Pohjoismainen Logistiikkabarometri 213 214
Logistiikkabarometri kahdessa minuutissa Suomalaiset logistiikkapalvelujen ostajat erityisasemassa Suomalaiset logistiikkapalvelujen ostajat eroavat selvästi ruotsalaisista, tanskalaisista ja norjalaisista kollegoistaan. Suomalaiset arvostavat muita enemmän tiiviitä yhteyksiä logistiikkatoimittajaansa, hyödyntävät toimittajaa useammin neuvonantajana ja tehostavat sen ansiosta logistiikkaketjuaan. Jopa 9 prosenttia suomalaisista logistiikkapalvelujen ostajista käyttää logistiikkayhteyksiään määrittääkseen, millä alueilla he voisivat tehostaa logistiikkaansa. Siksi suomalainen elinkeinoelämä on etulyöntiasemassa. Tämä käy ilmi Pohjoismaisesta Logistiikkabarometristä 213 214. Kumppanuus on kilpailukyvyn kannalta tärkeää Tehokkaiden logistiikkaratkaisujen kehittämisessä tiiviit yhteistyösuhteet ovat tärkeä tekijä. Logistiikkapalvelujen ostajista 75 prosenttia on sitä mieltä, että kumppanuuden kehittäminen on ratkaisevaa kilpailukyvyn parantamiseksi jatkossakin, kun taas vain 35 prosenttia heistä pitää logistiikkapalvelujen ensisijaista toimittajaansa kumppanina. Vain Suomessa enemmistö logistiikkapalvelujen ostajista pitää suhdettaan tärkeimpään logistiikkakontaktiinsa kumppanuutena. Yhteistyö lisää tehokkuutta Jotta logistiikkatoimittajaa voi pitää kumppanina, toimittajan on oltava logistiikkapalvelujen ostajan mielestä asiantunteva. Vain viisi kymmenestä pohjoismaisesta logistiikkapalvelujen ostajasta on sitä mieltä, että tärkeimmällä logistiikkatoimittajalla on riittävästi asiantuntemusta toimiakseen hyvänä neuvonantajana. Kolme kymmenestä hyödyntää logistiikkatoimittajaa tehostamiskohteiden paikallistamiseen toiminnassaan, kun taas neljä kymmenestä tekee harvemmin niin. Kuudelle kymmenestä logistiikkapalvelujen ostajasta on myös tarjottu mahdollisuutta olla yhteydessä logistiikkatoimittajan asiakkaisiin vaihtaakseen kokemuksia ja hyödyntääkseen muiden osaamista. Parempi yleiskuva toimitusten laadusta Vuonna 212 puolet pohjoismaisista logistiikkapalvelujen ostajista ilmoitti, ettei mittaa toimitusten laatua. Vuonna 213 vastaava osuus oli pienentynyt kolmannekseen. Yrityksiä, joiden työntekijöillä on enemmän koulutusta, arvostetaan enemmän Niissä pohjoismaisissa yrityksissä, joissa logistiikasta vastaavalla henkilöllä on ylempi korkeakoulututkinto, 84 prosentilla on tarkat tiedot logistiikan kustannuksista, kun se on muissa yrityksissä keskimäärin 67 prosenttia. Sama koskee toimitusten laadun mittaamista. Logistiikkavastaavista, joilla on ylempi korkeakoulututkinto, 73 prosentilla toimitusten laatu on 56 prosentin keskiarvoa parempi. Kun koulutustaso yhdistetään yrityksen toimitusketjun tehokkuuteen, alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tulokset ovat jopa 11 indeksipistettä paremmat kuin niiden, joilla on vähemmän tai ei lainkaan koulutusta. Vaikuttaa siis siltä, että pohjoismaisilla logistiikkapalvelujen ostajilla korkeampi muodollinen logistiikka-alan koulutus tuottaa parempia tuloksia. Tuloksissa voidaan kuitenkin nähdä suuntaus siihen, että muodollisesti korkeammin koulutettujen logistiikkavastaavien määrä pienenee pohjoismaisilla logistiikkapalvelujen ostajilla, mikä ei voi olla yritysten kilpailukyvyn kannalta hyvä asia. Vain 35 prosentilla logistiikkavastaavista on ylempi korkeakoulututkinto. Siinä on selvää laskua verrattuna vuoden 212 tutkimukseen. Syynä voi olla se, että olemme tähän tutkimukseen valinneet mukaan jonkin verran eri yrityksiä kuin viimeksi, mutta taso on silti alhainen. Toimitusketjun avoimuus tuo etumatkaa kilpailussa Toimitusketjun avoimuus on entistä tärkeämpää. Kahdeksan kymmenestä pohjoismaisesta logistiikkapalvelujen ostajasta pitää toimitusketjun eri osien välistä yhteistyötä ratkaisevana, jos halutaan parantaa kilpailukykyä tulevaisuudessa. Yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, että avoimuus ja tietojen vaihtaminen auttavat saavuttamaan etumatkan kilpailussa. Tällä hetkellä neljä kymmenestä logistiikkapalvelujen ostajasta on saanut käyttöönsä loppuasiakkaiden kysyntätietoja. Ympäristötehokkaiden ratkaisujen painotus lisääntyy Ympäristötehokkaan logistiikan indeksi on vuoden 213 aikana kasvanut edellisvuoden 35/1 pisteestä 45/1 pisteeseen. Lisäys on merkittävä ja osoittaa, että ympäristötehokkaat ratkaisut yleistyvät, vaikka toimitusten laatu ja hinta ovat edelleen tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä, kun logistiikkapalvelujen ostaja valitsee logistiikkatoimittajan. Logistiikkatoimittajille asetetut ympäristövaatimukset ovat