ALUSTAVA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE VUODEN 2014 TALOUSARVIOEHDOTUS TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS VUOSILLE

Transkriptio

1 KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO 1 ALUSTAVA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE VUODEN 2014 TALOUSARVIOEHDOTUS TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS VUOSILLE Sisältö Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen perustelut... 2 Toiminta-ajatus, arvot ja visio sekä ydintehtävät... 3 Viraston toimintaympäristön muutokset... 3 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2014 talousarvioon... 3 Arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä Kilpailuttaminen... 4 Riskienhallinta... 4 Kaupungin strategiaohjelma viraston toiminnassa... 5 Strategiaohjelman toteuttaminen viraston toiminnassa... 5 Viraston toimenpiteet kaupungin tuottavuusohjelmassa Viraston henkilöstösuunnitelma Viraston tilankäyttösuunnitelma Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköinen asiointi Tietotekniikkaohjelman toteuttaminen Sähköisen asioinnin kehittämishankkeet Tavoitteet ja mittarit Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna Muut toiminnalliset tavoitteet vuonna Määrä- ja taloustavoitteet sekä tuottavuuden seuranta Toiminnallisten tavoitteiden kytkeytyminen strategiaohjelman talousmittareihin Talous Käyttötalous Irtaimen omaisuuden perushankinta vuosina Maksut ja taksat sekä jäsenmaksut Henkilöstötoimikunta Johtoryhmä ja Liitteet Liite 1 Yhteenveto määrärahoista päätileittäin Liite 2 Liikennevaloinvestointien perustelut Liite 3 Tilankäyttösuunnitelma Liite 4 Henkilöstöresurssisuunnitelma Liite 5 Maksut ja taksat 2014 Liite 6 Jäsenmaksut 2014

2 2 Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen perustelut Kaupunginhallituksen talousarvion laatimisohjeet Kaupunginhallitus on hyväksynyt vuoden 2014 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeet sekä lähettänyt ne lauta- ja johtokunnille noudatettavaksi ehdotusten valmistelussa. Hallintokuntien on otettava huomioon strategiaohjelman linjaukset sekä kaupunginvaltuuston käymä raamin lähetekeskustelu. Talousarvion laatimisen yhteydessä viraston on määriteltävä omassa strategiatyössään kaupungin strategiaohjelmasta johdetut oman toimialansa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Valtuusto päättää talousarvion yhteydessä sitovista ja muista toiminnallisesta tavoitteista. Hallintokuntien on esitettävä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksessaan viraston toimintaympäristön keskeiset muutokset sekä niiden vaikutukset talousarvioon sekä arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä. Lisäksi on esitettävä kaupungin strategiaohjelman toteuttaminen viraston toiminnassa, viraston toimenpiteet kaupungin tuottavuusohjelmassa, viraston henkilöstöresurssisuunnitelma sekä tilankäyttösuunnitelma. Hallintokuntien on myös esitettävä sitovat toiminnalliset ja muut tavoitteet, määrälliset ja taloustavoitteet sekä tuottavuuden seurannan tunnusluvut. Hallintokunnat tekevät ehdotuksen investointihankkeistaan talousarviovuodelle 2014 sekä taloussuunnitelmavuosille Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille laatimisohjeiden mukaan lautakunnan tulee lähettää ehdotuksensa kaupunginhallitukselle viimeistään Kaupunkisuunnitteluviraston alustava toimintasuunnitelma vuodelle , vuoden 2014 talousarvioehdotus ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille Kaupunkisuunnitteluviraston talousarvioraamiksi vuodelle 2014 on asetettu euroa. Raami on euromäärältään samansuuruinen kuin vuosien 2012 ja 2013 talousarvioissa olleet määrärahat. Viraston vuoden 2014 talousarvioehdotus on annetun raamin mukainen. Raami sisältää myös lähiöprojektin käyttöön varatun euron määrärahan, mikä on aiempina vuosina ollut kiinteistöviraston talousarviossa. Tämä tarkoittaa viraston määrärahan supistumista eurolla. Talousarvioehdotuksen palkkamenot on laskettu olemassa olevien vakanssien mukaisesti nykyisellä palkkatasolla. Mahdolliset tulevat sopimuskorotukset on rahoitettava viraston raamista. Irtaimen omaisuuden perushankintaan ehdotetaan talousarviovuodelle 2014 varattavaksi euroa, mikä koostuu atk-laitehankinnoista ja liikennevaloinvestoinneista. Viraston painopistealueita, tavoitteita ja toimenpiteitä tarkistetaan vielä vuoden 2014 toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä syksyllä 2013.

3 3 Toiminta-ajatus, arvot ja visio sekä ydintehtävät Toiminta-ajatus ja arvot Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto suunnittelee ja ohjaa Helsingin maankäyttöä ja liikennettä sekä ohjaa kaupunkiympäristöön kehittymistä. Virasto vastaa ammattitaitoisesti ja luovasti alansa päätöksenteon valmistelusta vuorovaikutuksessa muiden asiantuntijoiden ja kuntalaisten kanssa. Kaupunkisuunnitteluviraston arvot ovat ammattitaitoisuus, avoimuus, luovuus, oikeudenmukaisuus, päämäärätietoisuus ja yhteistyöhenkisyys. Kaupunkivisio Helsinki on kodikas ja elinvoimainen suurkaupunki Kehitämme Helsinkiä urbaanina, viihtyisänä ja kaupunkirakenteeltaan tiivistyvänä kaupunkina. Haluamme suunnittelun avulla luoda edellytykset riittävän suurelle ja laadukkaalle asunto-rakentamiselle, hyville lähipalveluille ja monipuolisille elinkeinoille. Tuomme kaupungin takaisin kaupunkiin. Pyrkimyksemme on vähentää henkilöautoriippuvuutta hyvällä seudullisella joukkoliikenteellä ja miellyttävällä pyöräily- ja jalankulkuympäristöllä. Pidämme huolen siitä, että emme tuhlaa luonnonvaroja ja varmistamme, että arvokas luonto ja hyvät virkistysmahdollisuudet säilyvät myös jälkipolville. Kunnioitamme Helsingin historiaa ja perinteitä, mutta emme pelkää innovatiivisia ja rohkeita ratkaisuja, joilla kehitämme kiinnostavaa kaupunkiympäristöä. Ydintehtävät Viraston keskeiset tehtävät ovat kaavoitus ja liikennesuunnittelu sekä sitä tukevat toiminnot: yleiskaavoitus osayleiskaavoitus asemakaavoitus liikennesuunnittelu teknistaloudellinen suunnittelu ympäristösuunnittelu kaavoitusta ja liikennesuunnittelua palveleva tutkimus kaavoitusta ja liikennesuunnittelua palveleva ylikunnallinen yhteistyö Viraston toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2014 talousarvioon Östersundomin kaavoitus on viivästynyt. Uudenmaan toinen vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa lukuun ottamatta Östersundomin ja eräitä etelä-sipoon alueita. Östersundomin suunnittelu jatkuu tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Koko kaupungin yleiskaavan laatiminen jatkuu ja siirtyy yleiskaavaluonnoksen laatimisen vaiheeseen Pisararadan suunnittelu jatkuu. Eri asioiden valmistelussa yhteistyön tarve yli hallintokuntarajojen korostuu entisestään. Taloustilanne on edelleen kireä ja investointi tarve suuri. Tarve siirtyä kestävämpiin energia- ja liikenneratkaisuihin säilyy, mikä luo paineita investointien priorisointiin. Kaupunki on asettanut valtuustokaudelle vuotuiseksi investointien tasoksi 435 miljoonaa euroa. Kaupunki on ottamassa käyttöön vuosittaista investointiraamia osana raamiohjausta. Tulevaisuudessa korostuu yhteiskuntataloudellinen osaaminen ja vaikutusten arviointi maankäyttö- ja

