1165/02.02.00.01/2016 Vapaa-ajanlautakunnan talousarvio 2017, taloussuunnitelma vuosille 2017-2020 sekä investointisuunnitelma vuosille 2017-2021 Vapaa-ajan palvelujen perustehtävä Vapaa-ajan palvelut vastaavat kaupungin kulttuuri-, kirjasto-, liikunta-, ja kansalaisopistopalveluiden järjestämisestä kuntalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Painopisteet kuntalaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ja terveyden edistäminen laadukkaiden ja monipuolisten vapaa-ajanpalveluiden avulla nykyisten laadukkaiden palveluiden säilyttäminen ja kehittäminen kaikille kuntalaisille palveluiden kehittäminen digitalisoinnin avulla kustannuksia kasvattamatta vapaa-ajanpalveluiden vetovoimaisuuden esille tuonti markkinoinnin avulla yhteistyön lisääminen kolmannen sektorin ja kaupungin oman organisaation kanssa kustannustehokkaamman ja kuntalaisten tasapuolisesti saavutettavissa olevan palvelutuotannon toteuttamiseksi eri ryhmille kohdennettujen palveluiden lisääminen ja kehittäminen (mm. vähän liikkuvat, työttömät, ikäihmiset, maahanmuuttajat, lapset, nuoret, kouluyhteistyö) uusien ratkaisujen kokeileminen kuntalaisten aktivoimisessa vapaaajanpalveluiden pariin uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen yksityisten toimijoiden kanssa Riskit Ydintoimintojen supistuminen kaupungin säästöjen vuoksi Palvelujen toteuttaminen vähenevillä henkilöstöresursseilla Palvelualuekohtaiset perustelut: Kulttuuripalvelut Kulttuuriasian yksikkö Painopisteet: määrärahojen oikea kohdentaminen, saavutettavuus ja yhteistyö Kulttuuriasiain yksikön toiminnan lähtökohtana on talousarvioon varatun määrärahan kohdentaminen mahdollisimman tehokkaasti tuottamaan laadukkaita kulttuuripalveluja kuntalaisille. Kulttuuriasiain yksikön toiminta nojaa Varsinais-Suomen kulttuuristrategian kantavaan teemaan - kumppanuuteen. Kumppanuutta tarkentavat näkökulmat vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja
resurssiviisaus. Moniarvoisessa ja monikulttuurisessa Salossa kaikilla asukkailla tulisi olla helposti saavutettavat ja tasapuoliset mahdollisuudet kulttuurin ja taiteen kokemiseen ja harrastamiseen. Kulttuuri ja taide pitää nähdä perusoikeutena ja ymmärtää kulttuurin moninaiset hyvinvointivaikutukset sekä kulttuuri- ja taidekasvatuksen luoma perusta henkilökohtaisen taidesuhteen syntymiselle ja läpi elämänkaaren jatkuvaksi mahdollisuudeksi. Avustukset Talousarvioon on varattu 140.000 euroa avustuksiin. Tästä summasta myönnetään yleisavustuksia rekisteröidyille kulttuuri- ja taidetoimintaa harjoittaville yhdistyksille ja kohdeavustuksia, joita voivat hakea salolaiset taiteilijat, työryhmät ja kulttuuriyhdistykset taiteellisen sisällön tuottamiseen. Palvelusopimukset Kulttuuripalvelujen toteuttamisessa kehitetään yhteistyötä ja olemassa olevia palveluja eri toimijoiden kanssa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on varattu 93.000 euroa palvelujen ostoja varten. Tämä summa käytetään kulttuuritapahtumien ja -toimintojen järjestämiseen yhdistysten ja ammattitaiteilijoista koostuvien työryhmien kanssa tehtävien palvelusopimusten kautta. Näin syntyvän kumppanuuden tarkoituksena on toteuttaa uutta, innovatiivista ja avointa toimintakulttuuria ja taata samalla kaupunkilaisille laadukas kulttuuritapahtumatarjonta. Verkostomaista yhteistyötä edistetään eri teemojen kuten kulttuurihyvinvoinnin, luovan yrittäjyyden ja tapahtumatyön kautta. Kulttuuriasiain yksikkö edellyttää tiivistä sisällöllistä yhteistyötä yhdistysten välillä. Konkreettinen tavoite on toimintamallien luominen kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden vastuulliselle yhteistyölle ja luottamukselliselle kumppanuudelle kulttuuritarjonnan järjestämisessä ja rahoittamisessa. Palvelusopimuksin kustannetaan mm. - Wiurilan kesä -taidenäyttelytapahtumaa