Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos TOIMINTAKERTOMUS 2005

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos TOIMINTAKERTOMUS 2005 Helsinki 2006 1

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN... 3 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS... 4 2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 6 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus... 8 2.3 Tulosanalyysi ja johtopäätökset... 28 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI... 29 4. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSlAU-SUMA... 43 5. MÄÄRÄAJOIN TEHTÄVIEN KOKONAISARVIOINTIEN TULOKSET... 43 6. YHTEENVETOTIEDOT VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 44 7. ALLEKIRJOITUKSET JA MÄÄRÄAJAT... 44 Liite 1. TULOSSOPIMUKSEN 2005 TULOSTAVOITTEET... 45 Liite 2. TIETEELLISET ARTIKKELIT... 53 Liite 3. TULOKSELLISUUDEN TUNNUSLUVUT... 56 Liite 4. TALOUDELLISET VOIMAVARAT... 58 Liite 5. ISTUTUKSET 2005 JA VARAUTUMINEN 2006-2008... 59 2

1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Monet kala-, riista- ja porotalouden asiat ja niiden myötä tutkimuslaitoksen tietotuotanto ja asiantuntijuus olivat vuonna 2005 jälleen näkyvästi esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Monikansallisten luonnonvarojen hyödyntämiseen kohdistuu enenevästi kansainvälistä mielenkiintoa, esimerkkeinä muuttavat riistalinnut Itämeren kalat ja hylkeet, rajavesistöjen kalat tai Euroopan Unionin tärkeiksi luokittelemat suojellut lajit. Kansainvälisen kiinnostuksen osoituksena olivat kertomusvuonna mm. vesilintujen kevätmetsästys, sudenmetsästyskäytännöt ja Itämeren luonnonvarainen lohi. Luonnonvarojen hallinnointi hyödyntämisen kestävyysvaatimuksineen edellyttää luotettavia tietoja eläinkantojen tilasta. Sekä omalla toimialalle että muulle yhteiskunnalle on pystyttävä uskottavasti osoittamaan, että suunniteltu ja toteutettu hyödyntäminen eivät vaaranna eläinkantojen tulevaisuutta. Eläinkantojen ylärajaa määrittää yhteiskunnan sosioekonominen kestävyys, esimerkkeinä hirvi, merihylkeet ja suurpedot. Tutkimuslaitos on viime vuosina tehnyt useita kartoituksia asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden piirissä toimintansa tuloksellisuudesta ja kehittämistarpeista. Uusin kysely tehtiin vuonna 2005. Kartoitusten perusteella ulkopuoliset tahot ovat pääosin tyytyväisiä toimintaamme ja viime vuosina tapahtuneeseen kehitykseen, joten strategian ydinkohtia ei ole tarvetta merkittävästi muuttaa. Selvin tarve on edelleen asiakaslähtöisyyden voimistaminen ja yhteiskunnallinen palvelukyvyn parantaminen. Tutkimuslaitoksen pitkän tähtäyksen strategiset suunnitelmat päivitettiin kertomusvuonna. Tavoitteet kirkastettiin, sovittiin konkreettiset kehittämishankkeet, asetettiin ne tärkeysjärjestykseen ja käynnistettiin toteutus. Kehittämistyöllä varmistetaan, että toiminta vastaa konkreettisesti yhteiskunnan tietotarpeisiin ja parantaa elinkeinojen kehittämisedellytyksiä. Pitkän aikavälin tavoitteena on vahvistaa tutkimuksen monitieteisyyttä sosioekonomiseen tutkimukseen panostamalla. Sekä oman osaamisen kehittämisellä että verkostoitumalla monipuolistetaan ja syvennetään tutkimusta entistäkin paremmin kysyntää vastaavaksi. Strategian toimeenpanoa on vahvistettu rakenteellisilla ja toiminnallisilla uudistuksilla. Vuoden 2005 alusta koottiin tutkimuslaitoksen tärkeimpiä yhteiskunnallisia tehtäviä kala- ja riistavarojen arviointi ja tilastotoimi yhteen prosessimalliseksi yksiköksi. Toiminnoilla on paljon yhteistä, ja synergiaetua on saatavissa kiinteästi yhdessä toteutettuna. Viestinnän organisatorinen asema selkiytettiin ja viestintää vahvistettiin. Tutkimuksen suunnittelun aikajännettä on pidennetty ottamalla käyttöön tutkimusohjelmat. Ohjelmilla toteutetaan erityisen tärkeää ja laaja-alaista tutkimusta. Niissä keskeisinä elementteinä ovat monitieteisyys ja yhteiskunnallinen relevanssi. Valmisteltiin kolme tutkimusohjelmaa: raputalousohjelma, istutusten vaikutusten tutkimusohjelma ja elintarviketutkimusohjelma. Niihin sidotaan tuleviksi vuosiksi huomattavat voimavarat ja niistä odotetaan toimialaa merkittävästi hyödyttävää käytännön tietoa. Tutkimuslaitos on jatkanut toimipaikkaverkostonsa kehittämistä vuonna 2000 Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä (HALKE) hyväksytyn alueellistamissuunnitelman mukaisesti. Keskeinen tavoite on ollut tutkijayhteisöjen perustaminen niiden yliopistojen välittömään läheisyyteen, joissa harjoitetaan toimintaamme tukevaa tutkimusta ja opetusta. Tämä kehitys saatiin päätökseen, kun tutkimuslaitoksen Helsingissä sijaitseva päätoimipaikka muutti Viikin kampukselle keväällä 2005. Omien kehittämishankkeiden lisäksi osallistuimme moniin valtiohallinnon ja hallinnonalan kehittämishankkeisiin. Tärkeimpiä aiheita olivat tuottavuuden parantaminen, palvelukeskuksiin siirtyminen, sektoritutkimuksen kehittäminen ja hyödyntäminen, tutkimusasemaverkoston kehittäminen ja tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen kehittäminen. 3

Vesiviljelyn organisaatio on uudistettu ja asiantuntijaosaamista vahvistettiin kertomusvuonna. Vesiviljelyn kustannusvastaavuutta parannettiin toistaiseksi toteutetuilla kehitystoimilla, mutta ei vielä riittävästi. 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) tuottaa tieteellistä ja laadukasta tietoa kalasta, riistasta ja porosta luonnonvarojen kestävän käytön hyväksi sekä ylläpitää luonnon monimuotoisuutta tutkimuksen ja vesiviljelyn avulla. Kokonaisrahoitus on 24,1 milj. euroa ja henkilöstön määrä 321 henkilötyövuotta. Strategia Vastatakseen toimintaympäristön muutoksiin ja asiakkaiden tarpeisiin tutkimuslaitos on uudistanut strategiaansa aktiivisesti viime vuosina. Keskeisenä päämääränä on kehittää toimintaa asiakaslähtöisemmäksi, lisätä yhteistyötä ja verkostomaista toimintaa sekä monipuolistaa ja uudistaa henkilöstö- ja osaamisrakennetta. Visio RKTL - Tietoa kestäviin valintoihin RKTL on kansainvälisesti tunnustettu suunnannäyttäjä, joka tuottaa relevanttia tietoa kestäville valinnoille. Kansainvälisesti tunnustettu - RKTL on haluttu yhteistyökumppani, jonka tiedot ovat arvostettuja eri sidosryhmien keskuudessa myös kansainvälisesti. Suunnannäyttäjä - RKTL on aktiivinen, kokoava toimija, joka hahmottaa koko toimintakentän ja sen muutokset luonnonvaroista ja niiden hoidosta harrastus- ja elämystoimintaan sekä elintarviketuotantoon. Relevantti tieto - laajasti sekä RKTL:n sisäisestä että ulkoisesta (eri sidosryhmien) näkökulmasta. Toiminta-ajatus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tuottaa tietoa eläinluonnonvarojen kestävää käyttöä, ylläpitoa ja elinympäristön hoitoa varten sekä edistää toimialansa elinkeino- ja harrastustoimintaa. Strategiset päämäärät Vahvistetaan ekologisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen tiedon yhteensovittamista. Tiedon tuotemuodot, jakelukanavat ja kohderyhmät määritellään nykyistä tarkemmin ja niille asetetaan tavoitteet vaikuttavuuden parantamiseksi. Määritellään keihäänkärkialueet erityisesti kansainvälistä toimintaa varten. Verkosto-osaamisen taitoja, työkaluja ja toimintamalleja kehitetään sekä edistetään verkostoitumista muiden alan toimijoiden keskuudessa kotimaassa ja kansainvälisesti. Asiantuntijaroolia hyödynnetään eri yhteyksissä sekä kotimaassa että kansainvälisesti kasvavassa määrin. Asiantuntijuuden ja tutkijuuden välinen suhde määritellään. Taloudelliset, tila- ja henkilöstöresurssit kohdistetaan strategisten valintojen mukaisesti. Henkilöstöresurssista laaditaan kaikki osa-alueet kattava vuoteen 2012 ulottuva kehityssuunnitelma. Osaamisstrategiassa hyödynnetään kumppanuuksia ja palvelujen hankintaa omia ydinosaamisalueita tukevalla tavalla. Tilaresurssien osalta laaditaan vastaavanlainen suunnitelma. Ulkopuolista rahoitusta kasvatetaan. Mittausjärjestelmää kehitetään, sisältäen mm. tulosmittarit ja kannustinjärjestelmän. Organisaatio Pääyksiköt Viestintä- ja kehittäminen vastaa tutkimuslaitoksen viestinnästä, pääyksiköiden viestinnän tuesta sekä koko organisaatiota koskevasta kehittämisestä. 4

