MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla

KAMPA-hankkeen toimintasuunnitelma ( )

Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

Tehdään yhdessä entistä tiiviimpi, tasavertaisempi ja monitoimijaisempi. Yhteinen Päijät-Häme

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Leila Mukkala projektipäällikkö

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

PalveluSantran perustehtävät:

TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Lähidemokratian vahvistaminen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU Tomi Timonen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

ARVIOINTISUUNNITELMA

Tulosyhteenveto kansalaisten ajatuksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ihmisten

Kunnan tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Se koskee kaikkia yhdistyksiäkin!

Liedon yhdistys- ja luottamushenkilö & viranhaltijakysely

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!

Kulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Projektipäällikkö Leila Mukkala Muistikoordinaattori Saara Bitter Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä Anitta Mikkola

Projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste

Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä

VAHVUUDET, MAHDOLLISUUDET, HAASTEET JA ESTEET TULEVAISUUDEN KUMPPANUUTEEN. Ryhmäpohdinnan koonti

Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille

Maaseudun arjen palveluverkosto - Paikallisten ja alueellisten resurssien järkevää käyttöä kuntalaisten hyväksi

Osallisuussuunnitelma

Lapset ja nuoret tulevaisuuden kunnassa - A1 Eräkorpi

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Kaarina-strategian valmistelu

YHDISTYSOHJELMA Harjavalta 2025 Vahva ja rohkea

Arjen turvaa ja huolenpitoa kylissä - Järjestöt kylässä hankkeen kokemuksia. Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Paikallisdemokratia / Lähidemokratia / Kumppanuus

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

2 Lapsivaikutusten arviointia osana lapsen oikeuksien edistämistä on käsitelty esimerkiksi OKM:n työryhmäraportissa

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Miten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa?

Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi

Kulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa

Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

SUOMEN ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto romaniasiain suunnittelija

Paikalliset yhdistykset mukana maakunta- ja sote-uudistuksessa Pohjois-Pohjanmaalla

Palvelutori Päijät-Hämeessä

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

KÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

KP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Mahdollisuus epäonnistua -

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Posken ja sosiaalityön oppiainepoolin työkokous/ VamO-hankkeen esittely Marjo Romakkaniemi

Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset

Esitykset paikallisdemokratiaviikon keskusteluillasta Esitetty yhdistysillassa

Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön Anne Pyykkönen

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

KUNTASTRATEGIA

Lastensuojelusta tietäminen on eettinen velvoite

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Toimivat(ko) monialaiset verkostot?

Perinnematkaillen vuoteen 2020 Alueiden välinen kehittämishanke

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

Järjestöneuvottelukunta Pohjois-Pohjanmaalle

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Ohjeita Invalidiliiton hankehakemuksen tekemiseen Invalidiliitto

Järjestöedustajan kokemuksia

Transkriptio:

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013

Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavien viranomaisten, luottamushenkilöiden sekä kuntalaisten kesken Kyläraatingit 2. Asiakasarvioija-mallin kehittäminen, jotta sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan hyödyntää asiakkaiden kokemustietoa palvelujen kehittämisessä Monimuotoinen asiakasarvioija-malli 3. Paikallisten yhdistysten ja kuntien välisen yhteistyön kehittäminen hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Seniorikahvilan käynnistäminen Hyvien käytäntöjen esiin nostaminen esim. Kylävierailut

Kohti konkreettisia toimintakäytäntöjä 1) Sosiaali- ja terveystoimen palveluprosessien kehittäminen viranomaisten ja palvelun käyttäjien yhteistyönä Asiakasraati kehittämään yli 67-vuotiaiden terveystarkastuskäytäntöä 2) Sosiaalisen median hyödyntäminen asiakasosallisuuden kehittämisessä Neuvoloiden kanssa lähdetty kehittämään Facebook-ryhmiä vuorovaikutuksen välineeksi 3) Asiakasvaikuttamisen opas Kokkolan sosiaali- ja terveyspalveluissa 4) Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät kansalaiskeskustelut Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen vuosittaiset Kyläraatingit 5) Asiakas-näkökulman huomioimisen vahvistaminen arjen työkäytännöissä Asian ylläpitäminen yleisessä keskustelussa YhdistysExtriimi tapahtuma

Pohdintaa Kentän kartoittaminen ja yhteistyötahojen löytäminen Yhteinen kieli ja ymmärrys Johdon ja työntekijöiden sitouttaminen tärkeää Muutokset tapahtuu hitaasti Pienillä asioilla eteenpäin Tarvitaan yhteistyötä, yhteisvastuullisuutta ja vuorovaikutusta!

Järvi-Pohjanmaa Yhteisöllisyyden vahvistaminen tavoitteiden pohjalla: 1. Vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisääminen julkisen sektorin, yhdistysten ja yritysten kesken Kansalaisfoorumit, kylien keskusteluillat Yhteiset tapahtumat, hyvinvointimessut, Neljän polven treffit - haastekampanja, koordinoitu vapaaehtoistyö ikääntyneiden tueksi 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen koko lähiyhteisön voimin Toimijoiden verkostoituminen tilaisuuksissa, hyvien käytäntöjen levittäminen, nuorten ideakilpailu, osallisuutta tukevat valopajat Yhteistyöllä kohti parempia palveluita!

Hanketyössä kohdattuja haasteita Kiire ja jatkuvat muutokset (henkilökunta, lainsäädäntö) Järvi-Pohjanmaa uutena organisaationa ei luonnollinen toimintaympäristö kuntalaisille Uuden näkökulman kohtaama epäluulo Kuntalaisilla vähän vakiintuneita osallistumiskanavia (esim. neuvostot), keskustelukulttuurin ohuus Toisaalta pienillä paikkakunnilla voi olla vähemmän byrokratiaa Asiantuntijajohteisilla aloilla (esim. sote) ei perinteisesti paljoa yhteistyötä esim. yhdistysten kanssa, vaatii uudenlaista ajattelua

Onnistumisia ja tulevaisuuden potentiaalia Innokkaat toimijat, yhteistyön edelläkävijät Yhdistysten välisessä sekä julkisen sektorin kanssa tehtävässä yhteistyössä valtava potentiaali Yhdistykset tuntevat kohderyhmänsä ja ovat motivoituneita toimimaan Yhteisen hyvän ja talkootyön kulttuuri elää vielä maaseudulla Toimijoiden joustavuus ja ideoihin tarttuminen Näkyvyys paikallismedioissa, tärkeää hankkeen toiminnalle Hanketoimijoiden verkostoituminen ja antoisa yhteistyö Iso kysymys: Miten tuotteistaa ihmisten tekemä yhteisöllinen työ? Hyvinvoinnin juuri, maaseudun vahvuus, jota tulisi arvostaa ja tukea perinteisin sekä uusin tavoin jotta maaseutu säilyisi tasavertaisena paikkana elää!

Yhteistyötahojen haastattelu Marja-Liisa Vainionpää: Kuinka erilaiset toimijat voivat tehdä yhteistyötä? Mikä on ollut yhteistyön paras anti? Tauno Alkula: Minkälaisia mahdollisuuksia kylien keskinäinen yhteistyö voi tarjota? Miten kunnat voivat tukea kylien toimintaa? Sanna-Maija Kauppi: Olet nuori ja aktiivinen kylätoimija. Mistä kiinnostus ja innostus yhteisiin asioihin? Koetko, että olet pystynyt vaikuttamaan kyläsi asioihin? Miltä tulevaisuus näyttää kylätoimijan näkökulmasta?