oheistoimintoineen - Salo Jazz ry:n tuottamaa ympärivuotista konsertti- ja koulutustoimintaa ja International Jazz Festival -tapahtumassa tehtävää kulttuurityötä - Salo Lasten laulukaupunki ry:n tuottamaa lasten ympärivuotista konsertti- ja toimintatapahtumia - Salo Irish Festival -tapahtumaa - maahanmuuttajien kanssa tehtävää kulttuuritoimintaa - romanikulttuurin edistämistä - kulttuuritapahtumia vanhoihin kuntakeskuksiin ja Salon kaupungin tehostetutun palveluasumisen kohteisiin, hoivakoteihin ja palvelukeskuksiin Määrärahasta maksetaan myös kulttuuriasiain yksikön oma klassisen musiikin konserttituotanto taidemuseo Veturitalliin (6-8 kpl) ja Bio Saloon laatuelokuvasarja (10 kpl) ja oopperaa ja balettia valkokankaalla -näytökset (8 kpl). Museopalvelut Yleisötyö Näyttelyt ja tutkimus Salon taidemuseo järjestää näyttelyjä ympärivuotisesti Veturitallissa ja Salon historiallinen museo SAMU ympärivuotisesti elektroniikkamuseossa sekä osavuotisesti paikallismuseoiden tiloissa tai SAMUn tuottamina
muualla. Taidemuseon painopisteenä ovat kulttuurimatkailua edistävät, vetovoimaiset, laadukkaasti tuotetut ja tutkitut kolme päänäyttelyä. Taidemuseo tekee yhteistuotannot Suomen valokuvataiteen museon, Heinolan museon ja Kokkolan museon kanssa. Heikki Willamon luontokuvanäyttelyn ajankohta siirtyi syksystä 2016 keväälle 2017. Kesällä on esillä vanhoja pitsejä ja kuvataidetta yhdistävä Lace and Luxury näyttely, syksyn näyttely on avoin. Näyttelyihin tuotetaan julkaisut kustannusyhteistyönä. Tornissa pidetään kolme studionäyttelyä. SAMUn painopisteenä on Salon elektroniikkamuseon kokoelmista 2016 avatun perusnäyttelyn viimeistely tutkimuksen ja museopedagogiikan osalta. Näyttelyyn valmistuu Suomi 100-juhlavuoteen liittyvä osio, joka kertoo puhelintoiminnasta Salon seudulla 1880-1910-luvulla. Paikallismuseoiden näyttelytoiminnassa nousee esille erityisesti Suomi 100-vuotta teema. Vaihtuvat näyttelyt toteutetaan osittain yhteistyössä museon aukipidosta vastaavien yhdistysten kanssa. Museokasvatus Taidemuseon ja elektroniikkamuseon näyttelyihin tuotetaan museoita avoimena oppimisympäristönä tukevia museopedagogisia toimintoja ääniopastuksia, taiteilija- ja historiavideoita ja mobiilisovelluksia. Niihin valmistetaan oppimissisällöt omana työnä tai asiantuntijapalveluina. Taidemuseon näyttelyjen oheistoimintana ovat luennot ja työpajat. Elektroniikkamuseo jatkaa joulukuussa 2016 valmistuneen perusnäyttelyn täydentämistä museokasvatuksellisin toiminnoin. Näyttelyyn tuotetaan yliopistollisena yhteistyönä artikkeleja salolaisen elektroniikkateollisuuden kehityksestä, josta toimitetaan julkaisu. Elektroniikkamuseoon valmistetaan yleisöopastusmateriaalia eri kohderyhmille. Työpajatoiminta jatkuu. Tapahtumat Kulttuuriasiain yksikön klassisen musiikin konserttisarja järjestetään Veturitallissa. Taidemuseo vastaa myös itse tapahtumatilaisuuksien kuten kevyen musiikin, esitelmien ja taidetapahtumien järjestämisestä iltaisin. Päivisin kahvila- ja tornitiloissa on kokouksia. Veturitallin käyttöä kulttuurisena monitoimitilana kohennetaan eristämällä siirrettävällä lasiseinällä aula ja kahvilatila toisistaan. Elektroniikkamuseon tapahtumissa otetaan huomioon myös Astrumkeskuksen muu ohjelmisto. Paikallismuseotapahtumia valmistelevat museoita ylläpitävät yhdistykset yhteistyössä SAMUn kanssa. Tiedotus, markkinointi Toteutetaan yhteinen vuosikalenteri Salon kotitalouksiin jaettavaksi sekä museomatkailun tarpeisiin. Jatketaan paikallista katumarkkinointia. Vaihtuvista päänäyttelyistä ilmoitetaan tiedotusvälineissä. Lisätään sosiaalisessa mediassa leviävää markkinointia. SAMUn paikallismuseoiden markkinointia varten valmistetaan seudun historiasta ja kulttuuriperinnöstä kertova video. Museopalvelujen yleisötyön kustannukset ilman henkilöstö- ja vuokrakuluja 299 424 euroa.
