MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? - peilausta tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta Pasi Rikkonen (MTT Taloustutkimus)
Esityksen kulku 3. Tulevaisuudentutkimuksesta 4. Yleisiä kehityssuuntia maataloudessa 5. Peilausta tämän päivän ajankohtaisiin aiheisiin Tulevaisuusnäkemykset perustuvat kahteen tutkimukseen: SUSAGFU, Suomen maatalouden tulevaisuuden mahdollisuudet kestävyyden ulottuvuudet ja tasot EKOKEMA, Ennakoiden kohti kestävää maataloutta
Mitä on tulevaisuudentutkimus? Meillä ei ole vaihtoehtoja, kun markkinavoimat edellyttävät sitä ja tätä Tulevaisuudentutkimuksen peruslähtökohta on se, että ei ole rationaalista analysoida vain yhtä vaihtoehtoa ja uskoa tämän yhden vaihtoehdon toteutuvan erilaisten toimijoiden strategioiden tuloksena.
Menneisyys ja tulevaisuus Menneisyys Nykyhetki Tulevaisuus LÄHDE: Malaska & Mannermaa (toim.) (1985) Tulevaisuuden tutkimus Suomessa. Oy Gaudeamus Ab, Helsinki. S. 47.
TOP 6 lista tärkeimmistä tulevaisuuden haasteista [asteikko 1 5] (tulevaisuuskuva): 4. Maaseudun autioituminen [4.59] (lisääntyy jonkin verran) 5. Maatilayritysten kannattavuus [4.41] (pysyy ennallaan) 6. Kotimaisten elintarvikkeiden kysyntä [4.40] (pysyy ennallaan) 7. EU:n poliittinen ohjaus maatalouden ja maaseudun kehityskysymyksissä [4.23] (lisääntyy jonkin verran) 1. Kansallinen tukimäärä itälaajentumisen jälkeen [4.19] (pysyy ennallaan) 2. EU:n maksama tukimäärä itälaajentumisen jälkeen [4.18] (vähenee jonkin verran) Delfoi-tutkimuksessa mukana yhteensä n. 80 muutostekijää, muutosta, trendiä
1. Maaseudun autioituminen Pasi Rikkonen Viljellyn peltoalan kehitys Etelä-ja Länsi- Suomessa Viljellyn peltoalan kehitys Itä- ja Pohjois- Suomessa 2000 2000 1800 1800 1600 1600 1400 1400 1000 ha 1200 1000 800 1000 ha 1200 1000 800 600 600 400 400 200 200 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Minimivaihtoehto Maksimivaihtoehto Mediaanivaihtoehto Maksimivaihtoehto Minimivaihtoehto Mediaanivaihtoehto Kohdistuu Itä- ja Pohjois-Suomeen Viljellyn alan väheneminen, viljelijöiden väheneminen Erikoistilojen (biodiversiteettiä luovat) väheneminen Kotieläintuotannon siirtymä Erikoistuminen ja monokulttuurit tuotannossa edelleen lisääntyvät paikallinen keskittyminen asettaa haasteen ympäristönhoidolle
2. Maatilayritysten kannattavuus Labour hours in agriculture (million hrs; excludes horticultural production) and change from 2002 level (105 million hrs). Tilakoko kasvaa Pasi Rikkonen 2005 2010 2015 2020 Tuotanto automatisoituu BAS REF INT LIB 101 (-4%) 101 (-4%) 101 (-4%) 99 (-6%) 91 (-13%) 83 (-21%) 78 (-26%) 71 (-32%) 85 (-19%) 75 (-29%) 70 (-33%) 56 (-47%) 80 (-24%) 74 (-30%) 68 (-35%) 50 (-52%) työn määrä tuotettua yksikköä kohti vähenee Työvoimavolyymi vähenee Profitability of agricultural production (profitability coefficient) and change from 2002 (0.76). BAS REF INT LIB 2005 0.74 (-3%) 0.73 (-4%) 0.75 (-1%) 0.73 (-4%) 2010 0.72 (-5%) 0.74 (-3%) 0.78 (-1%) 0.66 (-13%) 2015 0.72 (-5%) 0.75 (-1%) 0.78 (+3%) 0.71 (-7%) (Lehtonen, Aakkula & Rikkonen, 2005) 2020 0.72 (-5%) 0.73 (-4%) 0.77 (+1%) 0.78 (+3%) osaaminen kasvaa Maatalous keskittyy Etelä- ja Länsi-Suomeen Ympäristön tilan ylläpitäjät ja tekijät vähenevät, vastuu jää vähemmän porukan hartioille Tilarakenteen muuttuessa monimuotoinen maatalousyhteisö kuihtuu
