Yhteiskunnallinen eriarvoisuus - ohjelma n tutkimuspäivä 23.9.2013 Sakari Karvonen
Yhteiskunnallinen eriarvo vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvointiin Eriarvoisuuden kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle ja elämäntavalle Eriarvon vähentämiseksi tarvitaan tietoa eriarvoisuuden syntymekanismeista, ja eri toimien vaikuttavuudesta Ohjelman tavoite ja keinot: edistää tutkimus- ja kehittämistoiminnan laatua ja tehokkuutta rakentamalla toimijoiden välille yhteistyötä edistämällä tutkimusaineistojen yhteiskäyttöä verkostoimalla tutkimushankkeita Ohjelmaan osallistuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Kansaneläkelaitos sekä Eläketurvakeskus ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Yhteistyötä useiden yliopistojen kanssa
Osahankkeet (yhteyshenkilöt) 1) Suomalaisen hyvinvointimallin sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys (Marja Vaarama) 2) Eriarvoisuus elämänkulussa (Sakari Karvonen) 3) Työelämän eriarvoisuus (Irja Kandolin ja Mikko Härmä) 4) Terveyden ja toimintakyvyn sosiaaliset erot, niiden määrittäjät ja kaventamisen keinot (Eila Linnanmäki, Seppo Koskinen, Tuulia Rotko) 5) Palvelujen ja sosiaaliturvan komplementaarisuus (Pasi Moisio)
Ohjelman tuotoksia ja tapahtumia Arviointikatsaus politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen ja terveyserojen vähentämisessä Work, Well-being and Wealth: Active Ageing at Work konferenssi Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi -tutkimus (Maamu) Kaventaja-verkkopalvelun kehittäminen Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta? -seminaari yhdessä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa Terveys 2011-tutkimus EU:n yhteisen ohjelmasuunnittelun koordinaatiohanke J-AGE Mikrosimulointimallin pilottiversion käyttöönotto
Monitieteinen kehikko eriarvoisuuteen
Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja vaikuttavuus Tutkimusnäyttö vaikuttavuudesta pikemmin poikkeus kuin sääntö Tutkimustiedon tarve suurta kautta linjan, erityisen vähän tiedetään maahanmuuttajista Suositukset perustuvat: Vaikuttavuusnäyttöön Työ- tai muun asiantuntijaryhmän suositukseen Muuhun asiantuntija-arvioon
Lapset ja perheet: varhaiskasvatus ja esiopetus sekä terveydenhuolto Säädetään päivähoitoryhmille enimmäiskoko Parannetaan erityislastentarhanopettajien saatavuutta Vakiinnutetaan lapsiperhetyötä (perhekeskus- tai vastaava malli) Lisätään perhevalmennusta ja kotikäyntejä tuen tarpeessa oleville perheille Riittävästi pätevää henkilöstöä ja varhaista tukea neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksen oppilashuollossa
Lapset ja perheet: sosiaalipalvelut Lapsiperheiden kotipalvelujen lisääminen Lastensuojelun avohuollon resurssien parantaminen Parannetaan lastensuojelun ja mielenterveyshuollon yhteistyötä ja tehostetaan pääsyä mielenterveyspalveluihin Tehostetaan lastensuojelun jälkihuollon pitkäkestoista tukea ja ohjausta
Perusopetus Parannetaan koulukuraattorien ja koulupsykologien palvelujen saatavuutta Säädetään maahanmuuttajille oikeus suomi/ruotsi toisena kielenä -opetukseen Tuetaan joustavan perusopetuksen vakiinnuttamista kunnissa Lisätään aamu- ja iltapäivätoimintaa ja selkeytetään niiden sosiaalisia maksuperusteita alennukset, vapautukset Vakiinnutetaan peruskoulujen kerhotoiminta
Suositukset koskien tutkimusta ja tiedon tarpeita Kootaan tietoa maahanmuuttajien äitiys- ja lastenneuvolapalveluiden sekä varhaiskasvatuspalveluiden käytöstä ja tuen tarpeista toimenpiteiden kohdentamisen helpottamiseksi Lisätään lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevien palveluiden vaikuttavuuden arviointia Parannetaan kehittämishankkeiden tutkimusta ja arviointia ja tehostetaan niissä kehitettyjen hyvien käytäntöjen valtakunnallista implementointia toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi
ACCUMU-konsortio (osahanke 2) Toimeentulotuen toistuvuus 1992-2008 Vuoden aikana 67 000 nuorta saa toimeentulotukea Tukea saavien määrä laskussa, tukikustannukset nousussa Pitkäaikainen tuen saanti kasvussa, yli 100 000 v.2010 Tuen toistuvuus nuorilla (uudet tuensaajat): 65 % sai seuraavana vuonna Laman häntä: 15v. myöhemmin 11 % oli edelleen tuensaajina
Toimeentulotuen saannin kesto vanhempien tuen saannin ja perhetransition mukaan eri maissa (kasautuva todennäköisyys) Lähde: Kauppinen, TM ym. 2013
Suuri kiinnostus teemaan jatkuu Sipilä & Österbacka (VM 11/2013): Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua? Perheitä ja lapsia tukevien palvelujen tuloksellisuus ja kustannusvaikuttavuus Tavoite: lasten ja perheiden tukipalvelut sosiaalisina investointeina? ongelmien ehkäisyssä kouluvalmiuksien tukeminen erityisesti varhaiskasvatuksen kustannusvaikuttavuus hyvin korkea erityisesti huono-osaisten perheiden kohdalla Tulossa: Nuorten syrjäytymisen ehkäisytoimien vaikuttavuus (Kuntoutussäätiö, Itä- Suomen yliopisto, Suomen mielenterveysseura) Syrjäytymisen ehkäisyn vaikuttavuuden parantaminen (OKM, Nuorisotutkimusverkosto, THL) Syrjäytymisen kasautuminen nuoren elämänkulussa tutkimus (Helsingin yliopisto, THL)
Kiitos!