Kokoelmatyö Taidekokoelma Kartuttamisen lähtökohta on seudullisen taiteen tallentaminen sekä viihtyisän elinympäristön edistäminen kaupungin omista tai talletuskokoelmista. Viime vuosina vain muutamia teoksia on voitu hankkia, joten kaupungin kokoelmateoksia ja talletusteoksia kierrätetään ja sijoitetaan uudelleen toimipisteisiin myös toimintavuonna. Niitä ei enää kuitenkaan riitä kaikille halukkaille. Tehdään vuosi-inventaario. Kulttuuri- ja tuotantohistoriallinen kokoelma Esineellisen kulttuuriperinnön säilyttämisessä jälkipolville lähtökohta on seudullisen kulttuuriperinnön tallentaminen jäsenneltäviksi kokoelmiksi. Paikallismuseoiden kokoelmatoimintaa kehitetään SAMUn paikallismuseosuunnitelman mukaisesti erityisesti Halikon ja Perniön museoiden kokoelmien digitoinnilla ja arvoluokituksella. Museokiinteistöjen ja niissä olevien kokoelmien hallinnan selvitystä jatketaan kotiseutuyhdistysten kanssa. Kiinteistöjen kunnostamista jatketaan osittain perinnerakentamiseen erikoistuneilla ostopalveluilla. Kokoelmia kartutetaan rajoitetusti lahjoituksina. Kokoelmatyön menot ilman henkilöstö- ja kiinteistöjen vuokrakuluja 73 791 euroa. Muu talous ja henkilöstö Museopalvelujen toiminnan tuotot 87 985 euroa muodostuvat pääsymaksuista, vuokratuotoista ja museokaupan myyntituotteista. Museopalvelujen toimintakate -980 634 euroa jakautuu taidemuseon osuuteen 54 % ja historiallisen museon osuuteen 46 %. Henkilöstöä taidemuseolla on 6 vakinaista, historiallisessa museossa 3 vakinaista. Henkilöstökulut -428 633 euroa. Toimipisteitä taidemuseolla on 1, historiallisella museolla 9, josta paikallismuseokohteet (8) ovat erittäin pieniä. Toimitilavuokrat -245 909 euroa, joista taidemuseon osuus 41 %. Investoinnit Kulttuuripalvelujen Veturitalliin suuntautuvien tapahtumien tiloja kehitetään rakentamalla liu utettava väliseinä aulan ja kahvilan väliin liikkumisen estämiseksi kahvilatiloihin konserttien ja kokouksien aikana ja eristämään ääntä. Taidemuseon 4. salin takaseinän vuonna 1999 rakennettu tilapäinen kovalevyseinä vaihdetaan vaneriseksi, sillä edellinen on vääntynyt eikä sisällä tuuletuksen ilma-aukkoja. Riskit Suurena riskinä on vähenevien resurssien vaikutukset suunnitelmalliseen kokoelma- ja näyttelytoimintaan sekä paikallismuseokiinteistöistä huolehtimiseen. Mikäli vakinaisen henkilöstön (9) määrä putoaa muutoksissa (eläköityminen, muu siirtyminen), ydintoimintoja kuten laadukasta näyttelytoimintaa ja jo hiipunutta kokoelmahoitoa kyetä tuottamaan, vaikka kokoelmat ovat museotyön ydin. Myös valtionapu voi laskea. Säännöllinen, ympärivuotinen aukipito elektroniikkamuseossa järjestetään tilapäisellä henkilöstöllä, jonka saanti on epävarmaa. Taideteosten säilytys- ja tekniset tilat ovat puutteelliset, ahtaat ja riskialttiit.
Kulttuurihistoriallisten kokoelmaesineiden säilytystilat ovat hajallaan. Prosenttitaiteen hankinta tulisi mahdollistaa palauttamalla niiden hankintamääräraha rakennusten irtaimisto- ja kalustehankintoihin. Riskeinä vähenevien resurssien vaikutukset suunnitelmalliseen kokoelma- ja näyttelytoimintaan sekä paikallismuseokiinteistöistä huolehtimiseen. Kirjastopalvelut: Kirjastopalvelut tarjoavat kuntalaisille perinteisen kirjastopalvelun lisäksi kohtaamispaikan, jossa voi lukea sanoma- ja aikakauslehtiä sekä hoitaa asioitaan kirjaston asiakaskoneilla. Kirjastoissa voi ottaa kopioita, tulostaa sekä skannata asiakirjoja ja valokuvia. Erityisesti lähikirjastot ovat kuntalaisille merkittäviä kohtaamispaikkoja, koska ne ovat lähes ainoita vapaasti käytettäviä palveluja keskustan ulkopuolella. Kirjastojen käyttö on Salossa jatkunut totutun vilkkaana. Taloudellisesti huonot ajat merkitsevät kirjastoille korkeata käyttöastetta. Tämä tarkoittaa Salon kirjastopalveluille todellista haastetta resurssien riittämiselle, kun kasvavaa palvelun kysyntää joudutaan kohtaamaan niukkenevin henkilöstöresurssein. Vakanssien täyttämättä jättämiset ja sijaisten