Kannanarviointi ja tilastointi vastaa kala- ja riistakantojen seurannasta ja arvioinnista, ja kala-, riista- ja porotalouden tilastoinnista sekä ylläpitää tutkimuslaitoksen toimialoja koskevia rekistereitä. Kalantutkimus tutkii kalavarojen hyödyntämistä sekä hoitoa, kalojen elinympäristöjä sekä vastaa niistä tehtävistä, jotka liittyvät kalakantojen hoitoon ja ylläpitoon. Kalantutkimus hoitaa myös arvokalojen sopimuskasvatustoiminnan. Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus tutkii kalaan, riistaan ja poroon liittyviä elinkeinoja, taloutta ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Riistan- ja porontutkimus tutkii riistaeläinten ja riistakantojen biologiaa, riistan elinympäristöjen tilaa ja hoitoa, metsästystä sekä poron ja porokannan biologiaa ja poronhoiton ekologiaa. Vesiviljely vastaa taloudellisesti arvokkaiden sekä uhanalaisten kalalajien ja -kantojen viljelystä, kalojen ja rapujen mädin ja poikasten tuotannosta, eläinjalostuksesta sekä viljelytuotteiden ja viljelypalvelujen kehittämisestä ja markkinoinnista. Palvelut vastaa toimitila-, tietotekniikka-, virasto-, talous-, henkilöstö-, oikeus- ja informaatiopalveluista sekä toimeksiantojen mukaan tutkimuslaitoksen henkilöstöstrategian toteuttamisesta ja tutkimuslaitoksen suunnittelu- ja raportointitehtävistä. Johtokunta Johtokunta on tutkimuslaitoksen toiminnan ohjaamisessa ja valvonnassa strategiaan ja sen toteuttamiseen keskittyvä ylin päättävä elin. Tutkimuslaitoksen johtokuntaan kuuluivat 31.12.2005 saakka (ellei toisin mainita): ylijohtaja Kare Turtiainen, RKTL, 7.2.2005 saakka (puheenjohtaja) ylijohtaja Eero Helle, RKTL 14.2.2005 alkaen toiminnanjohtaja Per-Edvin Persson, Tiedekeskus Heureka (varapuheenjohtaja) toiminnanjohtaja Jouni Filppa tuotantopäällikkö Seppo Mustonen, RKTL (henkilöstön edustaja) toimitusjohtaja Kaisa Rossi, Suomen Kalankasvattajaliitto johtaja Laura Sinisalo-Ojala, Oy Nutrinet Ltd Johtokuntaan kuuluvat 1.1.2006 alkaneella toimikaudella ylijohtaja Eero Helle, toiminnanjohtaja Per- Edvin Persson, yksikönpäällikkö Petri Heinimaa (henkilöstön edustaja), professori Katri Kärkkäinen, toiminnanjohtaja Katriina Partanen ja toiminnanjohtaja Pertti Viik. Ylijohtaja Ylijohtaja johtaa tutkimuslaitoksen toimintaa maa- ja metsätalousministeriön asettamien toiminta- ja tulostavoitteiden mukaisesti. Ylijohtajana on toiminut vuonna 2005 Kare Turtiainen ja 14.2.2005 alkaen Eero Helle. Johtoryhmä Ylijohtajan päätöksenteon tukena toimii johtoryhmä. Johtoryhmässä käsitellään ja välitetään tietoa tutkimuslaitoksen ja pääyksiköiden keskeisistä ja ajankohtaisista asioista. Johtoryhmään kuuluvat ylijohtaja KTM Kare Turtiainen (puheenjohtaja) 7.2.2005 saakka ylijohtaja FT Eero Helle (puheenjohtaja) 14.2.2005 alkaen tutkimuspäällikkö, FT Mika Kurkilahti, kannanarviointi ja tilastointi tutkimusjohtaja, FT Eero Aro, kalantutkimus tutkimusjohtaja, TkT Juhani Kettunen, elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus tutkimusjohtaja, FT Eero Helle, riistan- ja porontutkimus, virkavapaa 14.2.2005 alkaen tutkimusjohtaja, FT Juha Tiainen, riistan- ja porontutkimus, 14.2.2005 alkaen 5

vesiviljelyjohtaja, FM Unto Eskelinen, vesiviljely palvelujohtaja, FM Lena Söderholm-Tana, palvelut. Toimipaikkaverkosto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimipaikkojen verkosto kattaa koko Suomen ja tutkimuslaitos toimii 26 eri toimipaikassa ja -pisteessä. Toimipaikkaverkosto tukee tutkijayhteisöjen muodostumista yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Toimipaikat sijoittuvat lähelle asiakkaita ja tutkimuskohteita. Useissa toimipaikoissa on sekä tutkimusta että vesiviljelyä. 2.1 Toiminnan vaikuttavuus Tutkimuslaitos tukee ministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista ja ministeriön päätöksenteon avustaminen oli edelleen tutkimuslaitoksen keskeisin asiantuntijatehtävä. Tutkimusta on suunnattu yhä enemmän yhteiskunnallisesti merkittäville alueille, tutkimusten laatua on nostettu ja korkeatasoista julkaisutoimintaa jatkettu. Tutkimuslaitos on myös osallistunut asiantuntijana useaan EU:n, ICES:n ja muun kansainvälisen asiantuntijaorganisaation työskentelyyn mm. kalakantojen saaliskiintiöiden asettamiseen liittyen. Tutkimuslaitoksen valmistelemia lausuntoja, tutkimustuloksia sekä asiantuntemusta käytettiin sekä kansallisessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa, kantojen hoidon suunnittelussa ja ympäristömuutosten taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa. Maa- ja metsätalousministeriön ja metsästäjäorganisaation keskeiset riistakantojen hoitoa ja metsästystä koskevat päätökset ja suunnitelmat perustuvat tutkimuslaitoksen asiantuntemukseen. Tutkimuslaitos edisti toimialansa tieteen kehitystä julkaisemalla artikkeleita tuloksistaan eritysalansa tieteellisissä ja muissa sarjoissa. Lisäksi tutkimuslaitos tuotti julkaisuja ja muita tietotuotteita, joilla oli käytännöllinen ja läheinen yhteys alan toimintaan sekä osallistui alan yhteiskunnalliseen keskusteluun mm. lausuntojensa avulla. Tutkimustulosten pohjalta laaditut artikkelit, tiedotteet ja esitelmät saavuttivat laajan asiakaskunnan. Tutkimuslaitoksen omien julkaisujen (Kalantutkimuksia, Kala- ja riistaraportit, Riistantutkimuksen tiedote) saatavuus maksuttomasti verkkopalvelussa on lisännyt niiden vaikuttavuutta. Tutkimuslaitos tuotti ennusteita, tilastoja ja seurantatietoja kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten päätöksenteon sekä kala-, riista- ja porotalouden yritystoiminnan tueksi. Tutkimuslaitoksen tuottamia poro- ja kalatalouden tulevaisuusskenaariota voivat yksittäiset toimijat hyödyntää omassa strategiatyössään. Kalatalous- ja metsästystilastoja käytettiin laajasti kansallisessa ja eurooppalaisessa päätöksenteossa. Kalastusta ja metsästystä on pystytty mitoittamaan kala- ja riistakantojen sekä poronhoitoa porolaidunten mukaan. Kalan tuotelaadun tutkimuskeskus luo lähivuosina yrityksille ja tutkimukselle edellytykset parantaa suomalaisen kalan laatua lähitulevaisuudessa. Kalanviljelyn ympäristövaikutuksia koskevat tutkimustulokset ovat käytäntöön siirrettyinä edistäneet ravinnekuormituksen alentamista merkittävästi. Siian ja ravun viljelyn tutkimus on edesauttanut ao. lajien kaupallisen tuotannon käynnistymistä. Ulkopuolisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on usean vuoden aikana pysynyt noin 30 %:ssa. Vuonna 2004 se aleni 29 %:iin ja vuonna 2005 27 %:iin. Alenemisen perusteella arvioituna vaikuttavuus voidaan tulkita hieman alentuneetn. Vesiviljelyn yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta keskeisintä on kalakantojen ja niiden monimuotoisuuden säilyttäminen. Kaikki taloudellisesti tärkeimmät alkuperäiset kannat on otettu viljelysäilytykseen. 6

