VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 Tietoisku 6/2010 Sisällys 1 Espooseen muutto laantui, kunnan sisäiset muutot lisääntyivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen kasvoi, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laskenut 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Pohjois-Espooseen 6 Syntyvyys laski kuolleisuus nousi Kuva: Ee-mailin toimitus Espoolaisten määrä lisääntyi vuoden 2009 aikana yli 2 700 hengellä. Muuttovoittona lisäyksestä tuli vain 526 henkeä. Muuttovoiton vähäisyyteen vaikutti Espooseen muuton väheneminen, ei niinkään lähtömuuton kasvu. Muuttoliike kunnan sisällä sen sijaan vilkastui yli 2 500 muutolla. Muuttotappio maassamuutosta oli poikkeuksellisen suuri, yli 500 henkeä. Tappion kasvuun vaikutti erityisesti muualta Suomesta muuttojen vähentyminen, mutta myös lähtömuuttojen lisääntyminen. Myös maan rajojen ulkopuolelta saatu muuttovoitto oli supistunut noin 1 000 henkeen. Espoo sai muuttovoittoa vain 13-44 -vuotiaista. Alaikäisiä lapsia menetettiin muuttoliikkeen kautta aikaisempaa vähemmän, vain 65 lasta. Muuttotappiota tuli myös yli 45 -vuotiaista peräti 500 henkeä. Eläkeikäisten osuus tästä oli lähes 60 henkeä. Pääkaupunkiseudulta Espoo sai muuttovoittoa ainoastaan Helsingistä ja naapurikunnista saatu asukaslisäys jäi alle 370 hengen. Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti väestöään noin 870 henkeä. Tappio oli kasvanut kaikkiin muihin kuntiin paitsi Kirkkonummelle ja Vihtiin, vaikka niiden muuttotase olikin Espoolle tappiollinen. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli myös kasvanut. Suurin muuttovoitto kohdistui jo kolmantena vuotena peräkkäin Suur-Tapiolan alueelle. Toiseksi eniten muuttoliikkeestä hyötyi Suur-Leppävaara. Suur-Kauklahti kärsi noin 70 hengen muuttotappion. Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuonna 2009 Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli hieman alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2009 Espooseen tulleista yli 15-vuotiaista lähes 37 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Runsaalla neljäsosalla oli korkeakoulututkinto. Tulomuuttajista vailla koulutusta olevien osuus oli noussut, keskiasteen suorittaneiden laskenut ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden kohonnut. Parhaimmin koulutettuja olivat muulta Helsingin seudulta muuttaneet,
1 Espooseen muutto laantui, kunnan sisäiset muutot lisääntyivät Espoolaisten määrä lisääntyi vuoden 2009 aikana yli 2 700 hengellä. Lisäys oli pienin sitten edellisen lamakauden 1990-luvulla. Muuttovoittona lisäyksestä oli vain 526 henkeä. Muuttovoiton vähäisyyteen vaikutti Espooseen muuton väheneminen, ei niinkään lähtömuuton kasvu. Tulomuutot tuhatta kantaespoolaista kohti olivat laskeneet 70 henkilöstä 66 henkilöön tuhatta asukasta kohti. Lähtijöiden määrä oli laskenut 65:stä 64 henkeen. Taulukko 1. Muutot Espooseen, Espoosta ja nettomuutto sekä muutot kunnassa 2001- Espoo- Espoosta Muutto- % keski- Espoossa Keskiseen voitto väki- muuttaneita väkiluku Vuosi Lkm Lkm Lkm luvusta Lkm 2001 16 157 14 780 1 377 0,64 23 853 215 054 2002 16 801 14 238 2 563 1,17 24 986 219 217 2003 15 359 14 832 527 0,24 25 902 222 914 2004 16 441 15 395 1 046 0,46 27 768 225 852 2005 17 190 15 186 2 004 0,87 28 452 229 588 2006 16 101 15 215 886 0,38 27 412 233 362 2007 16 451 15 817 634 0,27 26 200 236 533 2008 16 749 15 587 1 162 0,48 24 968 239 806 2009 16 120 15 594 526 0,22 27 485 242 948 Muuttoliike kunnan sisällä sen sijaan vilkastui yli 2 500 muutolla. Asuntoa kunnassa vaihtaneiden määrä oli kasvanut 104 henkilöstä 113 henkilöön tuhatta kanta-asukasta kohti. 