DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä Terveydenhoitajapäivät 5.2.2015 Minna Anttila, TtT, tutkija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos
Nuoret tarvitsevat tukea Arviolta 20% nuorista mielenterveysongelmia (Kessler ym. 2007; Merikangas ym. 2009) Yleisimpiä masennus tai ahdistuneisuus (Marttunen & Karlsson 2013) Noin 5%lla (15-19 vuotiaista) vakava masennus (Haarasilta 2003) Viimeisen 10 v. aikana lisääntyneet nuorisopsykiatriset hoitojaksot avohoitokäynnit ja avohoidon asiakkaat (THL 2012) 9.2.2015 EduMental
Masennuksen ilmenemismuotoja... Toimintakyvyn heikkeneminen Itsetunnon ja omanarvontunteen heikkeneminen (Marttunen & Karlsson 2013) Elämänilon ja kiinnostuksen tunteen menettäminen (Karlsson ym. 2007)
Mielenterveysongelmat jäävät usein hoitamatta Vain noin 10 15% hoitoa tarvitsevista nuorista mielenterveyshoidon piirissä (Herrman ym. 2012) Nuoret eivät hakeudu avun piiriin (Haddad & Tylee 2013) puhuvat mielenterveyteen liittyvistä asioista ystävilleen ja sisaruksilleen (Wisdom & Agnor 2007) hakevat tietoa ja tukea internetistä tai kavereilta (Myllyniemi 2012) 9.2.2015 EduMental
Keinoja nuorten tukemiseksi Matala kynnys avun hakemiseen -> terveydenhoitajan ja koulupsykologin läsnäolo ja tuttuus (STM 2009) Ymmärrys avun tarpeesta, saa apua -> yhteys terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen, itsehoitoon (Doughty 2005) Nuorten tukeminen mahdollisimman aikaisin koulussa (EU 2008; Powers ym. 2011; WHO 2012 ) -> leimautumisen välttäminen Hyvinvointia ja terveyttä edistävä tieto -> tietoa haetaan mielenterveydestä, päihteistä, alkoholista ja väkivallasta
Tietoteknologia uutena mahdollisuutena Tehokas tapa tarjota Luotettavaa tietoa Tukea ilman ajan ja paikan rajoituksia (Slone ym. 2012) 6
Muita etuja... Tietoteknologian avulla mahdollista tavoittaa nuoria, jotka hakevat vain vähän tietoa itselleen kokevat vaikeana puhua omista henkilökohtaisista asioistaan ammattilaiselle saavat vähäistä tukea läheiseltä aikuiselta omaavat vähän tai ei ollenkaan ystäviä (Mitchell ym. 2013) 7
Toisaalta... Ongelmana Internetistä löytyvän tiedon Heikkolaatuisuus Leimaavuus Epäluotettavuus (Athanasopoulou ym. 2013) Nettiriippuvuus Kiusaamisen mahdollistaja 8
DepisNet 9.2.2015 EduMental
Tavoitteena saada nuorten käyttöön apuväline, joka: Tukee hyvinvointia Tarjoaa luotettavaa tietoa terveydestä Auttaa tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen liittyviä tekijöitä Madaltaa kynnystä ottaa puheeksi hyvinvointia uhkaavia ja omaa elämää kuormittavia asioita 9.2.2015 EduMental
DepisNet -ohjelma Kehitetty Turun Yliopiston hoitotieteen laitoksella v. 2007 Professori Maritta Välimäki, päärahoittaja Suomen Akatemia Kokemus- ja vaikuttavuusarviointi kolmessa yläkoulussa 9.2.2015 EduMental
Ohjelma Ohjelma kehitetty yhdessä nuorten ja ammattilaisten kanssa Sijaitsee suljetulla sivustolla, johon kirjaudutaan käyttäjätunnusten avulla 9.2.2015 EduMental
Työskentely ohjelmassa Nuori tekee tehtäviä oman kiinnostuksen ja voimavarojen mukaan (esim. mielialapäiväkirja, netinkäyttökysely, oikeuksien ja velvollisuuksien pohtiminen, terveyskysely, oman tulevaisuuden miettiminen) Suojattu keskustelupalsta, mahdollisuus esittää itseä askarruttavia kysymyksiä asiantuntijoille (tutori) 9.2.2015 EduMental
Palautetta, kokemuksia ja alustavia tuloksia DepisNet in käytöstä koulumaailmassa 9.2.2015 EduMental
Alustavia tutkimustuloksia koulusta DepisNet-ohjelman eri osioiden käyntimäärät
Alustavia tuloksia kouluista (Pystyvyyden tunne; keskiarvo) 31.9 33.2 32.2 32.4
Alustavia tuloksia kouluista (Elämänlaatu; keskiarvo) 56.5 56.6 58.1 56.5
Alustavia tuloksia kouluista (Itsetunto; keskiarvo) 29.6 30.9 30.6 32.1
Alustavia tuloksia kouluista (Mieliala; keskiarvo) HUOM! mitä matalampi pylväs, sitä parempi mieliala 2.7 1.9 2.7 1.4 Huolta aiheuttaneet nuoret sitoutuneita DepisNetohjelmaa käyttäneessä koulussa -> pysyivät vertailukoululaisia paremmin yhteydenpidon piirissä ja osallistuivat jatkoseurantaan