lähes samat kuin vuonna 212. ISO-sertifiointi on edelleen yleisin vaatimus (viisi kymmenestä). Sen perässä tulevat vaatimukset ympäristölaskurista (kolme kymmenestä), ympäristötehokkaista polttoaineista (kolme kymmenestä) ja tietystä autojen eurooppalaisesta standardista (kolme kymmenestä). Rautateiden ja laivojen käytön vaatimus on lisääntynyt jonkin verran vuoteen 212 verrattuna. Tanskalaiset ja ruotsalaiset logistiikkapalvelujen ostajat erottuvat muista edukseen siinä suhteessa, miten paljon he ovat halukkaita maksamaan ympäristötehokkaista ratkaisuista. Tanskassa 16 prosenttia ja Ruotsissa 13 prosenttia on valmis vaihtamaan ympäristötehokkaampiin kuljetusratkaisuihin, vaikka se nostaisi hintaa 1 prosenttia. Neljä kymmenestä pohjoismaisesta logistiikkapalvelujen ostajasta on valmis harkitsemaan lähetysrakenteen tai tavaroiden noutoajankohdan muuttamista, jos se lisää kuljetusten ympäristötehokkuutta. Ympäristötehokkaat ratkaisut voidaan useissa tapauksissa valita ilman, että hinta nousee. Ruotsalaiset logistiikkatoimittajat ovat houkuttelevimpia Pohjoismaisten logistiikkapalvelujen ostajien mielestä ruotsalaiset logistiikkatoimittajat ovat houkuttelevimpia., kun on kyse tulevaisuudessa toimivista logistiikkaratkaisuista, tehokkuudesta tai ympäristönäkökohtien huomioimisesta osana logistiikkaosaamista. Norjalaiset logistiikkatoimittajat ovat toisella sijalla tulevaisuuteen sopeutumisessa ja ympäristönäkökohtien huomioimisessa, kun taas tanskalaiset logistiikkatoimittajat ovat toisella sijalla tehokkuudessa ja logistiikkaosaamisessa.
Esipuhe Elinkeinoelämän kasvu on Pohjoismaissa muita Euroopan maita nopeampaa ja edellyttää erityisen tehokkaita logistiikkaratkaisuja. Jotta pohjoismaiset yritykset, joilla on suhteessa suuremmat kustannukset ja pidemmät välimatkat tärkeimmille vientimarkkinoilleen, pystyvät kilpailemaan muun maailman yritysten kanssa, logistiikan on toimittava hyvin. PostNord Logisticsin strategiana on saavuttaa johtava asema Pohjoismaissa toimimalla asiakkaiden kumppanina. Pyrimme kehittämään tiiviit suhteet asiakkaisiin ja tarjoamaan logistiikkaratkaisuja, jotka on mukautettu heidän nykyisiin erityistarpeisiinsa. Haluamme antaa osaamisemme käyttöön vastavuoroisessa kehitysprosessissa kummankin osapuolen hyödyksi. Tässä logistiikkabarometrissä keskitytään siksi logistiikkapalvelujen ostajien ja toimittajien väliseen yhteistyöhön. Useat pohjoismaiset logistiikkapalvelujen ostajat pitävät jo nyt logistiikkatoimittajaansa kumppaninaan. Varsinkin Suomessa tiivis ja antoisa yhteistyö yhden ja ainoan logistiikkakumppanin kanssa on yleistä. Siksi Suomen elinkeinoelämä on etulyöntiasemassa muihin Pohjoismaihin nähden. Kumppanuus perustuu luottamukseen. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että kumppanit vaihtavat tarpeellisia tietoja, yhteistyöhön varataan aikaa ja rahaa, ratkaisuja parannetaan ja uusia ratkaisuja kehitetään yhdessä. Me PostNord Logisticsissa haluamme luoda hyviä ja tiiviitä kumppanuuksia. Pohjoismainen Logistiikkabarometri 213 214 kuvaa kehitystä neljällä eri indeksillä: logistiikkapalvelujen ostajien ja toimittajien väliset suhteet, miten tärkeää logistiikkapalvelujen ostajille on koko toimitusketju, onko logistiikkaosaaminen riittävää ja miten tärkeitä ympäristökysymykset ovat logistiikkapalvelujen ostajille. Ympäristöasioiden huomioimisessa suuntaus on selvä. Neljän viime vuoden aikana logistiikkatoimittajille on asetettu entistä tiukempia ympäristövaatimuksia. Samanaikaisesti halu maksaa ympäristötehokkaista ratkaisuista on lisääntynyt. Nämä tiedot ovat meille tärkeitä. PostNord Logisticsin selvänä tavoitteena on olla etulyöntiasemassa, kun on kyse kannattavien ja ympäristötehokkaiden ratkaisujen tarjoamisesta asiakkaille. Lukuiloa! > Kristina Malmgren Johansson Johtaja, Myynti ja markkinointi PostNord Logistics Pohjoismainen Logistiikkabarometri 213 214 1
Tietoa tutkimuksesta Pohjoismainen Logistiikkabarometri 213 214 on PostNord Logisticsin toteuttama. Tiedot perustuvat kyselytutkimukseen, jonka Respons Analyse on tehnyt PostNord Logisticsin toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi eri yritysten logistiikka- ja ostovastaavia sekä johtajia vuoden 213 touko kesäkuussa. Kaikkien vastaajien edustamien yritysten liikevaihto on yli 6 miljoonaa euroa ja kuuden kymmenestä liikevaihto on yli 25 miljoonaa euroa. Seitsemällä kymmenestä yrityksestä on yli 1 tuhannen euron kuljetus kustannukset. Vastaajat toimivat pääosin vähittäiskaupassa (mukaan lukien agentuurit ja tukkukauppiaat), päivittäistavarakaupassa tai muulla teollisuudenalalla tai toimialalla. Raportti perustuu 817 pohjoismaisen logistiikkapalvelujen ostajan vastauksiin. Pohjoismaisen Logistiikkabarometrin voi ladata ja lukea osoitteessa: postnordlogistics.fi (suomenkielinen versio) Sisältö 3 Logistiikkapalvelujen ostajan ja toimittajan yhteistyö 7 Toimitusketjun tehokkuus 1 Logistiikkaosaaminen 14 Ympäristötehokasta logistiikkaa 17 Tulevaisuudenodotukset 21 Tietoja PostNordista 2 Pohjoismainen Logistiikkabarometri 213 214