2 Muuttotappio muualle Suomeen kasvoi, ulkomailta voittoa Muuttoliike muualta kotimaasta Espooseen oli lopputulokseltaan tappiollinen jo neljättä vuotta peräkkäin. Muuttotappio oli poikkeuksellisen suuri, yli 500 henkeä. Tappion kasvuun vaikutti erityisesti muualta Suomesta muuttojen vähentyminen, mutta myös lähtömuuttojen lisääntyminen. Taulukko 2. Maassamuutto ja siirtolaisuus 2001-2009. Maassamuutto Siirtolaisuus Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto 2001 14 582 13 565 1 017 1 575 1 215 360 2002 15 285 13 222 2 063 1 516 1 016 500 2003 13 917 13 707 210 1 442 1 125 317 2004 14 847 14 050 797 1 594 1 345 249 2005 15 329 14 008 1 321 1 861 1 178 683 2006 14 035 14 053-18 2 066 1 162 904 2007 14 081 14 499-418 2 370 1 318 1052 2008 14 041 14 092-51 2 708 1 495 1213 2009 13 792 14 295-503 2 328 1 299 1029 2 Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010
Myös maan rajojen ulkopuolelta saatu muuttovoitto oli supistunut noin 1 000 henkeen. Muuttovoiton pienenemiseen vaikuttivat sekä ulkomailta että ulkomaille suuntautuneiden muuttojen väheneminen. Espoo sai muuttovoittoa vain13-44 -vuotiaista. Alaikäisiä lapsia menetettiin muuttoliikkeen kautta aikaisempaa vähemmän, vain 65 lasta. Muuttotappiota tuli myös yli 45 -vuotiaista peräti 500 henkeä. Eläkeikäisten osuus tästä oli lähes 60 henkeä. Ikä 0-4 -60 0 2009 2008 5-9 -66-50 10-14 -8 0 15-19 20-24 25-29 219 267 301 293 457 456 30-34 184 263 35-39 88 121 40-44 -42 54 45-49 50-54 55-59 60-64 -81-84 -45-118 -106-158 -146-8 65+ -59 16-400 -200 0 200 400 600 Kuva 1. Espoon muuttovoitto ikäryhmittäin 2008-2009. Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 6,0 % ja Espoosta lähteneistä 6,2 %. Tulomuuttajien osuus oli hieman kohonnut edellisestä vuodesta ja lähteneiden laskenut. Ruotsinkielisten muuttotase oli vain yhden hengen verran voitollinen. Lapsia ja 25-44 -vuotiaita lukuun ottamatta muista ikäryhmistä kärsittiin muuttotappiota. Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010 3
Taulukko 3. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2009 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm 0-6 1 426 8,8 1 461 9,4-35 7-12 464 2,9 494 3,2-30 13-18 778 4,8 667 4,3 111 19-24 4 176 25,9 3 752 24,1 424 25-34 5 539 34,4 5 062 32,5 477 35-44 2 034 12,6 1 955 12,5 79 45-54 930 5,8 1095 7,0-165 55-64 494 3,1 770 4,9-276 65+ 279 1,7 338 2,2-59 Yht. 16 120 100 15 594 100 526 Perinteisesti Espoo on saanut merkittävästi lisäväestöä muulta pääkaupunkiseudulta, mutta kuten edellisenäkin vuonna väestönlisäys seudulta supistui. Espoo sai muuttovoittoa ainoastaan Helsingistä ja naapurikunnista saatu asukaslisäys jäi alle 370 hengen. Taulukko 4. Muutot Espooseen ja Espoosta lähtö- ja tulokunnittain 2009. Espooseen Espoosta Nettomuutto Kunta Lkm % Lkm % Lkm Helsinki 6 382 39,6 5 892 37,8 490 Vantaa 1 304 8,1 1 399 9,0-95 Kauniainen 289 1,8 316 2,0-27 PKS yhteensä 7 975 49,5 7 607 48,8 368 Hyvinkää 107 0,6 150 1,0-43 Järvenpää 101 0,6 148 0,9-47 Kerava 62 0,4 124 0,8-62 