Sivistystoimen toimialan tuloskortit vuodelle 2010 Toimialan visio Sivistystoimen toimialaan kuuluvat toiminnot sisältävät keskeisesti niitä kuntalaispalvelujen tuottamisen tehtäviä, joilla Savonlinna-brändiä, positiivista imagoa ja tulevaisuuden uskoa rakennetaan. Savonlinnan sivistystoimiala järjestää kaupunkilaisille korkeatasoisia peruspalveluita kolmen eri lautakunnan alaisuudessa: koulutuslautakunta (varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus); vapaaaikalautakunta (liikunta- ja nuorisotyö); kulttuurilautakunta (kirjasto, museo ja yleinen kulttuuritoimi). Lisäksi lautakunnat yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa osallistuvat avustuksin ja ostopalvelusopimuksin kullekin lautakunnalle määriteltyjen toimintojen tukemiseen. Palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja kustannustehokasta, henkilöstö korkeasti koulutettua ja ammattitaitoista sekä vastuunsa tuntevaa. 1. Saimaan vesistön ja historiallisuuden avulla vahvistetaan Savonlinnan omaleimaisuutta Suomen kauneimpana kaupunkina Mittarit Tavoite 2010 Toteutuminen 31.12.2010 1.1. Ihanteellinen ja tunnelmallinen sekä ympäristöystävällinen asumisympäristö Saimaan kansallismaisemissa sydämenään historiallinen linna 1.2. Ympärivuotinen kulttuuri ja vapaaaikapalvelujen tarjonta Kotiseutuhistorian tunteminen Kulttuurin ja vapaaaikapalvelujen tärkeysjärjestyksen laatiminen Keskustapuisto ja vanhat rakennukset kpl Kaupungin siisteys (kyselytutkimus) Tapahtumien ja muiden aktiviteettien (kerhot yms.) määrä eri vuodenaikoina (teatteri, urheilu, muut tapahtumat kesä- ja talvikausina) Lähtökohtana, että jokainen lapsi ja nuori tutustuu lähiympäristöön ja osaa arvostaa sen siisteyttä kestävän kehityksen periaatteen mukaan. Kulttuuripalvelujen viiden kärkitapahtuman vakiinnuttaminen. Vapaa-aikapalvelujen nykytason säilyttäminen, kuten esim. vuosittaiset turnaukset ja tapahtumat. Varhaiskasvatussuunnitelmassa yhtenä tavoitteena on lapsen tutustuttaminen lähiympäristöön, kotiseutuun ja Savonlinnan historiaan. Kulttuurilautakunnan esityksen mukainen päätös kärkitapahtumista on tehty kh:ssa 4.10.2010. Vapaa-aikapalvelujen nykytaso on pystytty säilyttämään. Vuosittaiset turnaukset ovat toteutuneet. 1.3. Kaupunkikeskustan kehittämishanke, jossa painopisteenä Olavinkadun kehittäminen bulevardimaiseksi puistokaduksi sekä liikuntamahdollisuuksien parantaminen 1.6 Turvallinen maaseutukaupunki, jossa on myönteinen suomalainen kotiseutuidentiteetti sekä vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen kolmas sektori Uusi pääkirjasto keskeiselle paikalle. Kulttuuritapahtumayhteis-työ yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa. Riittävä määrä liikunta- ja ulkoilupaikkoja ja otetaan huomioon kevyen liikenteen väylät liikkumispaikkasuunnittelussa. Hyvät peruspalvelut ovat seudun houkuttelevuuden kannalta yhteisöllisyyden ja välittämisen keskiössä. Osallistumisen mahdollistava toiminta, kuten kodin ja kasvatusyksiköiden yhteistyö. Yh- Kaavoitetut/rakennetut m2 Investoinnit Yhteistyötapahtumien Tilojen käyttöaste. Turvallisuustilastot. Huoltajien vanhempainillat Oppilaskuntien ja vanhempainyhdistysten määrä ja kokoontumiskerrat. Seurojen ja järjestöjen kuuleminen ja yhteisten tapaa- 1 Kirjastosuunnitelma, rakentamisvalmius vuoden 2011 alussa. Kumirouhekenttä valmis kesällä 2010. Nykytaso. Tehdään kevyen liikenteen väylien liikuntasuunnitelma ja kaupunkipuisto Talvisaloon. Vanhempainillat 1-2 vuodessa Tuetaan harrastuksia talouden antamien mahdollisuuksien mukaan. Koulujen kerho- Kirjastosuunnitelma valmis, rakentaminen alkaa kesällä 2011. Kumirouhekentän vastaanotto oli lokakuussa. Osallistuttu Active City - työryhmän mukana kaupungin keskusta-alueen liikuntamahdollisuuksien kehittämisen suunnitteluun, joka sisältää mm. kevyenliikenteen väylät. Järjestetty vanhempainiltoja 1-2 vuodessa, sekä varhaiskasvatuksessa että kouluissa. Oppilaskunnan tapaamisia keskimäärin kerran kuukaudessa. Toimintarahat jätettiin maksamatta, muuten tuettiin alle 18-vuotisten salivuoroja.
