edellisvuosien tapaan. Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 460 liikennevalojen ohjauskojetta, joiden käyttöikä on noin 20-25 vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyi vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa. Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on saatavilla lähivuosina, joten uusimista kannattaa jatkaa edellisvuosien tapaan. Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 460 liikennevalojen ohjauskojetta, joiden käyttöikä on noin 20-25 vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyi vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon. Liikennevalojen ylläpidossa on neljä huoltoautoa. Auton käyttöikä on 6-7 vuotta, jolloin keskimäärin kolmen vuoden aikana on uusittava kaksi autoa. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää lii-

Helsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto LIITE 2 MM 3 (3) 2016 Liikennevalojen peruskorjaus 500 000 Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2017 Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto X 170 000 kennevalojen käyttökustannuksissa. Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on saatavilla lähivuosina, joten uusimista kannattaa jatkaa edellisvuosien tapaan. Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 460 liikennevalojen ohjauskojetta, joiden käyttöikä on noin 20-25 vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyi vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa. Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on saatavilla lähivuosina, joten uusimista kannattaa jatkaa edellisvuosien tapaan. 2017 Liikennevalojen peruskorjaus 500 000 Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 460 liikennevalojen ohjauskojetta, joiden käyttöikä on noin 20-25 vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyi vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon

KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVASTA TAI SEN MUUTTAMISESTA PERITTÄVÄT MAKSUT Ehdotetaan maksujen korottamista 1.1.2013 lähtien seuraavasti: LIITE 3 TYYPPI I Vähäinen muutos HINTA euroa/kaavahanke KAAVAHANKKEEN KUVAILU A Yhdelle pientalotontille NYT 800 EHDOTUS 1 200 Rutiini tehostamismuutos tai muu vähäinen muutos B Usealle pientalotontille NYT 800 + seuraavat tontit kukin 230 EHDOTUS 1 200 + seuraavat tontit kukin 300 Esim. jos kaksi kaavahakemusta ratkaistaan samassa asemakaavassa, niin 1 200 +300 = 1 500. Tämä summa jaetaan hakijoiden kesken, jolloin maksuksi tulee 750 /hakija. C Muut tontit NYT 900-1 700 EHDOTUS 1 300-2 200 Helppo tonttijakokaava tai muu ongelmaton sisäinen järjestely, jossa suunnittelutyön osuus vähäinen II Vähäistä suurempi muutos III Vaativa muutos NYT 1 700-4 000 EHDOTUS 2 200-5 000 Rakennusaloja, rakennusoikeutta, rakentamismääräyksiä tai muuta tontin järjestelyä koskeva, ei merkittävä muutos. Ei edellytä erityisempää eri tahojen yhteistyötä. NYT 4 000-6 000 EHDOTUS 5 000-7 500 Käyttötarkoituksen, rakennusoikeuden, rakentamismääräyksien ja / tai rakennusalojen muutos. Vaikutus kaupunkikuvaan ja ympäristöön merkittävä. Edellyttää eri tahojen yhteistyötä. Osallisia yleensä paljon. IV Merkittävä maankäytön muutos, saneeraus tai merkittävä lisärakentamishanke NYT 6 000-18 000 EHDOTUS 7 500-18 000 Keskeisen ja / tai laajemman tontin muutos, joka vaikuttaa yleensä huomattavasti kaupunkikuvaan ja ympäristöön (periaatteet / luonnos / ehdotus). Osallisia ja yhteistyötahoja paljon. V Erittäin vaativa tai laaja-alainen ja merkittävä maankäytön muutos NYT 18 000-40 000 Asemakaavojen kuuluttaminen EHDOTUS 18 000-40 000 Erittäin vaativa korttelisaneeraus tai hyvin laajaalainen maankäytön muutos. Huomattavat kaupunkikuvalliset ja / tai laajat ympäristölliset vaikutukset. Kaavoitusprosessi pitkäkestoinen (periaatteet / luonnos / ehdotus). Osallisia, yhteistyötahoja ja selvitystyötä runsaasti. 200 / hakija. Jos hakijoiden lukumäärä ylittää viiden, peritään kuuluttamisesta kuitenkin enintään yhteensä 1000 euroa jakaen summa hakijoiden kesken Hallintokeskus kuuluttaa kaavasta sen eri käsittelyvaiheissa kaupungin käyttämissä päivälehdissä