Logistiikkapalvelujen ostajan ja toimittajan yhteistyö
Suhteita kuvaava indeksi perustuu siihen, millainen on logistiikkapalvelujen ostajan ja toimittajan välinen suhde. Se kuvaa osapuolten kykyä tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja sekä sitä, onko kontakti kehittynyt pelkästä toimittajasuhteesta kumppanuudeksi. Vuoden 212 logistiikkabarometrin kokoamisen jälkeen pohjoismaisten logistiikkapalvelujen ostajien suhdeindeksi on noussut hieman 59 pisteestä 61 pisteeseen. Suomen indeksi on yli keskiarvon eli 71 pistettä, missä on 15 pistettä lisäystä vuoteen 212 verrattuna, kun taas Norjan, Ruotsin ja Tanskan indeksi on 58. Tulos osoittaa, että yhteistyötä voidaan edelleen lisätä, koska nykyisin suhteet jäävät edelleen melko lailla perinteisten liikesuhteiden tasolle. Suomessa logistiikkapalvelujen ostajien ja toimittajien väliset suhteet ovat erityisen hyviä ja tiiviitä. Toimittajan valinta Hyvä yhteistyö vaatii aikaa ja resursseja, ja siksi kannattaa ehkä käyttää yhtä ensisijaista toimittajaa. Pohjoismaissa 35 prosenttia yrityksistä käyttää vähintään viittä eri logistiikkatoimittajaa ja 38 prosenttia enintään kolmea toimittajaa. Yhden ensisijaisen toimittajan valitseminen voi olla tiiviiden suhteiden kehittämisen kannalta ratkaisevaa. Pohjoismaisista logistiikkapalvelujen ostajista 56 prosenttia on valinnut yhden ensisijaisen logistiikkapalvelujen toimittajan. Keskiarvon ylittävät Suomen 69 prosentin osuus ja Norjan 59 prosentin osuus. Tässä luokassa luvut ovat pienentyneet 18 prosenttiyksikköä vuoteen 212 verrattuna. Logistiikkatoimittajan valintaan vaikuttavat eri kriteerit. Kaikkiaan 93 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että tärkein kriteeri on toimitusten laatu. Seuraavaksi tärkeimpinä kriteereinä mainitaan hinta ja osaaminen, joiden osuudet ovat 91 prosenttia ja 86 prosenttia. Logistiikkapalvelujen ostajan päätöksen kannalta vähemmän ratkaisevaa on se, kattavatko toimittajan palvelut koko maan, onko toimittaja ympäristötietoinen, tarjoaako se laajan tuotevalikoiman tai onko sillä hyviä IT-ratkaisuja. Suhdeindeksi 8 6 4 Ostajat, jotka ovat valinneet vain yhden ensisijaisen logistiikkatoimittajan 8 6 2 4 DK FI 2 DK FI FAKTA: Missä määrin pohjoismaiset logistiikkapalvelujen ostajat osaavat luoda suhteita logistiikkatoimittajiin sekä tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja heidän kanssaan? Indeksi: 61/1 4 Pohjoismainen Logistiikkabarometri 213 214
Tärkeät kriteerit toimittajan valinnassa Toimitusten laatu Hinta Osaaminen Koko maan kattava verkosto IT- ratkaisu Tuotevalikoima Ympäristö Pohjoismaat 93 91 86 71 69 66 64 Norja 96 93 92 68 77 73 66 Ruotsi 91 89 84 74 71 55 74 Tanska 91 9 82 63 64 66 6 Suomi 94 91 84 8 63 7 55 Toimittaja vai kumppani Tietyissä tilanteissa riittää, että toimittaja suorittaa logistiikkatoimeksiannon sovitulla tavalla. Vastaajista 51 prosenttia pitää ensisijaista logistiikkakontaktiaan toimittajana. Vain 35 prosenttia pohjoismaisista logistiikkapalvelujen ostajista pitää ensisijaista logistiikkakontaktiaan kumppanina. Suomessa kuitenkin yli puolet vastaajista pitää logistiikkakontaktiaan kumppanina, ja siinä Suomi eroaakin selvästi muista maista. Suomalaiset ilmaisevat myös selvimmin, että kumppanuuden luominen kannattaa. Kaikkiaan 75 prosenttia katsoo, että kilpailukyvyn lisäämiseksi on välttämätöntä luoda logistiikkakumppanin kanssa kumppanuussuhde. Siksi niiden, jotka pitävät tällä hetkellä tärkeintä logistiikkatoimittajaansa kumppanina, ja niiden, joiden mielestä kumppanuussuhteen kehittäminen on tärkeää, välillä on 4 prosenttiyksikön ero. Mahdollisuudet kehittää nykyisestä yhteistyöstä kumppanuussuhde ovat näin ollen hyvät. Tärkeintä logistiikkatoimittajaansa toimittajana tai kumppanina pitävien osuudet 6 4 2 Toimittaja DK FI Kumppani Kumppanuuden merkitys tulevalle kilpailukyvylle 75 prosenttia on sitä mieltä, että kilpailukyvyn lisäämiseksi on tärkeää luoda kumppanuussuhde. 73 85 71 73 Pohjoismainen Logistiikkabarometri 213 214 5