teistyö seurojen, järjestöjen ja vapaaaikatoimen välillä. Kulttuuriharrastusmahdollisuudet sivistystoimen sisällä. Myönteisen suomalaisen kotiseutuidentiteetin ja yhteisöllisyyden vahvistaminen lasten ja nuorten kasvatuksessa misten Kulttuuritilaisuudet sivistystoimen sisällä. Yhteistyötapahtumien toiminta vakinaistetaan. Kouluissa perinteiset juhlatilaisuudet ja oppilaskunnan ideoimat tapahtumat. Pyritään, että kaikissa kouluissa Itsenäisyyspäiväjuhla ja veteraanipäivä, jossa on veteraani puhumassa. Tehdään suunnitelma kulttuuripolkupaketiksi koululaisille. Nykytaso. Savonlinnan Seudun Liikunnan järjestämää välituntitoimintaa kaikilla kouluilla. Kerhot toimivat aktiivisesti korvamerkattujen valtion avustusten turvin. Koulujen juhlissa ja tilaisuuksissa ovat korostuneet koulujen vahvuudet ja suomalainen juhlaperinne, kuten itsenäisyyspäiväjuhlat. Kulttuuripolku hyväksyttiin kulttuuri- ja koulutuslautakuntien 2011 käyttösuunnitelmiin. Tapakasvatuksen edistäminen Tapakasvatukseen kiinnitetään huomiota. Opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmissa yhteisöllisyyden ja myönteisen suomalaisen kotiseutuidenttiteetti tavoitteeksi Lapsikohtaiset suunnitelmat käyty läpi huoltajien kanssa.. 2. Savonlinnassa tehdään strategista elinkeinopolitiikkaa, joka on yritys- ja yrittäjälähtöistä Mittarit Tavoitetaso 2010 Toteutuminen 31.12.2010 2.1. Venäjän markkinoiden hyödyntäminen ja yritysten liiketoimintaedellytysten kehittäminen Venäjän markkinoille sekä venäläisten yritysten sijoittuminen Savonlinnaan osana EU:n pohjoista ulottuvuutta Venäjän B2- kielen suunnitelmallinen opiskelu. Vuodenvaihteen tapahtumatarjonnan kehittäminen yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa sekä markkinoinnin tehostaminen Venäjän kielen opiskelijoiden määrä yläasteella ja lukioissa. Venäläisten matkailijoiden määrä tapahtumissa. Venäjän kieliopinnot siten, että kielipolku Mertalasta ja Talvisalosta lukioon vakiintuu ja vahvistuu. Määrän nostaminen nykytasosta. Riittävän vahvan ja elinkelpoisen B2 venäjäpolun peruskoulun jatkoksi saatu maakuntaliitolta kolmen vuoden lisärahoitusta 90 000 euroa lukioille Savonlinnassa, Mikkelissä ja Pieksämäellä. 2.2. Itä-Suomen yrittäjämyönteisin kunta, missä kaikki kaupungin toiminnot viritetään yrittäjyyden edistämiseen strategisen elinkeinopolitiikan avulla. Venäjä A2 kieleksi Koulu ja opettajat mukaan tiiviimpään yhteistyöhön yritysten kanssa. Yrittäjä- ja yrittäjyysmyönteisyys näkyy myös toiseen suun- venäjä A2 kieli Yrityskontaktien määrä ja laatu. Suomen yrittäjien kyselytutkimus. 2 Selvityksen ja suunnitelman laatiminen Yrittäjyyskasvatus kaikki oppiaineet läpäisevänä tarjottimena opetussuunnitelmassa. Yritykset sitoutuvat käyttämään osaavaa paikallista nuorisoa. Loka/marraskuussa 2010 tehdyn kyselyn perusteella 1.1.2011 aloittaa A2- venäjän ryhmä Nojamaan koululla. Ryhmässä mukana myös Nätkin koulun oppilaita. Opettajien TET, työelämään tutustumisjaksot pidetty. Kesätöitä lamasta johtuen liian vähän.