4 liikenneratkaisuissa. Kytköstä kaupungin budjettiin ja investointiraamiin sekä toteutuksen taloussuunnitteluun tulee vahvistaa myös kaupunkisuunnitteluvirastossa. 4 Kaupungistuminen ja väestönkasvu jatkuvat. Asuntojen kysyntä pysyy korkealla tasolla. Vuotuista asemakaavoitusta on nostettu asuntoon ( kem 2 ). Asuin- ja toimitilarakentamisessa käytetään enemmän rakennettavuudeltaan heikompia ja haastavampia alueita. On vahvistettava ja varmistettava erityisesti melun- ja ilmanlaadun, maanalaisen rakentamisen ja muun teknistaloudellisen suunnittelun resurssit. Kyse ei enää ole niin vahvasti siitä minne tulevaisuudessa rakennetaan, vaan siitä miten rakennetaan. Myös ulkopuolisiin/yksityisiin hankkeisiin tulee pystyä reagoimaan aiempaa nopeammin. Kansainvälistyminen eri muodoissaan jatkuu. Logistiikan ja kansainvälisten yhteyksien näkökulma on yhä vahvemmassa roolissa strategisessa maankäytönsuunnittelussa. Kuntarakenteen uudistamiseen ja metropolikehityksen hallintaan liittyy suuria epävarmuuksia, mikä heijastuu maankäytön suunnitteluun monella tasolla. Vaatimukset päätöksenteon ja siihen liittyvän valmistelun avoimuuden ja läpinäkyvyyden parantamiselle lisääntyvät. Tähän liittyen kaupunki on jo tehnyt uusia linjauksia. Esimerkiksi kaikki viranomaispäätökset tullaan julkaisemaan avoimilla verkkosivuilla. Tämä tarkoittaa sitä, että myös valmistelun laatuun on kiinnitettävä jatkossa entistäkin enemmän huomiota. Myös toiveet avoimen datan lisäämiseksi kasvavat, ja kaupunki jatkaa määrätietoista tietovarantojensa avaamista verkkoon. Tämä mahdollistaa myös uuden tyyppisen kansalaislähtöisen suunnittelun lisääntymisen. Tästä on jo joitakin esimerkkejä. Tähän liittyvä haaste on se, miten omaehtoisia asukaslähtöisiä ideoita ja toiveita kyetään nivomaan rakentavalla tavalla osaksi virallista suunnittelujärjestelmää. Arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä Viraston on edelleen sujuvoitettava suunnitteluprosesseja yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa saavuttaakseen AM-ohjelman asuntotuotantotavoitteen kem 2. Kilpailuttaminen Hankintojen toteuttaminen Kaupunkisuunnitteluvirasto toteuttaa vuonna 2011 päivitettyä hankintastrategiaa. Palvelujen hankinnan lähtökohtana on, että pääsääntöisesti kaupunkisuunnitteluvirasto hoitaa itse ydintoimintonsa, maankäytön ja liikenteen suunnittelun ja ohjauksen. Ydintoimintoihin kuuluvia suunnittelupalveluja hankitaan ulkopuolelta silloin, kun se omien resurssien tai erityisosaamisen puuttuessa on tarpeen ja myös silloin, kun halutaan saada vaihtoehtoisia suunnitelmia ja ideoita maankäytön ja liikenteen suunnitteluratkaisujen pohjaksi. Viraston ulkopuolisilta asiantuntijoilta ostettujen palvelujen (kilpailutettu toiminta) määrä on ollut noin 10 % toimintakatteesta. Riskienhallinta Kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt riskienhallintasuunnitelman. Tavoitteiden osalta sitä päivitetään vuosittain tavoitteiden asettamisen yhteydessä. Viraston sisäiseen valvontaan liittyvät ohjeet sisältyvät vuonna 2010 päivitettyyn viraston toimintasääntöön (esimiesten vastuut, päätöksenteko).

5 5 Kaupungin strategiaohjelma viraston toiminnassa Kaupunkisuunnittelun visio "Helsinki on kodikas ja elinvoimainen suurkaupunki" toteuttaa strategiaohjelmaa. Strategiaohjelman toteuttaminen viraston toiminnassa Strategiaohjelman tavoite Ksv:n toimenpiteet 2014 Hyvinvoiva helsinkiläinen Helsinkiläisten liikunta lisääntyy Tavoitteena on terveyttä edistävän liikunnan lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen Asemakaavoissa osoitetaan sujuvat, jatkuvat ja houkuttelevat jalankulun ja pyöräilyn reitit. Virkistysliikuntaan luodaan ympäristöltään houkuttelevia reittejä erityisesti rantoja pitkin. Asemakaavoissa varataan riittävästi kenttiä, liikuntapuistoja, uimarantoja ja muita liikuntapaikkoja sekä tontteja sisäliikuntatiloille. Mm. Jätkäsaaren liikuntapuiston yleissuunnitelma ja asemakaavoitus Suunnitelmissa turvataan ja parannetaan viherverkoston eheyttä, saavutettavuutta ja puoleensavetävyyttä sekä varmistetaan riittävät tilavaraukset virkistystoiminnoille. Laaditaan mm. yleiskaavatyön edellyttämät viher- ja virkistysaluetarkastelut sekä Viikki- Kivikko(-Sipoonkorpi) vihersormen kehittämissuunnitelma Toteutetaan pyöräilyn edistämisohjelmaa Elinvoimainen Helsinki Kansainvälisesti tunnettu ja vetovoimainen kaupunki Suomen yritysmyönteisin kaupunki Uudistumalla kilpailukykyä Metropolialueen kuntarakenne ja yhteistyö Laadittavassa yleiskaavaluonnoksessa huolehditaan tarpeisiin vastaavien yritysalueiden riittävyydestä Yleiskaavassa varmistetaan sataman toimintaedellytykset sekä kansainvälisen tason logistiikan kehittämisedellytykset Vahvistetaan alue- ja alakeskuksia yritysten sijoittumispaikkoina ja keskustan johtavaa roolia yleiskaavaratkaisussa Östersundomin yleiskaavaluonnokseen tehdään tilavaraukset cleantech-alan sijoittumiseksi ja aurinkoenergian käytön edistämiseksi Laaditaan selvitys Länsisataman liikenteellisistä kehittämisvaihtoehdoista Yleiskaavan liikennetarkastelujen yhteydessä selvitetään mm. Pasila-Vallila-Kalasatama akselin liikenteellisiä kehittämismahdollisuuksia Edistetään vesiliikennettä Eteläsataman aluetta kehitetään ja liitetään osaksi keskustaa ja sen julkisia tiloja Keskustan julkista tilaa ja kävelykeskustaa kehitetään toiminnallisesti ja laadullisesti maan johtavana kaupan, matkailun ja virkistyksen keskittymänä Hyödynnetään Pisara-radan keskusta-aseman generoima täydennysrakentaminen ja parannetaan vaihto- ja jalankulun yhteydet keskustassa Parannetaan merenrannan ja saariston virkistysmahdollisuuksia ja saavutettavuutta Helsingille tyypillistä kulttuuriympäristöä vaalitaan ja kehitetään osana tiivistyvää kaupunkia Luodaan laadukas uusi julkinen ulkotila osana uudistuvaa kaupunkikulttuuria ja kaupungin markkinointia Osallistutaan aktiivisesti MAL- ja HLJ-yhteistyöhön