Miten toimitaan, jos herää huoli nuoresta? Millainen huoli? Huoli nuoren voinnista, epäily terveyden tai turvallisuuden vaarantumisesta DepisNet-ohjelmassa nuorta tuetaan yhteistyössä opetus- ja terveydenhuoltohenkilöstön kanssa Tutorilla velvollisuus ottaa yhteys -> nuoreen -> kouluterveyden- ja oppilashuoltoon -> kouluterveydenhoitajaan 15-vuotta täyttäneen nuoren luvalla 9.2.2015 EduMental
Ideaalitilanne DepisNet ohjelma integroituu nuoren hoitoon/ koulunkäyntiin (täydentää esim. terveystiedon opetusta) Nuoret työskentelevät ohjelmassa yht. 5-6 viikkoa; viikko per osio Tutorit seuraavat nuorten työskentelyä ohjelmassa ja antavat palautetta nuorille Terveydenhuoltohenkilöstön kanssa sovitaan yhteiset käytännöt/protokolla 9.2.2015 EduMental
Kiitos! Minna Anttila Turun yliopisto, hoitotieteen laitos minant@utu.fi 9.2.2015 EduMental
Lähteet Athanasopoulou, C., Hätönen, H., Suni, S., Lionis, C., Griffiths, K.M. & Välimäki, M. 2013. An analysis of online health information on schizophrenia or related conditions: a cross-sectional survey. BMC Medical Informatics and Decision Making 30 (13), 98. Doughty, C. 2005. The effectiveness of mental health promotion, prevention and early intervention in children, adolescents and adults. NZHTA report 2005, 8 (2). Euroopan Unioni. 2008. European Packt for Mental Health and Well-being. EU high-level conference. Together for mental health and wellbeing. Brussels 12-13 June, 2008. http://ec.europa.eu/health/ph_determinants/life_style/mental/docs/pact_en.pdf Haddon, L. Livingstone, S. & the EU Kids Online network. 2012. EU Kids Online: National perspectives. http://eprints.lse.ac.uk/46878/ Haarasilta, L. 2003. Major depressive episode in adolescents and young adults a nationwide epidemiological study. Väitöskirja. Kansanterveystieteen julkaisuja A 14/2003. Helsinki: Hakapaino. Herrman, H., Purcell, R., Goldstone, S., & McGorry, P. 2012. Improving mental health in young people. Psychiatria Danubina 24 (3), 285-290.
Karlsson, L., Pelkonen, M., Heilä, H., Holi, M., Kiviruusu, O., Tuisku, V., Ruuttu, T. & Marttunen, M. 2007. Differences in the clinical characteristics of adolescent depressive disorders. Depression and Anxiety 24, 421-432. Kessler, R. C., Amminger, G. P., Aguilar Gaxiola, S., Alonso, S., Lee, S., & Ustun, T. B. 2007. Age of onset of mental disorders: A review of recent literature. Current Opinion in Psychiatry 20 (4), 359-364. Marttunen, M. & Karlsson, L. 2013. Nuoruus ja mielenterveys. Teoksessa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille. M. Marttunen, T. Huurre, T. Strandholm & R. Viialainen R. (toim.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, opas 25. Tampere: Suomen Yliopistopaino Oy, 41-60. Merikangas, K. R., Nakamura, E. F., & Kessler, R. C. 2009. Epidemiology of mental disorders in children and adolescent. Dialogues Clinical Neuroscience 11 (1), 7-20. Mitchell K.J., Ybarra, M.L., Korchmaros, J.D. & Kosciw, J.G. 2013. Accessing sexual health information online: use, motivations and consequences for youth with different sexual orientations. Health Education Research 29 (1), 147-157. Myllyniemi, S. 2012. Monipolvinen hyvinvointi. Nuorisobarometri 2012. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 127, verkkojulkaisuja 53. Nuorisoasiain neuvottelukunta, julkaisuja 46. Helsinki: Hakapaino. 24
Powers,.J, Bower, H., Webber, K. & Martinson, N. (2011) Promoting School-Based Mental Health: Perspectives from School Practitioners. Social Work in Mental Health 9, 22-36. Slone, N.C., Reese, R.J. & McClellan, M.J. 2012. Telepsychology outcome research with children and adolescents: A review of the literature. Psychological Services 9, 271-292. STM. 2009. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009: 3. THL. 2012. Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2010. Tilastoraportti 3/2012. Suomen virallinen tilasto. Terveys. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. WHO. 2012. Adolescent mental health: mapping actions of nongovernmental organizations and other. Switzerland: World Health Organization. http://whqlibdoc.who.int/publications/2012/9789241503648_eng.pdf?ua=1 Wisdom, J.P. & Agnor, C. 2007. Family heritage and depression guides: family and peer views influence adolescent attitudes about depression. Journal of Adolescence 30 (2), 333-346. 25