Toiminnan keskeiset tunnusluvut 2003 2004 2005 2005 suunnitelma SUORITTEET (kpl) Valmistellut lausunnot 111 98 109 Tilastot ja kanta-arviot 17 19 19 Tieteelliset julkaisut 1) 83 94 64 SCI- ja SSCI-luetteloon kuuluvissa lehdissä 53 59 33 Muut ennakkotarkastetut artikkelit 30 35 31 Muut julkaisut 289 274 227 Omissa julkaisuissa 124 75 81 Muut 165 199 146 Muut tulosjulkistukset 2) 366 298 320 Mäti, litraa 5 145 5 562 4 158 4 200 Laitospoikaset, 1.000 PY à 50 g 3) 1 451 1 433 1 597 1 150 Luonnonravintopoikaset, 1.000 PY à 5 g 1 995 1 724 1 601 1 750 Emokalat ja ravut, kantoja mädintuotannossa kpl 62 66 62 61 Maitia maitipankissa, kantoja tallennettu kpl 42 44 42 42 HENKILÖSTÖ (htv) Henkilötyövuodet yhteensä 335 318 321 335 budjettirahoitteinen (mom. 21 ja 30.51.22) 277 264 266 282 yhteistyörahoitus 29 33 41 30 työllisyystyövoima 29 21 14 23 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 2-5 1 KUSTANNUKSET (1000 euroa) (ilman sopimuskasvatuksen kustannuksia) Välittömät työkustannukset 8 170 7 956 8 278 8 087 Muut välittömät kustannukset 4 934 4 851 4 739 4 805 Yhteiskustannukset 7 539 7 676 8 092 8 354 Pääomakustannukset 1 171 1 150 943 1 071 joista korkojen osuus 146 107 86 Kustannukset yhteensä 21 814 21 633 22 052 22 317 joista työllistämistuella palkattujen työkustannukset 674 511 273 Yhteis- ja pääomakustannukset %työkustannuksista 107 111 109 117 Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 5-1 2 SOPIMUSKASVATUS (1000 euroa) 997 1 133 1 190 1 300 RAHOITUS (1000 euroa) Budjettirahoitus Toimintamenot 14 635 14 716 15 511 15 840 käyttömenot 13 989 14 049 14 828 15 157 Inarijärven säänn. hoitotoimenpiteet 646 667 683 683 Investoinnit 293 191 717 496 Kalanviljelylaitosten ja tutk.asemien perusparannukset 266 353 443 95 Sopimuskasvatus 905 1 074 1 129 1 177 Tulorahoitus Maksullinen toiminta, kalatuotteet 1 077 1 083 1 079 1 050 Maksullinen toiminta, muut tuotteet 824 1 000 834 775 EU-rahoitus 309 201 185 170 Yhteistyörahoitus (TA:n ulkopuolinen) 477 497 661 390 Muut tulot 424 208 279 248 Muu rahoitus Yhteistyörahoitus (TA:n sisäinen) 2 882 2 818 2 931 2 290 Työllisyysrahoitus 685 535 354 533 Rahoitus yhteensä 22 777 22 676 24 123 23 064 Muutos edelliseen vuoteen, % 2 0 6 INVESTOINNIT (1000 euroa) Investoinnit, myynti -58-117 -48 Tulosyksiköiden investoinnit 422 133 122 220 Tutkimuslaitoksen yhteiset investoinnit 293 191 717 496 Tutkimuslaitoksen rakennusinvestoinnit 266 353 443 95 Investoinnit yhteensä 923 560 1 234 811 1) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 2) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 3) PY=poikasyksikkö 7

Tulossopimus Maa- ja metsätalousministeriö asetti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle tulostavoitteet alustavasti vuoden 2005 talousarvioesityksessä. Ministeriön ja tutkimuslaitoksen välillä käytyjen tulostavoitekeskustelujen pohjalta ministeriö täsmensi ja täydensi tulostavoitteet. Tulossopimus allekirjoitettiin 13.1.2005. Ministeriön kanssa solmitun tulossopimuksen mukaiset tulostavoitteet saavutettiin. Tutkimuslaitoksen yksityiskohtaiset tulostavoitteet ja niiden toteutuminen on esitetty liitteessä 1. 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Kustannukset Tutkimuslaitoksen kokonaiskustannukset ilman sopimuskasvatuksen kustannuksia nousivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 22,1 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannuksista tutkimukseen kohdentui 13,2 milj. euroa (56 %), vesiviljelyyn 5,0 milj. euroa (22 %), kalakantojen hoitoon 2,6 milj. (11 %), kanta-arviointiin ja tilastotoimeen 2,2 milj. euroa (10 %) ja viestinnän ja palvelun loppusuoritteisiin 0,3 milj. euroa (1 %). Suurimpia välittömien kustannuksien eriä olivat työkustannukset (57 %) ja aine- ja tarvikekustannukset (16 %). Välittömät työkustannukset ja yhteiskustannukset kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna; kustannusten nousu johtuu uudesta palkkaratkaisusta. Tulossopimuksen mukaiset tulosalueittaiset kustannukset on esitetty liitteessä 3. Kannanarviointi ja tilastointi Pääyksikölle osoitetun ministeriön tulostavoitteen mukaan laadittiin raportit silakka-, kilohaili-, turska-, lohi-, merialueen kuha- ja Pohjanlahden siikakantojen tilasta vuonna 2004 sekä ennuste vuosille 2005 ja 2006 yhteistyössä kalantutkimuksen kanssa. Raporttiin sisältyvät myös tiedot Simojoen, Tornionjoen, Tenojoen ja Näätämöjoen lohisaaliista ja lohikantojen tilasta. Keskeiset arviointitulokset julkaistiin Kalavarat 2004-julkaisussa yhteistyössä kalantutkimuksen kanssa. Merikalakantojen arvioinnin ja seurannan biologiset aineistot kerättiin EU-tiedonkeruuohjelman puitteissa. Näin saatiin tietoa mm. kantojen ikärakenteesta ja vuosiluokkien vahvuuksista, kalojen kasvusta, sukukypsyysasteesta ja jossain määrin myös kalojen liikkeistä. Kalakanta-arvioinneissa käytettiin em. tietojen ohella tilastotietoa kalastuksesta ja saaliista. Kansainvälisesti säädeltävien lajien - silakan, kilohailin, lohen, meritaimenen, turskan ja kampelan - kantojen tilan arviointi tehtiin yhteistyössä muiden Itämeren rantavaltioiden arvioitsijoiden kanssa Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) työryhmissä. Merkittävien rannikon kalakantojen - ahvenen, kuhan, Pohjanlahden siian - tilan seurantaa jatkettiin kansallisella tasolla. Harmaahyljelaskennat toteutettiin lentolaskentana. Harmaahyljekannan tilan arviointi tehtiin yhteistyössä mm. Itämeren rantavaltioiden (Ruotsi, Venäjä, Viro) arvioitsijoiden sekä Suomen WWF kanssa. Muut riistaseurannat tehtiin pitkälti vapaaehtoisten havainnoitsijoiden voimin. Suurpetojen kannat (susi, karhu, ilves, ahma) arvioitiin suurpetoyhdyshenkilöiden tuottaman havaintoaineiston ja tutkimuslaitoksen oman maastotyön perusteella. Hirvikantojen seuranta perustuu hirviseurueiden täyttämiin havaintokortteihin. Metsäkanalintukantoja seurattiin riistakolmiolaskennoin. Riistakolmioiden ja peltokolmioiden lumijälkilaskennoissa metsästäjät laskivat riistanisäkkäiden lumijälkiä. Lumijälkilaskentaan osallistuville tarkoitettu opas lumijälkien tunnistamiseksi uusittiin ja toimitettiin kaikille laskijoille. Lumijälkiopas tuotettiin yhteistyössä Metsästäjäin Keskusjärjestön kanssa. Kolmiolaskentojen tuloksista laskettujen jälki-indeksien avulla arvioidaan eri lajien pitkän ajan kannanvaihteluita. Tärkeimpien vesilintujen pesimäkannat ja poikastuotto laskettiin. 8