Liite 4 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUUT MAKSUT JA TAKSAT 2013 POIKKEAMISHAKEMUSTEN KÄSITTELYSTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT Viranomaisen suorittama kuuleminen. Noudatetaan kulloinkin voimassaolevaa Helsingin kaupungin rakennusvalvontataksaa. Mikäli kuulemisesta joudutaan ilmoittamaan sanomalehdissä, veloitetaan kuuluttamiskustannukset luvanhakijalta täysimääräisenä. DIGITAALISEN KARTTA-AINEISTON HINNAT ATK-PALVELUT (alv 0%) Asemakaavakartat DGN-tiedosto / osa-alue Käsittelymaksu / tilaus 39 Toimitustapa: CD-levyke + poltto 20 Sähköposti + zip-muunto (pdf) 15 Formaatin muunnos dgn dwg / dxt / tiedosto 10 MUUT PALVELUT Asiakirjajäljennökset A4 ja A3 Kolme ensimmäistä sivua maksutta, kultakin seuraavalta sivulta 0,50. Oikeaksi todistamaton. (Kvsto 12.2.2001, 358 ) Pienlaskutuslisä Lähetyskulut Alle 20 euron laskusta 4 euroa, (Khs 15.12.2003 1455 ) 3,50 (Kvsto 12.12.2001, 357 ) Postituskulut Postitaksan mukaan Erityispalvelut Aineistojen koonti yms. 25,00 euroa/h + alv 23%

LIITE 5 KHN VALMISTELUA OHJAAVAT KANNANOTOT HALLINTOKUNNILLE TALOUSARVIO 2013 /RAAMITARKASTELU o Kaupunginhallitus kehottaa hallintokuntia tekemään talousarviovalmistelun yhteydessä arvion palvelujen kysynnän ja eri tuotantotapojen kehityksestä vuosina 2013 2016 ja 2020. Lauta- ja johtokuntien tulee arvioida taloussuunnitelmakauden ja pidempiä palvelustrategisia linjauksia talousarvioehdotusta käsitellessään. Ksv: Ei merkittäviä muutoksia o Hallintokuntarajat ylittävien prosessien kehittämistyötä on jatkettava vuonna 2013 sekä asetettava prosessiin osallistuville osapuolille yhteisiä tavoitteita. Ksv: Jatketaan käynnissä olevia hankkeita, joita ovat mm. kaavoitukseen liittyvien prosessien ja toteuttamisen nopeuttaminen, teknisen toimen yhteinen suunnittelutyöalusta, liikennesuunnitelmista toteutukseen -prosessin kehittäminen. o Kaikkien virastojen tulee edistää tietojen avointa ja vapaata jakelua avaamalla julkiset tietovarantonsa vapaasti saataville. Hallintokuntien tulee ottaa huomioon kaupunkiyhteinen tavoitearkkitehtuuri ja hankeohjaus sekä varmistaa uushankinnoissa sovellusten avoimet rajapinnat ja yhteensopivuudet. Ksv: Kaupunkisuunnitteluviraston suunnitelmatuotannon tietojärjestelmät on päivitetty vuoden 2012 aikana tuottamaan valtakunnallisen kokoavan tietopalvelun avoimen rajapinnan edellyttämää KuntaGML-tiedonsiirtomuotoa. Kaupunkisuunnitteluvirasto on perustanut ja ylläpitänyt tietojärjestelmää teknisten dokumenttien poikkihallinnollisen jakeluun. Järjestelmään ovat liittyneet kaikki tekniset hallintokunnat ja järjestelmän integrointi AHJOon on käynnissä. Hankemenettelyssä noudatetaan kaupunkiyhteisiä käytäntöjä. o Hallintokuntien tulee toiminnassaan aktiivisesti torjua harmaata taloutta ja noudattaa siitä annettuja ohjeita (Khs 19.11.2011 1144). Ksv: virasto on ohjeistanut harmaan talouden torjunnan hankintaohjeisiinsa.

LIITE 6 JÄSENMAKSUJEN ERITTELY VUONNA 2013 Yhdistyksen yms. nimi Euroa 5 11 Kaupunkisuunnittelulautakunta ja virasto Pohjoismaiden Teknillisen Liiton PTL Suomen osasto (Nordiska Vägtekniska Förbundets NVF avdelning i Finland ry) 200 Pyöräilykuntien verkosto 1 900 DOCOMOMO Suomi Finland ry (International Working Party for Documentation and Conservation of Buildings, Sites and Neighbourhoods of the Modern Movement) 280 ICOMOS Suomen osasto ry (International Council on Monuments and Sites) 250 Älykkään liikenteen verkosto - ITS Finland Oy 1 800 Kansainvälinen liikenneturvallisuustutkimuksen verkosto ICTCT (International Co-operation on Theories and Concepts in Traffic Satety, ICTCT) Kh 7.2.2011 149 590 Euroopan pyöräilyjärjestön kaupunkiverkosto (Cities for cyclists) Kh 2.4.2012 333 2 000