Kirkkonummi 588 3,6 901 5,8-313 Nurmijärvi 126 0,8 311 2,0-185 Sipoo 33 0,2 49 0,3-16 Tuusula 76 0,5 140 0,9-64 Vihti 180 1,1 323 2,1-143 Muu Uusimaa 660 4,1 987 6,3-327 Muu Etelä-Suomi 2 023 12,5 1 937 12,4 86 Muut läänit 1 861 11,5 1 618 10,4 243 Ulkomaat 2 328 14,4 1 299 8,3 1029 Yhteensä 16 120 100 15 594 100 526 Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti väestöään muuttoliikkeen kautta noin 870 henkeä. Tappio oli kasvanut kaikkiin muihin kuntiin paitsi Kirkkonummelle ja Vihtiin, vaikka niiden muuttotase olikin Espoolle tappiollinen. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli myös kasvanut selvästi edellisestä vuodesta. Muu Etelä-Suomi oli säilyttänyt paikkansa vähäisen muuttovoiton antajana, mutta muilta lääneiltä Espoo sai merkittävästi pienemmän muuttovoiton kuin vuotta aikaisemmin. Muuttovoitto ulkomailtakin oli supistunut lähes 200 hengellä. 4 Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010
Kuva 2. Espoon muuttovoitot ja tappiot muualle Suomeen ja ulkomaille 2009. Suurin muuttovoitto kohdistui jo kolmantena vuotena peräkkäin Suur-Tapiolan alueelle. Toiseksi eniten muuttoliikkeestä hyötyi Suur-Leppävaara ja kolmanneksi eniten muuttovoittoa sai Vanha-Espoo. Suur-Kauklahti kärsi noin 70 hengen muuttotappion. Taulukko 5. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto suuralueittain 2009. Espooseen Espoosta Nettomuutto % Suuralue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. Suur-Leppävaara 4 311 4 077 234 0,4 Suur-Tapiola 3 195 2 781 414 1,0 Suur-Matinkylä 2 139 2036 103 0,3 Suur-Espoonlahti 2 582 2 532 50 0,1 Suur-Kauklahti 328 401-73 -1,1 Vanha-Espoo 2 618 2 461 157 0,4 Pohjois-Espoo 619 571 48 0,5 Muu alue 328 735-407 -11,2 Koko Espoo 16 120 15 594 526 0,2 Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010 5
3 Muuttaneiden koulutustaso laskenut Vuonna 2009 Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli hieman alhaisempi kuin edellisenä vuonna muuttaneiden. Espooseen muuttaneiden koulutustason lasku on jatkunut jo vuosia. Vuonna 2009 Espooseen tulleista yli 15-vuotiaista lähes 37 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Runsaalla neljäsosalla oli korkeakoulututkinto. Tulomuuttajista vailla koulutusta olevien osuus oli noussut, keskiasteen suorittaneiden laskenut ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden kohonnut. Parhaimmin koulutettuja olivat muulta Helsingin seudulta muuttaneet, mutta heistäkin ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli yli neljännes. Osasta muutoista voi olla kyse opiskelun aloittamisesta pääkaupunkiseudulla, Huonoin koulutustaso oli ulkomailta muuttaneilla, mutta koulutustietojen saatavuus heistä on heikko tai tiedot ovat epäluotettavia. Taulukko 6. Tulo-, lähtö- ja nettomuuton koulutusrakenne muuttoalueen mukaan 2009 (15 vuotta täyttäneet). Muutto- 15 vuotta Ei Keskiaste Korkea alue täyttäneet tutkintoa aste Lkm % % % % Tulomuutto Yhteensä 14 092 100. 37,1 36,8 26,1 H:gin seutu 8 173 100. 27,2 40 32,8 Muu Suomi 4 028 100. 29,6 47 23,4 Ulkomaat 1 891 100. 95,8 1,7 2,5 Lähtömuutto Yhteensä 13 516 100. 27,7 42,6 29,7 H:gin seutu 8 630 100. 25,5 44,3 30,2 Muu Suomi 3 843 100. 26,1 45,8 28,1 Ulkomaat 1 043 100. 