6 6 Toimiva Helsinki Kaupunkirakenteen eheyttäminen Laaditaan uusi yleiskaava strategiaohjelman tavoitteiden mukaisesti Valmistellaan liikkumisen kehittämisohjelma Suunnitellaan runkolinjastosuunnitelman mukaisten linjojen fyysiset etuusjärjestelyt Toteutetaan jalankulun tutkimus Laaditaan säältä suojassa olevan keskustan jalankulkuverkoston suunnitelma Toteutetaan strategiaohjelmaan sisältyvä ratikkaprojekti Tehdään raitioliikenteen nopeuttamisselvitykset Laaditaan suunnitelma kantakaupungin liikenteen toimivuuden edistämiseksi Turvataan merkittävien joukkoliikennehankkeiden toteuttamisedellytykset asemakaavoituksessa, mm. Pisararadan asemakaavat, Jokerin toteuttamiseksi tarvittavat asemakaavan muutokset ja Vallilanlaakson joukkoliikennekadun asemakaava Tuetaan täydennysrakentamisella verkostokaupunkirakennetta, mm. asemaseutujen asemakaavoilla Toimiva Helsinki Kaupungin toiminta on kestävää ja tehokasta Yleiskaavan kaupunkirakenne perustuu yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja raideliikenteen toteuttamisedellytysten vahvistamiseen Suunnittelussa huolehditaan tulva- ja hulevesien ja lumenhallinnasta sekä sään ääri-ilmiöihin varautumisesta Edistetään ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteitä viheralueilla, kuten hulevesien luonnonmukainen käsittely Laaditaan asemakaavoja, jotka turvaavat toteuttamisedellytykset energiatehokkaalle rakentamiselle, mm. Jätkäsaaren keskustan asemakaava Turvataan asemakaavoituksella edellytykset energiapoliittisen ratkaisun tekemiselle, Vuosaaren voimalan asemakaava Laaditaan asemakaavoja, joilla edistetään ekologista kaupunkirakentamista Toimiva Helsinki Monipuolisia asumisvaihtoehtoja kasvavassa kaupungissa Uudella yleiskaavalla varmistetaan minimissään 9 miljoonan kem2:n kaavoittaminen nykyisten (ml. Östersundom) yleiskaavavarantojen lisäksi Turvataan kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston yhteistyöllä hallinta- ja tuotantomuotojakauman toteuttamisedellytykset. Asuntokaavat laaditaan, niin että AM-ohjelman hallintomuoto- ja huoneistomuotojakautumat voivat toteutua Laaditaan vähintään kem2 asuntokaavoja laadusta tinkimättä. Asuntokaavat laaditaan kustannustietoisesti ja niin, että ne turvaavat monipuolisen ja korkealaatuisen asuntokannan toteutumisen. Korkean myyntihinnan tonteilla edellytetään asemakaavoissa laadukasta rakentamista ja uusia ratkaisuja Kehittyvä kerrostalo -ohjelman toteuttamista jatketaan Luodaan hallintokuntien yhteistyöllä esimerkiksi asuntonäyttely - muotoisia menetelmiä asuntotarpeen ja tarjonnan kohtaamiseksi Toteutetaan vuonna 2013 laadittavan pysäköintipolitiikkatyön toimenpiteitä

7 7 Tasapainoinen talous ja hyvä johtaminen Talous tasapainottuu ja tuottavuus paranee Taitava johtaminen ja osaava henkilöstö Talous ja tuottavuus pysytään talousarviossa vakanssimäärä pysyy entisellään, sisäiset siirrot palvelutuotantoon kehitetään prosesseja ja tietojärjestelmiä toimintaa tukevana kokonaisuutena tietotekniikan mahdollisuudet ja toiminnan tarpeet yhdistetään tuottaviksi ratkaisuiksi prosessien sujuvoittaminen jatkuu ja yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa tiivistyy kehitetään laadun mittaamista Johtamisen kehittäminen jatketaan esimiesvalmennusta Osaava henkilöstö päivitetään henkilökohtaiset koulutus- ja kehittymissuunnitelmat tehostetaan ja systematisoidaan osaamisen siirtämistä ja jakamista (mm. työparityöskentely, tehtäväkierto) Demokratia ja osallisuus vahvistuvat Asukkaille sujuvat ja integroidut palvelut Avoin ja osallistava Helsinki Toteutetaan aktiivista viestintää, vuorovaikutusta ja markkinointia Yleiskaavan luonnosvaiheen viestinnän ja vuorovaikutuksen suunnittelu ja käytännön toteuttaminen Sidosryhmäviestinnän laajentaminen uutiskirjeiden avulla Nuorille suunnattuja vuorovaikutusmenetelmiä parannetaan Laaditaan suunnitelma, jolla nuorten osallistumista kaupunkisuunnitteluhankkeisiin voidaan edistää Kaupunkisuunnitteluun liittyviä verkkopalveluja parannetaan Kaavoituksen seurantaa helpottavan kaavavahti-palvelun toteutus Kaupunkitasoisen hel.fi- konseptiuudistuksen läpivienti virastotasolla Virasto laajentaa sosiaalisen median välineiden hyödyntämistä viestinnässään Tehostetaan merkittävien liikennesuunnitteluhankkeiden vuorovaikutusta Kokeillaan uusia käytäntöjä, joilla tehostetaan merkittävien liikennesuunnitteluhankkeiden viestintää ja vuorovaikusta Asiakaspalvelua parannetaan Palautejärjestelmän käyttöönoton laajentaminen Parannetaan kaavahankkeisiin liittyvän tiedon saatavuutta verkossa; "Suunnitelmat kartalla" -palvelua jatkokehitetään Viraston toimenpiteet kaupungin tuottavuusohjelmassa Kaupunginvaltuuston asettamien strategisten tavoitteiden toteuttamisessa kaupunkisuunnittelulla on merkittävä rooli, mikä heijastuu koko kaupungin tuottavuuteen, hyvinvointiin ja elinvoimaisuuteen. Kaupunkisuunnitteluviraston toiminnan tuottavuutta on arvioitava suhteutettuna koko kaupungin tuottavuuteen sekä laajemmin yhteiskuntataloudellisesta näkökulmasta. Toimintamenoina kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus sitovat kaupungin taloudellisia resursseja margi-