Toiminnan keskeiset tunnusluvut SUORITTEET (kpl) Valmistellut lausunnot 1 Kanta-arviot ja tilastot 19 Tieteelliset julkaisut 1) 3 Muut julkaisut 2) 28 Muut tulosjulkistukset 3) 11 2005 2005 suunnitelma 4) HENKILÖSTÖ (htv) Henkilötyövuodet ilman työllistettyjä 31 7 Työllistettyjen henkilötyövuodet 1 Henkilötyövuodet yhteensä 32 7 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % KUSTANNUKSET (1000 euroa) Välittömät työkustannukset 1 075 250 Muut välittömät kustannukset 349 80 Osuus yhteiskustannuksista 758 200 Osuus pääomakustannuksista 48 20 Kustannukset yhteensä 2 230 550 Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista 75 88 Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % RAHOITUS (1000 euroa) Budjettirahoitus toimintamenoihin 4) 744 440 Sopimuskasvatus Maksullinen toiminta 2 EU-rahoitus 1 Yhteistyörahoitus (muut) 10 45 Muut tulot 1 Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) 579 25 Työllisyysrahoitus 11 Rahoitus yhteensä 1 348 510 Muutos edelliseen vuoteen, % MAKSULLINEN TOIMINTA (1000 euroa) Tulot 2 Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista 1 Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä 1 Yli-/alijäämä, % 50 INVESTOINNIT (1000 euroa) Tulosyksikön investoinnit 4 1) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 2) Sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omat ja muut referoimattomat julkaisusarjat 3) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 4) Vuoden 2005 suunnitelma sisältää vain tilastotoimen osuuden. Tärkeimmät riistaeläinseurantatulokset vuonna 2005 julkaistiin Riistantutkimuksen tiedote vihkosina ja tutkimuslaitoksen www-sivuilla, Riistawebissä sekä alan lehdissä. Suunnitelmavuonna kehitettiin erityisesti maasuurpeto- ja hyljevahinkoseurantoja. 9

Tilastotoimi vastasi EU-asetusten mukaisista kalastustilastoinnin suorista velvoitteista EU:n tilastovirastolle Eurostatille sekä muista kansainvälisiin sopimuksiin perustuvista tilastovelvoitteista (mm. FAO ja ICES). Tilastointi vastasi osaltaan myös EU:n tiedonkeruuasetuksen mukaisista velvoitteista. Vuonna 2005 laadittiin viralliset tilastot (SVT) ammattikalastuksesta merellä, vesiviljelystä, kalan tuottajahinnoista, kalan ulkomaankaupasta vapaa-ajankalastuksesta, kalaistutuksista ja riistasaaliista. Tilastot julkaistiin Suomen Virallisessa Tilastossa (SVT). Lisäksi ylläpidettiin tilastoinnin kannalta tarpeellisia rekistereitä. Tilastotoimi osallistui myös muiden pääyksiköiden tutkimushankkeisiin sekä asiakasrahoitteisiin tutkimuksiin ja yhteishankkeisiin tiedontuottajana ja asiantuntijana. Uutena tilastoaiheena valmisteltiin kalatalouden yritystaloudellista tilastointia, johon EU:n tiedonkeruuohjelma antaa edellytykset. Yksikön julkistamiset koostuivat säännöllisesti toistuvista riista- ja kalataloustilastoista sekä kala- ja riistavaroista kertovista julkaisuista ja tiedotteista. Tilastotietoja julkaistiin entistä kattavammin myös tutkimuslaitoksen verkkopalvelussa. Tilastojulkaisuja kehitettiin Suomen Virallisen Tilaston neuvottelukunnan ohjeiden mukaisesti. Tulosanalyysi Ministeriön toimeksiannosta suoritettavan EU-tiedonkeruuohjelman toiminta- ja raportointivelvoitteet toteutettiin suunnitellulla tavalla. Toimintaprofiili oli pääyksikön tavoitteiden mukainen. Kannanarvioinnin osuus kokonaiskustannuksista oli 72 %, tilastoinnin 24 % ja asiantuntijatehtävien 4 %. Maksullisen toiminnan osuus kokonaiskustannuksista oli alle 1 %. SVT-suosituksen mukaisesti tilastot julkaistiin kolmekielisinä. Julkistaminen noudatti ennakolta annettua aikataulua. Toiminnan julkistamisprofiili on tarkastelun alla osana laajempaa RKTL:n julkaisu-uudistusta. Nykymuotoinen kannanarviointi ja tilastointi toimi aloitettiin v. 2005 alussa ja toiminnan kehittäminen on alkamassa. Tämän vuoksi erilaisia kustannustarkasteluja, kokonaiskustannusten kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöiden vertailua ei ole mahdollista tehdä viime vuoden osalta. Toiminnan tuloksellisuudesta ja sen kehittymisestä tullaan raportoimaan tulevina vuosina. Säädös- ja velvoiteperusteisten tarpeiden lisäksi tilastotuotannossa painotettiin tilastoja, joilla on erityinen yhteiskunnallinen tai tutkimuksellinen kysyntä. Kalantutkimus Kalantutkimuksen pääyksikkö tutki kalavarojen hyödyntämistä sekä hoitoa, kalojen elinympäristöjä sekä vastasi niistä tehtävistä, jotka liittyvät kalakantojen hoitoon ja ylläpitoon. Kalantutkimus hoiti myös arvokalojen sopimuskasvatustoiminnan. Vuonna 2005 tärkeällä sijalla olivat tutkimukset, joiden tulosten avulla on mahdollista lisätä kala- ja rapukantojen tuottavuutta ja pyynnin taloudellista arvoa. EU-hankkeiden johdosta kalastuksen säätelytutkimusten osuus toiminnassa kasvoi ja lajien välisiä vuorovaikutussuhteita selvitettiin aiempaa enemmän. Valmisteltiin istutustutkimusohjelmaa, jossa selvitetään niitä tekijöitä, joiden avulla erityisesti lohikalaistutusten tuloksellisuutta voidaan lisätä. Raputalousohjelman esiselvityksissä tutkittiin ravun tuotantobiologiaa sekä rapukantojen hoitoa ja hyödyntämistä. Silakka, siika, kuha ja vaelluskalat olivat tutkimustoiminnan painopistelajeja. Kalakantojen hoidon ohjaus toimi omana kokonaisuutena, jonka tehtävänä oli kalakantojen istutushoidon vaatimien suunnitelmien, selvitysten ja raporttien laadinta, valtion kalanviljelytoiminnan monimuotoisuutta säilyttävän toiminnan ohjaaminen sekä tietokantojen ja hoitosuunnitelmien valmistelu. Istutuksilla elvytettiin ja vahvistettiin arvokalakantoja luonnossa. Maa- ja metsätalousministeriön tulossopimuksen mukaisesti vahvistettiin Perämereen laskevien vapaiden jokien lohi- ja meritaimenkantoja sekä Tornionjoen vaellussiikakantoja ja ylläpidettiin järvilohta ja nieriäkantoja vesiviljelyn pääyksikön tuottamilla tuotteilla. Inarijärven kalatalousvelvoitteen hoito perustuu ministeriön hyväksymiin suunnitelmiin. Velvoiteviljely ja istutukset sekä niihin liittyvät kalamerkinnät toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Organisaatiouudistus vähensi kalantutkimuksen kustannuksia noin 3 miljoonaa euroa. 10