rekrytointikielto vaikeuttavat palvelujen järkevää mitoitusta. Vuoden 2017 aikana on odotettavissa kahden henkilön eläkkeelle siirtymiset. Näiden kahden tehtävän palkat ja sivukulut ovat suuruudeltaan yhteensä 80 000. Painopistealueet tulevana budjettikautena resurssien puitteissa: kirjaston palvelukonseptin uudistuksen jatkaminen lapsille, nuorille ja vanhuksille suunnatut kirjastopalvelut palvelun hyvä tavoitettavuus henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kanssa Kirjaston käyttöjärjestelmä päivitettiin Salon liittyessä osaksi Vaskikirjastoja loppuvuodesta 2015. Käyttöjärjestelmän päivityksen ja Salon kirjaston kokoelman yhdistäminen Vaskiin maksoivat 60 000. Hintaan sisältyy Axiell Aurora käyttöjärjestelmän kertakustannukset sisältäen järjestelmänvaihdon suunnittelun, toteutuksen, formaattimuunnoksen FINMARCista MARC 21:een sekä asiakas- ja tapahtumatietojen konversion. Käyttöjärjestelmän päivityksen ja kokoelman liittämisen muutostöiden kustannukset on jaettu Axiellin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kolmelle vuodelle, eli vuonna 2017 maksettava 20 000 on viimeinen maksettava erä. MENOT Kirjastopalvelujen toimintakate on vuoden 2017 talousarvioesityksessä 2 927 708 eli 2 % annettua raamia korkeampi. Ylitys selittyy sillä, että raamissa on huomioitu kahden työntekijän eläkkeelle siirtyminen jo vuoden alusta. Tämä toteutuu kuitenkin vasta vuoden 2017 aikana. Koska tarkkaa eläkkeelle siirtymisaikaa ei ole tiedossa, henkilöstömenoihin on varattu
rahaa täysimääräisesti. Henkilöstökulut, 1 530 668 Palkan sivukulujen osuus henkilöstömenoista on 376 282. Vuosilta 2011-2016 täyttämättömiä vakansseja on kuusi, joista viisi on lakkautettu. Vakinaisia työntekijöitä on tällä hetkellä 36, joista neljä on osa-aikaisia. Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisten kirjastojen laatusuositusten mukaan kirjastossa tulisi olla yksi kirjastoammatillinen työntekijä jokaista tuhatta asukasta kohti. Salon asukaslukuvuonna 2016 on 53 831. Palvelujen ostot, 492 302 Suurimman yksittäisen menoerän ostopalveluissa muodostaa atk-palvelut (tietoliikenneverkkojen käyttömaksut ja lisenssit 210 516 ). Toinen suuri menoerä on puhtaanapito- ja siivouspalvelut (130 494 ). Aineet, tarvikkeet ja tavarat, 390 636 Suurin osa näistä menoista koostuu aineistomäärärahoista (323 042 ). Esityksen mukaisesti vuoden 2017 aineistomääräraha on 6 asukasta kohti (laskettu 53 831 mukaan). Valtakunnallinen keskitaso on 7 asukasta kohti. Muut toimintakulut, 575 741 Sisältää muun muassa toimitilavuokrat (521 221 ) ja leasingvuokrat (47 738 ). Toimitilavuokriin on varattu 1,5 % vähemmän vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Sen sijaan leasingvuokrissa on kasvua 1958, joka 4,3 enemmän vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Talousarvion käyttömenoihin esitetään pääkirjaston osalta 20 000 lastauslaiturin rakentamiseen. Pääkirjastorakennuksessa ei tällä hetkellä ole minkäänlaista lastauslaituria. Postin ja muiden tavarantoimittajien lähetykset joudutaan purkamaan rullakoista pihalla ja kantamaan sylissä sisälle rakennukseen. Lastauslaiturin rakentaminen parantaa merkittävästi päivittäisen kirjastotyön sujuvuutta. Muutostyöt eivät edellytä nykyisten ilmastointilaitteiden tai käyttövesiputkien purkamista tai muita muutoksia. TULOT Myyntituotot, 8 298 Sisältää muun muassa asiakkaiden ottamista kopioista ja tulosteista, myydyistä kasseista ja poistokirjojen myynnistä saadut tulot. Muut toimintatuotot, 53 341 Sisältää muun muassa pääkirjaston kahvilan vuokrat, huomautus- ja varausmaksut, korvattava aineisto ja kaukolainat sekä wc:n käyttömaksut. Summa on 16 782 pienempi vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Tulojen vähentyminen selittyy kirjaston kahvilan vuokraamisesta saatavien tulojen pienentymisellä sekä varatun aineiston varausmaksujen poistumisesta. Tämä perustuu 1.7.2017 voimaan astuvaan kirjastolakiin.