Yhteistyö ja yhteydenpito Pohjoismaisista logistiikkapalvelujen ostajista 47 prosenttia pitää seurantakokouksen neljännesvuosittain tai useammin, ja 25 prosenttia heistä pitää seurantakokouksen kerran kuukaudessa tai useammin. Näissä kokouksissa käsitellään päivittäisiä haasteita, keskustellaan odotuksista ja kehitetään ratkaisuja edelleen. Kokoukset myös tiivistävät suhteita. Pohjoismaisista logistiikkapalvelujen ostajista 74 prosenttia on sitä mieltä, että tiivis yhteydenpito logistiikkatoimittajaan on yrityksen kilpailukyvyn lisäämisen kannalta tärkeää. Oikeanlainen osaaminen on ratkaisevaa, jotta voidaan kehittää tehokkaita logistiikkaratkaisuja. Pohjoismaisista logistiikkapalvelujen ostajista 49 prosenttia on sitä mieltä, että logistiikkatoimittajalla on riittävästi osaamista toimiakseen hyvänä neuvonantajana logistiikkaan ja kuljetuksiin liittyvissä asioissa. Vielä suurempi osa eli 65 prosenttia hyödyntää logistiikkatoimittajaa paljon tai osittain yrityksen logistiikan tehostamista vaativien alueiden löytämiseen. Tässä on kuuden prosenttiyksikön lisäys verrattuna vuoden 212 logistiikkabarometriin. Erityisesti Suomessa monet (89 prosenttia) kertovat hyödyntävänsä logistiikkakontaktiaan tehokkuuden lisäämiseen. Entistä useammat hyödyntävät logistiikkakontaktiaan toimintansa tehostamiseen. Miten tärkeä rooli tiiviillä yhteydenpidolla toimittajaan on tulevan kilpailukyvyn kannalta? 8 6 4 2 Niiden osuus, jotka hyödyntävät logistiikkatoimittajaa tehostamista vaativien alueiden paikallistamiseen 1 8 6 4 2 DK Logistiikkatoimittajan asiakkaat tapaavat toisiaan Logistiikkapalvelujen ostajien ja toimittajien välinen yhteistyö voi olla kummallekin osapuolelle kannattavaa. Jos sen lisäksi logistiikkatoimittajan asiakkaatkin tapaavat toisiaan, hyödyt voivat olla vielä suuremmat. Logistiikkapalvelujen ostajista 58 prosenttia ilmoittaa, että logistiikkatoimittaja on saattanut heidät yhteyteen muiden asiakkaidensa kanssa, jotta he voivat vaihtaa keskenään osaamistaan. Lisäksi 63 prosenttia on parantanut olemassa olevia ratkaisujaan ja löytänyt uusia palveluja tai ratkaisuja oltuaan yhteydessä muihin logistiikkapalvelujen ostajiin tai asiakkaisiin. Tämä voi tapahtua logistiikkatoimittajien muodostaman verkoston kautta, konferensseissa tai omissa kokouksissa. Näissä tilaisuuksissa asiakkaat voivat vaihtaa kokemuksia ja niin logistiikkapalvelujen ostajat kuin toimittajatkin voivat löytää uusia, useita osapuolia hyödyntäviä ratkaisuja. Niiden tapausten osuus, joissa logistiikkapalvelujen toimittaja saattaa palvelujen ostajan yhteyteen omien asiakkaidensa kanssa Norja Ruotsi Tanska Suomi Osaamisen jakaminen 43 51 63 77 Olemassa olevien ratkaisujen parantaminen 51 59 65 8 Uusien palvelujen/ ratkaisujen löytäminen 52 58 65 8 FI DK FI 6 Pohjoismainen Logistiikkabarometri 213 214
Toimitusketjun tehokkuus
Logistiikkapalvelujen ostajan tuotteet on kuljetettava tuottajalta loppuasiakkaalle optimaalisella tavalla ottaen huomioon eri aikatauluvaatimukset ja volyymit. Siksi on tärkeää tarkastella koko toimitusketjua eikä optimoida pelkästään omaa toimintaa. Toimitusketjun tehokkuuden indeksi on mitattu toimitusketjun eri toimijoiden välisen tietojen vaihtamisen määrän sekä sen perusteella, mikä rooli tai vaikutus logistiikkavastaavalla on yrityksessä ja missä määrin eri osapuolten osaamista hyödynnetään ketjun tehostamiseen. Toimitusketjun tehokkuuden indeksi on keskimäärin 62/1. Indeksi on hieman pienempi kuin vuoden 212 logistiikkabarometrissä, jolloin se oli 64 pistettä. Suomen indeksi on suurin, 76 pistettä, missä on lisäystä 18 pistettä, kun taas Norjan luku on pienentynyt kymmenen pistettä ja Ruotsin yhdeksän pistettä. Tanskassa toimitusketjun tehokkuuden taso ei ole muuttunut. Yhteistyö toimitusketjussa Yrityksistä 81 prosenttia on sitä mieltä, että tiiviimpi yhteistyö toimitusketjussa voi lisätä niiden kilpailukykyä. Näistä vastaajista 46 prosenttia on sitä mieltä, että yhteistyö on tärkeää, ja 35 prosenttia on sitä mieltä, että se on hyvin tärkeää. Logistiikkatoimittajaa toiminnan tehostamisalueiden löytämiseen hyödyntävät saavat toimitusketjun tehokkuuden indeksistä paremman tuloksen kuin ne, jotka eivät tee niin. Ne, jota eivät hyödynnä logistiikkatoimittajia, saavat 54 pistettä eli kahdeksan pistettä alle toimitusketjun tehokkuuden indeksin keskiarvon, kun taas logistiikkatoimittajilta neuvoja kysyvät pääsevät 75 pisteeseen. Ero niiden välillä, jotka hyödyntävät logistiikkatoimittajien neuvoja, ja niiden, jotka eivät sitä tee, on niinkin suuri kuin 21 indeksipistettä. Toimitusketjun tehokkuuden indeksi 8 Tiiviimmän yhteyden merkitys koko toimitusketjussa 6 4 2 Hyvin tärkeää, 35 Tärkeää, 47 Ei kovin tärkeää, 14 Ei tärkeää, 4 DK FI FAKTA: Missä määrin pohjoismaiset logistiikkapalvelujen ostajat kehittävät tehokkaita logistiikkaratkaisuja ja varmistavat toimitusketjun tehokkuuden? Indeksi: 62/1 Niiden osuus, jotka hyödyntävät logistiikkatoimittajien neuvoja, yhdistettynä toimitusketjun tehokkuuden indeksiin 8 6 4 2 Kyllä Osittain Ei 8 Pohjoismainen Logistiikkabarometri 213 214