Toiminnan keskeiset tunnusluvut 2003 2004 2005 2005 suunnitelma 5) SUORITTEET (kpl) Valmistellut lausunnot 30 30 23 Kanta-arviot ja tilastot 6 6 0 Tieteelliset julkaisut 1) 37 53 32 Muut julkaisut 2) 127 104 83 Muut tulosjulkistukset 3) 159 156 150 HENKILÖSTÖ (htv) Henkilötyövuodet ilman työllistettyjä 112 106 98 108 Työllistettyjen henkilötyövuodet 16 11 8 14 Henkilötyövuodet yhteensä 128 117 106 122 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 11-9 -9 KUSTANNUKSET (1000 euroa) (ilman sopimuskasvatuksen kustannuksia) 1000 euroa Välittömät työkustannukset 3 746 3 666 3 294 3 890 Muut välittömät kustannukset 1 381 1 518 1 346 1 400 Osuus yhteiskustannuksista 3 146 3 182 3 087 3 750 Osuus pääomakustannuksista 391 340 238 340 Kustannukset yhteensä 8 664 8 706 7 965 9 380 Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista 94 96 101 105 Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 10 0-9 SOPIMUSKASVATUS 6) 1 190 970 RAHOITUS (1000 euroa) Budjettirahoitus toimintamenoihin 4) 4 077 4 078 4 102 4 810 Sopimuskasvatus 0 11 1 129 1 117 Maksullinen toiminta 264 211 164 200 EU-rahoitus 78 98 164 160 Yhteistyörahoitus (muut) 287 286 390 200 Muut tulot 0 0 20 0 Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) 1 293 1 422 1 071 1 200 Työllisyysrahoitus 390 292 210 300 Rahoitus yhteensä 6 389 6 398 7 250 7 987 Muutos edelliseen vuoteen, % 9 0 13 MAKSULLINEN TOIMINTA (1000 euroa) Tulot 264 211 164 200 Välittömät työkustannukset 61 53 29 50 Muut välittömät kustannukset 91 93 89 75 Osuus yhteiskustannuksista 51 46 32 45 Osuus pääomakustannuksista 5 4 2 5 Kustannukset yhteensä 208 196 152 175 Yli-/alijäämä, % 21 7 7 13 INVESTOINNIT (1000 euroa) Tulosyksikön investoinnit 79 38 55 40 1) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 2) Sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omat ja muut referoimattomat julkaisusarjat 3) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 4) Sisältää Inarinjärven säännöstelyn hoitotoimenpiteiden rahoituksen 5) Vuoden 2005 suunnitelmassa ei ole huomioitu henkilöstön ja rahoituksen siirto Kannanarviointi ja tilastointiyksikköön 6) Sopimuskasvatus siirtyi vuoden 2005 alusta kalantutkimuksen tulosyksikköön Tulosanalyysi Toimintaprofiili muuttui kertomusvuonna suunnitelman mukaisesti. Tutkimusprojektien osuus nousi 76 %:in toiminnasta. Kalantutkimuksessa uusia toimintoja olivat raputalous 5 %:n ja kalakantojen hoidon ohjaus 19 %:n kustannusosuudella. Asiantuntijatehtävien osuus oli 5 % eli edellisvuosien tasolla. Maksullisen toiminnan osuus kokonaiskustannuksista oli 2 % kuten aiempinakin vuosina. 11

Tutkimuslaitoksen yksikölle asetetut tulostavoitteet koskivat mm. lohikalojen kantatutkimuksia ja M-74- oireyhtymän seurantaa, vesistökuormituksen kalataloudellisia vaikutuksia, istutustutkimuksia, Saimaan lohen ja nieriän elvyttämisselvityksiä, meritaimenkantojen hoitoa, EU:n vesipuitedirektiivin täytäntöönpanon valmistelua ja tutkimuslaitoksen istutushoidon ohjausta ja toteuttamista. Suunnitelmat kalojen istutustutkimusohjelmaksi ja raputalousohjelmaksi valmistuivat. Tulostavoitteet toteutettiin määräajassa ja annettujen määrärahojen puitteissa sisällöltään sovitussa muodossa. Yksikön maksullisen toiminnan tulot, ylijäämä ja EU-rahoitteisen tutkimustoiminnan tulot jäivät yksikön tavoitteita pienemmäksi. Yksikön toiminnan tuloksellisuus vastasi pääosin pääyksikölle asetettuja tavoitteita. Ennakkotarkastuksen läpi käyneiden tieteellisten artikkelien ja muiden tulosjulkistusten määrä oli tavoitetasolla. Muita julkaisuja tuotettiin hieman aiempia vuosia vähemmän. Yksikölle osoitettiin runsaasti lausuntojen valmistelutehtäviä. Pääyksikön kokonaiskustannukset ja henkilötyömäärä laskivat vuoteen 2004 verrattuina 9 % ensisijaisesti johtuen kannanarviointitoiminnan siirrosta. Yhteiskustannusten suhteellinen osuus nousi edellisvuodesta, koska kalantutkimuksen henkilökunta osallistui laajasti kannanarviointi- ja tilastoyksikön tutkimushankkeisiin, joka laski välittömiä työkustannuksia. Toiminnan rahoitus kasvoi vuoteen 2004 verrattuna 13 %:lla, koska sopimuskasvatuksen rahoituksen hallinta (1,1 milj. euroa) siirtyi vuonna 2005 kalantutkimusyksikköön. Budjettirahoitus väheni, ja tulorahoitus ylitti pääyksikölle asetetun tavoitteen 29 %:lla. Valtionhallinnon yhteistyörahoitusta saatiin ennakoitua vähemmän. Maksullisen toiminnan ylijäämä oli edellisvuoden tasolla (7 %). Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Suuntaa pääyksikön tutkimusohjelmille ja alalla toimivien strategiavalinnoille luotiin toteuttamalla kalatalouden ja porotalouden tulevaisuustutkimukset. Suunnitelma elintarviketalouden tutkimusohjelmaksi valmistui, se käsiteltiin tutkimuslaitoksen johtoryhmässä ja toimitettiin myös ulkopuoliseen vertaisarviointiin. Ohjelmaan liitettävät jo aiemmin projektoidut hankkeet ovat käynnissä. Luonnonvarojen käytön, hoidon ja suojelun sosioekonomisen tutkimusohjelman suunnittelu aloitettiin ja se valmistuu kesällä 2006. Elintarviketalouteen liittyvistä tutkimuksista valmistuivat siian ruokakalankasvatuksen kehittämiseksi perustettu viisivuotinen Siika 2005 hanke ja kolmivuotinen EU:n rahoittama tutkimushanke kirjolohen kasvun ja laadun parantamiseksi. Mittatikku-hankkeessa mallinnettiin kalaelintarvikkeiden ympäristövaikutuksia. Kalan ja poron asemaa elintarvikemarkkinoilla kartoitettiin tutkimalla poronlihan markkinarakenteita tuotantoketjussa sekä kaupan olevien suomukalojen markkinoita ja hinnanmuodostusta. Interreg-rahoituksen avulla luotiin pohjoismainen, taloudellisen tutkimuksen verkosto. Tuotettiin yritysten taloudellisia näkymiä mittaava kalatalousbarometri. Kalan tuotelaadun mittaamiseksi ja parantamiseksi kehitettiin menetelmiä, joita voidaan soveltaa yritysten tarpeisiin. Kalanviljelytuotannon monipuolistamiseksi jatkettiin siian valintajalostustutkimusta ja aloitettiin kuhan ruokakalankasvatuksen tutkimus. Lisäksi käynnistettiin suurtalouksien kalakäyttöä selvittävä tutkimus. Luonnonvarojen käyttöön liittyvistä tutkimuksista valmistui mm. pohjoissuomalaisten metsästysharrastajien profiilia selvittänyt tutkimus. Kalastuksenhoitomaksu- ja viehekalastusmaksukertymien palauttamiseksi vesistöalueen omistajille aloitettiin kyselytutkimus, joka valmistuu vuonna 2006. Tutkimuslaitoksen yksikölle asettamat tulotavoitteet saavutettiin. 12