Investoinnit Vuosille 2015-2017 on investointikohteena kirjastopalveluiden käyttöjärjestelmän uusiminen. Aikaisempi käyttöjärjestelmä Origo päivitettiin Auroraksi. Käyttöjärjestelmän päivitys oli ajankohtainen, sillä Origoa ei ole kehitetty enää vuosiin, vaan ainoastaan ylläpidetty. Lisäksi Auroraan siirtyminen oli edellytys Salon kirjaston liittymiselle mukaan Vaski-kirjastoihin. Vapaa-ajan lautakunta teki vuoden 2014 joulukuussa liittymistä koskevan päätöksen. Axiell Finland Oy:ltä saadun tarjouksen perusteella Salon kokoisessa kaupungissa käyttöjärjestelmän päivityskustannukset ovat suuruudeltaan 60 000. Hankintakustannukset jaetaan Axiellin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kolmelle vuodelle, eli 20 000 / vuosi. Sopeuttamisohjelman mukaisesti Kiikalan ja Muurlan kirjastot automatisoidaan omatoimikirjastoiksi, joissa asioiminen ei edellytä henkilökunnan kokoaikaista läsnäoloa. Automatisoituihin kirjastoihin sisältyvän infrastruktuurin rakentaminen maksaa 37 000 / kohde. Lisäksi kiinteistön muutostöihin tulee varata 20 000 / kohde. Yhteensä nämä tekevät 57 000 / kohde. Vuonna 2016 automatisointia koskevat muutostyöt toteutetaan Kiikalassa ja vuonna 2017 Muurlassa. Lähikirjastojen automatisointia jatketaan vuonna 2018 171 000 eurolla ja vuonna 2019 114 000 eurolla. Yksiköiden muuttaminen laajennetun aukiolon toimipisteiksi turvaa kirjastopalveluiden ja kaupungin palvelupisteiden toiminnan keskusta-alueen ulkopuolella. Automatisointi mahdollistaa kirjastopalveluiden käytön myös silloin, kun henkilökunta ei ole paikalla. Pääkirjaston toiminnallisuuden parantamista jatketaan uusimalla kalusteita 20 000 eurolla. Kirjahyllyjä uusitaan korvaamalla huonokuntoisimpia hyllyjä. Uudet kirjahyllyt on tarkoituksenmukaista varustaa lukittavilla pyörillä. Tämä mahdollistaa kirjaston tilojen sujuvan käyttämisen yleisötilaisuuksien ja näyttelyiden järjestämiseen. Suuri osa nykyisistä kirjahyllyistä on peräisin 1980-luvulta. Niiden hyllyjen kiinnikkeitä on jouduttu korjaamaan erilaisin tilapäisratkaisuin. Alas romahtavat hyllyt ovat vaarallisia sekä asiakkaille että henkilökunnalle. Kirjaston sähköisiä palveluja kehitetään 25 000 eurolla. Sekä kauno- että tietokirjallisuuden kokoelmien sisällöistä kerrotaan QR-kooditunnisteilla. Asiakas voi omaan älypuhelimeen tai tablettitietokoneeseen ladatulla sovellutuksella etsiä tietoa haluamastaan aineistosta tai suosikkikirjailijastaan. Kirjaston uutuusluettelot on mahdollista lukea QRkoodin avulla asiakkaan omasta laitteesta. QR-kooditunnisteita voidaan käyttää perinteisten hyllyopasteiden yhteydessä. Tunnisteet täydentävät hyllyluokituksen antamaa informaatiota esittelemällä sekä kirjailijoita että heidän teoksiaan. Tavoitteena on saada asiakkaat etsimään itse aktiivisesti haluamaansa aineistoa. Osana sähköisten palvelujen kehittämistä on kahden isokokoisen info-tv-tyyppisen näyttölaitteen hankkiminen. Ne sijoitetaan helposti saavutettaviin paikkoihin. Tarkoituksena on jakaa tietoa sekä kirjaston palveluista, kokoelmien uutuuksista ja yleisötapahtumista. Näiden laitteiden avulla voidaan välittää tietoa myös alueellisista tapahtumista ja uutisista. Samalla niitä voidaan käyttää myös kaupungin toiminnan esittelemiseen, kuten eri palveluista tai lautakuntien päätöksistä kertomiseen. Pääkirjaston uuden keskusradion hankkimiseen esitetään 20 000. Hintaan sisältyy keskusyksikkö, kuulutuslaite, kaapelit ja kaiuttimet