2.3. Savonlinnasta tulee järvimatkailun pääkaupunki, jolloin Savonlinna on yksi johtavista ja innovatiivisista ympärivuotisista matkailukeskuksista, missä kaupunkikeskusta sekä siihen verkottuvat lomakylät muodostavat yhdessä valtakunnallisesti merkittävän matkailukeskittymän. taan, yrityksistä nuoriin kuntalaisiin ja palveluiden käyttöön. Vuorohoidon turvaaminen yritysten työntekijöiden lapsille. Yksityisen liikuntahallihankkeen tukeminen. Brändit ja innovaatiot syntyvät perusosaamisen kautta, jota Savonlinnan sivistystoimen eri sektoreilla on jo ennestään. Kulttuuri-, vapaa-aika- ja matkailutoimijoiden yhteistyön tiivistäminen. Valitaan strategiset kärkitapahtumat, joiden avulla matkailu ympärivuotistetaan. Vuorohoitotilastot Yksityisten matkailuinvestointien volyymi Viisi kärkitapahtumaa ja niiden kävijä Matkailijamäärä Kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen. Tuetaan liikuntahallisuunnitelman toteutumista. Yhteistyö- ja suunnittelutiimin perustaminen valtion, kaupungin, matkailun koulutuksen, tutkimuksen ja yrittäjien kesken. Löydettävä ne strategiset kärjet ja vahvuudet, joista brändi vahvistuu (kuten Oopperajuhlat). Vakiinnutetaan kärkihankkeiden rahoitus. Vuorotöissä käyvät ovat saaneet lapsensa hoitoon. Kiinni yrittäjän saamasta rahoituksesta. Yhteistyö- ja suunnittelutiimiä ei ole perustettu, mutta yhteistyötä on tehty Linnankadun kehittämishankkeen yrittäjäverkostossa. Uusia yhteistyötiimejä perustetaan Lakeland Events hankkeen toimesta. 2.4. Maailmalla merkittävä paperi- ja selluloosateollisuuden koneita ja laitteita suunnitteleva sekä valmistava teknologiateollisuuskeskittymä, Savonlinnan teknologiapuisto Noheva Valinnaisuutta voitava lisätä erityisesti lukion scienceaineissa. Työelämään tutustuminen omalla paikkakunnalla. Scienceaineiden (matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto) ylioppilaskirjoitusten arvosanat. Työelämäyhteyksien määrä ja laatu. Maan keskiarvon yläpuolella. Nykytaso. Tavoite saavutettu. Jatkettu opetussuunnitelmalähtöisesti työelämäyhteyksiä ja koulukohtaisia ystävyyskoulusuhteita. 2.9. Kaupungin kaupallisten keskusten vetovoimaisuuden vahvistaminen 2.10. Maailman tunnetuimpiin kuuluvan Savonlinnan oopperajuhlien, luovan talouden, kulttuurimatkailun ja yrittäjyyden avulla syntyvä vahva elinkeinoala Yhteistyö venäläisten koulujen kanssa. Yhteistyö muiden maiden koulujen kanssa. Sujuva palvelu eri kielillä. Sivistyspalvelut tärkeä lähtökohta päämäärille. Eri vuodenaikoina pidettävät tapahtumat. Ystävyyskoulusuhteet Kielitaito osana kaupankäynnin palvelua. Mertalan ja Taidelukion musiikkiluokkien oppilas Viiden kärkitapahtuman kokonaiskävijämäärä Uusien kulttuurialan yritysten määrän lisäys. luokille 7 9 ja lukiolaisille Kielitaidon vahvistaminen osana yrittäjyys- ja kansainvälisyyskasvatusta. Nykytaso, turvattava musiikkiluokkien resurssit. Seurataan kulttuuriyritysten määrän kehitystä. Kävijätavoitteet: Ooppera 54600 Kielitarjonta on niin laajaa kuin tuntiresurssit ja oppilaiden kielivalinnat antavat mahdollisuuksia. Musiikkiluokat toimivat ja Taidelukiossa reilu 100 ja Mertalassa luokilla 1-9 reilut 150 musiikkilinjalaista. Kävijät: Ooppera 64426 Baletti 3960 Teatteri 15280 Museo 26915 3