52,3 17,0 30,7 Nettomuutto Lkm Lkm Lkm Lkm Yhteensä 576 1481-566 -339 H:gin seutu -457 26-555 72 Muu Suomi 185 190 134-139 Ulkomaat 848 1265-145 -272 Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli myös laskenut, mutta oli korkeampi kuin tulomuuttajilla. Vain perusasteen koulutus oli noin 28%:lla, 43 %:lla oli keskiasteen ja 30 % :lla korkea-asteen koulutus. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli ulkomaille muuttaneissa. Ulkomaille muuttaneissa oli myös enemmän kuin muualle muuttaneissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia. Koulutuksen kannalta katsoen vuoden 2009 muuttovoitto yli 15-vuotiaista oli synkeähkö, sillä muuttovoittoa saatiin vain ilman peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa olevista. Heitä tuli muuttovoittona erityisesti siirtolaisuuden kautta, mutta myös Helsingin seudun ulkopuolelta Suomesta. Jonkinasteisen tutkinnon suorittaneista Espoo kärsi muuttotappiota. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita menetettiin muulle Helsingin seudulle ja korkea-asteen koulutuksen saaneita ulkomaille. 6 Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010
4 Espoon sisällä Suur-Kauklahti muuttovoittaja 1 Kuntien välisessä muuttoliikkeessä muuttotappiota saanut Suur-Kauklahti sai suurimman muuttovoiton kunnan sisältä jo kolmantena vuotena peräkkäin. Samoin yleisesti muuttotappiollinen Pohjois-Espoo sai merkittävän väestölisäyksen muualta Espoosta kuten vuotta aiemminkin. Taulukko 7. Muutot kunnan sisällä suuralueittain 2 ja nettomuutto 2009 (mukana alueiden sisäiset muutot). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto % Keski- Suur-alue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara 6 128 6 399-271 -0,5 60 052 Suur-Tapiola 4 306 4 851-545 -1,3 42 606 Suur-Matinkylä 3 918 4 127-209 -0,6 33 974 Suur-Espoonlahti 5 130 5 066 64 0,1 49 665 Suur-Kauklahti 787 644 143 2,1 6 799 Vanha-Espoo 4 184 4 320-136 -0,4 35 686 Pohjois-Espoo 926 810 116 1,1 10 537 Muu alue 2 106 1 268 838 23,1 3 631 Koko Espoo 27 485 27 485 0 0,0 242 948 Suurimman muuttotappion kunnan sisällä sai Suur-Tapiola, joka menetti asukkaitaan pääasiassa Suur-Leppävaaraan, Suur-Matinkylään ja Vanha-Espooseen. Suur-Leppävaara puolestaan kärsi muuttotappiota Pohjois-Espoon ja Vanha-Espoon välisessä muuttoliikkeessä. Suur-Tapiola on kärsinyt muuttotappiota kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä jo vuodesta 1997. 1 Tilastointiyksikkö kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä on muuttunut v. 1994. Aikaisemmin tilastointiyksikkönä oli muuttaja, vuodesta 1994 tilastossa yksikkönä on muutto. 2 Ryhmään muu alue kuuluvat: kunnassa vailla vakituista asuntoa ja tietymättömissä olevat Suomen lähetystöissä ja vastaavissa toimivat henkilöt tilapäisesti ulkomailla opiskelevat ja asevelvollisuutta suorittamassa olevat laivaväkeen kuuluvina merillä olevat rangaistus- tms. laitokseen suljetut ja sairaalaan hoidettaviksi otetut opiskelun, sairauden tai luottamustoimen takia poissa olevat lyhytaikaisen työsuhteen tai satunnaisen oleskelun takia poissa olevat muut yksityisasunnoissa asumattomat. Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010 7
Kuva 3. Suurimmat muuttovirrat suuralueiden välillä Espoon sisäisessä muuttoliikkeessä 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Pohjois-Espooseen Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) vuonna 2009 sai poikkeuksellisesti Pohjois-Espoo, kun se sai muuttovoittoa sekä kunnan sisältä että ulkopuolelta. Suhteellisesti suurimman kokonaismuuttovoiton sai Suur-Kauklahti. 8 Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010