asennustöineen. Nykyinen keskusradio on peräisin 1980-luvulta. Sen toimintavarmuus on heikko. Keskusradiota tarvitaan erilaisia tiedotuksia varten. Tavallisesti sillä annetaan kuulutuksia yleisötapahtumista tai iltaisin kiinteistön sulkeutuessa. Keskusradiota tarvitaan myös tilanteissa, joissa rakennus joudutaan tyhjentämään esimerkiksi tulipalon vuoksi. Nykyisellä 1980-luvulla hankitulla keskusradiolla ei tavoiteta Hilkansalissa, kahvilassa tai musiikkiopiston puolella olevia asiakkaita, koska laitetta hankittaessa koko kirjastotalo oli pienempi. Laajennusosa valmistui vuonna 2004. Tällöin ei tehty muutoksia, joilla olisi parannettu keskusradion kuuluvuusaluetta ja siten koko rakennuksen turvallisuutta. Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut tarjoavat kaikille asukkaille liikuntaelämyksiä eri puolilla Saloa. Ohjattua liikuntatoimintaa, henkilökohtaista liikuntaneuvontaa, järjestää sekä toteuttaa erilaisia tapahtumia ja kuntokampanjoita. Merkittävin taloudellinen panostus kohdistuu liikuntapaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon. Liikkumattomuuden lisääntyminen luo kasvavan haasteen myös liikuntapalveluille. Liikunnalla on merkittävä rooli ennalta ehkäisevässä työssä ja näin myös kaupungin kulujen hillitsemisessä. Painopistealueet Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien kuntalaisten aktivointi Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Uusien yhteistyömallien kehittäminen yhdessä yhdistysten, kaupungin muiden toimijoiden sekä alan yritysten kanssa. Liikuntapalveluiden saavutettavuuden parantaminen Merkittävimmät riskit Olemassa olevien palveluiden ylläpito ja kehittäminen hupenevilla määrärahoilla Toimintatapojen muutosten jalkauttaminen Henkilöstön riittävyys ja jaksaminen kasvavassa palvelutarpeessa Liikuntaneuvonnan ruuhkautuminen Talousarvion perustelut Liikuntapalveluiden tehtävänä on tuottaa laadukkaita liikuntapalveluita kuntalaisille. Tehtäväalueet voidaan jakaa karkeasti ohjattuun liikuntatoimintaan, liikuntapaikkojen hoitoon ja liikuntapalveluiden hallintoon. Ohjattu liikuntatoiminta Tuotot 225 134 Kulut 419 352 netto 194 218 Ohjattua liikuntatoimintaa järjestää 6 liikunnanohjaajaa. Liikunnanohjaajat järjestävät ja vastaavat koko kurssitoiminnasta. Heidän alaisuudessaan työskentelee lukuisa joukko tuntiohjaajia ja vertaisohjaajia. Ohjattu liikuntatoiminta on jaettu lasten ja nuorten liikuntaan, työikäisten liikuntaan, ikääntyneiden liikuntaan ja soveltavaan liikuntaan. Ohjatun liikuntatoiminnan tehtäviin kuuluu myös terveyspalveluiden kanssa järjestettävä liikuntaneuvonta, jonka määrät ovat kasvaneet voimakkaasti
viime vuosina. Liikuntaryhmiä järjestetään n. 460 kpl. ja liikuntaneuvonnan asiakkaita on n. 200 vuosittain. Lisäksi ohjattujen liikuntapalveluiden tehtävänä on järjestää loma-aikoina liikuntaa sekä erilaisia kuntokampanjoita ja hankkeita kuntalaisten aktivoimiseksi. Uutena toimintana on järjestetty tyky-liikuntaa kaupungin eri osastoille. Liikuntapaikat Liikuntapalveluiden suurin menokohta on liikuntapaikkojen hoito. Liikuntapaikat on jaettu seuraavasti: Ulkoliikuntapaikat Liikuntahallit ja kuntosalit Uimahalli Jäähalli Uimarannat Ulkoliikuntapaikat Kulut -1 102 306 Tuotot 23 600 Netto -1 078 706 Ulkoliikuntapaikkojen hoitoon kuuluu kesäaikana 79 kpl erilaista kenttää ja suorituspaikkaa. yleisurheilun, jalkapallon, tenniksen, pesäpallon, lenkkeilyn, maastojuoksun ynnä muiden lajien harrastamiseen. Talvikaudella hoidettavia ulkoliikuntapaikkoja on yhteensä 47 kpl joissa taas harrastetaan talvilajeja kuten hiihtoa ja jääurheilua. Ulkoliikuntapaikkojen hoidossa työskentelee 9,5 liikuntapaikkojen hoitajaa. Lisäksi kenttiä hoidetaan ostopalveluina paikallisten yritysten toimesta. Liikuntapaikkojen hoidon osalta on viime vuosina keskitetty voimavaroja erityisesti ulkoliikuntapaikkojen hoitoon ja resurssia on poistunut liikuntahalleilta joissa on siirrytty sähköiseen kulunvalvontaan. Sähköinen kulunvalvonta ei yksin riitä halleilla ja tämän johdosta ulkoliikuntapaikoilta pyritään hoitamaan esim. Halikon liikuntahallin, Perniön liikuntahallin sekä alueen kuntosalien akuutteja hoito ja valvonta tarpeita. Näillä toimilla on pystytty jättämään vapautuneita toimia täyttämättä. Ulkoliikuntapaikkojen suurimmat haasteet ovat sääolosuhteissa. Jotka saattavat vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti kulujen vaihteluun vuosittain. Lisäksi haasteita tuo isot muutokset ja niiden tuomat töiden järjestelyt sekä