8 8 naalisesti. Tuotoksen välillinen kustannushyötysuhde on kuitenkin erittäin korkea. Pelkästään syntyvän uuden rakennusoikeuden arvo on kaupungille merkittävä tulonmuodostuksen kohde. Välillisesti uusi maankäyttö luo perustaa monelle muulle arvonlisäystä tuottavalle toiminnalle. Vuotuinen asemakaavoitettava asuntokerrosala on keskimäärin noin puoli miljoonaa kerrosneliömetriä. Vastaavasti uuden yleiskaavan laatimisella varmistetaan edellytykset rakentamiselle ja luodaan edellytyksiä taloudelliselle kehitykselle pitkällä tähtäimellä. Kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa myös kaupungin liikenneverkolla tehtävien liikennejärjestelyjen suunnittelusta, joilla niin ikään on merkittävä vaikutus kaupungille syntyviin kustannuksiin ja tuottavuuteen. Joukkoliikenteen etuuksilla, kuten liikennevaloetuuksilla ja joukkoliikennekaistoilla, vaikutetaan erityisesti bussien ja raitiovaunujen nopeuteen. Kummankin liikennemuodon liikennöintikustannukset ovat useita kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Selvästi yli puolet liikennöintikustannuksista on suoraan liikenteen nopeudesta riippuvaisia kustannuksia. Liikennöintikustannukset kohdistuvat Helsingin kaupungille HSL:lle maksettavan subvention kautta. Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmassa bussi- ja raitioliikenteen nopeutta parantavia tehtäviä ovat mm. bussiliikenteen runkolinjastosuunnitelman mukaisten linjojen etuusjärjestelyjen suunnittelu, bussiliikenteen liikennevaloetuuksien laajentaminen kaikille bussilinjoille vuoteen 2016 mennessä, raitiolinjojen 2, 3 ja 7 nopeuttamissuunnitelman laatiminen sekä kaupungin strategiohjelman mukaisen ratikkaprojektin ohjelmointi. Talvella valmistunut pyöräilyn hyötyjä koskenut selvitys osoitti, että yhdellä pyöräilyn edistämiseen käytetyllä eurolla saavutetaan noin kahdeksan euron yhteiskuntataloudelliset hyödyt. Puolet näistä hyödyistä on selvityksen perusteella terveyshyötyjä. Viraston toimenpiteet toiminnan tehostamiseksi, jotka lisäävät tuottavuutta: Virasto on kehittänyt vaikuttavuuden mittaamismenetelmiä strategisten tavoitteiden toteutumisen mittaamiseksi kaavoissa; KARVI, kaupunkirakenteen arviointijärjestelmä ja KEKO, ekotehokkuuden mittaamistyökalu. Lisäksi virasto parantaa kaavatalouslaskentaa Kaavoitus- ja liikennesuunnittelutyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien ja muiden tahojen (mm. asukkaat, naapurikunnat, tutkimuslaitokset, yrittäjät) kanssa. Kaupungin sisäisiä tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat mm. Taske, Kv, Rakvv, HKR ja HKL. Yhteistyötapoja kehitetään kaikilla tasoilla prosessien sujuvoittamiseksi kaupunkiympäristön laadun ja toteutettavuuden parantamiseksi sekä tuottavuuden lisäämiseksi. Käynnissä olevia yhteistyöprojekteja: - liikennesuunnitteluosaston osallistuminen LOUHI-yhteinen työmaa -hankkeeseen - liikennesuunnitteluosaston osallistuminen poikkihallinnolliseen ns. "katupoikkileikkaus-työryhmään" yhdessä HKR:n kanssa - liikenne- ja katusuunnitteluprosessin ja erityisesti siihen liittyvän vuorovaikutusmenettelyn kehittäminen yhdessä HKR:n kanssa - uusien Kv:n ja HKR:n kanssa sovittujen yhteisten prosessien käyttöönotto - asuntotuotantokaavojen toteuttamiskelpoisuuden kehittämiseen liittyvän toimenpideohjelman toteuttaminen. Projektinhallintaa ja sähköistä asiakirjajakelua yhteistyökumppaneille kehitetään edelleen, mm. ProjectWisen laajentaminen yhteistyökumppaneille, rajaustietokannat, karttakäyttöliittymä Virasto lisää tuottavuutta, luovuutta ja keskustelukulttuuria työhyvinvointia parantamalla.

9 9 Viraston henkilöstösuunnitelma Arvio eläkepoistumasta ja suunnitelma eläköitymiseen varautumisesta Eläköitymiseen on varauduttu käymällä läpi kaupunkisuunnittelun tulevaisuuden osaamistarpeet, joiden perustana ovat kaupungin strategiset tavoitteet. Osaamistarpeiden pohjalta on määritelty kriittiset ammattiryhmät, joissa osaamisen korvaaminen on vaikeaa. Vuosina eläkeikä täyttyy yhteensä 56 henkilöllä. Tarkoituksena on rekrytoida uudet osaajat eläkkeelle siirtyjien tilalle. Tehtäväkuvat käydään läpi ja muotoillaan tarvittaessa uudelleen hyvissä ajoin ennen rekrytointeja. Kriittisistä ammattiryhmistä eläköityvien tilalle käytetään seuraajasuunnittelua, tehtäväkiertoa ja sisäistä rekrytointia. Uudelleen muotoilluissa tehtävissä (osaamistarve määritelty uudelleen) tarvitaan ulkoista ja sisäistä rekrytointia. Osaamisen siirtäminen kriittisissä tehtävissä varmistetaan työparimallilla ja hyvällä perehdytyksellä. Taulukko: Arvio eläkepoistumasta taloussuunnitteluvuosina ja korvaavista rekrytoinneista henkilöstöryhmittäin Henkilöstöryhmä Eläkeikä täyttyy Korvaava uusi henkilöstö Muutos Johto ja esimiehet Asemakaavasuunnittelija IT-suunnittelija Kaavoituksen asiantuntija Kaavoituksen tukipalvelut Liikennesuunnittelija Liikennevalojen ylläpito Maisemasuunnittelija Suunnitteluavustaja Teknistaloudellinen suunnittelija Yleiskaavasuunnittelija Muut tehtävät YHTEENSÄ Vuosina hallinnosta vähenee kaksi vakanssia, jotka siirretään palvelutuotantoon. Henkilöstöresurssisuunnitelma Henkilöstön laadulliset muutokset Vakanssien määrä on ollut vuodesta 2011 alkaen 282 vakanssia. Kaupungin strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi keskeisiä tehtäviä ovat mm. yleiskaavan laatiminen, asuntokaavoitus sekä joukkoliikennesuunnittelu (erityisesti raitioliikenne), pyöräilyn ja älyliikenteen suunnittelu. Nykyinen henkilöstörakenne tukee pääosin tavoitteiden toteuttamista. Palvelutuotannon tarve on viisi uutta tehtävää/vakanssia. Ehdotetut uudet tehtävät ovat: suunnittelija (raitiolii-

10 10 kenne), koordinaattori (pyöräily), suunnittelija (älyliikenne), teknistaloudellinen suunnittelija (maanalainen ja rakennetekninen suunnittelu) ja logistiikkasuunnittelija. Vuosina hallinnosta vähenee kaksi vakanssia, jotka siirretään palvelutuotantoon. Muilta osin palvelutuotantoon siirrettävät vakanssit pyritään hoitamaan sisäisin järjestelyin. Lisäksi on suunniteltu muutoksia prosessien sujuvoittamiseksi erityisesti projektisuunnittelijan ja suunnitteluassistentin tehtäväkuville. Henkilöstöresurssisuunnitelma on liitteenä 4. Talousarvion vakanssit Viraston henkilökunnan määrä vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa osastoittain. VAKANSSIT (vakinaiset vakanssit) TP 2012 TA 2013 TAE 2014 TSE 2015 TSE 2016 Asemakaavaosasto Yleissuunnitteluosasto Liikennesuunnitteluosasto Hallinto-osasto YHTEENSÄ Keskeisimmät osaamisen kehittämisen toimenpiteet Osaamisen kehittämisen lähtökohtana ovat strategisista tavoitteista johdetut osaamistarpeet. Keskeisintä on työssä oppiminen ja viraston sisäinen osaamisen kehittämisohjelma. Kehittämisohjelmassa pyritään hyödyntämään viraston henkilöstön asiantuntemusta ja osaamisen jakamista. Kehittämisohjelmaan sisältyy mm. kaavakoulu ja muita viraston sisäisiä koulutuksia. Koulutussuunnitelma ja henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat ohjaavat osaamisen kehittämistä. Johtamisen kehittäminen Viraston strategiaprosessia kehitetään erityisesti esimiestyön näkökulmasta. Myös toiminnan mittaamisen työkaluja parannetaan sekä esimiesten valmennusta jatketaan systemaattisesti. Viraston tilankäyttösuunnitelma Virasto ei tule lisäämään toimitiloja. Liitteenä 3 tilankäyttösuunnitelma Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköinen asiointi Tietotekniikkaohjelman toteuttaminen Infrastruktuurin ylläpito: Kaupunkisuunnittelun toimiala edellyttää kehittynyttä ajan tasalla olevaa tietotekniikan infrastruktuuria. Ohjelmistojen, tulostusjärjestelmien, palvelinjärjestelmien, työasemien, näyttöjen sekä av-laitteiden on sovelluttava vaativaan graafiseen suurkokotyöskentelyyn sekä viestintään ja näyttelytoimintaan. Tietotekniikkaohjelman painopistealueiden toteutumisen keskeisiä toimia ovat: Virasto on vahvasti mukana sekä kaupunkiyhteisissä että teknisen sektorin yhteishankkeissa.