Taulukko 8. Kokonaismuuttotase suuralueittain 2009 (mukana alueen sisäinen muutto). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Keski- Suuralue Lkm Lkm Lkm % keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara 10 439 10 476-37 -0,1 60 052 Suur-Tapiola 7 501 7 632-131 -0,3 42 606 Suur-Matinkylä 6 057 6 163-106 -0,3 33 974 Suur-Espoonlahti 7 712 7 598 114 0,2 49 665 Suur-Kauklahti 1 115 1 045 70 1,0 6 799 Vanha-Espoo 6 802 6 781 21 0,1 35 686 Pohjois-Espoo 1 545 1 381 164 1,6 10 537 Muu alue 2 434 2 003 431 11,9 3 631 Koko Espoo 43 605 43 079 526 0,2 242 948-407 838 Muu alue 116 48 Pohjois-Espoo -136 157 Vanha-Espoo Sisäinen -73 143 Suur-Kauklahti Ulkoinen 64 50 Suur-Espoonlahti -209 103 Suur-Matinkylä -545 414 Suur-Tapiola -271 234 Suur-Leppävaara -800-600 -400-200 0 200 400 600 800 1 000 Henkeä Kuva 4. Suuralueiden muuttovoitot kunnan sisäisessä ja ulkoisessa muuttoliikkeessä 2009 Suur-Tapiolan, Suur-Matinkylän ja Suur-Leppävaaran kokonaismuuttotase jäi tappiolliseksi kunnan sisäisen muuttoliikkeen tappioiden vuoksi. Vanha-Espoon muuttotase pysyi voitollisena kuntien välisen muuttovoiton ansiosta. Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010 9
6 Syntyvyys laski kuolleisuus nousi Vuonna 2009 syntyi 3 465 uutta espoolaista. Määrä oli 20 lasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleita taas oli 128 henkeä edellisvuotta enemmän eli 1 268. Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui 2 197, mikä on selvästi edellisvuotta vähemmän. Syynä kasvun supistumiseen on lähinnä kuolleiden määrän kasvu. Taulukko 9. Syntyneet, kuolleet ja luonnollinen väestönlisäys 2002-2009 Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönlisäys Lkm 0/00 Lkm 0/00 0/00 2002 3 193 14,6 1 022 4,7 2 171 9,9 2003 3 300 14,8 1 207 5,4 2 093 9,4 2004 3 307 14,6 1 129 5,0 2 178 9,6 2005 3 368 14,7 1 192 5,2 2 176 9,5 2006 3 538 15,2 1 166 5,0 2 372 10,2 2007 3 545 15,0 1 209 5,1 2 336 9,9 2008 3 485 14,5 1 140 4,8 2 345 9,8 2009 3 465 14,3 1 268 5,2 2 197 9,0 Taulukko 10. Kuolleisuus iän ja sukupuolen mukaan 2007-2009. Yhteensä 0-64 -v. 65-74 -v. 75+ v. Vuosi Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Koko väestö 2007 1 209 5,1 357 1,7 233 16,4 619 64,3 2008 1 140 4,8 365 1,7 165 11,1 610 60,9 2009 1 268 5,2 365 1,7 247 15,8 656 62,9 Miehet 2007 658 5,7 239 2,3 151 23,5 268 76,9 2008 579 4,9 233 2,2 103 15,3 243 66,8 2009 684 5,7 242 2,2 143 20,2 299 78,3 Naiset 2007 551 4,6 118 1,1 82 10,5 351 57,2 2008 561 4,5 132 1,2 62 7,3 367 57,5 2009 584 4,7 123 1,1 104 12,2 357 54,0 Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys on noussut vuodesta 2004. Vielä vuonna 2007 hedelmällisyys oli lähes edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2008 kokonaishedelmällisyys laski ja sama kehitys jatkui vuoden 2009 aikana. Hedelmällisyys laski parhaassa synnytysiässä olevilla, mutta ei nuorimmassa eikä vanhimmassa ikäryhmässä. Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli noussut vuoden 2009 aikana, Syynä oli yli 65 -vuotiaiden ja erityisesti 65-74 -vuotiaiden kuolleisuuden selvä nousu erityisesti miehillä. Naisilla kuolleisuus kohosi ainoastaan 65-74 -vuotiailla. Kuolleisuuden taustalla saattaa olla vuoden aikana levinnyt niin sanottu sikainfluenssa. 10 Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010