siihen oleellisesti liittyvä henkilöstön työhyvinvointi. Liikuntahallit ja kuntosalit Kulut -1 879 808 Tuotot 325 514-155 4294 Kuten ulkoliikuntapaikkojen osalta mainittiin on liikuntahallien osalta toimintatapoja muutettu. Halikon liikuntahallin, Perniön liikuntahallin ja Ollikkalan kuntosalin osalta on siirrytty sähköiseen kulunvalvontaan. Henkilöstöä on siirretty mm. uimahalliin, ulkokentille ja Salohalliin. Tällä hetkellä liikuntahalleissa on henkilökuntaa ainoastaan Salohallissa. Salohallissa on eniten suuria tapahtumia niin urheilun kuin kulttuurinkin saralla. Hallissa työskentelee parhaillaan 3 liikuntapaikkojen hoitajaa jotka vastaavat myös Salon urheilutalosta. Kuntosaleja liikuntapalveluilla on 10 kpl ja muita liikuntahalleja 4 kpl joista vastaa ulkoliikuntapaikkojen hoitajat. Liikuntahallien lisäksi liikuntapalvelut vastaa kaikkien koulujen liikuntasalien iltakäytöstä ja vuorojaosta. Vuoromäärä on valtaisa ja tätä tehtävää hoitaa 1 liikuntasuunnittelija. Uimahalli Kulut -1 629 709 Tuotot 526 748 Netto 1 102 961 Uimahalli on ehkä eniten käytetty liikuntapaikka Salossa. Vuosittain kävijöitä on hieman yli 200 000. Hallissa on henkilökuntaa 4
uinninvalvojaa, 3 asiakaspalveluvastaavaa 3 laitosmiestä. Hallissa on vesiliikunnan lisäksi kuntosali ja pieni ryhmäliikuntatila. Menot koostuu pääasiassa hallin kiinteistön ylläpitokuluista ja henkilöstökuluista. Tulot kertyvät uimahallilipuista ja pieneltä osin salivuokrista. Jäähalli Kulut -444 432 Tuotot 90 474 Netto -353 958 Jäähallissa työskentelee 3 liikuntapaikkojen hoitajaa. Halli on auki 7 päivänä viikossa aamusta iltaan. Henkilökunta hoitaa myös vieressä olevan SSO-hallin jäänhoidon, josta halliyhtiö maksaa erikseen. Liikuntapalveluiden budjetista maksetaan myös 70 000 euron kulukorvaus SSO-hallille. Jäähallin henkilökunta työskentelee kesätauon aikana osittain myös ulkoliikuntapaikoilla. Uimarannat Kulut -193 154 Tuotot 98 247 Netto -94 907 Liikuntapalveluiden hallinnassa on 6 kpl saunallisia uimarantoja ja 8 uimarantaa ilman saunoja. Talousarvio sisältää varat Naarjärven ja Märynummen saunojen hoitoa varten, koska niihin ei yrityksistä huolimatta ole löytynyt yhdistystä vuokraajaksi. toiminnan jatkaminen on perusteltua, koska saunat jäävät joka tapauksessa kaupungin hallintaan. Uimarantojen hoitoon ei ole henkilöstöresurssia ja niitä on hoidettu lähinnä ulkoliikuntapaikkojen henkilöstön voimin sekä Waltti työpajan avulla. Uimarantojen saunarannekkeen myyntiä hoitavat Salolaiset yhdistykset korvausta vastaan. Tämä on ehdoton edellytys jotta saunat saadaan kesäisin käyttöön. Talviuintia järjestävät Salolaiset avantouintiseurat. Liikuntapalveluiden hallinto Kulut 384 271 Liikuntapalveluiden hallinnossa työskentelee Vapaa-aika päällikkö joka vastaa koko vapaa-aika sektorin lisäksi liikuntapalveluiden esimiehen tehtävästä. 2 liikuntapaikkamestaria. 1 toimistosihteeri joka 1 tiedotussihteeri ja 1 liikuntasuunnittelija. Liikuntapalveluiden avustukset ja muut liikuntapaikat Kulut 131 735 Tuotot 8903 Netto -122832 Liikuntapalvelut jakaa toiminta-avustuksia 90 000 alueen yhdistyksille sekä kohdeavustuksia 10 000. Muut liikuntapaikat sisältää kuluja tennishallin osakkeista ja Kavilan moottoriradan avustuksista joista kertyy myös hieman tuloja. Liikuntapalveluiden investoinnit 1 020 000 Urheilupuiston peruskorjauksen toinen vaihe viedään loppuun vuoden 2017 kesän loppuun mennessä 850 000. Summa tarkentuu syyskuun kokoukseen mennessä. Lisäksi vuodelle 2017 on varattu 100 000 Perniön yleisurheilukentän suorituspaikkojen kunnostamiseen. Tupurin uuden ulkokuntoilualueen ja frisbeegolf-radan rakentaminen 70 000 Toteutetaan mikäli suunniteltu oikotie Tupurista 110-tielle toteutuu. Vuoden 2018 suunnitelmaan on varattu 800 000 Urheilupuiston pukuhuonetilojen ja työtilojen peruskorjaukseen sekä uudisrakentamiseen. Pukuhuonetilat ja työntekijöiden sosiaalitilat on rakennettu 60-luvulla ja eivät enää palvele urheilupuiston tarpeita.