Baletti 5000 Teatteri 20000 Museo 26000 Savonlinnasali 56000 Orkesteri 6500 Jäälinna 20000 Savonlinnasali 30128 Orkesteri 4355 Jäälinna-tapahtuma toteutui pienimuotoisena ilmaistapahtumana. 2.12. Savonrannan taajamasta kehitetään vetovoimainen matkailukohde Piippuhallin roolin vahvistaminen. Kävijämäärä 1000 Piippuhallin markkinoinnin tehostaminen. Kävijöitä 403 (yksi näyttely heinäkuun ajan). Nettimainontaa lisättiin. 3. Koulutusta ja osaamista kehitetään yrityslähtöisesti ja korkeakoulutusta vahvistaen Mittarit Tavoitetaso 2010 Toteutuminen 31.12.2010 3.1. Yliopisto, ammattikorkeakoulu- ja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) ja kielitaidon osaamisen avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työvoima yrityksille sekä luomaan uutta yritystoimintaa ja verkostoja; insinöörikoulutus. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle Yliopistopaikkakunnan status on koulutuksellisesti tärkein; Yleissivistävän koulun tuntikehys pidettävä nykytasolla; hyvälaatuinen perusopetus on paras tae menestyä jatkoopinnoissa. Lukiosta ja ammatillisesta koulusta osaavia opiskelijoita yliopistoon ja ammattikorkeakouluun. Ammatillisen koulun yhteyteen osaamista, jossa suoritetaan yo-tutkinto. Toimiva opintoohjaus. Turvataan olemassa oleva osaaminen, jonka pohjalta uusi luova talous ja innovaatiot kehittyvät. Opiskelijoiden määrä - OKL - AMK - Sami Alueelle työllistyvien osuus valmistuneista Pisa tutkimus Ylioppilaaksi kirjoittaneiden määrä ja kirjoitettujen aineiden määrä sekä saadut arvosanat. 2. asteen koulutuksen yhteistyön määrä (ns. Paradigmahanke) Opintojen keskeyttäminen toisella asteella. 3.2. Luodaan toimiva teknologiapuisto - konsepti, jonka avulla vahvistetaan painopistealueilla teknologiayritystoimintaa sekä edistetään yritysten tuloa Savonlinnaan 3.3. Luodaan vahva yrityslähtöinen osaamisrakenne kehittämisprofessuuri-johtoisine tutkimusryhmineen vahvistamaan tutkimus- ja kehitystoimintaa yrityksissä Teknologiapuistossa työskentelevien määrä TEKELkriteereiden täyttyminen Professoreiden Valmistuneiden Kaikki osaamisen kehittäminen lähtee toimivasta perusinfrasta: Toimivat opetuksen peruspalvelut sekä alueellinen että valtakunnal- 4 Tuetaan yliopiston kampuksen taito- ja taidepainotteista opettajakoulutusta nivellettynä kaupungin päivähoito- ja koulupalveluihin. Yhteistyötä kaikkien koulutussektoreiden välillä kehitetään, samoin yhteistyötä Savonlinnan kesäyliopiston ja koulutus- ja kehittämiskeskuksen (SKK) kanssa. Sami alle 10 % lukio alle 5 % 2. asteen oppilaille mahdollisuus osallistua kursseille yhteistoimintajakson aikana. Turvataan perusopetuksen ja lukion tuntikehys samalla kun ikäryhmät vielä hieman pienenevät ja oppilaskohtaiset kulut väkisin kasvavat. Ikäluokasta noin puolet käy läpi lukiokoulutuksen, lisäksi ylioppilastutkinnon suorittaa -Opettajankoulutus Savonlinnan kampus n. 600 opettajaksi opiskelevaa. Sisäänotto yhteensä 150/ vuosi. -AMK Savonlinna 826 opiskelijaa. Ensi lukuvuonna aloituspaikkojen määrä on 203 (luvussa nuoret, aikuiset ja ylempi amk koulutus). Yhteistyö koulutuksen järjestelyissä tuonut hyviä tuloksia ja myös hankerahaa. Opintojen keskeyttäminen lukioissa n. 1-3 % ja Samilla n. 5-6 % Perusopetuksen ja lukion tuntikehys suurin piirtein samalla tasolla. Taso on voitu perusopetuksessa turvata OPH:n ryhmäkoon pienentämiseen varatulla erityisavustuksella 150.000 euroa vuositasolla. Ikäluokasta noin puolet suorittaa lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkinnon suoritti keväällä muutama amma-