Taulukko 11. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 1 ja kokonaishedelmällisyysluku 2 2007-2009. Kokonaishedelmällisyys oli laskenut erityisesti Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä. Pohjois-Espoossa sen sijaan kokonaishedelmällisyys oli noussut edellisestä vuodesta ja alueen kokonaishedelmällisyys olikin taas korkein. Toiseksi korkein hedelmällisyys oli Suur-Kauklahdessa. Alhaisin hedelmällisyys oli edelleen Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Ikäryhmät Kokonais- Suuralue 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 hedelmällisyys Suur-Leppävaara 2007 8,3 53,7 105,8 150,1 77,8 13,7 2 047 2008 6,7 44,8 104,5 146,3 68,4 12,6 1 917 2009 5,9 46,7 100,2 147,0 65,3 15,1 1 901 Suur-Tapiola 2007 1,6 14,4 88,0 160,5 74,1 13,8 1 762 2008 3,1 19,7 74,0 168,9 75,7 15,7 1 786 2009 4,7 11,9 83,3 158,3 86,4 11,7 1 782 Suur-Matinkylä 2007 4,9 37,8 95,1 128,9 73,1 14,8 1 773 2008 6,0 38,3 84,8 157,3 67,7 18,5 1 863 2009 8,9 32,3 95,6 122,7 77,4 14,6 1 758 Suur-Espoonlahti 2007 6,5 47,7 122,7 151,9 74,2 17,3 2 102 2008 4,9 57,1 130,7 146,5 66,3 16,6 2 111 2009 3,6 58,0 124,1 153,5 75,6 14,3 2 145 Suur-Kauklahti 2007 4,6 73,3 124,0 125,2 68,8 7,2 2 016 2008 4,4 92,9 162,3 139,6 46,2 31,3 2 384 2009 4,3 107,8 125,3 137,7 80,0 18,0 2 366 Vanha-Espoo 2007 7,7 58,7 135,0 164,9 79,9 15,4 2 308 2008 13,0 74,7 123,0 151,3 78,0 8,3 2 242 2009 6,5 71,2 127,2 142,1 69,6 21,2 2 189 Pohjois-Espoo 2007 6,3 93,0 155,1 162,2 72,1 26,6 2 577 2008 3,1 59,5 191,4 140,4 71,3 13,5 2 396 2009 11,0 97,9 160,0 154,0 73,7 15,3 2 559 Koko Espoo 2007 6,2 43,6 110,9 151,2 75,0 15,4 2 012 2008 5,9 44,3 110,0 147,4 77,8 15,2 2 003 2009 5,8 44,2 106,1 144,2 73,2 15,2 1 944 1 Tietyn ikäryhmän synnyttäjille elävänä syntyneiden lasten määrä (keskiväkiluvun) tuhatta vastaavan ikäistä kohti 2 Kokonaishedelmällisyysluku on ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen summa kerrottuna viidellä. Luku ilmaisee, kuinka monta lasta 1 000 naista synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät kyseisen vuoden tasolla. Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010 11
7 Avioituminen ja avioerot Vuoden 2009 aikana espoolaiset naiset solmivat lähes 1 700 avioliittoa. Määrä oli lähes sama kuin vuotta aikaisemmin. Ensimmäisten avioliittojen osuus solmituista liitoista oli hieman kohonnut ja oli 78,2 %. Toisia avioitumisia liitoista oli 18,3 % ja vähintään kolmannen kerran avioitumisia noin 3,5 %. Taulukko 12. Avioliitot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2009. Naisen Avioliiton järj-.no ikä 1 2 3+ Yhteensä % % % Lkm % -19 2,6 0,0 0,0 34 2,0 20-24 14,8 1,3 0,0 200 11,8 25-29 39,2 9,0 1,7 547 32,3 30-34 26,6 15,8 5,1 403 23,8 35-39 8,2 17,7 23,7 177 10,5 40-44 3,9 15,5 22,0 112 6,6 45-49 3,2 19,7 20,3 115 6,8 50-54 0,8 9,7 13,6 48 2,8 55-59 0,5 6,5 5,1 29 1,7 60-64 0,4 3,2 6,8 19 1,1 65+ 0,1 1,6 1,7 7 0,4 Yht. 100,0 100,0 100,0 1 691 100,0 Lkm 1 322 310 59 Kaikista avioliitoista lähes joka toinen solmittiin naisen ollessa alle 30-vuotias. Ensimmäisistä avioliitoista noin 50 % solmittiin tässä iässä. Kolmannes toisista avioliitoista solmittiin naisen ollessa 