Investoinnit irtain 300 000 Aloitetaan kuntoratojen valaistusten uusiminen led-valoiksi uuden lamppudirektiivin johdosta 140 000 Urheilupuiston yläkentän välineistön hankinta 110 000, Uuden kelaleikkurin hankinta lisävarusteineen urheilupuistoon 30 000, Kuntosalivälineitä alueen kuntosaleille 20 000 Kansalaisopisto Salon kansalaisopiston päätehtävänä on tarjota mahdollisuuksia vapaan sivistystyön lain mukaiseen opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Opisto noudattaa elinikäisen oppimisen periaatteita ja tukee yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä sekä kykyä toimia yhteisöissä. Opisto laatii vuosittain kaupungin asukkaiden ja yhteisöjen tarpeisiin pohjautuvan opinto-ohjelman, joka kattaa monipuolisesti eri oppiaineet ja toteutetaan hajasijoitetusti toimialueen eri puolilla opintojen saavutettavuuden helpottamiseksi. Kansalaisopisto antaa opetusta taito- ja taideaineissa, kielissä, tieto- ja viestintätekniikassa, liikunnassa ja yhteiskunnallisissa aineissa. Vapaan sivistystyön ohella kansalaisopisto järjestää taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaisesti lapsille ja nuorille neljällä taiteenalalla: kuvataiteessa, käsityössä, musiikissa ja teatteritaiteessa. Opistossa on mahdollista suorittaa myös avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Lisäksi opisto toteuttaa maksupalvelu- ja henkilöstökoulutusta. Aikuislukion aseman muututtua kaupungin organisaatiossa aikuisten perusopetus jäi ilman toteuttavaa yksikköä. Tarve tähän on kuitenkin edelleen olemassa. Myös maahanmuuttajien mahdollinen lisääntyminen paikkakunnalla on omiaan korostamaan aikuisten perusopetuksen tarvetta. Tavoitteet Opiston opintotarjonnan ylläpitäminen mahdollisimman laajana, laadukkaana, monipuolisena ja alueellisesti kattavana, jotta sillä kyettäisiin vastaamaan siihen varsin runsaaseen ja monenkirjavaan kysyntään, joka opiston palveluihin kohdistuu. Yhteistyön lisääminen ja laajentaminen toimialueen asukkaiden sekä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen on yksi vapaan sivistystyön laissa korostettu vapaan sivistystyön tavoite, jota kansalaisopisto toteuttaa kurssitarjonnallaan. Maksupalvelu- ja hanketoiminnan kehittäminen Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen sekä osaamisen ylläpitäminen ja parantaminen Kaupungin taloustilanteen ja mahdollisten sopeuttamistoimien aiheuttamat riskit kansalaisopiston toimintaan: - kurssitarjonnan määrään ja monipuolisuuteen - opiston asiakaspalveluiden laatuun - henkilöstön jaksamiseen työssä. Painopistealueet 2016:
Opetustarjonnan saavutettavuutta parannetaan lisäämällä mahdollisuuksien mukaan päiväopetuksen määrää ja kohdentamalla tarvittaessa opintotarjontaa keskeisille osallistujaryhmille. Myös intensiivisillä, viikonloppuisin toteutettavilla kursseilla näyttää olevan kysyntää. Samoin perheille suunnatulla kurssitarjonnalla. Yhteistyötä on tarkoituksenmukaista kehittää erityisesti kolmannen sektorin, alueella toimivien muiden oppilaitosten sekä kaupungin muiden palveluiden ja yksiköiden kanssa. Yhteistoiminnan tavoitteena on monipuolistaa opintotarjontaa, parantaa tarjonnan laatua ja kustannustehokkuutta sekä osuvuutta varsinkin kohdennetuissa palveluissa. Uudeksi painopistealueeksi nousee erityisesti lapsille ja nuorille tarkoitetun taiteen perusopetuksen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän avustuksen turvin. Hanke toteutetaan yhteistyössä ala- ja yläkoulujen sekä Aurinkoinen tulevaisuus ry:n kanssa. Opisto tarjoaa maahanmuuttajakoulutusta vapaana sivistystyönä, ulkopuolisella, lähinnä opetushallitukselta saatavalla hankerahoituksella sekä laajentamalla opetustarjontaansa aikuisten perusopetukseen. Lisäksi opisto järjestää maksupalveluperiaatteella koulutusta vastaanottokeskuksissa asuville turvapaikanhakijoille. Pyrkimyksenä on lisätä kansalaisopiston omin toimenpitein järjestettävää, opetushenkilöstölle, erityisesti tuntiopettajille suunnattua pedagogista ja didaktista osaamista vahvistavaa koulutusta, sekä parantaa myös tuntiopettajien vaikutusmahdollisuuksia opiston toimintaan. Opisto on saanut Lounais-Suomen Aluehallintovirastolta rahoitusta tähän työhön, jota tehdään yhdessä joidenkin muiden lähiympäristön opistojen kanssa.