YLIVIESKAN KAUPUNKI NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015 RAKENTAMISTAPAOHJEITA MAASEUDULLE Kuva: ARKKITEHTIASEMA OY
R A K E N T A M I S T A P A O H J E I T A M A A S E U D U L L E POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS 2003
2 RAKENNUSPAIKAN VALINTA Maalaismaisema on arvokasta kulttuuriympäristöämme. Uusi rakentaminen tulee sovittaa huolella sekä kyläkuvaan että maisemaan. Sopivan rakennuspaikan valinta on tärkein maisemaan sovittamisen keino, rakennusten on istuttava ympäristöönsä luontevasti. Oikein valittu rakennuspaikka on lämmin ja kuiva. Alaviin peltolaaksoihin ei taloa tule rakentaa. Rakennuspaikka laakson peltoaukealla on riitasointu maisemassa sekä epämiellyttävän kostea, hallainen ja tuulinen. C. B.
3 EI NÄIN! RAKENNUKSIA EI TULE SIJOITTAA AVOIMELLE PELTOAUKEALLE!!! A. VAAN NÄIN: A. KYLÄRAKENTEESEEN TUKEUTUEN B. MAASTOKUMPAREEN SUOJIIN C. METSÄN REUNAN TUNTUMAAN
4 A. KYLÄRAKENTEESEEN TUKEUTUEN Kylät ovat perinteisesti rakentuneet laaksoista kohoaville kumpareille ja harjanteille. Vanhojen kylien täydennysrakentamismahdollisuudet tulee käyttää hyväksi. Olemassa olevien rakennusten eteen, pellon puolelle ei ole syytä sijoittaa uutta asuinrivistöä, vaan uudisrakennukset on lomitettava olemassa olevien väliin niin, ettei niistä avautuvia näkymiä suljeta. Uuden asuinrakennuksen sijoittaminen jo olemassa olevaan pihapiirin on myös erittäin hyvä vaihtoehto: Pihapiirissä rakennuksen sopivuus maisemaan on taattu. Pihapiirin vanhoja rakennuksia ei kuitenkaan ole syytä hävittää uudisrakentamisen tieltä. B. MAASTOKUMPAREEN SUOJIIN Laajojen peltoaukioiden keskellä on perinteisesti rakennettu pellosta kohoaville kumpareille. Kumpareet ovat peltotasankoa kuivempia ja lämpimämpiä rakennuspaikkoja ja kumpareilla kasvava puusto antaa pihalle tuulensuojaa. Kumpareiden väliset alavat laaksot pitäisi jättää kokonaan rakentamatta. Ne ovat maalaismaiseman tärkeitä näkymäakseleita.
5 C. METSÄN REUNAN SUOJAAN Metsän ja pellon rajavyöhykkeelle sijoitetut talot kehystävät peltoaukeaa kauniisti. Talo tulee sijoittaa pellon reunassa vähän taaemmaksi metsän puolelle työntyen, niin että rakennuspaikan pellonpuoleiselle sivustalle jää suojapuustoa. Reunavyöhyke on reheväkasvuinen, lämmin ja suojainen. JOKIRANTA Jokien tuntumassa asutus on perinteisesti hakeutunut kuivalle ja lämpimälle joen törmälle. Jokien törmillä on kuitenkin usein luonnolliset rakennuspaikat käytetty jo loppuun. Mikäli potentiaalinen tontti törmältä vielä löytyy, ei taaemman kyläasutuksen näkymäakselia jokirantaan tule sulkea. Liian usein yksityinen asutus tukkii koko jokivarren ja rakentamattomat ranta-alueet jäävät kauaksi kylien keskustoista. EI NÄIN! AVOIMIA NÄKYMIÄ JOELLE EI SAA SULKEA!
6 PIHAPIIRI Maaseudun talot on perinteisesti rakennettu pihapiirin ympärille. Rakennukset ryhmiteltiin neliömäisiksi pihapiireiksi, jotka avautuivat yhdeltä sivulta maisemaan. Näin tulisi rakentaa edelleenkin. Kun eri toiminnot (asuminen, varastointi, autotalli, harrasteet) sijoitetaan eri rakennuksiin, syntyy pihapiiri luonnostaan. Ja on ensiarvoisen tärkeää, että talon sisäänkäynti järjestetään aina pihalta! Erillinen talousrakennus on pihan muodostamisessa välttämätön: Asuinrakennuksen lisäksi pihapiiriin tarvitaan vähintään yksi talousrakennus, mielellään useampi. Nykytoimintojen mukaan ainakin autotalli tulisi rakentaa erilleen asuinrakennuksesta. ESIMERKKI 1. Tontti raitin pohjoispuolella. RYYTIMAA OLSESKELU / LEIKIT SISÄÄNTULO- PIHA KYLÄTIE
7 MUISTA NÄMÄ! - RAKENNUKSET TULEE SIJOITTAA PIHAPIIRIKSI! - SISÄÄNKÄYNTI TALOON TULEE JÄRJESTÄÄ AINA PIHALTA! - TONTTIEN VÄLIIN TULEE JÄÄDÄ SUOJAPUUSTOA! ESIMERKKI 2. Tontti raitin eteläpuolella. KYLÄTIE SISÄÄN- TULOPIHA OLSESKELU / LEIKIT RYYTIMAA
8 PIHAPIIRIN JÄRJESTELYT Ahtaiden kaupunkitonttien toimintojen järjestelyperiaatteet eivät sovellu maalaismaisemaan: Sisäänkäynti taloon suoraan tieltä on vieras maaseudulla eikä autotalli saa hallita pääjulkisivua. Kaikki ovet pitäisi sijoittaa pihan puolelle. Edes aputilojen ovea ei tulisi avata tiejulkisivuun, vaan kaikki toiminta ja liikkuminen tulisi ohjata suoraan pihapiiriin. EI NÄIN! Kaikki ovet tulee sijoittaa pihan puolelle. EI NÄIN! Ei ole oikein, jos paraatipaikalla ovat autotallin ovet!