Toiminnan keskeiset tunnusluvut 2003 2004 2005 2005 suunnitelma SUORITTEET (kpl) Tutkimus Valmistellut lausunnot 2 6 7 Tieteelliset julkaisut1) 13 11 7 Muut julkaisut 2) 53 37 32 Muut tulosjulkistukset 3) 62 21 27 Tilasto 4) Valmistellut lausunnot 0 1 Tilastot 6 8 Tieteelliset julkaisut 1) 0 0 Muut julkaisut 2) 19 16 Muut tulosjulkistukset 3) 2 3 HENKILÖSTÖ (htv) Tutkimus Henkilötyövuodet ilman työllistettyjä 33 31 27 32 Työllistettyjen henkilötyövuodet 1 0 0 0 Henkilötyövuodet yhteensä 34 31 27 32 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -6-9 -13 Tilasto 4) Henkilötyövuodet ilman työllistettyjä 6 5 Työllistettyjen henkilötyövuodet 0 0 Henkilötyövuodet yhteensä 6 5 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 20-17 KUSTANNUKSET (1000 euroa) Tutkimus Välittömät työkustannukset 1 117 1 009 880 1 035 Muut välittömät kustannukset 515 495 350 480 Osuus yhteiskustannuksista 1 032 1 011 970 1 120 Osuus pääomakustannuksista 168 152 129 150 Kustannukset yhteensä 2 832 2 667 2 329 2 785 Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista 107 115 125 123 Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 2-6 -13 Tilasto 4) Välittömät työkustannukset 183 209 Muut välittömät kustannukset 66 49 Osuus yhteiskustannuksista 175 204 Osuus pääomakustannuksista 13 12 Kustannukset yhteensä 437 474 Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista 103 103 Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -7 8 Koko yksikkö Kustannukset yhteensä 3 269 3 141 Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista 107 113 Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 1-4 RAHOITUS (1000 euroa) Toimintamenot 1 450 1 385 1 071 1 830 Maksullinen toiminta 176 354 350 210 EU-rahoitus 228 81 18 10 Yhteistyörahoitus (muut) 41 123 138 70 Muut tulot 0 1 8 0 Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) 552 379 266 150 Työllisyysrahoitus 6 0 0 0 Rahoitus yhteensä 2 453 2 323 1 851 2 270 Muutos edelliseen vuoteen, % 5-5 -20 MAKSULLINEN TOIMINTA (1000 euroa) Tulot 176 354 350 200 Välittömät työkustannukset 53 102 84 60 Muut välittömät kustannukset 38 91 83 40 Osuus yhteiskustannuksista 56 116 98 60 Osuus pääomakustannuksista 13 22 23 20 Kustannukset yhteensä 160 331 288 180 Yli-/alijäämä, % 9 6 18 10 INVESTOINNIT (1000 euroa) Tulosyksikön investoinnit 143 17 1 10 1) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 2) Sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omat ja muut referoimattomat julkaisusarjat 3) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 4) Tilasto siirtyi Kannanarviointi ja tilastointi yksikköön vuoden 2005 alusta 13

Tulosanalyysi Tuotantoprofiili oli pääyksikön tavoitteiden mukainen. Tutkimustoiminnan osuus yksikön kokonaiskustannuksista oli 87 % ja asiantuntijatoiminnan 13 %. Maksullisen toiminnan osuus kokonaiskustannuksista pysyi edellisen vuoden tasolla ollen 12 %. Toiminnan kokonaiskustannuksen alenivat yksikön pienenemisen takia. Tieteellisten julkaisujen määrä väheni suunnitelman mukaisesti, sillä yksikön henkilötyövuodet ovat pienentyneet viimeisen viiden vuoden ajan tasaisesti organisaatiomuutosten seurauksena. Tutkimuksen henkilötyövuosien väheneminen on ollut kymmenisen prosenttia vuodessa. Työvaltaista vesiviljelytutkimusta on vähennetty ja sosioekonomista lisätty yksikön strategian mukaisesti. Noin puolet tieteellisistä ja yli puolet muista kirjoituksista oli aiheeltaan yhteiskunta- ja taloustieteellisiä. Huomattava osa yksikön resursseista käytettiin uusien tutkimusohjelmien suunnitteluun ja valmisteluun. Yksikölle osoitettujen lausuntojen lisäksi osallistuttiin muiden pääyksiköiden vastuulla olevien lausuntojen valmisteluun. Tutkimuslaitoksen organisaatiomuutokset vaikuttivat henkilötyövuosien vähenemiseen ja näin ollen myös työkustannusten ja kokonaiskustannusten 13 %:n pienenemiseen. Vuoden 2005 suunnitelmia laadittaessa muutokset olivat vielä hahmottumatta. Kokonaissuoritetuotantoon ja maksullisen toimintaan henkilötyövuosien vähenemisellä ei ollut vaikutusta. Maksullinen palvelutoiminta oli suunniteltua suurempaa ja kannattavaa. Yhteistyörahoitus väheni vajaan viidenneksen edellisvuotisesta tiedonkeruuohjelman siirtyä kokonaisuudessaan Kannanarviointi ja tilasto yksikköön. Riistan- ja porontutkimus Riistantutkimuksessa oli kertomusvuoden aikana käynnissä yhteensä 20 tutkimushanketta sekä 7 erillistehtävää. Riistantutkimus kohdistuu riistaeläinten populaatiobiologiaan ja elinympäristöihin. Riistaseurannat siirtyivät vuoden alussa kannanarviointi- ja tilastointiyksikköön. Hyljetutkimuksessa jatkettiin hankkeita, joissa selvitettiin hylkeiden lisääntymishäiriöiden esiintymistä ja hylkeidensuojelualueiden vaikutusta ammattikalastukseen sekä hallin ravinnonkoostumusta ja pakoetäisyyttä. Yksikössä valmisteltiin myös ehdotuksia itämerennorppakannan ja hallikannan hoitosuunnitelmiksi. Suurpetotutkimuksessa jatkettiin tutkimuskokonaisuutta karhun ja suden populaatiorakenteesta, liikkuvuudesta, levittäytymisestä ja suhteesta ihmistoimintoihin sekä osallistumista Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän yhteiseen hankkeeseen suurpetokantojen rakenteen selvittämiseksi. Pienpetotutkimuksessa saatettiin loppuun tutkimus, jossa kerättiin pienpetojen ekologiasta ja käyttäytymisestä tietoa, jota käytetään rabieksen leviämismallin rakentamiseksi Suomen oloihin. Vesilintututkimuksessa aloitettiin hankkeet, joissa selvitetään vesilintupopulaatioiden ekologiaa ja dynamiikkaa, merisorsien populaatiodynamiikkaa muuttuvissa ympäristöoloissa sekä vesilintusaaliin lajikoostumusta ja ikä- ja sukupuolirakennetta. Elinympäristötutkimuksen tavoitteena on selvittää riistakantojen esiintymistä ja runsautta määrääviä tekijöitä. Keskeisissä hankkeissa tutkittiin metsäkanalintujen elinympäristö- ja tilatarpeita metsätalousmaisemassa sekä maatalousympäristön ekologiaa peltoriistan kannalta. Hirvitutkimuksessa selvitettiin talvielinympäristöjä, hirven ravinnonkäyttöä sekä hirvikannan dynamiikkaa ja säätelyä. Tutkimuslaitoksen yksikölle osoittamat maa- ja metsätalousministeriön tulostavoitteet saavutettiin ja raportoitiin. Riistantutkimuksen henkilökunta toimi useissa kansallisissa riista-alaa ja elinympäristöjen hoitoa ja käyttöä pohtivissa työryhmissä ja neuvottelukunnissa sekä toimialan järjestöjen hallintoelimissä. Lisäksi annettiin yliopisto-opetusta, ohjattiin väitöskirjoja sekä toimittiin vastaväittäjinä. Vuoden aikana annettiin runsaasti lausuntoja. 14