linen kilpailuvaltti (kyselyt asiakkaille). n. 5-10 % ammatillisen koulutuksen oppilaista. tillisen koulutuksen oppilas. 3.4 Itä-Suomen yliopiston kolmannen kampuksen OKL:n toimintojen valtakunnallisen profilaation kehittäminen Taidelukiossa ja lyseon lukiossa opiskelevien Ensisijaisten hakijoiden määrä Tutkimuksen ja koulutuksen tarjonnan laajuus ja laatu Taidelukiossa 301 ja lyseon lukiossa 429 opiskelijaa. 619 hakijaa, 45 hyväksytty luokanopettajan koulutukseen + OpeArt- 124 hakijaa (25 hyväksytty). 5. Kehitetään ja turvataan laadukkaiden palvelujen saatavuus Mittarit Tavoitetaso 2010 Toteutuminen 31.12.2010 5.1. Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi 5.2. Palvelut organisoidaan tehokkaasti johtamista, rakenteita ja toimintatapoja voimakkaasti uudistamalla 5.3. Palveluverkko ja tilakustannukset rationalisoidaan 5.4. Palvelu- ja hallintoprosesseja tehostetaan tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä Varhaiskasvatus-, peruskoulu- ja lukiopalvelujen voimavarat turvataan kaikkein tärkeimpänä palveluna. Laaja johtamiskoulutus kaikilla tasoilla. Kustannusvertailut. Taataan hyvä laatu myös harvinaisemmissa oppiaineissa. Lisätään päiväkotien ja koulujen turvallisuutta uuden teknologian suomin keinoin. Latujen kunnossapidon seurantajärjestelmän Periaate: 1) luovutaan turhista seinistä ja lisätään kasvatusta ja opetusta 2) selkeä palvelurakenne Opetusryhmien keskikoko. Riittävästi monipuolisia päivähoitopaikkoja. Kustannukset päivähoidossa, peruskoulussa ja lukiossa per lapsi /per oppilas. Palvelujen laadun mittaus henkilöstölle ja asiakkaille. Koulutettujen johtajien Euroa/asukas (tai oppilas tms.) verrattuna 20-40 000 asukkaan kuntiin Tilakustannukset verrattuna 20-40 000 asukkaan kuntiin. Tilakustannusten määrän väheneminen. Tilaneliöt per päivähoitolapsi/ per oppilas. Tieto- ja viestintäteknologiset hankkeet. Sähköisten prosessien 5 N. 870 päivähoitopaikkaa. Opetusryhmien keskikokoa pyritään alentamaan mm. Ministeriön erityisavustuksen turvin. Kustannustehokkaampi kuin maantieteeltään vastaavat vertailukaupungit (asukkaat 20 000 40 000). Perusopetus vuonna 2012, päivähoito vuonna 2011. Johtajakoulutusta sivistystoimen kaikilla sektoreilla annetaan lisää. OPH:n ja Tilastokeskuksen ja verrokkikaupunkien vertailut. Päivähoito- ja kouluverkon suunnitelman päivittäminen jatkuu. Tilojen monikäytön suunnittelu. Eivät ylitä valtakunnallisia vertailulukuja. Uuden viestintäteknologian avulla vahvistetaan monipuolisen oppimisen mahdollisuuksia ja yhteydenpitoa lasten ja oppilaiden vanhempien kesken. Koulujen oppilaskuntatoiminnan tukeminen Yläkouluissa reaaliaikaiseen poissaoloseurantaan siirtyminen. Liikuntapaikat.fi vai- Päivähoitopalveluissa ollut käytössä lähes 900 hoitopaikkaa. Palvelujen kysynnän vuoksi hoitopaikkoja on jouduttu lisäämään. Kustannustasosta vertailukelpoiset valtakunnalliset tiedot ovat käytettävissä vasta noin vuoden päästä. Täydennyskoulutus. JET-koulutuksen 3. kierros käyntiin kesäkuussa. Vertailutietoja seurattu usean kaupungin kesken, mm. Imatran kaupungin. Päivitys jatkuu vuonna 2011, sisältäen myös tilatarkastelun. TVT-välineitä hankittu valtuuston päättämällä investointirahoituksella. Koulutoimen TVT-strategia päivitetty keväällä 2010 ja hyväksytty koulutuslautakunnassa 22.9.2010. On toteutettu.
