ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu)



Samankaltaiset tiedostot
Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN

Mittausten jäljitettävyysketju

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa

Akkreditoinnin kansainväliset periaatteet

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

FINAS Finnish Accreditation Service Risto Suominen/Varpu Rantanen

HE 42/2006 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta

Referenssimenetelmä, mikä se on?

Hyväksytyt asiantuntijat

Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 asettamat vaatimukset (mikrobiologisten) menetelmien mittausepävarmuuden arvioinnille ja ilmoittamiselle

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo

Akkreditointi menestyksen takeena

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu

Teknisten tutkimuslaitoksien muistio. Sisällysluettelo

LOPPURAPORTTI Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus

Paikkatietokeskuksen mittanormaalit ja kalibrointitoiminta

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

HE 7/2011 vp. akkreditointielimen akkreditoiman tutkimuslaitoksen lisäksi jatkossa myös muu

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

Nimetyt tutkimuslaitokset

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Sisällysluettelo. TRAFI/187229/ /2016 1(5) Nimettyjen tutkimuslaitoksien muistio

Ulkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia. Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4.

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksyttyjen asiantuntijoiden muistio. Sisällysluettelo

A1/ Helsinki 2016

Validoinnin suunnittelun opas

Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin

HÄLYTYSTENVASTAANOTTOKESKUKSIEN VAATIMUKSET

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

Testausselosteiden vaatimukset

Itä-Suomen yliopisto LABORATORION LAATUKÄSIKIRJA Sivu 1/10 Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Versio 3 Metsätieteiden osasto 9.6.

SISÄLLYS. N:o 496. Laki. mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2006

Mukautuva pätevyysalue - hyödyntäminen käytännön laboratoriotyössä. FINAS-päivä Sara Heilimo, Tullilaboratorio

MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI Yhteistyöllä tarkkuutta ja laatua

Vaisala huoltokeskuksen kalibrointipalvelut / VARMISTA MITTALAITTEESI SUORITUSKYKY SÄÄNNÖLLISELLÄ KALIBROINNILLA

TR 10 Liite PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta

FINASin ajankohtaista. Pääarvioija Giselle Nick-Mäenpää

Laboratoriotoiminnassa huomioitavat standardit ja oppaat. Giselle Nick-Mäenpää, pääarvioija

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Riippumattomat arviointilaitokset

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet

Pituuden vertailumittaus D7

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi

Valtioneuvoston asetus

Ilmanlaadun mittausverkkojen laatujärjestelmä- ja kenttäauditointi 2017 ja Uusi laatustandardi SFS-EN ISO 17025:2017

KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

METROLOGIASTA lyhyesti

Vertailulaboratorion. kuulumisia. Katriina Kyllönen, Karri Saarnio, Kaisa Lusa, Sisko Laurila ja Mika Vestenius

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi

AUTOMAATTISTEN SAMMUTUSLAITTEISTOJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen

Akkreditoinnin hyödyntäminen uusilla alueilla - näkemyksiä akkreditointikelpoisuudesta

PANK-hyväksynnän arviointipalaute CE-merkinnän vaikutus hyväksyntään. PANK Menetelmäpäivä Katriina Tallbacka Inspecta Sertifiointi Oy

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia

Missä mennään palo-ovissa CE-merkintä vai tyyppihyväksyntä?

CE-merkintä

Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen

Elintarvikevalvontaa varten tehtävän näytteenoton hankkiminen yksityiseltä toimijalta. Taija Rissanen

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

PANK Neuvottelupäivä PANK-hyväksynnän kehittäminen

ASIANTUNTEVA KUMPPANISI RUUVILIITOSTEN KOKONAISRATKAISUISSA

Tuotesertifiointi PANK-hyväksyntä

LAADINTAOHJE Nostin/nosturitarkastajat

Termoelementtivertailu

Rakennustuotteiden -merkintä

Terveydenhuollossa käytettävät muut kuin itsetoimivat vaa at

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Johtokunta hyväksynyt

Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000

FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaate. Taija Rissanen

Asfalttimassojen tyyppitestaus ja CE-merkintä

Viranomaisyhteistyön periaatteet

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy

-merkintä käytännössä: Vaatimustenmukaisuus ilmoitetun laitoksen näkökulmasta. CE-seminaari /SGS Fimko Oy