Toiminnan keskeiset tunnusluvut 2003 2004 2005 2005 suunnitelma 5) SUORITTEET (kpl) Riistantutkimus Valmistellut lausunnot 67 47 71 Kanta-arviot 1) 5 5 0 Tieteelliset julkaisut 2) 27 27 21 Muut julkaisut 3) 70 112 72 Muut tulosjulkistukset 4) 91 94 107 Porontutkimus Valmistellut lausunnot 5 1 4 Kanta-arviot 0 0 0 Tieteelliset julkaisut 2) 4 3 3 Muut julkaisut 3) 22 14 20 Muut tulosjulkistukset 4) 33 17 25 HENKILÖSTÖ (htv) Riistantutkimus Henkilötyövuodet ilman työllistettyjä 35 39 37 39 Työllistettyjen henkilötyövuodet 1 1 0 1 Henkilötyövuodet yhteensä 36 40 37 40 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -3 11-8 Porontutkimus Henkilötyövuodet ilman työllistettyjä 8 6 6 8 Työllistettyjen henkilötyövuodet 1 1 0 1 Henkilötyövuodet yhteensä 9 7 6 9 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 29-22 -14 KUSTANNUKSET (1000 euroa) Riistantutkimus Välittömät työkustannukset 1 146 1 171 1 129 1 190 Muut välittömät kustannukset 582 816 726 820 Osuus yhteiskustannuksista 1 147 1 204 1 177 1 249 Osuus pääomakustannuksista 138 137 112 143 Kustannukset yhteensä 3 013 3 328 3 144 3 402 Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista 112 115 114 117 Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 13 10-6 Porontutkimus Välittömät työkustannukset 260 243 237 252 Muut välittömät kustannukset 143 86 74 115 Osuus yhteiskustannuksista 269 254 262 265 Osuus pääomakustannuksista 30 22 13 30 Kustannukset yhteensä 702 605 586 662 Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista 115 114 116 117 Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 7-14 -3 Koko yksikkö Kustannukset yhteensä 3 715 3 933 3 730 4 064 Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista 113 114 114 117 Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 12 6-5 RAHOITUS (1000 euroa) Toimintamenot 1 744 1879 1 804 1 910 Maksullinen toiminta 11 18 20 10 Yhteistyörahoitus (muut) 139 86 119 75 Muut tulot 1 3 11 3 Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) 954 910 900 800 Työllisyysrahoitus 65 74 21 70 Rahoitus yhteensä 2 914 2 970 2 875 2 868 Muutos edelliseen vuoteen, % 11 2-3 MAKSULLINEN TOIMINTA Tulot 11 18 20 10 Välittömät työkustannukset 6 6 4 5 Muut välittömät kustannukset 1 6 10 1 Osuus yhteiskustannuksista 4 3 4 4 Osuus pääomakustannuksista 0 3 0 0 Kustannukset yhteensä 11 18 18 10 Yli-/alijäämä, % 0 0 10 0 INVESTOINNIT (1000 euroa) Tulosyksikön investoinnit 139 31 35 100 1) Riistantutkimuksen tiedotteissa julkaistut kanta-arviot 2) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 3) Sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omat ja muut referoimattomat julkaisusarjat 4) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 5) Vuoden 2005 suunnitelmassa ei ole huomioitu henkilöstön ja rahoituksen siirto Kannanarviointi ja tilastointiyksikköön Porontutkimuksessa oli toimintavuonna käynnissä seitsemän tutkimushanketta. Porolaiduntutkimuksessa jatkettiin metsä- ja maisemarakenteen vaikutuksen selvittämistä porolaidunten käyttöarvoon. Porolaidunten tilan seurantaa jatkettiin, menetelmiä kehitettiin ja valmistauduttiin vuosina 2007 2009 15

tehtävään laajaan laiduninventointiin. Uutena hankkeena aloitettiin yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa interreg-hanke Kasvillisuuden kartoitus Fennoskandian ja Barentsin alueella, jossa kehitetään ja yhtenäistetään kasvillisuuskartoitus- ja porolaiduninventointimenetelmää Pohjois-Fennoskandiassa. Vasakuolemien määrää ja syitä selvittävää tutkimusta jatkettiin ja samoin jatkettiin tutkimusta porotokan rakenteen vaikutuksista porojen lisääntymiseen ja vasojen sukupuoleen. Osallistuttiin poron terveydenhuoltoa ja tarhausoloja selvittävään yhteishankkeeseen tarhauskäytäntöjä, ruokintaa ja poron kuntoa koskevilla tutkimuksilla. Uutena hankkeena selvitettiin luonnonsuojelu- ja erämaa-alueiden merkitystä Suomen poronhoidolle. Tutkimuslaitoksen yksikölle osoittamat maa- ja metsätalousministeriön tulostavoitteet saavutettiin ja raportoitiin. Tulosanalyysi Pääyksikön toimintaprofiili oli tavoitteiden mukainen ja muuttui organisaatiouudistuksen seurauksena. Tutkimustoiminnan osuus oli 80 % kokonaiskustannuksista, joka oli 12 prosenttiyksikköä lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna. Kotimaisen asiantuntijatoiminnan osuus (12 %) kasvoi 4 prosenttiyksikköä; kansainvälisen asiantuntijatoiminnan osuus (4 %) oli lähes edellisen vuoden tasolla. Porontutkimuksen tutkimustoiminnan osuus kokonaiskustannuksista oli 70 %, laidunseurannan 15 %, kotimaisen asiantuntijatoiminnan 10 % ja kansainvälisen asiantuntijatoiminnan 3 %. Tutkimustoiminnan osuus oli 7 prosenttiyksikköä pienempi ja laidunseurannan 5 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuonna. Laidunseurannan osuuden kasvu johtui valmistautumisesta laajempaan laidunseurantajaksoon. Asiantuntijatehtävien osuus kasvoi hieman. Julkistamisprofiili oli pääyksikön suunnitelman mukainen. Tieteellisten artikkeleiden, muiden julkaisujen ja muiden tulosjulkistusten määrä voidaan pitää hyvänä. SCI-indeksoiduissa sarjoissa julkaistujen tieteellisten artikkeleiden osuus kaikista tieteellisistä julkaisuista oli 54 %, mikä on samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Riistantutkimuksen tieteellisten ennakkotarkastettujen julkaisujen määrä laski edellisestä vuodesta, mutta vähenemisen voidaan katsoa olevan julkaisuteknisistä syistä johtuvaa vuosittaista vaihtelua. Porontutkimuksen tieteellisten julkaisujen määrä pysyi edellisen vuoden tasolla, muiden kirjoitusten määrä lisääntyi. Pääyksikön antamien lausuntojen määrä lisääntyi selvästi. Riistantutkimuksen henkilötyömäärä laski 8 %. Se johtui ensisijaisesti riistaseurantojen siirtymisestä toiseen yksikköön. Porontutkimuksen henkilötyön määrä väheni yhdellä vuodella, mikä johtui suunniteltua pienemmästä työllisyystyövoiman käytöstä. Tästä johtuen pääyksikön työkustannukset laskivat hieman edellisestä vuodesta. Myös sekä riistan- että porontutkimuksen muut välittömät kustannukset alenivat. Koko pääyksikön kokonaiskustannukset laskivat edellisestä vuodesta 6 %, ja ne olivat vuoden 2003 tasoa. Kokonaisrahoitus väheni hieman vuoteen 2004 verrattuna. Budjetti- ja työllisyysrahoituksen osuudet laskivat, mutta yhteistyörahoitusta saatiin suunniteltua enemmän. Maksullinen toiminta oli kannattavaa, mutta edelleen varsin vähäistä. Vesiviljely Vuosi 2005 oli edellisvuoden tavoin kasvatuskauden lämpö- ja vesitysoloiltaan aiempia vuosia parempi, ja viljely onnistui varsin hyvin. Pitkään lämpimänä jatkunut syksy aiheutti jonkin verran ongelmia syyskutuisten kalojen mädintuotantoon. Alkuperäisten kalakantojen ja niiden monimuotoisuuden säilyttämisen ohjausvastuu siirtyi vuoden 2005 alusta kalantutkimuksen pääyksikköön perustetulle hoitoyksikölle. Vesiviljely tuotti ja toteutti tulossopimuksen mukaiset istutukset hoitoyksikön suunnitelmien ja tilausten mukaan. Kalakantojen säilytyksen tukipilarina ovat geenipankit, viljelylaitoksissa ylläpidettävät emokalastot sekä pakastamalla säilötty maiti. Emokalaviljely ja maitipankkitoiminta jatkuivat entisessä laajuudessa. 16