Tiedonvaihto Kaikkiaan 85 prosentin mielestä tiedonvaihto on tärkeää (46 prosenttia) tai hyvin tärkeää (39 prosenttia), jotta yrityksen kilpailukyky paranisi tulevaisuudessa. Avoimuuden ansiosta toimitusketjun jokainen osa voi ohjata logistiikkaa. Logistiikkapalvelujen ostajista 43 prosenttia saa käyttöönsä loppuasiakkaan kysyntätiedot. Silloin kun logistiikkapalvelujen ostajat saavat loppuasiakkaiden kysyntätietoja, 52 prosentissa tapauksista myös toimitusketjun muut osat saavat samat tiedot. Tällä hetkellä 35 prosenttia logistiikkatoimittajista saa kysyntätietoja, joiden avulla ne voivat koordinoida ennakoituja tavaramääriä. Niiden logistiikkapalvelujen ostajien osuus, jotka saavat loppuasiakkaan kysyntätietoja 6 4 2 Pohjoismaisista yrityksistä 67 prosentilla on tarkat tiedot logistiikkakustannuksistaan. Luku on kasvanut vuoteen 212 verrattuna 13 prosenttiyksikköä. Suomessa 85 prosenttia vastaa, että heillä on logistiikkakustannukset hallinnassa, mutta tanskalaisista vastaajista vain 56 prosentilla on yleiskuva omista kustannuksistaan. Nämä luvut ovat silmäänpistävän pieniä etenkin, kun hinta on yrityksille logistiikkatoimittajan valinnassa toiseksi tärkein tekijä. 32 prosentilla ei ole yleiskuvaa logistiikkakustannuksistaan. Toimitusten laadun mittaus Ei mitata, 32 Tiedot omista ohjausjärjestelmistä, 38 Luvut logistiikkatoimittajilta, 18 Ei tietoa / Ei merkitystä, 12 DK FI Seurantaa mittausten avulla Yritykset, jotka mittaavat eri palvelu- ja kustannustavoitteiden toteutumista, voivat seurata toiminnan logistiikan kehitystä. Toimitusten laatu on tärkein kriteeri, kun pohjoismaiset logistiikkapalvelujen ostajat valitsevat toimittajan. Heistä 32 prosenttia jättää kuitenkin kyseisen tekijän mittaamatta joko siksi, ettei tavoitteita kyetä pukemaan luvuiksi (17 ), tai siksi, että työ yksinkertaisesti jätetään tekemättä.yhteensä 56 prosenttia logistiikkapalvelujen ostajista mittaa toimitusten laatua. Vuoden 212 logistiikkabarometrin jälkeen niiden osuus, jotka hakevat tietoja omista järjestelmistä, on kasvanut 14 prosenttia, mutta toimitusten laatua mittaavien ja sen tekemättä jättävien välinen suhde on pysynyt samana. Niiden osuus, joilla on tarkat tiedot logistiikkakustannuksistaan 1 8 6 4 2 DK FI Pohjoismainen Logistiikkabarometri 213 214 9
Logistiikkaosaaminen
Logistiikkaosaaminen on toimitusketjun tehokkaan hallinnan kannalta ratkaiseva tekijä. Tieto siitä, miten logistiikka toimii niin sisäisesti kuin ulkoisestikin, on ratkaisevaa valittaessa lähetysrakennetta ja logistiikkaratkaisua. Osaamisindeksi perustuu siihen, miten hyvät mahdollisuudet yrityksillä on vastata monimutkaisiin logistiikkavaatimuksiin osaamisensa perusteella, miten merkittävä osuus logistiikalla on toiminnassa, miten osaamista kehitetään sisäisesti, miten ulkoista osaamista käytetään toimitusketjussa ja mitä logistiikkaa koskevia mittauksia tehdään. Pohjoismaisella tasolla osaamisindeksi on 61/1 pistettä, joten sisäistä osaamista on siis edelleen mahdollista lisätä. Osaamisindeksi 8 6 Sisäinen osaaminen on tärkeää Keskimäärin 54 prosenttia pohjoismaisista logistiikkapalvelujen ostajista on sitä mieltä, että osaamisen kehittäminen koulutuksella on erittäin tärkeää, jotta yrityksen kilpailukyky paranisi tulevaisuudessa. Tässä suhteessa ei ole tapahtunut muutosta vuoden 212 barometriin verrattuna. Keskiarvoa laskee suomalaisten yritysten luku, 32 prosenttia. Vaikka yli puolet pohjoismaisista yrityksistä on sitä mieltä, että muodollinen logistiikkaosaaminen on tärkeää, se ei näy nykytilanteessa. Pohjoismaisten logistiikkapalvelujen ostajien osaamistaso on suhteellisen alhainen. Logistiikkavastaavista 35 prosentilla on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto. Kuljetusvastaavista 23 prosentilla ja logistiikkavastaavista 15 prosentilla on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto. Kaikissa kolmessa tehtävässä eli logistiikka-, kuljetus- ja varastovastaavana toimivista 23 prosenttia on käynyt lukion. Maiden välillä ei ole suuria eroja, mutta suomalaiset yritykset nostavat keskiarvoa hieman. 4 2 Niiden osuus, joiden mielestä parempi sisäinen logistiikkaosaaminen on tärkeää, jotta yritys olisi kilpailukykyinen tulevaisuudessa DK FI 8 6 FAKTA: 4 Missä määrin pohjoismaisilla yrityksillä on riittävän hyvä logistiikkaosaaminen, jotta ne pystyvät hoitamaan logistiikkasuhteensa ja toimitusketjunsa tehokkaasti? 2 DK FI Indeksi: 61/ 1 Koulutustaso Pohjoismaissa 3 3 2 23 18 17 14 15 23 21 23 1 8 9 6 Kuljetusvastaava Logistiikkavastaava Varastovastaava Ylempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Ylioppilastutkinto/Ammattikoulutus Työharjoittelu/Työkokemus Pohjoismainen Logistiikkabarometri 213 214 11