9 Umpipääty ei kuulu maalaismaisemaan! IKKUNAT Ikkunat vaikuttavat erittäin paljon talon ulkonäköön, mutta niiden sijoittelusta on mahdotonta antaa yleisohjetta; aukotus riippuu aina talon pohjaratkaisusta ja arkkitehtuurista. Maaseudun vanhoissa rakennuksissa on käytetty yleensä symmetristä ikkunajakoa, jolloin julkisivuista tulee hyvin rauhalliset. Moderni tyyli vaatii modernin aukotuksen. Mikäli kuitenkin pyritään perinnetalon ulkonäköön, on hyvä tiedostaa julkisivusuunnittelun ongelmakenttä pesutilojen ja muiden aputilojen aukotuksen suhteen. Tasajakoisen ja symmetrisen julkisivun suunnittelun vaikeutena ovat aputilojen ikkunat; pienempikokoisina ne eroavat ristiriitaisesti muusta aukotuksesta ja särkevät perinteisen julkisivun mittasuhteet. Rakennuksen päädyissä tulisi myös olla ikkunoita; umpipääty ei kuulu maaseutumaisemaan! RAJAUKSET Kaupunkitaajamista tuttua lauta-aitaa parempi vaihtoehto on rajata maaseudun pihapiiri perinteisesti rakennusten lisäksi puilla ja pensailla. Keskeiset pihamaat ovat perinteisesti olleet avoimia. Aputilojenkin ovet tulee sijoittaa pihan puolelle. EI NÄIN!
10 RAKENTAMISEN TYYLI Maalaismaisemaan sopii niin perinnetalo kuin moderni asuinrakennus, mikäli muut tärkeät periaatteet on huomioitu. Rakennuksen sopivuus ympäristöönsä on enemmänkin mittakaava ja materiaalikysymys kuin tyyliongelma. Uudisrakennusten suunnittelussa tulee aina kunnioittaa kullekin alueelle ominaista rakennusperintöä! Pihajulkisivuja voi käsitellä tiejulkisivua pienipiirteisemmin ja vapaammin. TIEN PUOLEISTEN SEINIEN TULISI OLLA SUORIA! TURHIA VINKKELEITÄ TULEE VÄLTTÄÄ.
11 TALOMALLI Maaseudun rakennukset ovat perinteisesti olleet pitkiä ja kapeita. Siihen tulisi pyrkiä edelleen; pitkä ja kapea rakennus rajaa pihapiiriä paremmin kuin leveä talo. Pihasta poispäin suuntautuvien seinien tulisi olla suoria, turhia ulokkeita ja katon lappeita tulee välttää. Yksinkertaisen suoraviivaisen talon vaatimaton kauneus perustuu mittasuhteisiin ja pintamateriaalien ominaisuuksiin. Yksinkertaiset selkeärunkoiset rakennusmassat antavat rauhallisen ilmeen kyläkuvalle, kun toiminnot suuntautuvat pihalle. Pihanpuoleiset julkisivut eivät ole kyläkuvan kannalta niin tärkeitä, ja niitä voi käsitellä pienipiirteisemmin ja vapaammin. Päärakennukset ovat olleet perinteisesti korkeita. Nykyisellä mitoituksella tulisi asuinrakennuksesta tehdä joko I½ tai II kerroksisia. Etenkin suurten talouskeskusten läheisyydessä on yksikerroksinen asuinrakennus turhan matala ollakseen pihapiirin päärakennus. Harjakatto ja avoräystäs ovat tarkoituksenmukaisin kattamisratkaisu. Kattokaltevuudet 1:3-1:1,5 soveltuvat parhaiten. Rakennuksen liian monimuotoista massoittelua tulee välttää! EI NÄIN! KUISTEJA EI TULISI OLLA KUIN YHDELLÄ SIVULLA!
12 MAASEUDUN MATERIAALIT Maaseudulla on perinteisesti rakennettu puusta. Lautaverhous on edelleenkin maaseutumaisemassa varmin valinta! Lautaverhouksen suunnan runsas vaihtelu ei ole välttämättä kaunista eikä perinteen mukaista. Uudisrakennusten värimaailma tulee suhteuttaa alueen perinteeseen; kylällä saattaa vallita esim. joko tumma tai vaalea väriskaala. Hirsiverhous on myös syytä suojata lautaverhouksella. Tiili ja kivimateriaalit ovat maaseutuperinteessämme kuuluneet etupäässä navettojen seinäpintojen materiaaleiksi. Katemateriaaleista kaikki yleisimmät (pelti, huopa, tiili) ovat käyttökelpoisia. Maalattu lauta on luonteenomaisin asuinrakennusten ulkoverhousmateriaali! tiili Pohjois-Pohjanmaan maaseudun rakennusperinteessä tiiltä on käytetty navettojen seinämateriaalina. Asuinrakennuksille puu on luonteenomaisin verhousmateriaali. Mikäli tiiltä tai harkkomuurausta käytetään asuinrakennusten ulkoseinämateriaalina, tulisi se rapata. betoni & kivi Voidaan harkinnan mukaan käyttää tuotantorakennuksissa. Mikäli betonia käytetään asuinrakennusten ulkoseinämateriaalina, tulisi se rapata. pelti Peltiä parempi ja kestävämpi materiaali maaseudulla on aina puu (lauta). Peltiä voidaan käyttää harkinnan mukaan varastojen ja suurten tuotantorakennusten laajoissa seinäpinnoissa, joissa on vähän saumakohtia.