11 11 Omat tietovarastot (ProjectWise) avataan muille hallintokunnille ja järjestelmä integroidaan yhteisiin verkkopalveluihin. Kaavatuotannon uusi tietojärjestelmä tuottaa myös avoimen lähdekoodin aineistoa. Tietotyön peruskoulutukseen on virastokohtaisesti räätälöity luentosarja. Pikaviestimen käyttöä ja on-line-kokouksia hyödynnetään aktiivisesti. Sähköisen asioinnin kehittämishankkeet Sähköisen asioinnin osalta merkittävä uudistus on kaupunkitasoisen palautejärjestelmän käyttöönotto. Myös Helsingin kaupungin verkkoportaalia ollaan uudistamassa ja kaupunkisuunnitteluvirasto on tässä työssä mukana aktiivisesti. Verkkopalveluja kehitetään asiakaslähtöisesti. Tähän liittyy esimerkiksi "Suunnitelmat kartalla" -palvelun uudistaminen siten, että tiedon löydettävyys ja sen käytettävyys paranee. Tavoitteet ja mittarit Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet Kaupunginvaltuustolle raportoitaviksi sitoviksi ja muiksi toiminnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2014 ehdotetaan seuraavia tavoitteitta: Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna Laaditaan yleiskaavaluonnos 2. Laaditaan AM-ohjelman mukaisesti asemakaavoja noin asunnon rakentamisen mahdollistamiseksi pääosin raideliikenteen palvelualueelle (tämä tarkoittaa noin krs-m 2 :n kaavoittamista). 3. Asemakaavoitetusta asuntokerrosalamäärästä on täydennysrakentamista vähintään krs-m2, mikä tarkoittaa noin asuntoa 4. Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan kasvaa 0,2 %-yksikköä edellisvuoden toteumasta (73,6 % vuonna 2012) 5. Joukkoliikenteen osuus poikittaisliikenteessä kasvaa 0,2 %-yksikköä edellisvuoden toteumasta (18,9 % vuonna 2012) Muut toiminnalliset tavoitteet vuonna Turvataan elinkeinoelämän toimivuus laatimalla riittävästi toimitilakaavoja kaupunkirakenteen ja saavutettavuuden kannalta hyville paikoille 2. Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa verrattuna vuoden 2012 tasoon (74,4 %). Tavoite mitataan vuosina 2014 ja Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden ja kuolleiden kokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään 2 % vuodessa 4. Yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa tuetaan toimia, jotka edistävät pyöräilyä. Tavoitteena on pyöräilyn lisääminen ja turvallisuuden edistäminen

12 12 Määrä- ja taloustavoitteet sekä tuottavuuden seuranta Määrä- ja taloustavoitteet Suoritetavoitteet Uusi yleiskaava ohjelmointi visio luonnos ehdotus/kslk valmis/kvsto Osayleiskaavat (valmisteilla kpl) Asemakaavat (painotettu kpl) Liikennesuunnitelmat (kpl) Tehokkuus/taloudellisuus Kaupunkisuunnittelun menot / asukas *) Kaupunkisuunnittelun menot / kaavoitettu kokonaiskerrosala (kem 2 ) *) kaupunkisuunnittelun menot on toimintakate Toiminnan laajuustiedot Kaavoituksen mahdollistamat asunnot (kpl) *) Kaavoitettu kokonaiskerrosala (kem 2 ) Joukkoliikenne-etuudet sisältävien tulosuuntien määrä liikennevaloliittymissä (kpl) *) sisältää poikkeamispäätökset Resurssit Vakanssien lukumäärä Tilat (m 2 ) Tuottavuus (2011 = 100)

13 Toiminnallisten tavoitteiden kytkeytyminen strategiaohjelman talousmittareihin 13 Kaupunkisuunnitteluviraston tavoitteet ja mittarit on kytketty suoraan strategiaohjelman tavoitteisiin; uuden yleiskaavan laatiminen, asuntokaavoitus ja joukkoliikennesuunnittelu. Talous Käyttötalous Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto kaupunkisuunnitteluviraston käyttömenoista vuosina Vuoden 2013 tulosbudjetti (TUBU) sisältää ylitysoikeuden euroa, josta kohdistuu lähiöprojektille. Liitteessä 1 esitetään määrärahat päätileittäin. KOKO VIRASTO (1 000 ) TP 2012 TUBU 2013 TAE 2014 TSE 2015 TSE 2016 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset 39 0 Vuokratuotot Muut toimintatuotot TULOT yhteensä Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut MENOT yhteensä RAAMI RAAMI - EHDOTUS 0 Toimintakate Poistot Tilikauden tulos

14 14 Irtaimen omaisuuden perushankinta vuosina Irtaimen omaisuuden perushankinta vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa (1 000 ). Liitteessä 2 esitetään liikenneinvestointien perustelut vuositasolla. Talousarviokohta TP 2012 TUBU ATK TAE 2014 TSE 2015 TSE 2016 TSE 2017 TSE Tietotekniikkahankinnat Muu kalusto Yhteensä Maksut ja taksat sekä jäsenmaksut 2014 Virasto ei esitä korotettavaksi maksuja ja taksoja vuodelle 2014 (liite 5). Myös jäsenyydet eri yhdistyksiin ovat samat kuin vuonna (liite 6).

15 TALOUSARVIOEHDOTUS LIITE 1 Talousarvioehdotus Kaupunkisuunnitteluvirasto 511 Kaupunginsuunnitteluvirasto Tili Tilinimi TOT 2012 TBU 2013 Hyväksytty TA 2013 TAE 2014 TS 2015 TS Myyntituotot, summatili Liiketoiminnan myyntituotot (virastot ja oy:t) Asiointilipputuotot Liiketoiminnan myyntituotot Muut suoritteiden myyntituotot Muut suoritteiden myyntituotot Myyntituotot Maksutuotot, summatili Suunnittelu- ja mittaustoiminnan maks Yhdyskuntapalvelujen maksut Muut palvelumaksut Muut palvelumaksut Maksutuotot Muut tuet ja avustukset valtiolta Tuet ja avustukset Vuokratuotot, summatili Tilojen muut vuokratuotot Muiden rakennusten vuokratuotot Muut vuokratuotot Muut vuokratuotot Vuokratuotot Muut tuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT S3000 Sisäiset myyntitulot S3200 Sisäiset maksutuotot S3400 Sisäiset vuokratulot S30 Sisäiset tuotot Kuukausipalkat Kuukausipalkat Harjoittelijat Palkattoman vapaan sijaiset Projektihenkilöt Sairauslomasijaiset Äitiyslomasijaiset Muu tilapäinen työvoima Tilapäinen työvoima Ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorvau Muut erilliskorvaukset Ylituntiperusteiset korvaukset Erilliskorvaukset Siviilipalvelusmiehet Muut palkat Ansionmenetyskorvaukset Asiantuntijapalkkiot Kokouspalkkiot (ei sivuk.lask!) Luentopalkkiot Muut palkkiot Palkkiot Jaksotetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat ja palkkiot Sairausvakuutuskorvaukset Tapaturmakorvaukset Muut Kansaneläkelaitoksen korvauks Henkilöstökorvaukset ja muut henkilö Palkat ja palkkiot KuEL-maksut sis. korjauserät Jaksotetut eläkekulut Eläkekulut Sosiaaliturvamaksut sis. korjauserät Työttömyysvakuutusmaksut Tapaturmavakuutusmaksut Jaksotetut sosiaalivakuutusmaksut Page 1 of 4