30-39 -vuotias ja runsas kolmannes 40-49-vuotiaina. Vähintään kolmatta kertaa avioituneista espoolaisnaisista 42 % oli 40-49 -vuotiaita. Avioeroja tuli voimaan noin 670 vuoden 2009 aikana. Avioerojen määrä oli 40 % solmituista avioliitoista. Eroista 80 % oli otettu ensimmäisestä aviopuolisosta. Ensimmäisistä eroista 37% oli otettu naisen ollessa 30-39 -vuotias ja kolmannes naisen ollessa 40-49 -vuotias. Taulukko 13. Avioerot avioliiton järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2009 Naisen Avioliiton järj-.no ikä 1 2 3+ Yhteensä % % % Lkm % -19 0,2 - - 1 0,1 20-24 3,0 1,8-18 2,7 25-29 11,6 2,7-66 9,8 30-34 18,3 12,6 9,5 115 17,1 35-39 19,2 19,8 4,8 127 18,8 40-44 17,0 18,9 19,0 117 17,4 45-49 15,1 18,9 23,8 108 16,0 50-54 8,5 10,8 19,0 62 9,2 55-59 3,3 5,4 9,5 26 3,9 60-64 3,1 4,5 9,5 24 3,6 65+ 0,7 4,5 4,8 10 1,5 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 674 100,0 Lkm 542 111 21 12 Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010
Antalet Esbobor ökade under 2009 med över 2 700 personer. Av ökningen utgjorde endast 526 personer flyttningsöverskott. Det låga flyttningsöverskottet berodde på en minskning av flyttningen till Esbo snarare än en ökning av emigrationen. Flyttningsrörelsen inom kommunen ökade däremot med över 2 500 flyttningar. Av flyttningen inom landet var flyttningsunderskottet ovanligt stort, över 500 personer. Till det ökade underskottet bidrog särskilt att mängden flyttningar från övriga delar av Finland minskade, men också att emigrationen ökade. Också flyttningsöverskottet från utlandet till Esbo hade minskad till ca 1 000 personer. Esbo fick flyttningsöverskott endast i åldersgruppen 13 44-åringar. Antalet utflyttade minderåriga barn minskade till 65. I fråga om personer över 45 år uppgick flyttningsunderskottet till hela 500 personer. Av dem var nästan 60 personer pensionärer. Inom huvudstadsregionen fick Esbo flyttningsöverskott endast från Helsingfors, och invånarökningen från grannkommunerna understeg 370 personer. Till alla andra kommuner i Helsingforsregionen förlorade Esbo ca 870 personer. Underskottet ökade till alla andra kommuner utom Kyrkslätt och Vichtis, trots att deras flyttningsbalans medförde underskott för Esbo. Flyttningsunderskottet till Nyland utanför regionen ökade också. Det största flyttningsöverskottet noterades för tredje året i rad i området Stor-Hagalund. Näst mest gynnade flyttningsrörelsen Stor-Alberga. För Stor-Köklax noterades ett flyttningsunderskott om ca 70 personer. Utbildningsnivån bland dem som flyttade till Esbo 2009 var något lägre än bland föregående års inflyttare. Den sjunkande trenden i fråga om utbildningsnivå bland inflyttare har fortgått redan i flera år. Av de personer över 15 år som kom till Esbo 2009 saknade nästan 37 procent examen efter grundskolan. En dryg fjärdedel hade högskoleexamen. Bland immigranterna noteras att andelen personer utan utbildning steg, andelen personer som har avlagt examen på andra stadiet sjönk och andelen personer som har högskoleutbildning steg. Den högsta utbildningsnivån fanns bland dem som flyttade in från andra delar av Helsingforsregionen. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 816 22317 Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi www.aluesarjat.fi Espoo intranet Essi omat työkalut Verkkotilastopalvelu