Yleisiä suuntia tulevaisuusskenaarioiden valossa Itä- ja Pohjois-Suomen viljelyalaa vapautuu, mihin se siirtyy? Missä määrin siirtyy esim. energiakasvituotantoon (bioenergiatuotannon sijoittuminen) Kotieläintuotannossa siirtymää viljan viljelyyn, erityisesti Itä- Suomessa (tuotannosta luopuvat monialaiset tilat?) Hintaleikkaukset ja tuen kokonaan irrottaminen tuotannosta aiheuttaa tod.näk. teknologiainvestointien ja tuotantomäärien vähenemistä erityisesti naudanliha- ja maidontuotannossa Tuotannon kannattamattomuus ajaa viljelyalaa kesannoksi
Peilaus bioenergian tuotantoon Peltoenergian ja biokaasun tuotannon ympäristövaikutukset myös positiivisia Monivuotisena kasvina esim. ruokohelpin positiivinen vaikutus maaperään ja vesistöön -> verrattuna yksivuotisiin kasveihin Biokaasun tuotanto tehostaisi ravinteiden kierrätystä, vesistöjen rehevöityminen vähenisi -> paikallinen ratkaisuvaihtoehto ympäristönäkökulmasta Esim. ruokohelven Energiakasvien osuus maatalouden peltopinta-alasta viljelyalan odotetaan olevan 100 50 000 ha vuonna 2011 80 (toivottava ja todennäköinen 60 tulevaisuudenkuva) Osuus (%) 40 20 0 2000 2005 2010 2015 2020 2025 vuosi Toivottava mediaani Todennäköinen mediaani Tod. minimi Tod. maksimi Biokaasuntuotannolle toivotaan esim. kwhpohjaista tukikannustinta vuodeksi 2008, todennäköistä se ei kuitenkaan moneen vuoteen ole.
Peilaus muuntogeeniseen tuotantoon maataloudessa Osuus (% 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Geenimuunneltujen lajikkeiden osuuden kehitys kaupallisessa viljelyssä 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Maksimivaihtoehto Minimivaihtoehto Mediaanivaihtoehto Haaste biodiversiteetin ylläpidolle Viljelykierron suunnittelu, suojavyöhykkeet etc. leviäminen muihin viljeltäviin (tavanomainen ja luomu) & villeihin lajeihin, leviämisen estäminen Kustannus erillään pidon toteuttamisesta (kerättävä rahasto vahinkojen korjaamiseksi & korvaamiseksi esim. ha -perusteinen?)
Yhteenveto: Maatalouden toimintaympäristö- ja rakennemuutokset vaikuttavat eniten Itä- ja Pohjois- Suomen viljelyalaan ja maatalouden roolin muotoutumiseen Maatalous toimialana heikkenee ja yksipuolistuu Siirtymä energiayrittäjyyteen (metsään, bioenergiatuotantoon) Rakennemuutoksen vaikutukset (tuotannon keskittyminen, maatalouden teollistuminen, tilakoko ja määrämuutokset, viljelyalamuutokset) Paikallinen erikoistuminen/keskittyminen aiheuttaa haasteita monimuotoisuuden toteuttamiselle (mm. gm, tavanomainen, luomu rinnakkaiselo, suuret maatilayksiköt jne.) Maatalouspolitiikan muotoutuminen (EU:n poliittisen ohjauksen tiukkuus, kansallinen tulkintavara, tukien muotoutuminen, maataloustuotannon kannattavuus) Mahdollisuus ohjata kehitystä ja ylläpitää monimuotoisuutta
Kiitos! Lisätietoja: pasi.rikkonen@mtt.fi