Toiminnan keskeiset tunnusluvut 2003 2004 2005 2005 suunnitelma SUORITTEET (kpl) Mäti, litraa 5 145 5 562 4 158 4 200 Laitospoikaset, 1.000 py 1) à 50 g 1 451 1 433 1 597 1 150 Luonnonravintopoikaset, 1.000 py à 5 g 1 995 1 724 1 601 1 750 Emokalat ja ravut, kantoja /mädintuotannossa, kpl 62 66 62 61 Maitia maitipankissa, kantoja tallennettu, kpl 44 44 42 42 Valmistellut lausunnot 0 1 3 Tieteelliset julkaisut 2) 6 1 1 Muut julkaisut 26 10 2 Muut tulosjulkistukset 3) 19 7 0 HENKILÖSTÖ (htv) Henkilötyövuodet ilman työllistettyjä 65 64 62 63 Työllistettyjen henkilötyövuodet 8 6 5 6 Henkilötyövuodet yhteensä 73 70 67 69 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -5-4 -4 KUSTANNUKSET (1000 euroa) (ilman sopimuskasvatuksen kustannuksia) 1000 euroa Välittömät työkustannukset 1 509 1 491 1 519 1 320 Muut välittömät kustannukset 2 186 1 844 1 863 1 880 Osuus yhteiskustannuksista 1 673 1 737 1 767 1 690 Osuus pääomakustannuksista 418 477 397 380 Kustannukset yhteensä 5 786 5 549 5 546 5 270 Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista 139 148 142 157 Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -4-4 0 SOPIMUSKASVATUS 6) 997 1 133 RAHOITUS (1000 euroa) Budjettirahoitus toimintamenoihin 4) 1 983 2 023 2 203 1 850 Sopimuskasvatus 6) 905 1 063 0 60 Maksullinen toiminta; kalatuotteet 1 077 1 083 1 079 1 050 Maksullinen toiminta; muut tuotteet 131 190 72 180 EU-rahoitus 3 22 2 Yhteistyörahoitus (muut) 10 1 2 Muut tulot 266 8 70 65 Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) 48 58 101 75 Työllisyysrahoitus 222 165 112 160 Rahoitus yhteensä 4 645 4 613 3 641 3 440 Muutos edelliseen vuoteen, % -6-1 -21 MAKSULLINEN TOIMINTA (1000 euroa) Muut tuotteet Tulot 131 190 72 180 Välittömät työkustannukset 42 46 33 45 Muut välittömät kustannukset 24 40 29 20 Osuus yhteiskustannuksista 47 55 38 60 Osuus pääomakustannuksista 6 8 6 5 Kustannukset yhteensä 119 149 106 130 Yli-/alijäämä, % 9 22-47 28 Viljelytuotteet 5) Tulot 1 077 1 083 1 079 1 050 Välittömät työkustannukset 408 485 490 470 Muut välittömät kustannukset 554 534 487 530 Osuus yhteiskustannuksista 462 583 582 360 Osuus pääomakustannuksista 124 170 148 140 Kustannukset yhteensä 1 548 1 772 1 707 1 500 Subventio 50 Yli-/alijäämä, % -37-64 -58-43 INVESTOINNIT (1000 euroa) Tulosyksikön investoinnit 32 18 8 40 1) py=poikasyksikköä 2) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 3) Sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omat ja muut referoimattomat julkaisusarjat 3) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 4) Sisältää Inarijärven säännöstelyn hoitotomenpiteiden rahoituksen 5) Vuoden 2003 maksullisen toiminnan kustannuksista on jätetty huomioimatta 1.7.-31.12. välisen ajan kustannukset BKD-taudin takia 6) Sopimuskasvatus siirtyi vuoden 2005 alusta kalantutkimuksen tulosyksikköön Asiantuntijapalvelut ja tuotekehitys tukevat kalanviljelyelinkeinon omaehtoisia kehitysedellytyksiä. Asiantuntijapalvelujen kehittämiseksi tehtiin selvitys kalanviljelyelinkeinon tarvitsemista kehityspalveluista. Vesiviljelyn tuotekehityshankkeista mittavin on kalojen valintajalostus, jota tehdään 17

sekä kirjolohella että siialla. Toimintavuonna tehtiin yhteistyössä MTT:n ja HY:n kanssa selvitys siitä, miten jalostuksen mahdollisuuksia ja kustannustehokkuutta voitaisiin parantaa molekyyligeneettisten menetelmien avulla. Kansainvälisistä hankkeista valmistuivat toimintavuonna Leningradin alueen kalatalouden kehittämisohjelma sekä kylmänveden lajien pilottilaitoksen rakentaminen ja käyttöönotto Vietnamissa. Molemmat hankkeet ovat herättäneet kiinnostusta laajempiin jatkohankkeisiin. Maksullisen toiminnan tuotoista pääosa kertyi viljelytuotteiden ja viljelypalvelujen myynnistä, vähäisemmässä määrin asiantuntijapalveluista ja muista tuloeristä. Päätuotteiden markkinoiden supistumisen vuoksi tulot vähenivät edellisvuodesta noin 9 % ja jäivät noin 5 % alle budjetoidun. Tulosanalyysi Viljelytoiminnan tulostavoitteet toteutettiin pääosin toimintasuunnitelman mukaisesti. Kannattavuustavoitetta ei saavutettu, vaikka myynnin alijäämää kyettiin kokonaisuutena hieman vähentämään. Toimintakuluista valtaosa on kiinteitä, joten tuotannon sopeutus markkinatilanteisiin ei kevennä vastaavasti kulurakennetta. Kun myynnin osuus tuotannosta kasvaa, kohdentuu myös kiinteistä kuluista suurempi osa myyntituotteille, joka lisää alijäämäisyyttä. Viljelytoiminnan suotuisista tuotanto-olosuhteista johtuen suoritetuotannon tavoitteet saavutettiin valtaosin. Mädin tuotanto väheni suunnitelmien mukaisesti edellisvuodesta. Poikastuotanto laitoksissa kasvoi hieman ja luonnonravintoviljelyn tulos säilyi jokseenkin edellisvuoden tasolla. Strategisten linjausten mukaisesti lisättiin voimavaroja uusien asiantuntija- ja kehityshankkeiden, mm. kansainvälisten projektien ja eläinjalostusohjelmien valmistelutyöhön. Vaikka hankkeiden volyymi ei vielä ollut suuri, saatiin niiden myötä uutta osaamista ja uusia verkosto- ja asiakasyhteyksiä. Asiakasvaikuttavuudessa vesiviljely pääsi tavoitteisiin. Päämittareina ovat tuotekysynnän tyydyttäminen sekä asiakastyytyväisyys. Tuotteiden tarjontavajetta oli vain joidenkin kantojen mädin osalta ja asiakkaille aiheutuneet haitat kyettiin välttämään korvaavilla järjestelyillä. Reklamaatioiden määrä pysyi hyvin vähäisenä, selvästi alle 1 % toimituksista. Kattavimmin vesiviljelyn taloudellisuuden mittari ovat kokonaiskustannukset. Koska vesiviljelyn tehtäväkentässä ja vaikuttavuustavoitteissa ei ole tapahtunut muutoksia, kuvaavat kustannukset hyvin yksikön kokonaistaloudellisuutta. Nimellisarvoiset kokonaiskustannukset ovat liukuvana keskiarvona tarkasteluna alentuneet. Vuosijakson 2002-04 keskiarvo oli 5,78 miljoonaa euroa ja vuosijakson 2003-05 keskiarvo 5,62 miljoonaa euroa, joten kolmen vuoden liukuvana keskiarvona kustannukset ovat alentuneet 2,85 %. Viestintä ja kehittäminen Tutkimuslaitoksen strategiaa päivitettiin johtoryhmän toimesta kesän ja syksyn aikana. Myös esimiehet osallistuivat prosessin. Vuoden 2005 sisäiseen tarkastukseen liittyvät toimipaikkatarkastukset tehtiin Perämeren kalantutkimusasemalle, Lautiosaaren kalanviljelylaitokselle, Tenojoen kalantutkimusasemalle ja Reposaaren toimipisteeseen. Viestintästrategiaa ja viestinnän kehittämisehdotuksia valmisteltiin toimintavuonna. Keskeiseksi kehittämiskohteiksi valittiin sisäisen viestinnän parantaminen, asiakasviestinnän kehittäminen sekä henkilöstön viestintävalmiudet. Tutkimuslaitoksen omissa sarjoissa julkaistiin tavanomainen määrä niteitä. Julkaisu-uudistuksen suunnittelua ja toteutusta jatkettiin. Tavoitteena on parantaa julkaisujen leviämistä ja luettavuutta. Viestintä tuotti 48 tiedotetta uusista tutkimustuloksista ja muista ajankohtaisista asioista. Lisäksi järjestettiin 5 tiedotustilaisuutta, joista yksi yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Viestintä osallistui kansalaistiedottamiseen messuosastoillaan Pohjois-Suomen Erämessuilla, Farmari-messuilla ja ELMA-messuilla, kahteen jälkimmäiseen yhdessä Luonnonvarat-yhteisöjen kanssa. 18