16 TALOUSARVIOEHDOTUS LIITE 1 Tili Tilinimi TOT 2012 TBU 2013 Hyväksytty TA 2013 TAE 2014 TS 2015 TS Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut Henkilöstökulut Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut, summatili Asiantuntijapalvelut Atk-käyttö- ja ohjelmistojen ylläpitopal Atk-ohjelmistojen kehittäminen Muut atk-palvelut Käännöspalvelut Pankkipalvelut Suunnittelupalvelut Toimistopalvelut (= tekstinkäsit, monis Vartija/vahtimestarien ostopalvelut Taittotyöt Valokuvauspalvelut Mainostoimistopalvelut Muut toimisto-, pankki- ja asiantuntijap Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalve Ilmoitukset Painatukset Painatukset ja ilmoitukset Postimaksut Tele- ja puhelinpalvelut Tietoliikennemaksut Posti- ja telepalvelut Liikennevakuutukset Vakuutusrahastomaksut Vakuutukset ja vakuutusrahastomaks Pesulapalvelut Siivouspalvelut Puhtaanapito- ja pesulapalvelut Keräyspahvi Keräyspaperi Toimistopaperi (valkoinen) Tietosuojattu materiaali Rakennusjäte Energiajäte Muut jätehuollon kulut Jätehuoltomaksut Rakennusten kunnossapito Yleisten laitteiden ja kiinteistöjärjestel Muu rakennusten ja alueiden kunnoss Rakennusten ja alueiden rakentamis Atk-laitteiden kunnossapito Koneiden ja kaluston kunnossapito Kuljetusvälineiden kunnossapito Koneiden ja laitteiden rakentamis- ja k Henkilöstöruokailu Majoituspalvelut Ravitsemuspalvelut Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Asiakaskuljetukset Henkilökunnan taksin käyttö Henkilöstön matkakulut Korvaus oman auton käytöstä Rahti- ja kuljetuspalvelut Verottomat päivärahat Muut matkustus- ja kuljetuspalvelut Matkustus- ja kuljetuspalvelut Henkilöstön työterveyshuolto Muut terveydenhoito- ja hygieniapalve Sosiaali- ja terveyspalvelut Henkilöstön koulutus Kulttuuripalvelut Opinto- ja virkistyspalvelut Muut koulutus- ja kulttuuripalvelut Opetus- ja kulttuuripalvelut Vartiointi- ja turvapalvelut Muut palvelut Muut palvelut Page 2 of 4

17 TALOUSARVIOEHDOTUS LIITE 1 Tili Tilinimi TOT 2012 TBU 2013 Hyväksytty TA 2013 TAE 2014 TS 2015 TS Kulujen korjauserät Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet- ja tarvikkeet, summatili Atk-tarvikkeet Karttatöiden tarvikkeet Näyttelytarvikkeet Toimisto- ja opetustarvikkeet Valokopio- ja tulostustarvikkeet Valokuvaustarvikkeet Toimisto- ja koulutarvikkeet Kartat Kirjat Sanoma- ja aikakauslehdet Muu kirjallinen materiaali Kirjallisuus Elintarvikkeet Elintarvikkeet Tekstiilit Työ- ja suojavaatteet Muu vaatteisto Tekstiilit Lääkkeet Muut hoitotarvikkeet Lääkkeet ja hoitotarvikkeet Siivous- ja puhdistusaineet ja - tarvikk Siivous- ja puhdistusaineet Bensiini Diesel Muut poltto- ja voiteluaineet Poltto- ja voiteluaineet Sähkötarvikkeet Sähkön osto Helsingin Energia Sähkön siirto Helen Sähköverkko Oy Vesi Lämmitys, sähkö ja vesi Atk-laitteet Atk-laitteet, IRT (irtaimistoluetteloon) Koneet ja työvälineet Toimistokoneet ja -kalusto Työkalut Muu kalusto Kalusto Kiinteistönhoidon aineet ja tarvikkeet Rakennusaineet- ja tarvikkeet Rakennusmateriaali Merkkipäivä- ja kannustelahjat (tavara Työaineet ja tarvikkeet (toimintaan liit Muu materiaali Muu materiaali Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset, summatili Avustukset henkilökuntakerhoille Avustukset yhteisöille Avustukset Vuokrakulut, summatili Asuntojen vuokrat Toimitilojen vuokrat Toimitilojen pääomavuokrat Toimitilojen ylläpitovuokrat Toimitilojen ulkopuoliset vuokrat Muiden rakennusten ja huoneistojen v Rakennusten ja huoneistojen vuokrat Kopiokoneiden leasingvuokrat Muiden koneiden ja laitteiden vuokrat Koneiden ja laitteiden vuokrat Atk-lisenssit ja käyttöoikeusmaksut Työvaate- ja tekstiilivuokrat Muut vuokrakulut Muut vuokrakulut Page 3 of 4

18 TALOUSARVIOEHDOTUS LIITE 1 Tili Tilinimi TOT 2012 TBU 2013 Hyväksytty TA 2013 TAE 2014 TS 2015 TS Vuokrakulut Muut toimintakulut, summatili Arvonlisävero, oma käyttö Muut välilliset verot Edustuskulut Jäsenmaksut Luottotappiot Muut kulut Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT S4340 Sisäisten palveluiden ostot S4389 Sisäiset vakuutusrahasto S4510 Sisäiset tavaraostot S4750 Sisäiset avustukset S4800 Sisäiset vuokrat S40 Sisäiset kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Käyttöomaisuushankinnat Page 4 of 4

19 Helsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto Tulostettu klo 10:59 MM 1 (5) Liikennevalotoimiston investointiehdotus vuosille /MM Vuosi Kohde Määräraha Perustelut Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto VII Liikennevalojen peruskorjaus Itäisen kantakaupungin liikennevalojen keskusohjaustietokoneen uusinta Reaaliaikaisen katuverkon liikennekuvan tietolähteiden hankinnat Liikenteen kunnallisen kameravalvonnan kehittäminen liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2015 Liikennevalojen huoltoauto Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto VIII Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa. Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on edes saatavilla lähivuosina, kannattaa uusimista jatkaa edellisvuosien tapaan. Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 470 liikennevalojen ohjauskojetta, joiden käyttöikä on noin vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyy vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon. Itäisen kantakaupungin liikennevalojen keskustietokone on hankittu vuonna Laitteiston tekninen käyttöikä on noin 15 vuotta. Hankinta käynnistyy 2013 ja jatkuu vuoden 2014 puolelle. Liikenteenhallintakeskuksen ja muiden toimijoiden keskeisenä ongelmana on puutteellinen tilannekuva kaupungin katuverkon liikennetilanteesta. Liikenteen ohjauksen, tiedotuksen ja muun häiriönhallinnan kannalta reaaliaikaisen tilannekuvan hahmottaminen on ensiarvoisen tärkeää. Vuonna 2014 jatketaan tilannekuvan luomiseksi tarvittavien erilaisten tiedonkeruumenetelmien kokeiluja ja kehittämistä. Kunnallista kameravalvontaa kehitetään ja laajennetaan. Investointi tuottaa tuloja elinkaarensa aikana enemmän kuin kokonaiskustannukset. Lisäksi kameravalvonta vähentää onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Hankkeen käynnistys. Liikennevalojen ylläpidossa on neljä huoltoautoa. Auton käyttöikä on 6-7 vuotta, jolloin keskimäärin kolmen vuoden aikana on uusittava kaksi autoa. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa. Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on edes saatavilla lähivuosina, kannattaa uusimista jatkaa edellisvuosien tapaan.