Osaaminen kannattaa Yritykset, joiden logistiikkavastaavalla on ylempi korkeakoulututkinto, pitävät seurantaa ja mittauksia tärkeämpinä kuin pohjoismaiset logistiikkapalvelujen ostajat keskimäärin. Pohjoismaisista logistiikkapalvelujen ostajista, joiden logistiikkavastaavalla on ylempi korkeakoulututkinto, 84 prosenttia on tietoisia yrityksensä logistiikkakustannusten suuruudesta, kun keskiarvo on 67 prosenttia. Vastaava suhde on toimitusten laadun mittauksella, sillä 73 prosenttia niistä, joilla on ylempi korkeakoulututkinto, seuraa toimitusten laatua, kun taas keskiarvo on 56 prosenttia. Lopputulos on se, että laajempi koulutus takaa paremmat tiedot ja paremman käsityksen toimitusketjusta, jolloin on helpompi huomata yrityksen parantamiskohteet. Vastaavia tuloksia saadaan toimitusketjun tehokkuudesta. Kun yhdistetään osaamistaso toimitusketjussa saavutettuun tehokkuuteen ja verrataan niiden tuloksia, joilla ei ole mitään logistiikkaosaamista, niihin, joilla on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, eroa on jopa 11 indeksipistettä. Tulokset ovat siis parempia yrityksillä, joiden työntekijät ovat korkeammin koulutettuja, kuin yrityksillä, joiden työntekijöillä on alemman tason koulutus tai ei lainkaan koulutusta. Tulokset vastaavat vuoden 212 logistiikkabarometrin tuloksia. Mitä enemmän yrityksessä on logistiikkaosaamista, sitä parempia ovat sen tulokset. Kustannusten ja laadun mittaaminen yrityksissä, joiden logistiikkavastaavalla on ylempi korkeakoulututkinto, ja kaikissa yrityksissä 1 8 6 4 2 Pohjoismaiset logistiikkapalvelujen ostajat Pohjoismaiset logistiikkapalvelujen ostajat, joilla on ylempi korkeakoulututkinto Osaamistason ja tehokkuuden välinen suhde Toimitusten tehokkuus 8 71 7 62 6 4 2 Kuljetusvastaava Logistiikkavastaava 77 74 67 Varastovastaava 79 72 68 Logistiikan Toimitusten kokonaiskustannukset laatu Ylempi/Alempi korkeakoulututkinto Lukio Työharjoittelu/Työkokemus 12 Pohjoismainen Logistiikkabarometri 213 214
Logistiikkatoimittajien osaaminen on tärkeää Kun pohjoismaiset yritykset valitsevat logistiikkatoimittajan, niistä 86 prosenttia pitää toimittajan osaamista tärkeänä. Keskiarvoa nostaa norjalaisten yritysten 92 prosentin tulos. Niiden vastaajien prosenttiosuus, jotka todella ovat sitä mieltä, että heidän logistiikkatoimittajallaan on riittävästi osaamista toimiakseen hyvänä neuvonantajana, on 49 prosenttia. Niiden osuus, joiden mielestä heidän tärkeimmällä logistiikkatoimittajallaan on riittävästi osaamista, jotta se vaikuttaa heidän yritykseensä sisäisesti Osaaminen lisää vaikutusmahdollisuuksia Pohjoismaisista yrityksistä 6 prosentissa logistiikkavastuu on omalla logistiikkaosastolla. Jos logistiikkaa pidetään yrityksen sisällä tärkeänä, sen tehostamiseen ja kehittämiseen mahdollisesti panostetaan enemmän. Pohjoismaisista yrityksistä 58 prosentissa logistiikkavastaavalla on suuri vaikutus yrityksen ylimpään johtoon. Suomalaisista logistiikkapalvelujen ostajista 81 prosenttia ilmoittaa, että heillä on suuri vaikutus yrityksensä johtaviin päättäjiin, kun taas Ruotsissa vastaava luku on 41 prosenttia. Pohjoismaisista yrityksistä 49 prosentissa logistiikka on osa yrityksen liiketoimintastrategiaa. Osuus on huomattavasti pienempi kuin vuoden 212 barometrissä, jossa 68 prosenttia piti logistiikkaa osana yrityksen liiketoimintastrategiaa. Pohjoismaisten yritysten logistiikan organisointi 47 6 48 4 5 2 Logistiikka on osa yrityksen liiketoimintastrategiaa, 49 Logistiikkavastaavalla on suuri vaikutus yrityksen ylimpään johtoon, 58 Logistiikka omassa osastossaan, 6 49 Pohjoismainen Logistiikkabarometri 213 214 13
Ympäristötehokasta logistiikkaa