käyttöön otto mikäli järjestelmälle saadaan rahoitus. heittainen käyttöönotto. 5.5. Väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarvemuutokseen vastataan 5.6. Terveyden edistäminen 5.7 Prioriteettinä lapsiperheet Ikäihmisille soveltuvien vapaaaikapalvelujen tuottaminen Terveysliikuntaan houkuttelevia suorituspaikkoja monipuolisesti eri ikäryhmille. Lasten ja nuorten terveystietoisuus Perheiden eri elämäntilanteisiin sopivat peruspalvelut lapsille ja heidän vanhemmilleen. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman toteutus. Lähiliikuntapaikat ja leikkipuistot. Palvelujen määrä Hyvin hoidettujen liikuntapaikkojen Kävijämäärät -uimahalli -jäähalli Millaisia palveluja on ja onko säädöksiä noudatettu. /lapsi verrattuna 20-40 000 asukkaan kuntiin Lasten osuus väestöstä. Käydään vapaaajanpalvelut läpi ikäihmisten näkökulmasta. Saavutetaan vuoden 2009 kävijätaso ja palvelutuotannon määrällinen taso. Kouluissa vahva valistus ja käytännön toiminta sokeria, päihteitä, tupakkaa, huumeita ja alkoholia vastaan. Toimivat ja monipuoliset peruspalvelut. Lapsille suunnattujen toiminnallisten paikkojen pitäminen turvallisina, kuten päiväkotien ja koulujen pihat. Tarkastelua ei ole toteutettu. Liikuntapaikkojen kävijämäärät kasvaneet. Terveysvalistusta painotettu ja jatkettu liikuntaa edistävää toimintaa kouluissa opetussuunnitelman mukaan. Päivähoitopaikkoja on lisätty. Piha-alueita on korjattu yhteistyössä tilapalvelun kanssa. 6. Kannustetaan henkilöstöä sitoutumaan tavoitteisiin Mittari Tavoitetaso 2010 Toteutuminen 31.12.2010 6.1. Hyvä henkilöstöjohtaminen turvaten kokonaisvaltaisesti henkilöstön työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden työuran eri vaiheissa Hyvät esimies- ja työyhteisötaidot Kehityskeskustelut Kehityskeskusteluiden toteutuminen Esimieskoulutus ja koko henkilöstön työyhteisökoulutus Kehityskeskustelu toteuma 100 % Osallistuminen 100 % Kehityskeskustelut on suurimmalta osalta käyty. Esimieskoulutus on toteutunut. 6.2. Henkilöstön yhdenvertainen, tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu Osallistumisen mahdollisuus ja palaute Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskysely keskiarvo vähintään 3,5 Seuraavan kerran vuonna 2011. 6.4. Parannetaan palkkausjärjestelmän toimivuutta 6.5. Tulosvastuullisuus 6.3. Henkilöstön osaamisen selvittäminen suhteessa tuotettaviin palveluihin ja palvelurakenteeseen Ammattitaitoinen henkilöstö ja koulutustarve Toimivat palkkausjärjestelmät Talousarviossa asetettujen ta- Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma ja koulutustarpeen selvittäminen osana kehityskeskusteluja. Koulutuspäivien määrä ja laatu Käytössä selkeät, ymmärrettävät ja toimintaympäristöön sopivat ohjeet Kaikille esimiehille asetetaan kehityskeskustelujen toteuma 100 % täydennyskoulutus toteutuu lakimuutosten ja muiden ajankohtaisten muutosten osalta Esimiehet perehdytetty voimassa olevien ja uudistettujen ohjeiden käyttöön vuoden 2010 aikana Tavoitekortit kaikille esimiehille Tavoitteissa pysytty. Lakisääteistä ja opetussuunnitelmaan liittyvää täydennyskoulutusta pystytty tarjoamaan erityisesti avustusten kautta. Käyty läpi johtoryhmissä. Tavoitteet esimiehille johdettu talousarviosta koko 6
voitteiden saavuttaminen 6.6. Uudistuva muutoskykyinen, hyvinvoiva työyhteisö ja nykyaikaiset toimintatavat Tulosvastuullisuuden ymmärtäminen, sairauspoissaolojen hyödyntäminen työhyvinvoinnin parantamiseksi. Henkilöstökyselyn hyödyntäminen tavoitteet talousarviosta johdettuna. Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskysely. Tietojärjestelmien käytön tehostuminen. Kuvatut toimintaprosessit. Uudet työmenetelmät. Vähentyneet työvaiheet. Sairauspoissaolojen vähentyminen. Kehittämistoimenpiteiden toteutuminen 100 %. Työprosessit määritelty ja kuvattu. toimialalla. Sairauspoissaolot lisääntyneet 207 kalenteripäivää (6 985 6 778 kalpv). Henkilöstökyselyt ja työprosessit toimenpiteineen käyty läpi. 7. Talous tasapainotetaan 7.1. Henkilöstön saatavuus ja oikea mitoitus 7.4. Hallintokunnissa toteutetaan tuottavuus- ja kustannustehokkuusohjelmat sekä palvelujen sopeuttaminen talouskehyksiin 7.5. Osaava palvelujen ostaminen, ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu Hyvä toimialan työnantajaimago. Lakisääteiset palvelut tuotettava. Sopivan kokoinen palvelurakenne, päivähoito- ja koulu- ja kirjastoverkko. Yhteistoiminta yli hallintorajojen. Saadaanko palvelujen ostoissa sitä mitä tilataan. Mittarit Tavoitetaso 2010 Toteutuminen 31.12.2010 Kelpoisuuden omaava henkilöstö. Henkilöstön määrä suhteutettuna tuotettuihin palveluihin Vertailukelpoisen Benchmarking patteriston kehittäminen: OPH ja Tilastokeskus sekä itäsuomalainen vertailukaupunki Ostopalvelujen hintakehitys Noudatetaan kelpoisuussäädöksiä. Tavoitellaan mahdollisimman tehokasta henkilöstömäärää normien puitteissa. Toiminta Palvelurakennetta karsittava. Hinta suhteessa omaan tuotantoon oltava edullisempi. Kelpoisen henkilöstön saatavuudessa ei suuria ongelmia (pl. esim. koulupsykologi). Henkilöstö vastaa normien edellytyksiä. Tiukka talous ja kustannustehokkuus jatkuvassa tarkkailussa. Palvelujen laatua voidaan parantaa ulkopuolisen rahoituksen avulla; sivukirjastot lakkautettu, päiväkoti- ja kouluverkkotarkastelu jatkuu. Omana tuotantona kustannukset olisivat suuremmat. 7
8. Uudistetaan päätöksenteko- ja hallintojärjestelmää Starteginen päämäärnestystekijä Kriittinen me- Mittarit Tavoitetaso 2010 Toteutuminen 31.12.2010 8.1 Joustava, nopea ja vastuuta korostava hallinto Asiakaslähtöisyys. Riittävä henki- Käsittelyprosessien kesto Saadaan virastovahvuudesta puuttuva yksi henkilötyövuosi lisää Puuttuu edelleen tuo yksi henkilötyövuosi. 8.2 Toimiva ohjausja johtamisjärjestelmä sekä ammattitaitoiset esimiehet 8.3 Konserniohjauksen ja -johtamisen sekä konsernirakenteen uudistaminen 8.5 Poikkihallinnolliset ohjelmat (lapset ja nuoret sekä perheet, ikäihmiset, Venäjä, yrittäjyys, kestävä kehitys) löstön Selkeät vastuuja johtosuhteet. Tulosvastuun korostaminen. Toisen asteen välisten yhteistoimintaa edistävien hankkeiden hyödyntäminen Poikkihallinnollisen Lasten ja nuorten ohjelman (LNO) saama resurssi Talousarviossa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Esimiesten täydennyskoulutuspäivien Ristiin opiskeltavien kurssien määrä Lasten ja nuorten osallistuminen oppilaskuntatoimintaan Ohjelmat kpl työvoimaa. Esimiehiä koulutetaan esim. 60 op:een johtamiskoulutuksessa. Kaikille on määritelty tehtäväkuvaus. Vaihtokurssien lisääntyminen LNO:n toteuttaminen alkaa: Lisätään lasten ja nuorten mahdollisuutta osallistua harrastuksiin ja päätöksen tekoon talousarvion puitteissa. Esimieskoulutuksen uusi kierros alkanut. Kaikilla tehtäväkuvaus. 6-jaksojärjestelmän ansiosta toisen asteen yhteiset kurssit lisääntyneet voimakkaasti. Ohjelma on hyväksytty kesäkuun valtuustossa. 8
Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö SIVISTYSTOIMI Vapaa-aikalautakunta 350 Vapaa-aikatoimipalvelut Sivistystoimenjohtaja Markku Kankkunen Toiminnalliset tavoitteet 2010 350 Nuorisotoimi Nuorisoverstaan toimintaa vahvistetaan siten, että vastataan nuorisotyöttömyyteen yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Avu-paja projektin jatkon varmistaminen. Päihde- ja tupakoimattomuusvalitustoiminnan vahvistaminen. Taajama-alueen nuorisotilojen kehittäminen lähipalveluperiaatteella. Nuorten leirit ostetaan tarpeen mukaan. 