Järviruokoa järvestä peltoon 26.1.2017 Talviseminaari Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset 1
Ylimaakunnallinen kehittämishanke Keskeisimmät teemat 2015-2019 Ravinteiden kierron tehostaminen Lannan ja ravinteiden käytön tehostaminen ja ravinnehävikkien minimointi: mm. Ravinteiden oton biologia / maan tiivistyminen Pellon varastoravinteet Erilaiset maanparannusaineet Ympäristötoimenpiteiden kannattavuus ja kohdentaminen Valumavesien hallinta Pistekuormituksen hallinta maatilalla Kosteikot ja suojavyöhykkeet Pohjavesialueet ja karjatalous Ravinnehuuhtouman mallinnus Ilmastonmuutoksen ennakointi / varautuminen 2
Tutkimusta, koulutusta, yhteistyötä Tutkimusta: Uusien menetelmien pilotointi ja testaus Itä-Suomen oloissa - Tutkimustila Halola, havaintokoetilat Savossa Peltosalmi, Hingunniemi ja Karila sekä havaintomaatilat Pohjois-Karjalassa ja Koulutusta ja tiedotusta: Teemapäivät, pellonpiennarpäivät, työnäytökset ja opintokäynnit; tietopankki (videot, tietokortit, oppaat) sähköisenä Pohjois- Yhteistyötä: Savonia-amk, Luke, ProAgriat Pohjois- Savo ja Pohjois-Karjala, Karelia-amk, YSAO, SYKE, Savo-Karjalan vsy, SYKE, ItäMaito, MTK, maatilat, ELY-keskus - Lantalogistiikka, Nurmet Rahaksi, WaterPro, Ravinnepiika, Rannat kuntoon maatila2020.savonia.fi ravinnerenki.savonia.fi www.facebook.com/ravinnerenki 3
Hankkeiden välinen yhteistyö: Rannat kuntoon ja Rannat kuntoon Järviruoko järvestä pellon laidalle Tavoite: Case Kuikansalmi: parannetaan vesistön tilaa lisäämällä veden virtaamaa Ketjun organisointi niittokohteet maanomistajien selvitys pellon omistaja urakoitsija massan siirtoon rahoitus
Hankkeiden välinen yhteistyö Järviruoko pellon laidalta peltoon Tavoite: testataan järviruo on käyttöä peltojen maanparannusaineena ja viherlannoitteena Havaintokokeen toiminta kompostointi peltoon levitys havainnointi analyysit tiedottaminen -> ohje järviruo on käytöstä pellossa Järvi-Suomessa
Ruovikko rantapeltoa parantamaan 1/2 1) Ruovikon niittokohteen läheltä pellon omistajien kartoitus Yhteistyö viljelysuunnittelua tekevän ProAgrian kasvinviljelyasiantuntijan kanssa-> tuntee viljelijät, joiden tiiviille peltomaalle tarvitaan maanparannusta ja kiinnostukset uusiin kokeiluihin 2) Yhteydenotto pellon omistajaan ja pellon viljelijään. 3) Case Kuikansalmessa myönteinen suhtautuminen, vaikka ei ole varmaa tietoa, miten kauan massa kompostoituu ja teknisesti levittyy peltoon. 4) Kustannukset muodostuvat ruovikkomassan kuljettamisesta rannasta pellon laitaan (rahoitus vesienhoitoavustuksesta) ja töistä pellolla (omana työnä).
Ruovikko rantapeltoa parantamaan 2/2 5) Kuljetus rannasta pellon laitaan: joko massan käyttävä viljelijä hakee itse tai toinen taho, jolla on kalustoa - miten kauan vie aikaa? - tarjousta varten kysyttiin vain kuljetuskustannukset /tunti 6) Ruovikon peltokäyttö on vielä täynnä kysymyksiä jatkaa siitä, kun massa on saatu pellon laitaan: - Miten kauan kompostoituu levitettävään kuntoon? - Kannattaako sekoittaa lantaan? (1 tila kokeilee hevosenlantaan sekoitettuna) - Miten kannattaa levittää teknisesti löytyykö sopivaa kalustoa ja paljonko se maksaa urakoitsijalta? - Miten vaikuttaa pellon ominaisuuksiin?
Ruovikon levitys peltoon case Roukalahti 2015 niitoista kasattu ruokomassa maatunut 1 vuoden ajan levitettiin pellon pintaan 50-60 m3 /ha Levitys kuivalannan tarkkuuslevittimellä (pystyterät) Sen jälkeen kevytmuokkaus Levitys peltoon kuivalannan tarkkuuslevittimellä 8
Analyysit case Roukalahti Vuonna 2015 läjitetty järviruokomassa hakekasan päälle Maanäyte lohkosta keväällä 2016 Viljavuustutkimus: perustutkimus (sis.rikki), hivenpaketti hehkutushäviö Kuoppatesti ja maan rakenteen analyysi kesällä 2016 havainnointi Ruokomassasta näyte juuri ennen levitystä syksyllä 2016 Laaja kasvianalyysi Maanäyte lohkosta keväällä 2017 Infiltraatio testi keväällä 2017 Kuoppatesti ja maan rakenteen analyysi kesällä 2017 9