Yrityksen logistiikkaratkaisun valinta vaikuttaa huomattavasti ympäristöön. Vaatimukset nopeammista ja tiheämmistä toimituksista ja pienemmästä liikkumavarasta saattavat aiheuttaa sen, että kuljetusvälineitä pystytään hyödyntämään huonommin, mikä puolestaan vaikuttaa ympäristöön. Ympäristötehokkailla ratkaisuilla voidaan kuitenkin usein alentaa kustannuksia ja parantaa logistiikkaa. Jos käytetään auton sijasta junaa, harvennetaan lähetyksiä ja suurennetaan käyttöastetta, kustannukset alenevat ja ympäristökuormitus pienenee. Ympäristöindeksi perustuu osin siihen, missä määrin yritykset asettavat logistiikkatoimittajalle ympäristöön liittyviä vaatimuksia, ja osin maksuhalukkuuteen sekä valmiuteen mukauttaa lähetysrakennetta ja muuttaa noutoajankohtia ympäristölle suopeampien ratkaisujen löytämiseksi. Ympäristötehokkaan logistiikan indeksi on kasvanut vuoden 212 35 pisteestä 45 pisteeseen. Ympäristöasioiden painottaminen on siten lisääntynyt 1 indeksipisteellä. Yritykset ilmoittavat olevansa aiempaa valmiimpia maksamaan ympäristötehokkaista ratkaisuista ja mukauttamaan kuljetuksia ympäristön huomioonottavaan suuntaan. Ympäristönäkökohtien merkitys Siihen, mitä ympäristöön liittyviä vaatimuksia logistiikkatoimittajalle asetetaan, vaikuttavat usein muut tekijät. Jos toimitusten laatu on korkea, voidaan ehkä toteuttaa ympäristön huomioivia toimenpiteitä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yritys voi olla valmis käyttämään junaa tai laivaa, jos se voi luottaa tavaroiden saapuvan määränpäähänsä aikataulussa. Pohjoismaisista yrityksistä 64 prosenttia on sitä mieltä, että ympäristönäkökohdat ovat toimittajan valinnassa tärkeitä. Ruotsalaisista yrityksistä 74 prosenttia on sitä mieltä, että ympäristönäkökohdat ovat tärkeitä, kun taas suomalaisten yritysten mielestä niillä on vähemmän merkitystä (55 prosenttia). Ympäristönäkökohtien merkitys toimittajan valinnassa 55 FAKTA: 74 Miten paljon pohjoismaiset yritykset panostavat ympäristötehokkaaseen logistiikkaan? 66 Indeksi: 45/ 1 Ympäristöindeksi 5 4 6 3 2 1 DK FI Pohjoismainen Logistiikkabarometri 213 214 15
Ympäristövaatimukset suhteellisen muuttumattomia Pohjoismaiset yritykset asettavat logistiikkatoimittajalle erilaisia ympäristönäkökohtiin liittyviä vaatimuksia. Yleisin vaatimus on ISO-sertifiointi (45 prosenttia). Harvemmin esitetty vaatimus on Euro-luokitus (27 prosenttia) samoin kuin ympäristötehokkaiden polttoaineiden käyttö (29 prosenttia). Ympäristölaskureita vaatii 3 prosenttia yrityksistä. Niiden yritysten osuus, jotka tosiasiassa seuraavat ympäristöpäästöjä tärkeänä avainlukuna ja tekevät ympäristömittauksia, on 33 prosenttia. Nyt vaaditaan aiempaa useammin rautatiekuljetusten käyttämistä silloin, kun se on mahdollista. Edellisessä logistiikkabarometrissä osuus oli 15 prosenttia, mutta nyt kyseinen luku on noussut 24 prosenttiin. Norjassa rautatiekuljetuksilla on viime aikoina ollut suuria haasteita, ja siksi vaatimus on luonnollisista syistä luotettavuuden heikennyttyä laskenut 32 prosentista 2 prosenttiin. Toivomus merirahdin käyttämisestä mahdollisuuksien mukaan on kasvanut 19 prosentista 25 prosenttiin. Suomalaisyrityksistä 36 prosenttia vaatii merikuljetusta, kun taas Norjassa sitä vaatii vain 17 prosenttia yrityksistä. Logistiikkatoimittajille asetettavat ympäristövaatimukset Norja Ruotsi Tanska Suomi ISO-sertifiointi 35 52 49 46 Euro-luokitus 22 31 33 25 Ympäristötehokkaat polttoaineet 16 38 35 29 Ympäristövaikutusten arviointi 23 36 35 27 Rautatie 2 27 18 3 Laiva 17 25 25 36 Tanskassa 16 prosenttia ja Ruotsissa 13 prosenttia yrityksistä on valmiita maksamaan ympäristötehokkaista ratkaisuista. Valmius maksaa ympäristötehokkaista ratkaisuista hinnan noustessa 1 2 15 1 5 DK Ympäristöasioiden huomioiminen kuljetuksia muuttamalla Kuljetusten muuttaminen ympäristötehokkaammiksi ei välttämättä aiheuta lisäkustannuksia. Useimmiten tarvitsee vain lisätä täyttöastetta, harventaa toimituksia tai hyväksyä muita nouto- ja toimitusajankohtia. Pohjoismaisista yrityksistä 43 prosenttia on valmiita muuttamaan tavaroiden noutamisajankohtia tai lähetysrakennetta, jos se vähentää ympäristön kuormitusta. Ruotsissa ja Tanskassa yli puolet yrityksistä on valmiita muuttamaan kuljetuksia ympäristötehokkuuden lisäämiseksi. FI Valmius maksaa ympäristötehokkaista ratkaisuista lisääntynyt Yrityksistä 1 prosenttia on valmis vaihtamaan ympäristötehokkaampiin kuljetusratkaisuihin, kuten ympäristötehokkaampiin polttoaineisiin, vaikka se nostaisi hintaa 1 prosenttia. Ruotsissa ja Tanskassa valmius maksaa ympäristötehokkaista ratkaisuista on suhteellisen suuri: Ruotsissa 13 prosenttia ja Tanskassa 16 prosenttia on valmis maksamaan enemmän. Tanskassa lisäystä on 12 prosenttiyksikköä. Valmius muuttaa tavaroiden noutoajankohtia tai lähetysrakennetta kuljetusten ympäristötehokkuuden lisäämiseksi 6 4 2 DK FI 16 Pohjoismainen Logistiikkabarometri 213 214