20 Helsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto Tulostettu klo 10:59 MM 2 (5) Liikennevalojen peruskorjaus Reaaliaikaisen katuverkon liikennekuvan tietolähteiden hankinnat Liikenteen kunnallisen kameravalvonnan kehittäminen liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti Vuosi Kohde Määräraha Perustelut Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto IX Liikennevalojen peruskorjaus Liikenteen kunnallisen kameravalvonnan kehittäminen liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2017 Liikennevalojen huoltoauto Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto X Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 470 liikennevalojen ohjauskojetta, joiden käyttöikä on noin vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyy vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon. Liikenteenhallintakeskuksen ja muiden toimijoiden keskeisenä ongelmana on puutteellinen tilannekuva kaupungin katuverkon liikennetilanteesta. Liikenteen ohjauksen, tiedotuksen ja muun häiriönhallinnan kannalta reaaliaikaisen tilannekuvan hahmottaminen on ensiarvoisen tärkeää. Vuonna 2014 jatketaan tilannekuvan luomiseksi tarvittavien erilaisten tiedonkeruumenetelmien kokeiluja ja kehittämistä. Kunnallista kameravalvontaa kehitetään ja laajennetaan. Investointi tuottaa tuloja elinkaarensa aikana enemmän kuin kokonaiskustannukset. Lisäksi kameravalvonta vähentää onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa. Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on edes saatavilla lähivuosina, kannattaa uusimista jatkaa edellisvuosien tapaan. Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 470 liikennevalojen ohjauskojetta, joiden käyttöikä on noin vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyy vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon. Kunnallista kameravalvontaa kehitetään ja laajennetaan. Investointi tuottaa tuloja elinkaarensa aikana enemmän kuin kokonaiskustannukset. Lisäksi kameravalvonta vähentää onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Liikennevalojen ylläpidossa on neljä huoltoautoa. Auton käyttöikä on 6-7 vuotta, jolloin keskimäärin kolmen vuoden aikana on uusittava kaksi autoa. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa.

21 Helsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto Tulostettu klo 10:59 MM 3 (5) Liikennevalojen peruskorjaus Liikenteen kunnallisen kameravalvonnan kehittäminen liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti Vuosi Kohde Määräraha Perustelut Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto XI Liikennevalojen peruskorjaus Liikenteen kunnallisen kameravalvonnan kehittäminen liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2019 Liikennevalojen huoltoauto Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto XII Liikennevalojen peruskorjaus Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on edes saatavilla lähivuosina, kannattaa uusimista jatkaa edellisvuosien tapaan. Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 470 liikennevalojen ohjauskojetta, joiden käyttöikä on noin vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyy vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon Kunnallista kameravalvontaa kehitetään ja laajennetaan. Investointi tuottaa tuloja elinkaarensa aikana enemmän kuin kokonaiskustannukset. Lisäksi kameravalvonta vähentää onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa. Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on edes saatavilla lähivuosina, kannattaa uusimista jatkaa edellisvuosien tapaan. Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 470 liikennevalojen ohjauskojetta, joiden käyttöikä on noin vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyy vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon. Kunnallista kameravalvontaa kehitetään ja laajennetaan. Investointi tuottaa tuloja elinkaarensa aikana enemmän kuin kokonaiskustannukset. Lisäksi kameravalvonta vähentää onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Liikennevalojen ylläpidossa on neljä huoltoautoa. Auton käyttöikä on 6-7 vuotta, jolloin keskimäärin kolmen vuoden aikana on uusittava kaksi autoa. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa. Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on edes saatavilla lähivuosina, kannattaa uusimista jatkaa edellisvuosien tapaan. Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 470 liikennevalojen ohjauskojetta,

22 Helsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto Tulostettu klo 10:59 MM 4 (5) 2019 Liikenteen kunnallisen kameravalvonnan kehittäminen liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti Vuosi Kohde Määräraha Perustelut Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto XIII Liikennevalojen peruskorjaus Liikenteen kunnallisen kameravalvonnan kehittäminen liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2021 Liikennevalojen huoltoauto Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto XIV Liikennevalojen peruskorjaus joiden käyttöikä on noin vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyy vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon Kunnallista kameravalvontaa kehitetään ja laajennetaan. Investointi tuottaa tuloja elinkaarensa aikana enemmän kuin kokonaiskustannukset. Lisäksi kameravalvonta vähentää onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa. Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on edes saatavilla lähivuosina, kannattaa uusimista jatkaa edellisvuosien tapaan. Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 470 liikennevalojen ohjauskojetta, joiden käyttöikä on noin vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyy vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon. Kunnallista kameravalvontaa kehitetään ja laajennetaan. Investointi tuottaa tuloja elinkaarensa aikana enemmän kuin kokonaiskustannukset. Lisäksi kameravalvonta vähentää onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Liikennevalojen ylläpidossa on neljä huoltoautoa. Auton käyttöikä on 6-7 vuotta, jolloin keskimäärin kolmen vuoden aikana on uusittava kaksi autoa. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa. Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on edes saatavilla lähivuosina, kannattaa uusimista jatkaa edellisvuosien tapaan. Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 470 liikennevalojen ohjauskojetta, joiden käyttöikä on noin vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyy vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon 2021 Liikenteen kunnallisen Kunnallista kameravalvontaa kehitetään ja laajen-

23 Helsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto Tulostettu klo 10:59 MM 5 (5) kameravalvonnan kehittäminen liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti Vuosi Kohde Määräraha Perustelut Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto XV Liikennevalojen peruskorjaus Liikenteen kunnallisen kameravalvonnan kehittäminen liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2023 Liikennevalojen huoltoauto Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto XVI Liikennevalojen peruskorjaus Liikenteen kunnallisen kameravalvonnan kehittäminen liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti netaan. Investointi tuottaa tuloja elinkaarensa aikana enemmän kuin kokonaiskustannukset. Lisäksi kameravalvonta vähentää onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa. Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on edes saatavilla lähivuosina, kannattaa uusimista jatkaa edellisvuosien tapaan. Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 470 liikennevalojen ohjauskojetta, joiden käyttöikä on noin vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyy vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon. Kunnallista kameravalvontaa kehitetään ja laajennetaan. Investointi tuottaa tuloja elinkaarensa aikana enemmän kuin kokonaiskustannukset. Lisäksi kameravalvonta vähentää onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Liikennevalojen ylläpidossa on neljä huoltoautoa. Auton käyttöikä on 6-7 vuotta, jolloin keskimäärin kolmen vuoden aikana on uusittava kaksi autoa. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa. Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on edes saatavilla lähivuosina, kannattaa uusimista jatkaa edellisvuosien tapaan. Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 470 liikennevalojen ohjauskojetta, joiden käyttöikä on noin vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyy vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon Kunnallista kameravalvontaa kehitetään ja laajennetaan. Investointi tuottaa tuloja elinkaarensa aikana enemmän kuin kokonaiskustannukset. Lisäksi kameravalvonta vähentää onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia.