351 Liikuntatoimi Terveysliikunnan edistäminen osallistumalla esim. eri kuntoliikuntatapahtumien järjestelyihin. Nykyisten liikuntapaikkojen ylläpitäminen ja niiden käytön mahdollistaminen kuntalaisille. Liikunnan järjestäminen erityisryhmille, sekä lapsille ja nuorille yhteistyössä järjestöjen kanssa. Tiivistetään yhteistyötä liikuntajärjestöjen ja yhdistysten kanssa. Liikuntanäkökulman vahvistaminen kaupunkikeskustan suunnittelussa. Kaikkien liikuntapaikkojen taksoja nostetaan keskimäärin 6 % painottaen taksoja kuitenkin siten, että ne lähestyvät valtakunnallisia keskiarvotaksoja. Monitoimihallihankkeen tukeminen. Talvisalon kumirouhekentän käyttöönotto. Frisbeegolfkentän selvittäminen yksityisrahoituksen toteuttamana. Toiminnalliset tavoitteet 2011-2013 350 Nuorisotoimi Nuorisoverstaan hankerahoituksen varmistaminen ja kasvattaminen (2011 2013). Uusi tarkastelu nuorisotoiminnan ostopalvelun sopeuttamisesta pieneneviin ikäluokkiin (2011 2013). Liikunnallisen kaupunkipuiston kehittäminen Talvisaloon 2011 2013). 351 Liikuntatoimi Liikuntatapahtumien lisääminen yhteistyössä seurojen ja yhdistysten kanssa (2011 2013). Savonrantalaiset yhdistykset ym. ryhmät saavat käyttää kunnanviraston, koulukeskuksen ja Sampolan tiloja 2009 2011 vuoden 2008 ehdoilla. Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit Kuntalaiskyselyt nuorilta neljän vuoden välein. Kuntalaiskyselyt liikuntapalveluista 2009 neljän vuoden välein. Uimahallin ja jäähallin tulojen seuranta. Kysyntä ja laajuustiedot TP 2009 TA 2010 TP 2010 Asukasmäärä 27 742 27 700 27 685 Nuoriso 0-28 vuotiaat 8 291 8 389 8 165 Nettomenot/nuoriso 36 29 37 Nettomenot/asukas, liikuntatoimi 50 49 50 Vapaa-aikaltk:n kokoukset 5 5 7 Talous TP 2009 TA 2010 + TA-muutos TA 2010 + TP 2010 Poikkeama katesiirrot *) TA-muutos Toimintatulot 550 595 513 497 0 513 497 610 689-97 191 M uutosprosentti 10,9 % Toimintamenot 2 171 030 2 157 563-19 115 2 138 448 2 239 907 101 459 M uutosprosentti 3,2 % Toimintakate -1 620 436-1 644 066 19 115-1 624 951-1 629 218 4 268 M uutosprosentti 0,5 % Suunnitelmapoistot 66 566 70 013 0 70 013 69 485-528 M uutosprosentti 4,4 % Yli-/alijäämä -1 687 001-1 714 079 19 115-1 694 964-1 698 703 3 739 M uutosprosentti 0,7 % 9
Poikkeama Toimintakulujen ylitys 101 459,12 euroa Talousarviossa määrärahat oli arvioitu toimintaan nähden liian pieneksi. Toimintakulut ylittyivät 101 459,12 euroa ja vastaavasti toimintatuotot ylittyivät 97 191,44 euroa. Nuorisoverstaan menot ja tulot ylittyivät noin 50 000 euroa. Tavoitteiden toteutuminen 350 Nuorisotoimi Nuorisoverstaan ja Avu-pajan toiminta oli vilkasta koko vuoden 2010 vilkasta ja Avu-pajan toiminta saatiin turvattua vuoden loppuun saakka, käytännössä sekä Avu-paja että nuorisoverstas olivat täystyöllistettyjä koko vuoden ajan. 351 Liikuntatoimi Vapaa-aikatoimi oli mukana Savonlinnan liikuntastrategia-työryhmässä, joka on muun muassa tehnyt esityksen kaupungin kevyenliikenteen väylien, sekä Kirkkopuiston kehittämiseksi. Vapaa-aikatoimi oli mukana myös Liikkuva Savonlinna tapahtuman järjestelyissä. Nykyisiä liikuntapaikkoja pystyttiin pitämään yllä pienevistä resursseista huolimatta. Ainoastaan Aholahden 7 km:n kilpaladun hoidosta luovuttiin. Taksoja korotettiin 1.1.2010 alkaen suunnitelman mukaisesti. Talvisalon kumirouhekentän rakennustyöt valmistuivat lokakuussa kentän osalta. Kentän pukuhuoneen valmistumiseen vaikutti Talvisalon koulun rakennustyömaan aikataulu. Frisbeegolfradan rakentamista yksityisrahoituksella selvitettiin kirjein tiedustelemalla n. 15 yrityksen halukkuutta osallistua rakentamiskustannuksiin mainostilaa vastaan. Yhtään yritystä ei vastannut kyselyyn. Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2010 TP 2010 Nuorisotoimen leiritoiminnan vähentäminen 15 000 15 000 Avustuksista leikattu vuoden 2009 tasosta 9 451 0 Yhteensä 24 451 15 000 Tasapainottamistoimenpiteiden toteutuminen Tasapainottamistoimenpiteenä nuorisotoimen leiritoiminnan vähentäminen toteutui. Avustusten leikkaus ei toteutunut, koska kaupunginvaltuusto lisäsi 16.11.2009 186 urheiluseurojen avustuksiin 9 451 euroa. *)katesiirrot = työllisyydenhoito 10