Tulevaisuudenodotukset
Jos haluaa olla kilpailukykyinen toimija markkinoilla, on tehostettava logistiikkaa ja toimitusketjua jatkuvasti pystyäkseen toimittamaan oikean tuotteen loppuasiakkaalle oikeaan aikaan. Yritysten kannalta on ratkaisevaa, että logistiikkatoimittajat osaavat asiansa ja toimittavat tavarat sovittuna ajankohtana. On myös tärkeää päättää, mihin markkinoihin panostaa. Pohjoismaat kohdealueena Useat kansainväliset toimijat pitävät Pohjoismaita alueena, johon kannattaa panostaa. Pohjoismaisista yrityksistä 48 prosenttia odottaa, että Pohjoismaat ovat tulevaisuudessa niiden toiminnan kannalta entistä tärkeämpi markkina-alue. 48 prosenttia odottaa, että Pohjoismaista tulee entistä tärkeämpi markkina-alue tulevaisuudessa. Niiden yritysten osuus, jotka odottavat, että Pohjoismaat ovat tulevaisuudessa niiden toiminnan kannalta entistä tärkeämpi markkina-alue Pohjoismaiden parhaat logistiikkatoimittajat Monilla pohjoismaisilla yrityksillä on kokemusta eri maiden logistiikkatoimittajista. Ruotsalaisia logistiikkatoimittajia pidetään Pohjoismaissa houkuttelevimpina ajatellen tulevaisuudessa toimivia logistiikkaratkaisuja, tehokkuutta, ympäristönäkökohtia ja logistiikkaosaamista. Norjalaiset logistiikkatoimittajat ovat tulevaisuudessa toimivien logistiikkaratkaisujen ja ympäristönäkökohtien suhteen toisella sijalla, kun taas tanskalaiset logistiikkatoimittajat ovat toisena tehokkuudessa ja logistiikkaosaamisessa. Maat, joilla on parhaat logistiikkatoimittajat eri alueilla Tehokkuus Tulevaisuudessa toimivat logistiikkaratkaisut Ympäristötehokkuus Logistiikkaosaaminen Norja 13 9 12 8 Ruotsi 21 22 23 19 Tanska 1 14 1 13 Suomi 7 9 4 11 Eri kuljetusvälineiden arviointi Rautateitse tapahtuvia kuljetuksia pidetään ympäristötehokkaimpina (56 prosenttia). Ainoastaan tanskalaiset yritykset ovat sitä mieltä, että laiva on vähiten ympäristöä kuormittava kuljetusväline. Autoa pidetään tehokkaimpana (53 prosenttia), luotettavimpana (57 prosenttia) ja taloudellisimpana (36 prosenttia) kuljetusvälineenä. On hyvä huomata, että taloudellisinta tai edullisinta kuljetusvälinettä arvioitaessa hajonta on suuri. Lentokuljetus on edullisin vain tiettyjen erityistavaroiden kohdalla. 4 48 56 Kuljetusvälineet, joita pidetään ympäristötehokkaimpina, tehokkaimpina, taloudellisimpina ja luotettavimpina Ympäristötehokas Tehokas Edullinen/ taloudellinen Luotettava Laiva 25 7 31 1 Auto 12 53 36 57 Juna 56 9 24 13 Lentokone 1 27 3 14 49 18 Pohjoismainen Logistiikkabarometri 213 214
Yhteystiedot Ole Hagen ole.hagen@postnord.com Puh. +47 413 28 87 Ruotsi Markus Trautmann markus.trautmann@postnord.com Puh. + 46 1 436 58 43 Norja Katrine Hansesætre katrine.hansesetre@postnord.com Puh. +47 92 861 72 Bjørn Thorvaldsen bjorn.thorvaldsen@postnord.com Puh. +47 918 234 39 Suomi Kimmo Hyttinen kimmo.hyttinen@postnord.com Puh. +358 5 353 95 23 Meri Mäkkylä meri.makkyla@postnord.com Puh. +358 4 826 56 65 Tanska Birgitte Hansson birgitte.hansson@postnord.com Puh. +45 236 371 8 2 Pohjoismainen Logistiikkabarometri 213 214
Tietoja PostNordista PostNord toimittaa ensiluokkaisia viestintä- ja logistiikkaratkaisuja yrityksille ja yksityishenkilöille Pohjoismaissa. Kun kirjeitä ja paketteja lähetetään Pohjoismaihin, Pohjoismaista tai Pohjoismaissa, PostNord on ympäristötehokas valinta. PostNord perustettiin vuonna 29 yhdistämällä Post Danmark A/S ja Posten AB. Konsernin liikevaihto on noin 4,5 miljardia euroa, ja sillä on noin 4 työntekijää. Yhtiö on jaettu neljään liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Posten, Post Danmark, PostNord Logistics ja Strålfors. PostNordilla on ainutlaatuinen viestintä- ja logistiikkainfrastruktuuri Pohjoismaihin, Pohjoismaista ja Pohjoismaissa. PostNord toimittaa noin 11 miljoona kirjettä, 4 pakettia ja 11 kuormalavaa päivittäin ja tarjoaa ensiluokkaista palvelua. PostNordilla on Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa noin 4 9 palvelupistettä, joilla on pitkät aukioloajat. PostNord Logisticsista PostNord Logistics on yksi Pohjoismaiden johtavista logistiikkakumppaneista, jolla on usean sadan vuoden kokemus tavaroiden kuljetuksista ja tiedonsiirrosta. Toimitamme 6 yritysasiakkaille Pohjoismaihin, Pohjoismaista ja Pohjoismaissa joka päivä 5 pakettia ja 35 kuormalavaa. PostNord Logisticsilla on 8 työntekijää ja 4 55 kuljettajaa. Liikevaihto on 14 miljardia Ruotsin kruunua vuodessa.
PostNord Logistics Oy postnordlogistics.fi Osumakuja 1-3 / PL 179 FI-153 VANTAA +358 () 1 572 8 8