24 Tilankäyttösuunnitelma Täyttöohjeet Tilankäytön mittarit 5 11 Kaupunkisuunnittelutoimi Uusien ja poistuvien tilojen aiheuttama tilamäärän sekä kustannusten muutos Tilamäärän muutos strategiakaudella % - htm2 Tilamäärän muutos % - htm2 Vuokrakustannusten muutos % - Taulukko on esitäytetty tilakeskuksen rekisterissä olevien vuokrasopimusten tietojen mukaan - Tarkastakaa tietojen oikeellisuus ja tehkää muutokset punaisella. Tilakeskukselle siirtyneet ulkopuoliset vuokrasopimukset eivät tänä vuonna ole mukana esitäytetyissä tiloissa, mutta voitte lisätä ne itse. - Lisätkää suunnitellut uudet tilat sinisiin sarakkaisiin ja suunnitellut poistuvat tilat punaisiin sarakkeisiin (Lisärivit ovat piilotettuina ja ne saa auki valitsemalla rivit ja klikkaamalla näytä) ja klikkaamalla oikealla hiiren napilla ja valitsenalla näytä) - Tilat jaotellaan omiin (kaupungin suorassa omistuksessa olevat ) ja ulkopuolisilta toimijoilta vuokrattuihin tiloihin (tähän sisältytyvät raportointitavasta johtuen kaupunkikonsernin omistuksessa olevat tilat mm. Hekan ja kiinteistöyhtiöiden tilat) - Hallintokunnan koko tilamäärä täytetään huoneistoneliömetreinä (htm2) sarakkeeseen Tilat yhteensä - Vuokrakustannukset täytetään vuositasolla Kustannukset ( /vuodessa) sarakkeeseen. Kustannukset ilmoitetaan nykytasossa - Tulevien uusien tilojen aiheuttamat lisävuokrat arvioidaan tarveselvityksen, hankesuunnitelman tai muun käytettävissä olevan tiedon mukaisesti - Tilat tulee suunnitella strategiaohjelmaehdotuksen tavoitteiden mukaisesti siten, että kaupungin omassa käytössä oleva toimitilojen kokonaispinta-ala ei kasva. Tavoitteen saavuttamiseksi jokaisen hallintokunnan tulee pyrkiä omalta osaltaan siihen, ettei sen omassa käytössä oleva pinta-ala kasva - Henkilömäärä sarakkeeseen lisätään henkilöstöresurssisuunnitelmassa esitetty henkilöstömäärä henkilötyövuosina laskettuna ja mahdolliset uusiin tiloihin kohdistuvat uudet henkilöt Mittarit Mittari 1 Mittari 2 Jokaiselle hallintokunnalle tullaan asettamaan tilankäyttöä koskevat mittarit. Hallintokunta voi ehdottaa mittareita kuvaamaan tilankäyttöä alla olevaan esimerkkitaulukkoon. Mittarin sisältö htm2/ 1000 asukasta htm2/ työntekijä Mittarin arvo vuonna ,5 35,0 Mittarin kuvaus Hallintokunnan käytössä oleva huoneistoala per 1000 asukasta Hallintokunnan käytössä oleva huoneistoala per henkilötyövuodet TAE TS TS Alustava (31.12) (Ennuste 31.12) (Ennuste 31.12) (Ennuste 31.12) (Ennuste 31.12) (Ennuste 31.12) Kaupunkisuunnittelutoime n tilat Oma tila Ulkoa Ulkoa Ulkoa Ulkoa Ulkoa Ulkoa Ulkoa Yhteensä Oma tila Yhteensä Oma tila Yhteensä Oma tila Yhteensä Oma tila Yhteensä Oma tila Yhteensä Oma tila vuokrattu vuokrattu vuokrattu vuokrattu vuokrattu vuokrattu vuokrattu Yhteensä Tilat yhteensä htm Kustannukset ( /vuosi) Henkilötyövuodet Alustava 2018 Suunnitellut uudet tilat Tila 1, Esimerkkikatu 2 Tilat yhteensä htm2 Kustannukset ( /vuosi) Henkilömäärän lisäys (henkilötyövuosina) Tila 2, Esimerkkikatu 3 Tilat yhteensä htm2 Kustannukset ( /vuosi) Henkilömäärän lisäys (henkilötyövuosina) Suunnitellut poistuvat tilat Tila 1, Esimerkkikatu 2, Kohdenumero Tilat yhteensä htm2 Kustannukset ( /vuosi) Henkilömäärän vähennys (henkilötyövuosina) Tila 2, Esimerkkitie 6, Kohdenumero Tilat yhteensä htm2 Kustannukset ( /vuosi) Henkilömäärän vähennys (henkilötyövuosina)

25 Kaupunkisuunnitteluvirasto LIITE 4 TAE Henkilöstöresurssisuunnitelma Olemassa olevat vakanssit TAE TS TS (31.12) (31.12) (Ennuste 31.12) (31.12) (31.12) Toteutuneet henkilöty övuodet Henkilötyövuodet yhteensä Olemassa olevat vakanssit Toteutuneet henkilöty övuodet Henkilötyövuodet yhteensä Olemassa olevat vakanssit Toteutuneet henkilöty ö-vuodet Henkilötyövuodet yhteensä Olemassa olevat vakanssit Toteutuneet henkilöty övuodet Toteutuneet Henkilötyövuodet a olevat Olemass henkilöty yhteensä vakanssit ö-vuodet Toteutuneet Henkilötyövuodet a olevat Olemass henkilöty yhteensä vakanssit ö-vuodet Henkilötyövuodet yhteensä YHTEENSÄ Hallinto Palvelutuotanto (31.12) Henkilötyövuosissa huomioitu kaikki muut poissaolot paitsi vuosilomat.

26 MAKSUT JA TAKSAT 2014 LIITE 5 KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVASTA TAI SEN MUUTTAMISESTA PERITTÄVÄT MAKSUT TYYPPI I Vähäinen muutos HINTA euroa/kaavahanke KAAVAHANKKEEN KUVAILU A Yhdelle pientalotontille Rutiini tehostamismuutos tai muu vähäinen muutos B Usealle pientalotontille seuraavat tontit kukin 300 Esim. jos kaksi kaavahakemusta ratkaistaan samassa asemakaavassa, niin = Tämä summa jaetaan hakijoiden kesken, jolloin maksuksi tulee 750 /hakija. C Muut tontit Helppo tonttijakokaava tai muu ongelmaton sisäinen järjestely, jossa suunnittelutyön osuus vähäinen II Vähäistä suurempi muutos Rakennusaloja, rakennusoikeutta, rakentamismääräyksiä tai muuta tontin järjestelyä koskeva, ei merkittävä muutos. Ei edellytä erityisempää eri tahojen yhteistyötä. III Vaativa muutos Käyttötarkoituksen, rakennusoikeuden, rakentamismääräyksien ja / tai rakennusalojen muutos. Vaikutus kaupunkikuvaan ja ympäristöön merkittävä. Edellyttää eri tahojen yhteistyötä. Osallisia yleensä paljon. IV Merkittävä maankäytön muutos, saneeraus tai merkittävä lisärakentamishanke Keskeisen ja / tai laajemman tontin muutos, joka vaikuttaa yleensä huomattavasti kaupunkikuvaan ja ympäristöön (periaatteet / luonnos / ehdotus). Osallisia ja yhteistyötahoja paljon. V Erittäin vaativa tai laaja-alainen ja merkittävä maankäytön muutos Erittäin vaativa korttelisaneeraus tai hyvin laajaalainen maankäytön muutos. Huomattavat kaupunkikuvalliset ja / tai laajat ympäristölliset vaikutukset. Kaavoitusprosessi pitkäkestoinen (periaatteet / luonnos / ehdotus). Osallisia, yhteistyötahoja ja selvitystyötä runsaasti. Asemakaavojen kuuluttaminen 200 / hakija. Jos hakijoiden lukumäärä ylittää viiden, peritään kuuluttamisesta kuitenkin enintään yhteensä 1000 euroa jakaen summa hakijoiden kesken Hallintokeskus kuuluttaa kaavasta sen eri käsittelyvaiheissa kaupungin käyttämissä päivälehdissä

27 MAKSUT JA TAKSAT 2014 LIITE 5 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUUT MAKSUT JA TAKSAT 2014 POIKKEAMISHAKEMUSTEN KÄSITTELYSTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT Viranomaisen suorittama kuuleminen. Noudatetaan kulloinkin voimassaolevaa Helsingin kaupungin rakennusvalvontataksaa. Mikäli kuulemisesta joudutaan ilmoittamaan sanomalehdissä, veloitetaan kuuluttamiskustannukset luvanhakijalta täysimääräisenä. DIGITAALISEN KARTTA-AINEISTON HINNAT ATK-PALVELUT (alv 0%) Asemakaavakartat DGN-tiedosto / osa-alue Käsittelymaksu / tilaus 39 Toimitustapa: CD-levyke + poltto 20 Sähköposti + zip-muunto (pdf) 15 Formaatin muunnos dgn dwg / dxt / tiedosto 10 MUUT PALVELUT Asiakirjajäljennökset A4 ja A3 Kolme ensimmäistä sivua maksutta, kultakin seuraavalta sivulta 0,50. Oikeaksi todistamaton. (Kvsto , 358 ) Pienlaskutuslisä Lähetyskulut Alle 20 euron laskusta 4 euroa, (Khs ) 3,50 (Kvsto , 357 ) Postituskulut Postitaksan mukaan Erityispalvelut Aineistojen koonti yms. 25,00 euroa/h + alv 23%