Akkreditointitoiminnassa noudatettavat vaatimukset Krav gällande ackrediteringsverksamheten Requirements applied to the accreditation activities

Hyväksytyt asiantuntijat

Vertailulaboratoriot asiakaspalvelijoina - SYKE

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö

GLP bioanalyyttisessä laboratoriossa GLP-seminaari Fimea

Huomioitavat asiat päivittäistavarakaupoissa myytävien käyttö- ja kulutustavaroiden turvallisuudesta ostoprosessissa

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki

Mittausepävarmuuden laskeminen

Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 uudistus*

Kolmannen osapuolen valvonta betonikiviainesten valmistuksessa

Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita

MITTAUSPALVELUT. Päästö-, takuu- ja kunnonvalvonta-, melu ja tuulimittaukset

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EY) N:o /2010, annettu [ ],

Ulkoistamisen riskit akkreditoinnin näkökulma. Christina Waddington Akkreditointipäällikkö FINAS

Transkriptio:

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu)

ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 2 (11) Sisällys Esipuhe Tarkoitus 1. Termit ja määritelmät... 4 2. ILAC:n periaatteet kalibrointien jäljitettävyydelle... 4 3. ILAC:n periaatteet testauslaboratorioiden mittausten jäljitettävyydelle... 7 4. ILAC:n periaatteet referenssimateriaaleihin (rms) tai sertifioituihin referenssimateriaaleihin (crms) perustuvasta jäljitettävyydestä... 9 LÄHDELUETTELO...10 LIITE A...11 ILAC-P10:01/2013 ILAC Policy on the Traceability of Measurment Results käännettiin FINAS-akkreditointipalvelun toimesta. Tämä dokumentti on epävirallinen käännös, jossa on huomioitu suomalaista termistöä. Alkuperäinen, englanninkielinen opas on vaatimusasiakirja, jossa kuvattuja vaatimuksia akkreditoitujen testaus- ja kalibrointilaboratorioiden ja tarkastuslaitosten tulee noudattaa. FINAS-akkreditointipalvelulla on Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n lupa käyttää suomenkielisiä lainauksia standardeista ISO 17025 ja ISO 15189 tässä dokumentissa.

ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 3 (11) Esipuhe Akkreditointielimet noudattavat ILAC:n periaatteita, jotka on julkaistu velvoittavissa ja ohjaavissa oppaissa. Yhteisillä periaatteilla edistetään akkreditointikriteerien yhdenmukaista soveltamista ja varmistetaan luottamus akkreditoitujen laboratorioiden tuloksiin. Mittaustulosten metrologinen jäljitettävyys on yksi avainalueista, johon tarvitaan yhtenäiset periaatteet, jotta markkinat voivat luottaa ILAC:n monenkeskisiin tunnustamissopimuksiin kuuluvien akkreditoitujen laboratorioiden ja tarkastuslaitosten suorittamiin kalibrointeihin, testauksiin ja tarkastuksiin. Metrologinen jäljitettävyys: Mittaustuloksen tai mittanormaalin yhteys ilmoitettuihin referensseihin, yleensä kansallisiin tai kansainvälisiin mittanormaaleihin, sellaisen aukottoman vertailuketjun välityksellä, jossa on ilmoitettu kaikkien vertailujen epävarmuudet katso SFS-OPAS 99 (SFS 3700). Metrologinen jäljitettävyys liittyy mittanormaalien ja -tulosten referenssiarvoihin, ei tuloksia tarjoavaan organisaatioon. Mittaustulosten metrologista jäljitettävyyttä koskevat harmonisoidut ILAC:n periaatteet ovat tarpeellisia muun muassa seuraavista syistä: (a) Mittaustulosten metrologisen jäljitettävyyden konsepti on yhä kehitteillä esimerkiksi kemian tutkimuksessa, lääketieteessä ja biologisissa tieteissä. (b) Kaikissa kansantalouksissa ei ole käytössä kattavaa valikoimaa kansallisia mittanormaaleja tai kalibrointija mittausvalmiutta, jota tarvitaan tukemaan akkreditointia hakevien kalibrointi- ja testaustarpeita. (c) Luotettavien ja jäljitettävien referenssimateriaalien roolia mittaustulosten metrologisen jäljitettävyyden varmistamisessa ei ole vielä täysin vakiinnutettu kansainvälisellä tasolla. Tarkoitus Tässä dokumentissa kuvataan ILAC:n periaate, joka koskee standardeissa ISO/IEC 17025:2005 ja ISO 15189:2007 esitettyjä metrologisen jäljitettävyyden vaatimuksia. Tätä periaatetta voidaan soveltaa myös muuhun vaatimustenmukaisuuden arviointitoimintaan tapauksissa, joihin liittyy kalibrointi ja/tai testaus (esim. tarkastus ja tuotesertifiointi). Osion 2 periaatteita on sovellettava tapauksiin, joissa laboratorio on tehnyt sisäisiä kalibrointeja varmistaakseen oman toimintansa metrologisen jäljitettävyyden ja joita laboratorion akkreditointi ei kata. Sisäisiä kalibrointeja kutsutaan myös inhouse-kalibroinneiksi. Siirtymäaika oppaan käyttöönottoon on tammikuu 2014.

ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 4 (11) 1. Termit ja määritelmät Suomenkieliset määritelmät ovat saatavilla seuraavasta oppaasta: SFS-OPAS 99 Kansainvälinen metrologian sanasto (VIM). Perus- ja yleiskäsitteet sekä niihin liittyvät termit. Korvaa julkaisun SFS 3700 (1998, Kumottu). ISO/IEC 17025:2005- ja ISO 15189:2007 -standardeissa termi jäljitettävyys vastaa termiä metrologinen jäljitettävyys. Jäljitettävyys -termiä käytetään kaikissa tämän dokumentin osioissa. KML Kansalliset mittanormaalilaboratoriot KML (National Metrology Institutes, NMI) ja nimetyt laitokset (Designated Institutes, DI) vastaavat standardien ylläpitämisestä eri maissa ja alueilla. Tässä dokumentissa termi KML kattaa sekä kansalliset mittanormaalilaboratoriot että nimetyt laitokset. JCTLM CIPM:n, IFCC:n ja ILAC:n laboratoriolääketieteen jäljitettävyyden yhteiskomitea (JCTLM, Joint Committee for Traceability in Laboratory Medicine). 2. ILAC:n periaatteet kalibrointien jäljitettävyydelle ISO/IEC 17025:2005 -standardissa on esitetty jäljitettävyydelle seuraava yleinen vaatimus: 5.6.1 Kaikki testauksissa ja/tai kalibroinneissa käytettävät laitteistot mukaan lukien sellaiset oheismittauksiin (esim. ympäristöolot) käytettävät laitteistot, joilla on merkittävä vaikutus testaus-, kalibrointi- tai näytteenoton tulosten tarkkuuteen tai kelpoisuuteen, tulee kalibroida ennen käyttöönottoa. Laboratorio on velvollinen perustelemaan kalibroinnin tarpeen. ISO/IEC 17025:2005 -standardissa on esitetty kalibrointilaboratorioille seuraava jäljitettävyyden lisävaatimus: 5.6.2.1.1 Kalibrointilaboratorioiden tulee suunnitella ja toteuttaa laitteistojen kalibrointiohjelma siten, että varmistetaan laboratorion tekemien kalibrointien ja mittausten jäljitettävyys kansainväliseen mittayksikköjärjestelmään (SI) (Système international d unités).

ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 5 (11) ISO/IEC 17025:2005 -standardissa on esitetty seuraavat jäljitettävyysvaatimukset referenssinormaaleille: 5.6.3.1 Laboratorion tulee laatia ohjelma ja menettelytavat referenssinormaaliensa kalibroimiseksi. Referenssinormaalit tulee kalibroida sellaisessa toimielimessä, joka voi tarjota kohdassa 5.6.2.1 kuvatun jäljitettävyyden. Tällaisia laboratorion ylläpitämiä referenssinormaaleja tulee käyttää ainoastaan kalibrointeihin eikä mihinkään muuhun tarkoitukseen, ellei laboratorio pysty osoittamaan, että niiden käyttö referenssinormaaleina ei vaarannu. Referenssinormaalit tulee kalibroida ennen jokaista viritystä sekä niiden jälkeen. Ohjeita jäljitettävyydestä kalibrointiohjelmissa löytyy oppaasta ILAC G24:2007, [4] Guidelines for the determination of calibration intervals of measuring instruments. ISO/IEC 17025:2005 -standardin lausekkeessa 5.6.2.1.1 todetaan myös: Kun käytetään laboratorion ulkopuolisia kalibrointipalveluja, mittausten jäljitettävyys tulee varmistaa käyttämällä sellaisten laboratorioiden kalibrointipalveluja, jotka pystyvät osoittamaan pätevyytensä, mittauskykynsä ja jäljitettävyyden. ILAC:n periaate kalibrointia vaativille laitteilla ja referenssinormaaleille on, että jonkin seuraavista tahoista tulee suorittaa kalibrointi: 1. Kansallinen mittanormaalilaboratorio (KML), jonka palvelut vastaavat kyseistä tarvetta ja joka kuuluu CIPM MRA -järjestelyn piiriin. CIPM MRA -järjestelyn piiriin kuuluvat palvelut voi tarkastaa BIPM:n KCDBtietokannan liitteestä C, joka sisältää tiedot kunkin mittanormaalilaboratorion kalibrointipalveluista ja niiden epävarmuustiedot. Huomautus 1: Jotkin kansalliset mittanormaalilaboratoriot saattavat myös osoittaa palvelunsa kuulumisen CIPM MRA -järjestelyn piiriin liittämällä CIPM MRA -logon kalibrointitodistuksiinsa. Logon liittäminen ei kuitenkaan ole pakollista, ja BIPM:n KCDB-tietokanta toimii virallisena sopimuslaboratorioiden lähteenä. tai Huomautus 2: Metrisopimuksen osallistujamaiden kansalliset metrologian laitokset voivat saada jäljitettävyyden suoraan BIPM:n tekemistä mittauksista. KCDB-tietokannassa on automaattiset linkit oleellisiin BIPM:n kalibrointipalveluihin (mukaan lukien alue ja epävarmuustiedot). BIPM:n myöntämät yksittäiset kalibrointitodistukset on myös mainittu. 2. Akkreditoitu kalibrointilaboratorio, jonka kalibrointipalvelu sopii kyseiseen tarpeeseen (eli sen akkreditoinnin pätevyysalue kattaa kyseessä olevan kalibroinnin) ja akkreditointielin kuuluu ILAC:n monenkeskisiin tunnustamissopimuksiin tai ILAC:n tunnustaman alueellisen tunnustamissopimuksen piiriin.

ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 6 (11) Huomautus: Jotkin kalibrointilaboratoriot saattavat osoittaa palvelunsa kuuluvan ILAC:n monenkeskisiin tunnustamissopimuksiin liittämällä ILAC MRA tunnuksen kalibrointitodistuksiinsa. Vaihtoehtoisesti kalibrointitodistukseen voidaan liittää myös ILAC:n monenkeskiseen tunnustamissopimuksen tai alueellisen MLA-sopimuksen allekirjoittaneen akkreditointielimen akkreditointitunnus. Molempien näistä vaihtoehdoista voidaan katsoa todistavan jäljitettävyyden. tai 3a. Kansallinen mittanormaalilaboratorio, jonka kalibrointipalvelut vastaavat kyseistä tarvetta, mutta joka ei kuulu CIPM MRA -järjestelyn piiriin. Tällaisessa tapauksessa akkreditointielimen tulee luoda menettelyt, joiden mukaisesti varmistetaan, että palvelut täyttävät ISO/IEC 17025:2005 -standardissa määritellyt metrologisen jäljitettävyyden kriteerit. tai 3b. Kalibrointilaboratorio, jonka kalibrointipalvelut vastaavat kyseistä tarvetta mutta joka ei kuulu ILAC:n monenkeskisen tunnustamissopimuksen tai ILAC:n tunnustamien alueellisten tunnustamissopimusten piiriin. Tällaisessa tapauksessa akkreditointielimen tulee luoda menettelyt, joiden mukaisesti varmistetaan, että kalibrointipalvelut täyttävät ISO/IEC 17025:2005 -standardissa määritellyt metrologisen jäljitettävyyden kriteerit. Laboratoriot jotka ovat osoittaneet mittaustensa jäljitettävyyden hyödyntämällä kohdan 1 tai 2 mukaisia kalibrointipalveluja, ovat käyttäneet vertaisarvioinnin läpikäyneitä tai akkreditoituja palveluita. Kohtien 3a tai 3b mukaisia vaihtoehtoja tulee soveltaa vain tilanteisiin, joissa kohtaa 1 tai 2 ei voida soveltaa tiettyyn kalibrointiin. Laboratorioiden on varmistettava, että jäljitettävyydestä ja mittausepävarmuudesta on olemassa asianmukainen osoitus, jonka akkreditointielin arvioi. Lisäohjeita on liitteessä A. ISO/IEC 17025:2005 -standardin lausekkeessa 5.6.2.1.2 todetaan: Tiettyjä kalibrointeja ei tällä hetkellä pystytä toteuttamaan suoraan SI-yksiköissä. Näissä tapauksissa mittausten luotettavuuden osoittamiseksi tulee käyttää asianmukaisiin mittanormaaleihin perustuvaa jäljitettävyyttä, kuten: - Käyttämällä sertifioituja referenssimateriaaleja, jotka on hankittu sellaiselta pätevältä toimittajalta, joka kykenee antamaan referenssimateriaalille luotettavan fysikaalisen tai kemiallisen karakterisoinnin. - Käyttämällä asianosaisten osapuolten selkeästi kuvaamia ja sopimia erityismenetelmiä ja/tai yhteisesti sovittua vaatimustasoa. Silloin kun se on mahdollista, vaaditaan osallistumista sopiviin laboratorioidenvälisiin vertailuihin.

ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 7 (11) ILAC:n periaate: 4. Lauseketta 5.6.2.1.2 voidaan soveltaa vain tapauksissa, joissa laboratorio on osoittanut, ettei linjauksia 1 3 voida kohtuudella soveltaa. Laboratorion vastuulla on löytää keinot täyttää lausekkeen 5.6.2.1.2 vaatimukset ja esittää siitä asianmukainen osoitus. Kyseiset osoitukset tulee dokumentoida, ja akkreditointielimen tulee arvioida dokumentaatio. 3. ILAC:n periaatteet testauslaboratorioiden mittausten jäljitettävyydelle Testausta koskeva ILAC:n monenkeskinen tunnustamissopimus kattaa sekä ISO/IEC 17025:2005 -standardin mukaan akkreditoidut testauslaboratoriot että ISO 15189:2007 -standardin mukaan akkreditoidut lääketieteelliset laboratoriot. ISO/IEC 17025:2005 -standardissa on esitetty testauslaboratorioiden jäljitettävyydelle seuraavat vaatimukset: 5.6.2.2.1 Testauslaboratorioiden mittauksissa käytettäville mittaus- ja testauslaitteille pätevät kohdan 5.6.2.1 vaatimukset, ellei ole osoitettavissa, että laitteiden kalibroinnin osuus on merkitykseltään vähäinen testaustuloksen kokonaisepävarmuuteen nähden. Tällaisissa tilanteissa laboratorion tulee varmistaa, että käytettävällä laitteistolla päästään tarvittavaan mittausepävarmuuteen. HUOM: Se, missä laajuudessa kohdan 5.6.2.1 vaatimuksia tulisi noudattaa, riippuu kalibroinnin mittausepävarmuuden suhteellisesta osuudesta kokonaisepävarmuudessa. Jos kalibrointi on määräävä tekijä, tulisi vaatimuksia ehdottomasti noudattaa. ISO 15189:2007 -standardissa on esitetty seuraavat vaatimukset: 5.6.3 Mittausjärjestelmien kalibrointiohjelma ja oikeellisuuden varmistamisohjelma tulee suunnitella ja toteuttaa sen varmistamiseksi että tulokset ovat jäljitettävissä SI-järjestelmän yksiköihin tai vertailun kautta luonnonvakioon tai muuhun tunnettuun vertailuarvoon. ILAC:n periaate: 5. Jos testauksessa käytettyjen mittalaitteiden kalibrointi vaikuttaa merkittävästi kokonaisepävarmuuteen, jäljitettävyyden periaatteita tulee noudattaa (määritelty yllä kohdissa 1 4). 6. Jos kalibroinnilla ei ole merkittävää vaikutusta testituloksiin, laboratorion tulee esittää kvantitatiiviset todisteet siitä, että kalibrointi ei vaikuta merkittävästi mittaustulokseen tai testin mittausepävarmuuteen ja siten jäljitettävyyttä ei tarvitse osoittaa.

ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 8 (11) ISO/IEC 17025:2005 -standardissa on esitetty testauslaboratorioille seuraava jäljitettävyyden lisävaatimus: 5.6.2.2.2 Silloin kun mittausten jäljitettävyys SI-yksiköihin ei ole mahdollista ja/tai oleellista, testauslaboratoriolta edellytetään samat jäljitettävyysvaatimukset kuin kalibrointilaboratorioilta, esimerkiksi sertifioidut referenssimateriaalit, osapuolten sopimat menetelmät ja/tai yhteisesti sovittu vaatimustaso (ks. kohta 5.6.2.1.2). ISO/IEC 15189:2007 -standardissa on esitetty jäljitettävyydelle seuraava vaatimus: 5.6.3. Kun mikään näistä edellä mainituista ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista, tulee käyttää muita keinoja tulosten luotettavuuden varmistamiseen, mukaan lukien mutta ei rajoittuen seuraaviin: a) osallistumalla sopiviin laboratorioiden välisiin vertailuihin b) käyttämällä sopivia vertailumateriaaleja, joiden on varmistettu ilmentävän käytettävän materiaalin ominaisuuksia c) tutkimalla tai kalibroimalla toista menettelyä käyttäen d) suhdeluku- tai käänteisyystyyppiset mittaukset e) keskinäisillä käyttövakioilla tai menetelmillä, jotka ovat selvästi vakiintuneet, määritelty, kuvattu ja yhdessä hyväksytty kaikkien asiaankuuluvien tahojen kanssa f) reagensseja, menettelyjä tai tutkimusjärjestelmiä koskevien lausuntojen dokumentoinnilla silloin kun tavarantoimittaja tai valmistaja huolehtii jäljitettävyydestä. Näissä tapauksissa ILAC:n jäljitettävyyttä koskeva periaate on sama kuin edellä mainitussa kohdassa 4.

ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 9 (11) 4. ILAC:n periaatteet referenssimateriaaleihin (rms) tai sertifioituihin referenssimateriaaleihin (crms) perustuvasta jäljitettävyydestä ISO/IEC 17025:2005 standardissa on seuraavat referenssimateriaaleihin liittyvät jäljitettävyysvaatimukset: 5.6.3.2. Referenssimateriaalit Referenssimateriaalien tulee mahdollisuuksien mukaan olla jäljitettävissä SI-mittayksiköihin tai sertifioituihin referenssimateriaaleihin. Huomautus 1: Referenssimateriaaleihin liittyvät arvot eivät mahdollisesti ole metrologisesti jäljitettävissä. Sertifioituihin referenssimateriaaleihin liittyvät arvot ovat (määritelmällisesti) metrologisesti jäljitettävissä. Huomautus 2: ILAC:n monenkeskinen tunnustamissopimus ei tällä hetkellä kata referenssimateriaalien tuottajien (RMP:t) akkreditointia. APLAC ylläpitää alueellisen tason MRAjärjestelyä referenssimateriaalien tuottajille ja useilla valtioilla on referenssimateriaalien tuottajien akkreditointijärjestelmä. Näin ollen akkreditoitujen referenssimateriaalien tuottajien määrä on kasvussa. ILAC:n referenssimateriaalien tuottajien tarjoamaa jäljitettävyyttä koskeva periaate: 7. BIPM:n KCDB-tietokannasta löytyvien sertifioitujen referenssimateriaalien katsotaan olevan hyväksytysti jäljitettävissä (ks. ILAC:n yleiskokouksen päätös ILAC 8.12). Edellytyksenä on, että niihin liittyvät arvot on tuottanut joko kansallinen mittanormaalilaboratorio tai referenssimateriaalien tuottaja, joka on akkreditoitu ISO Guide 34:2009 mukaisesti ja arvot on tuotettu akkreditoiduun pätevyysalueeseen kuuluvilla menetelmillä. 8. JCTLM-tietokannassa oleville sertifioiduille referenssimateriaaleille annettujen arvojen katsotaan olevan hyväksytysti jäljitettävissä. 9. Muut referenssimateriaalien tuottajat tuottavat suurimman osan referenssimateriaaleista ja sertifioiduista referenssimateriaaleista. Näitä voidaan pitää kriittisinä kulutushyödykkeinä, ja laboratorion on osoitettava, että kukin referenssimateriaali tai sertifioitu referenssimateriaali soveltuu aiottuun käyttöönsä, joka on määritelty ISO/IEC 17025:2005- tai ISO 15189:2007 -standardin lausekkeessa 4.6.2.

ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 10 (11) LÄHDELUETTELO SFS-OPAS 99 Kansainvälinen metrologian sanasto (VIM). Perus- ja yleiskäsitteet sekä niihin liittyvät termi. Korvaa julkaisun SFS 3700 (1998, Kumottu) International Vocabulary of Metrology Basic and General Concepts and Associated Terms VIM, 3rd edition, JCGM 200:2012 (JCGM 200:20008 with minor corrections), saatavilla BIPM:n sivustolta osoitteessa www.bipm.org tai ISO/IEC Guide 99:2007, saatavilla ISO-järjestöltä ISO/IEC 17025:2005, General requirements for the competence of testing and calibration laboratories ISO 15189:2007, Medical laboratories Particular requirements for quality and competence ILAC-G24:2007, Guidelines for the determination of calibration intervals of measuring instruments ISO Guide 34:2009, General requirements for the competence of reference material producers ILAC P14:01/2013, ILAC Policy for Uncertainty in Calibration

ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 11 (11) LIITE A Ohjeita tilanteisiin, joissa jäljitettävyyttä ei ole varmistettu CIPM:n MRA-sopimuksen ja ILAC:n monenkeskisen tunnustamissopimuksen avulla (informatiivinen). Jos jäljitettävyyden osoittamisessa sovelletaan kohtien 3a tai 3b mukaista menettelyä, se edellyttää toimenpiteitä sekä akkreditointielimeltä, arvioinnin kohteena olevalta laboratoriolta että arvioitaessa akkreditointielimen pätevyyttä vertaisarvioinneissa. Akkreditointielimen tulee kuvata arvioinnissa sovellettavat jäljitettävyyden periaatteet, laboratorion tulee noudattaa kyseisiä periaatteita, ja vertaisarvioijien tulee arvioida periaatteet akkreditointielimen vertaisarvioinnissa. Kohdissa 3a ja 3b tarkoitettu jäljitettävyys voi liittyä kansallisten metrologian laitosten CIPM:n MRA-sopimusten ulkopuolella suorittamiin kalibrointeihin, akkreditoitujen laboratorioiden akkreditointialueensa ulkopuolella suorittamiin kalibrointeihin ja eiakkreditoituihin laboratorioihin. Seuraavat kohdat sisältyvät todennäköisesti laboratorion teknisen pätevyyden ja väitetyn metrologisen jäljitettävyyden varmistaviin tekijöihin, mutta myös muut tekijät ovat mahdollisia (numerot viittaavat ISO/IEC17025:2005 -standardin kohtiin): Kalibrointimenetelmien validointia koskeva dokumentaatio (5.4.5). Mittausepävarmuuden arviointimenettelyt (5.4.6). Mittausten jäljitettävyyttä koskeva dokumentaatio (5.6). Kalibrointitulosten laadunvarmistusta koskeva dokumentaatio (5.9). Henkilöstön pätevyyttä koskeva dokumentaatio (5.2). Tiloja ja ympäristöolosuhteita koskeva dokumentaatio (5.3). Kalibrointilaboratorion auditoinnit (4.6.4 ja 4.14). Ei-akkreditoitujen laboratorioiden tapauksessa on syytä huomata, että käytetyn laboratorion käytännön arviointi standardin ISO/IEC 17025 vaatimuksiin nähden saattaa olla tarpeen suorittaa, jotta voidaan varmistua toimijan pätevyydestä. Vaihtoehdon 3a tai 3b valinta ei tulisi perustua taloudellisiin syihin, vaan sitä tulee käyttää vain, jos muita vaihtoehtoja ei ole saatavilla.